YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

JYTYN JÄSENKYSELY 2014 HELSINGIN ALUE

JÄSENKYSELY HELSINGIN ALUE Helsingin alueelta kyselyyn vastasi 1022 jäsentä. Naisia 86 % Yli 45 vuotiaita oli 71 % vastaajista Työssäkäyviä 94 % Kunnassa tai kuntayhtymässä työskenteleviä 78 % Vakinaisessa työsuhteessa olevia 94 % Yli 20 vuoden työura 64 % vastaajista Koko jäsenkyselyn vastausmäärä oli 9985 ja vastausprosentti 34 %. Vastausmäärät kysymyksittäin vaihtelevat, koska kaikki vastaajat eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin.

SUKUPUOLI (N=1009) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Nainen 86%(871) Mies 14% (138)

IKÄ (N=1018) 0% 10% 20% 30% 40% 50% alle 26 vuotta 2% (17) 27-35 vuotta 7% (74) 36-45 vuotta 20% (201) 46-55 vuotta 38% (388) yli 56 vuotta 33% (338)

OLETKO TÄLLÄ HETKELLÄ (N=1017) 0% 20% 40% 60% 80% 100% työssä 94% (955) työtön 1% (15) opiskelija 0% (3) vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, äitiysvapaalla tms. 2% (19) muu vaihtoehto, mikä? 2% (25)

TYÖSKENTELYSEKTORI (N=1008) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kunta tai kuntayhtymä 78% (785) Yksityinen 15% (152) Seurakunta 3% (27) Valtio 2% (24) En ole tällä hetkellä työelämässä. 2% (20)

TYÖSUHTEEN LUONNE (N=985) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vakinainen 94% (928) Määräaikainen 6% (57)

TYÖURASI PITUUS TÄHÄN MENNESSÄ? (N=1011) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% alle 5 vuotta 5% (49) 5-10 vuotta 9% (88) 11-20 vuotta 22% (224) 21-30 vuotta 31% (312) yli 30 vuotta 33% (338)

TYÖELÄMÄSTÄ - Työn henkinen kuormittavuus - Työajan joustot - Poissaolot - Työn imu - Työmotivaatio

JOS MIETIT TYÖURAASI VUODELLA TAAKSEPÄIN, OLETKO KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI (N=1011) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% viikoittain 24% (247) muutamia kertoja kuukaudessa 28% (279) pari kertaa puolessa vuodessa 16% (166) pari kertaa vuodessa 20% (199) en kertaakaan 12% (120)

TYÖN KOKEMINEN HENKISESTI RASKAAKSI - Vastaajista yli puolet (52 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Joka neljäs (24 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi viikoittain. - Vastaajista 36 %:lle (N=365) kuormittavuus oli satunnaista, muutamia kertoja vuodessa esiintyvää. - Vastaajista 12 % (N=120) ilmoitti, ettei ole kärsinyt työn henkisestä kuormittavuudesta lainkaan viimeisen vuoden aikana. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

JOS OLET KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI, MIKÄ ON VAIKUTTANUT SIIHEN? VALITSE ENINTÄÄN KOLME ASIAAN VAIKUTTANUTTA TEKIJÄÄ. (N=899) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% työilmapiiriongelmat 43% (390) liian suuri työmäärä 41% (366) säästötoimenpiteet työpaikalla 19% (175) liian vähäiset henkilöstöresurssit 36% (322) työn luonne itsessään henkisesti raskasta 25% (225) yksityiselämän asioista johtuen 15% (134) oma terveydentila 15% (132) muu, mikä? 13% (120)

MITKÄ ASIAT OVAT VAIKUTTANEET TYÖN KOKEMISEEN HENKISESTI RASKAAKSI? - Työn kokemiseen henkisesti raskaaksi kerrottiin vaikuttaneen useimmiten työilmapiiriongelmat, liian suuri työmäärä sekä liian vähäiset henkilöstöresurssit. Samat syyt toistuivat myös muilla alueilla. - Avoimissa vastauksissa nostettiin lisäksi esille seuraavia asioita: - Jatkuvat muutokset työssä, toimintatavoissa, henkilöstössä ja organisaatiossa. - Kiire, epävarmuus, arvostuksen puute. - Huono esimiestyö, esimiehiltä saatavan tuen puute ja puutteet johtamisessa

