Funktiot ja raja-arvo P, 5op

Samankaltaiset tiedostot
Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Johdatus matematiikkaan

Funktiot ja raja-arvo. Pekka Salmi

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET Merkintöjä ja Algebrallisia rakenteita

Hilbertin avaruudet, 5op Hilbert spaces, 5 cr

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

reaalifunktioiden ominaisuutta, joiden perusteleminen on muita perustuloksia hankalampaa. Kalvoja täydentää erillinen moniste,

Joukot. Georg Cantor ( )

Johdatus matematiikkaan

1 Peruslaskuvalmiudet

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Johdatus matematiikkaan

Reaaliluvut 1/7 Sisältö ESITIEDOT:

Kuinka määritellään 2 3?

0. Kertausta. Luvut, lukujoukot (tavalliset) Osajoukot: Yhtälöt ja niiden ratkaisu: N, luonnolliset luvut (1,2,3,... ) Z, kokonaisluvut

Reaaliluvut. tapauksessa metrisen avaruuden täydellisyyden kohdalla. 1 fi.wikipedia.org/wiki/reaaliluku 1 / 13

x > y : y < x x y : x < y tai x = y x y : x > y tai x = y.

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Funktion raja-arvo. lukumäärien tutkiminen. tutkiminen

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Johdatus matematiikkaan

Toispuoleiset raja-arvot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Vastaavasti, jos vektori kerrotaan positiivisella reaaliluvulla λ, niin

Lukujoukot. Luonnollisten lukujen joukko N = {1, 2, 3,... }.

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

031010P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I 5,0 op

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

Ratkaisu: (i) Joukko A X on avoin jos kaikilla x A on olemassa r > 0 siten että B(x, r) A. Joukko B X on suljettu jos komplementti B c on avoin.

Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Johdatus reaalifunktioihin

TOOLS. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO TOOLS 1 / 28

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Analyysi 1, kevät 2010

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

802120P Matriisilaskenta (5 op)

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

Matematiikka kaikille, kesä 2017

Lineaariavaruudet. Span. Sisätulo. Normi. Matriisinormit. Matriisinormit. aiheita. Aiheet. Reaalinen lineaariavaruus. Span. Sisätulo.

Alkulukujen harmoninen sarja

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Kompleksiluvut Kompleksitaso

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

1 sup- ja inf-esimerkkejä

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

811120P Diskreetit rakenteet

Äärettömät raja-arvot

Kompleksilukujen kunnan konstruointi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

(a, 0) + (c, 0) = (a + c, 0)

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

VII. KOMPLEKSILUVUT. VII.1. Laskutoimitukset

Fysiikan matematiikka P

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Johdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op)

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b.

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1 1. ALUKSI. Joukko-oppia

Matematiikan tukikurssi

MAT Algebra 1(s)

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

k=1 b kx k K-kertoimisia polynomeja, P (X)+Q(X) = (a k + b k )X k n+m a i b j X k. i+j=k k=0

Kompleksiluvut. JYM, Syksy /99

1 sup- ja inf-esimerkkejä

1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet.

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku Kaikki luvut on kokonaislukuja. Luonnollisia lukuja ovat 35, 7 ja 0.

Transkriptio:

Funktiot ja raja-arvo 800119P, 5op Pekka Salmi 15. syyskuuta 2017 Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 1 / 122

Yleistä Luennot: ke 810, to 1214 (ensi viikosta lähtien) Luennoitsija: Pekka Salmi, MA327 Laskupäivä: ke 1014, pe 1014 M101 (2h/vko riittää), alkaa ensi viikolla (yhteinen JMP:n kanssa) Kurssin arvosteluna parempi seuraavista: A Loppukoe 31.10. klo 14.3017.30 (uusinnat vain tarvittaessa). Koe 024 pistettä. Harjoitustehtävät 07 pistettä. STACK-tehtävät 05 pistettä. Yhteensä max 36 p. B Loppukoe 31.10. klo 14.3017.30 (uusinnat vain tarvittaessa). Harjoitustehtävät, luentopäiväkirja, jne. tulevat Noppaan Kirjallisuutta: Luentomoniste ja kalvot Nopassa Harjulehto, Klén, Koskenoja: Analyysiä reaaliluvuilla (sopii paremmin muille analyysin kursseille mutta hyödyllinen täälläkin) Wikipedia (etenkin englanniksi) Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 2 / 122