ARVIOI SEURAAVIA TYÖELÄMÄN JOUSTOON LIITTYVIÄ ASIOITA. (N=1002) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Etätyö 9% 49% 43% Liukuva työaika 58% 27% 15% Lyhennetty työaika 8% 18% 74% Palkattomat vapaat vapaaehtoisesti, ei työnantajan toimesta säästötoimena 11% 10% 78% Lomarahat vapaana omasta aloitteesta, ei työnantajan toimesta säästötoimena 5% 22% 73% Vuorotteluvapaa 4% 10% 86% Osa-aikaeläke 3% 5% 92% Opintovapaa 1% 2% 96% Osittainen hoitovapaa 1% 98% Jotakin muuta, mitä? 8% 8% 84% Käytän tällä hetkellä Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani En käytä, koska ei ole minulle merkityksellinen tällä hetkellä

TYÖELÄMÄN JOUSTOT - Työelämän joustoista selvästi yleisimmin käytössä oleva oli liukuva työaika. Vastaajista 58 % käyttää liukuvaa työaikaa. Seuraavaksi yleisimpiä mutta selvästi harvemmin käytössä olevia olivat palkattomat vapaaehtoisesti otettavat vapaat (11 %), lyhennetty työaika (8 %), etätyön tekeminen (9 %) ja lomarahojen ottaminen vapaana (5 %). - Vastausten perusteella etätyömahdollisuutta kohtaan olisi eniten kiinnostusta. 49 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisivät etätyömahdollisuutta mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Liukuvan työajan osalta 27 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisi mutta ei ole tällä hetkellä mahdollista. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

MUISTA TYÖELÄMÄN JOUSTOISTA Käytän tällä hetkellä kuukauden virkavapaus lisätunnit vapaana lyhennetty työaika osakuntoutustuki jaksotyössä mahdollisuus pelkkään yövuoroon kompensaatiotuki teen 80 %:sta työaikaa osatyökyvyttömyyseläke harrastusta varten yhtenä päivänä viikossa olen saanut aamun vapaaksi ja teen iltavuoron. kevennetty työ työkokeilu 3 kk osa-aikainen kuntoutustuki Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani Olen vuorotyössä. Työvuoron vaihto tarvittaessa on hankalaa, kun ei ole henkilöstöä, jonka kanssa vuoroja vaihtaa. Muissakin lääkäreissä käynnin mahdollistaminen työajalla kuin ainoastaan työterveyslääkärin käynnit. toivoisin että työajan lyhennykset saisi edes joskus kokonaisena vapaapäivänä mielellään keskellä viikkoa kesäloman saaminen elo- tai syyskuulle. työvälineet asianmukaisiksi virkavapaa eli työloma toiseen tehtävään keventäisin fyysisen työn osuutta lyhempi työviikko väliaikaisesti lomarahat vapaana, jos joku sijaistaisi eivätkä työt jäisi rästiin. Vaihto olisi mahdollinen, mutta ei kannata käyttää ilman henkilöresursseja Käyttäisin vuorottelu tai opintovapaata, jos olisi mahdollista taloudellisesti tehtävien muokkaus ja tehtäväkierto ylitöiden pito vapaana

MONTAKO TYÖPÄIVÄÄ OLET OLLUT POISSA TÖISTÄ VIIMEISEN VUODEN AIKANA MASENNUKSEN, TYÖUUPUMUKSEN, TYÖYHTEISÖONGELMIEN TMS. VUOKSI? (POISLUKIEN SIIS NS. FYYSISET SAIRAUDET, FLUNSSAT, SAIRAAN LAPSEN HOITAMISESTA JOHTUNEET POISSAOLOT TMS.) (N=1009) 0% 20% 40% 60% 80% 100% En yhtään 83% (839) 1-5 päivää 7% (74) 6-10 päivää 4% (36) 11-20 päivää 2% (21) 21 päivää tai enemmän 4% (39) - Vastaajista 17 % (170 vastaajaa) ilmoitti, että on ollut viimeisen vuoden aikana poissa töistä masennuksen, työuupumuksen, työyhteisöongelmien tai tms. vuoksi.

OLETKO VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN AIKANA MENNYT TÖIHIN, VAIKKA SINUSTA ON TUNTUNUT, ETTÄ SINUN OLISI OIKEASTI PITÄNYT OLLA SAIRAUSLOMALLA TERVEYDENTILASI TAKIA? (N=1009) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% en kertaakaan 34% (342) kerran 20% (202) 2-5 kertaa 35% (349) useammin kuin 5 kertaa 11% (116) - Vastaajista reilusti yli puolet eli 66 % (N=667) on mennyt viimeisen vuoden aikana vähintään kerran töihin vaikka terveydentilan puolesta olisi pitänyt olla sairauslomalla. - 70 % heistä, jotka olivat näin tehneet, olivat menneet sairaana töihin useita kertoja.

TYÖN IMU JA TYÖHYVINVOINTI

KOEN TYÖN IMUA ELI TARMOKKUUTTA, OMISTAUTUMISTA, INNOSTUMISTA JA UPPOUTUMISTA TYÖSSÄNI? (N=999) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Päivittäin 28% (282) Muutaman kerran viikossa 33% (325) Kerran viikossa 10% (97) Muutaman kerran kuukaudessa 17% (173) Kerran kuukaudessa 3% (29) Muutaman kerran vuodessa 7% (70) En koskaan 2% (23)

TYÖN IMU Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imussa oleva työntekijä on tarmokas, omistautunut, uppoutunut, sinnikäs vastoinkäymisissä ja ylpeä työstään. Työn imussa oleva työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. - Vastaajista 71 % kertoi kokevansa työn imua vähintään kerran viikossa. Vastaajista 28 % ilmoitti kokevansa sitä päivittäin.

MITKÄ ASIAT SAAVAT SINUT MOTIVOITUMAAN JA INNOSTUMAAN TYÖSSÄSI? VALITSE KOLME SINULLE MERKITYKSELLISINTÄ TEKIJÄÄ. (N=1010) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Mielekkäät työtehtävät 60% (604) Esimiehen tuki ja palaute 19% (196) Työpaikan rohkaiseva ja rento ilmapiiri 31% (310) Työn sisältö itsessään Hyvät työkaverit 44% (442) 46% (461) Mahdollisuus joustaviin työaikoihin Saamani palaute tekemästäni työstä Mahdollisuus kehittyä ammatillisesti 18% (182) 14% (142) 22% (227) Mahdollisuus edetä urallani Mahdollisuus vaikuttaa organisaation kehittymiseen 4% (45) 6% (56) Saamani rahallinen korvaus työstä 20% (203) Yrityksen tarjoamat työsuhde-edut 4% (45) Mahdollisuus pitää työ ja vapaa-aika tasapainossa Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ja lomiin Esimiehen arvostus ja palaute 22% (218) 19% (194) 16% (162) Muu, mikä? 3% (26)

MITEN TYÖNANTAJASI PANOSTAA SINUN TERVEYTESI YLLÄPITOON? (N=1008) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Vuosittaiset tykypäivät, liikuntapäivät tms. 53% (535) Työterveyshuolto 81% (818) Säännölliset terveystarkastukset Liikuntasetelit tms. muu rahallinen tuki vapaa-ajan liikkumiseen Työnantajan tarjoamat liikuntatunnit Työajan käyttäminen viikoittain liikkumiseen. Jos niin miten paljon? Yhteisiin liikuntatapahtumiin osallistuminen (kuten Naisten kymppi, Likkojen lenkki tms.) Terveysluentoja Mahdollisuus osallistua kuntoremontteihin tms. työajalla Muuten, miten? Ei mitenkään 23% (228) 38% (380) 19% (191) 2% (24) 17% (169) 6% (61) 37% (368) 5% (48) 5% (54)