Yleisiä ohjeita Kysy luennoilla: muutkin miettivät samoja asioita. Kysy luentojen ulkopuolella. Laskuharjoitustehtävät eivät välttämättä ratkea suoraviivaisesti vaan niitä on tarkoituskin pähkäillä. Kurssin laajuus on 5 op = 133 h. Luentoja on 28 h, harjoituksia 14 h, koe 4 h, jolloin itsenäistä työtä on 87 h. Tarkista, että Weboodissa oleva email-osoite on aktiivisessa käytössä (ja vaihda tarvittaessa). Funktiot ja raja-arvo kurssi korvaa kurssin Jatkuvuus ja raja-arvo (tarvittaessa myös Johdatus reaalifunktioihin). Näitä kahta kurssia ei voi molempia sisällyttää tutkintoonsa. Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 3 / 122

Kurssin osaamistavoitteet osaa tehdä erilaisia arvioita ja soveltaa niitä päättelyissä (esim. kolmioepäyhtälö) osaa käsitellä alkeisfunktioita kuten polynomeja ja trigonometrisia funktioita osaa määritellä sekä lukujonon että funktion raja-arvon sekä soveltaa näitä määritelmiä sekä käytännössä että teoriassa osaa käyttää erilaisia tekniikoita raja-arvojen määrittämiseen tuntee kompleksilukujen perusominaisuudet Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 4 / 122

STACK-tehtävät 1 Mene sivulle oystack.oulu. 2 Valitse kurssi Luonnontieteellinen matematiikka Funktiot ja raja-arvo 3 Paina Oulun yliopisto logoa, jolloin voit kirjautua omalla tunnuksellasi. 4 Kurssiavain on FunRa2017 5 Kertausmateriaali on jaoteltu sisältöjen mukaan ja tehtävät löytyvät linkeistä STACK-harjoitustehtäviä. 6 Pisteytys: 40% = 1 piste, 60% = 2p, 70% = 3p, 80% = 4p, 90% = 5 p. 7 Tehtäviä voi yrittää useita kertoja, kuitenkin enintään neljä. 8 Deadline: 27.10.2017 Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 5 / 122

Suunnitelma 1 Reaaliluvut, järjestys 2 Itseisarvo, kolmioepäyhtälö 3 Jonojen raja-arvo 4 Lukusarjat 5 Funktiot, polynomit, rationaalifunktiot 6 Monotonisuus (järjestys) 7 Trigonometriset funktiot 8 Kompleksiluvut 9 Eksponenttifunktio ja logaritmi 10 Funktioiden raja-arvo 11 Suppiloperiaate (puristuslause), asymptootit Kurssin teema: järjestys ja arviointi Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 6 / 122

Lukujoukot N = {0, 1, 2, 3,...} Z = {..., 3, 2, 1, 0, 1, 2, 3,...} Z + = {1, 2, 3,...} { } a Q = b a Z, b N R luonnolliset luvut kokonaisluvut positiiviset kokonaisluvut rationaaliluvut reaaliluvut (lukusuora) 19 5 3 5 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 2 e π Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 7 / 122

Reaalilukujen konstruktio/malli Positiiviset reaaliluvut voidaan ajatella desimaaliesityksinä x = a 0,a 1 a 2 a 3 a 4... missä a 0 N (eli a 0 on luonnollinen luku) ja desimaalit a k {0,1,2,..., 9} (symboli tarkoittaa kuuluu). Tällöin a 0 on luvun x kokonaisosa. Reaaliluvut ovat merkillä (+ tai -) varustettuja desimaaliesityksiä. Esimerkki 0 = 0,000... 1 = 1,000... 123 = 123,000... 1 3 = 0,333... 1234 = 22.03 571428 571428 571428 571428 571428 571428... 56 π = 3,14159265359... Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 8 / 122

Tekninen ongelma Desimaaliesitykset eivät ole aivan yksikäsitteisiä vaan esimerkiksi 0,999... = 1 = 1,000... Desimaaliesitykset a 0,a 1 a 2 a 3... (a m + 1)000..., missä a m {0,1,2,..., 8}, ja a 0,a 1 a 2 a 3... a m 999..., samaistetaan eli nämä ovat samat reaaliluvut. Esimerkiksi 0,13000... = 0,12999... Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 9 / 122