TYÖNANTAJAN PANOSTUS TERVEYDEN YLLÄPITOON - Työterveyshuolto, vuosittaiset tyky-/liikuntapäivät, liikuntasetelit tms. rahallinen tuki ja kuntoremontit olivat asioita, joita useimmat vastaajat kertoivat työnantajansa tarjoavan heille. Vastaajista 81 %:lla oli käytössä työterveyshuollon palvelut. - Helsingin alueella työnantajan panostus kuntoremontteihin oli selvästi muuta maata aktiivisempaa. Helsingin alueen vastaajista 38 % ilmoitti, että heillä on kyseinen mahdollisuus, kun koko maan vastaava luku oli 14 %. - Vastaajista 2 % eli 24 henkilöä vastasi, että he voivat käyttää työaikaansa viikoittain liikkumiseen. Aika vaihteli 15 minuutin taukoliikunnasta 2 tuntiin.

MIKÄ SEURAAVISTA KUVAA TAPAA, JOLLA PÄÄSÄÄNTÖISESTI KULJET TYÖMATKASI? (N=1007) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet Kävellen, juosten tai pyörällä sään salliessa Aina omalla autolla 9% (86) 11% (106) 22% (226) Aina julkisilla kulkuneuvoilla 50% (500) Muuten, miten? 8% (80) Työni on kotona 1% (9)

TYÖMATKAT - Vastaajista 72 % (726) ilmoitti kulkevansa työmatkat aika joko omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla. - Julkisten liikennevälineiden käyttö oli Helsingin alueella (50 % vastaajista) hyvästä liikenneverkosta johtuen hyvin paljon yleisempää kuin muilla alueilla tai verrattuna koko maan keskiarvoon (10 %). - Joka viides vastaajista (9 %, 86) ilmoitti kulkevansa työmatkat kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet, 11 % (106) kertoi tekevänsä näin sään salliessa. Muina vaihtoehtoina ilmoitettiin yleisimmin, että kesällä pyörällä/kävellen ja talvella autolla, kimppakyydillä tai osa matkasta kävellen/pyörällä ja osa julkisilla.

KOETKO LIIKKUVASI TARPEEKSI (MUKAANLUKIEN HYÖTYLIIKUNTA JA MUU LIIKUNTA)? (N=1010) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kyllä 47% (470) En 53% (540)

JOS VASTASIT, ETTET MIELESTÄSI LIIKU TARPEEKSI NIIN MISTÄ SE MIELESTÄSI JOHTUU? (N=558) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ei ole aikaa 34% (189) En jaksa/viitsi 49% (276) En koe liikuntaa itselleni mielekkääksi 7% (40) Terveydellisistä syistä johtuen 19% (108) Muusta syystä, miksi? 11% (63)

RIITTÄVÄ LIIKKUMINEN? - Vastaajilta tiedusteltiin kokevatko he liikkuvansa tarpeeksi. Vastaukset jakautuivat melko lailla kahtia. Hieman vajaa puolet vastaajista (47 %) ilmoitti liikkuvansa mielestään tarpeeksi, 53 % taas kertoi, ettei mielestään harrasta riittävästi liikuntaa. - Suurimmaksi syyksi liikkumattomuudelle ilmoitettiin se, ettei jaksa tai viitsi (59 % vastaajista) ja 34 % ilmoitti syyksi ajanpuutteen. Vastaajista 19 % vastasi liikkumattomuuden johtuvan terveydellisistä syistä. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

ISTUMME TUTKIMUSTEN MUKAAN JOPA 80 % VALVEILLAOLOAJASTAMME. KUINKA MONTA TUNTIA SINÄ ISTUT KESKIMÄÄRIN PÄIVÄSSÄ TYYPILLISENÄ ARKIPÄIVÄNÄ, JOLLOIN OLET TÖISSÄ? (MUKAAN LUKIEN TÖISSÄ, KOTONA, KULKUNEUVOSSA YMS.) (N=1009) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% alle 2 tuntia 7% (72) 2-8 tuntia 52% (529) yli 8 tuntia 40%

ISTUMINEN PÄIVÄN AIKANA - UKK-instituutin ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen suomalaisen valveillaoloajasta kolme neljäsosaa eli 9 tuntia kuluu istuen tai makuulla. - Tutkimuksen mukaan istumisen takia lihastyö ja energiankulutus vähenevät, mikä lisää diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä sekä lihomisen todennäköisyyttä. Myös sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Runsaaseen istumiseen liittyvät myös lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinongelmat. - Vastaajista 40 % ilmoitti istuvansa päivän aikana yli 8 tuntia, 52 % 2-8 tuntia ja 7 % alle 2 tuntia.

ONKO SINULLA DIAGNOSOITU JOKIN TYÖUUPUMUKSESTA JOHTUVA SAIRAUS? (N=1014) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä 11% (109) Ei 89% (905)

JOS OLET SELVINNYT TYÖUUPUMUKSESTA, MITKÄ TEKIJÄT AUTTOIVAT SIITÄ PARANTUMISEEN JA TYÖKYVYN SAAMISEEN TAKAISIN? (N=208) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Työterveyshuolto 46% (95) Sairausloma 55% (115) Töiden uudelleenjärjestelyt 18% (38) Läheisten tuki 32% (67) Terapia 18% (38) Jokin muu, mikä? 25% (53)

TYÖUUPUMUS - Vastaajista joka kymmenes (11 % eli 109 vastaajaa) ilmoitti, että heillä on diagnosoitu jokin työuupumuksesta johtuva sairaus. - Työuupumuksesta selviämiseen oli vastauksien perustella ollut apua monista eri tekijöistä. Reilu puolet vastaajista (55 %) ilmoitti, että sairausloma oli ollut tärkeä osa parantumista. Työterveyshuollon ja läheisten tuen ilmoitettiin myös olleen tärkeässä roolissa. - Valtakunnallisesti vastaajat kertoivat avoimissa vastauksissa myös monia muita parantumiseen vaikuttaneita asioita. Useimmat vastaajista mainitsivat työpaikan tai alan vaihdon auttaneen asiaa, liikunta oli ollut monelle tärkeä osa parantumisprosessissa ja moni mainitsi myös, että vuorotteluvapaa oli tarjonnut hengähdystauon työuupumuksen selättämiseksi. - Muita mainittuja asioita olivat kuntoutus ja lääkitys, opintovapaa, osaaikaeläke, työkavereiden tuki, esimiehen/työkavereiden vaihtuminen, oman elämän hallinta paremmin mm. aikataulujen suhteen ja asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja elämäntapojen muutos.

SÄÄSTÖTOIMENPITEET

ELÄMME TALOUDELLISESTI EPÄVAKAITA AIKOJA. OVATKO TYÖPAIKKASI SÄÄSTÖTOIMENPITEET KOHDISTUNEET/KOHDISTUMASSA KULUVAN VUODEN AIKANA SINUUN JOISSAKIN SEURAAVISSA MUODOISSA? VALITSE NE VAIHTOEHDOT, JOTKA KUVAAVAT OMAA TILANNETTASI. (N=982) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Lomautus 1% (13) Irtisanominen 3% (25) Lomarahojen vaihto vapaaksi 3% (25) Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 4% (38) Muuta, mitä? 14% (138) En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 77% (759) Säästötoimien kohteeksi joutuneita oli vastaajista 23 % eli 223 vastaajaa. Prosentit kertovat kuinka monta prosenttia kokonaisvastaajamäärästä on joutunut kyseisen säästötoimen kohteeksi, prosentti ei viittaa kyseisen säästötoimen yleisyyteen. Monet vastaajista oli joutunut useiden säästötoimien kohteeksi, josta johtuu se, ettei prosenttiluvut päädy yhteenlaskettuna 100 prosenttiin.