Reaalilukujen laskutoimitukset Reaalilukujen yhteenlasku + ja kertolasku toteuttavat seuraavat säännöt: (K1) x + (y + z) = (x + y) + z (yhteenlaskun liittännäislaki) (K2) x + 0 = 0 + x = x (nolla-alkio) (K3) x + ( x) = ( x) + x = 0 (vastaluvut) (K4) x + y = y + x (yhteenlaskun vaihdannaislaki) (K5) x (y z) = (x y) z (kertolaskun liittännäislaki) (K6) x 1 = 1 x = x (ykkösalkio) (K7) x x 1 = x 1 x = 1 kun x 0, (käänteisluvut) (K8) x y = y x (kertolaskun vaihdannaislaki) (K9) x (y + z) = x y + x z (osittelulaki) Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 10 / 122

Reaalilukujen järjestys Reaalilukujen järjestys toteuttaa seuraavat säännöt: (J1) Jos a b ja b c, niin a c (transitiivisuus) (J2) Jos a b ja b a, niin a = b (antisymmetria) (J3) Kaikilla a ja b joko a b tai b a (totaalisuus) (J4) a b = a + c b + c (J5) 0 a ja 0 b = 0 ab 19 5 3 5 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 2 e π Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 11 / 122

Lukusuoran välit Olkoon a, b R, a < b. [a, b] = {x R a x b} ]a, b[ = {x R a < x < b} ]a, b] = {x R a < x b} [a, b[ = {x R a x < b} suljettu väli avoin väli puoliavoin väli puoliavoin väli Lukusuoralla näitä merkitään seuraavasti: [a, b] ]a, b[ ]a, b] [a, b[ Myös + ja voivat esiintyä merkinnöissä. Esimerkiksi [a, + [ = {x R a x} ], a] = {x R x a}. Kirjallisuudessa esiintyy myös merkinnät (a, b) = ]a, b[, (a, b] = ]a, b], jne. Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 12 / 122

Itseisarvo Määritelmä Reaaliluvun x R itseisarvo on x = { x jos x 0 x jos x < 0. Reaaliluvun x R etumerkki on +1 x > 0 sgn(x) = 0 x = 0 1 x < 0. Reaaliluvulla x on siis hajotelma x = sgn(x) x missä sgn(x) on luvun suunta ja x on luvun pituus. Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 13 / 122

Itseisarvon geometrinen tulkinta 3 = 3 2 = 2 2 0 3 2 = ( 1) 2, 3 = (+1) 3 Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 14 / 122

Yhteenlaskun vektoritulkinta Reaalilukujen yhteenlaskun voi tulkita geometrisesti vektoreiden yhteenlaskuna: 3 +2 = 5 0 3 5 +( 3) = 1 2 1 0 2 Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 15 / 122

Tehtävä Pohtikaa pienessä ryhmässä miten tulkitaan geometrisesti (vektoreiden avulla) 1 reaaliluvun x kertominen luvulla 2, 2 reaaliluvun x kertominen luvulla 1. Mitä nämä operaatiot tekevät vektorille x? Voitte miettiä erikseen tapauksia x > 0 ja x < 0 tai vaikka kokeilla eri lukuarvoja (x = 3, x = 2). Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 16 / 122

Itseisarvon ominaisuuksia Lemma Olkoot x, y R. 1 x 0 2 x = 0 x = 0 3 xy = x y. Erityisesti x = x. 4 x 2 = x 2 5 x = max{x, x} Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 17 / 122

Perustelu kohdalle (3) (3) Pilkotaan tapauksiin: (a) x 0 ja y 0, (b) x 0 ja y < 0, (c) x < 0 ja y 0 (d) x < 0 ja y < 0. Tapaus (a) on selvä. Tapauksessa (b) xy 0, joten tässä tapauksessa. Tapaus (c) on samanlainen kuin (b). Tapauksessa (d) xy > 0, joten xy = (xy) = x ( y) = x y xy = xy = ( x) ( y) = x y. Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 18 / 122

Itseisarvon hyödyllinen karakterisaatio Lemma Olkoon a 0. Tällöin 1 x a a x a 2 x < a a < x < a 3 x a x a tai x a 4 x > a x > a tai x < a Erityisesti x x x. Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 19 / 122