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lounais-Suomen alue (N=1259) Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Oulun alue (N=993) 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% 9% 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% 3% 3% 4% 7% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 7% Itä-Suomen alue (N=1671) Pohjanmaan alue (N=1044) 13% 15% 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% 17% 24% 20% 21% 21% 21% 20% 27% 27% Kymen alue (N=771) Uudenmaan alue (N=865) 49% 48% 51% 46% 49% 56% 61% 58% 54% Lapin alue (N=489) koko maa (N=9534) 77%

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lapin alue (N=489) Uudenmaan alue (N=865) 13 107 176 102 26 139 89 127 68 25 49 52 35 27 49 28 23 17 313 25 101 252 41 36 62 45 54 22 38 340 328 159 63 341 213 283 179 138 272 293 141 81 201 141 182 124 Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Lounais-Suomen alue (N=1259) koko maa (N=9534) 643 848 759 698 804 395 298 618 552 479 506 1580 Itä-Suomen alue (N=1671) Oulun alue (N=993) 1949 Kymen alue (N=771) Pohjanmaan alue (N=1044) 5126

SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ - Vastaajista 77 % (N=759) ilmoitti, ettei ole joutunut säästötoimien kohteeksi eikä säästötoimia ollut myöskään näköpiirissä. Vastaajista 23 % eli 223 vastaajaa säästötoimet olivat koskettaneet. - Vuonna 2013 säästötoimien kohteeksi ilmoitti joutuneensa 19 % vastaajista (N=175). - Helsingin alueella säästötoimia oli ollut selvästi muuta maata vähemmän.

YLEISIMPIÄ SÄÄSTÖTOIMENPITEITÄ HELSINGIN ALUEELLA - sijaisia ei palkata - sijaisten vähentäminen - rekrytointikiellot - eläkkeelle siirtyneiden tehtäviä siirretään tehtäväksi muille - poislähteneiden, eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkata uutta työntekijää - määräaikaisuuksia ei jatketa - työajan lyhentäminen - työmäärä kasvanut ja lisääntynyt - matkakulujen, hankintojen, henkilöstöetuuksien, laitehankintojen vähentäminen - työtehtävien uudelleenjärjestelyt - palveluiden ulkoistaminen - yleinen epävarmuus

ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS HELSINGIN ALUEELLA 2013 JA 2014 (LKM) 400 350 300 250 200 150 100 130 138 50 0 Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 175 v. 2014 N= 223 25 25 10 13 13 13 20 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi 38 Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=186) 2014 (N=239) Muuta, mitä?

ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS HELSINGIN ALUEELLA 2013 JA 2014 (%) 80% 70% 70% 60% 58% 50% 40% 30% 20% 10% 5% 5% 10% 10% 7% 7% 11% 16% 0% Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 175 v. 2014 N= 223 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=186) 2014 (N=239) Muuta, mitä?

SÄÄSTÖTOIMET ALUEITTAIN 2014 (LKM) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uudenmaan alue (N=865) Lomautus 13 107 176 102 26 139 89 127 68 Irtisanominen 25 49 52 35 27 49 28 23 17 Lomarahojen vaihto vapaaksi 25 101 252 41 36 62 45 54 22 Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 38 340 328 159 63 341 213 283 179 Muuta, mitä? 138 272 293 141 81 201 141 182 124 En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 759 698 804 395 298 618 552 479 506

SÄÄSTÖTOIMET ALUEITTAIN 2014 (%) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uudenmaan alue (N=865) Lomautus 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% Irtisanominen 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 3% 7% 15% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 4% 24% 20% 21% 13% 27% 21% 27% 21% Muuta, mitä? 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 77% 49% 48% 51% 61% 49% 56% 46% 58%

SÄÄSTÖTOIMET SEKTOREITTAIN HELSINGIN ALUEELLA 700 600 613 500 400 300 200 100 0 37 6 6 4 13 4 12 23 0 0 6 18 1 5 3 0 0 0 2 6 9 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 104 Muuta, mitä? 101 En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Kunta tai kuntayhtymä (N=761) Yksityinen (N=149) Seurakunta (N=26) Valtio (N=22)