OAS 16UEC146 5.12.2013 KAJAANIN KAUPUNKI PYHÄNNÄN KUNTA VIEREMÄN KUNTA Piiparinmäen Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 Sisältö 1 JOHDANTO JA OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 PERUSTIETOA HANKKEESTA 4 4 KAAVOITUSTILANNE, MUITA SUUNNITELMIA JA SELVITYKSIÄ 5 4.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET 5 4.2 KAAVOITUSTILANNE 5 4.3 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN 11 4.4 LAADITUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT 11 5 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 13 6 OSAYLEISKAAVOITUKSEN AIKATAULU JA VAIHEET 19 7 MITEN TIEDOTETAAN, MITEN JA KETÄ KUULLAAN TYÖN AIKANA 20 8 MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA 21 9 KUKA VALMISTELEE JA OHJAA 22 10 MISTÄ SAA TIETOA 22 Kansikuva Kuva 1. Tuulivoimapuiston sijainti Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos
2 1 JOHDANTO JA OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS Metsähallitus Laatumaa suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Piiparinmäen Lammaslamminkankaan alueelle. Hankealue sijoittuu Kajaanin, Pyhännän, Siikalatvan ja Vieremän kuntiin (Kuva 1). Osayleiskaavoitus toteutetaan yhtenä kokonaisuutena, mutta kullakin kunnalla on oma hyväksymismenettelynsä alueensa kaavalle. Hanketta varten on laadittu kuntien yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Hankkeen toteuttaminen edellyttää tuulivoimahankkeen rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatimisen alueelle. 1.4.2011 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (MRL 44, 77a ja 77b ) mukaan kunta voi myöntää tuulivoimahankkeelle rakennusluvan osayleiskaavan perusteella. Tämä osayleiskaava on tarkoitus laatia kyseisen lakimuutoksen vaatimalla tarkkuudella. Tuulivoimapuistohankkeilla toteutetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, valtakunnallista ilmasto- ja energiastrategiaa sekä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois- Savon maakuntien tavoitteita ja strategioita. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (2008 ja 2013) tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 288 MW (vuoden 2012 lopussa) tasosta noin 2 500 MW vuoteen 2020 mennessä. Tämä osayleiskaava ja siihen liittyvä tuulivoimahanke toteuttavat osaltaan tuon tavoitteen saavuttamista. Osayleiskaavan laatimisessa noudatetaan yleiskaavan yleisiä sisältövaatimuksia (MRL 39 ). Kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 63 ). Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään osayleiskaavan laatimisen lähtökohtia ja tavoitteita, kuvataan kaavoituksen eteneminen ja kerrotaan miten osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun aikana. Osallisella on mahdollisuus esittää paikalliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Piiparinmäen Lammaslamminkankaan tuulipuistohankkeelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma, josta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa 24.4.2013. YVA-menettelyn yhteydessä tutkitaan hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Laadittuja selvityksiä ja arvioinnin tuloksia hyödynnetään osayleiskaavoituksessa, jossa ratkaistaan hankkeen toteuttaminen. Kaavassa määritellään mm. voimaloille sallittavat sijoituspaikat, enimmäismäärät ja -korkeudet. Kaavoituksen yhteydessä voidaan tarvittaessa laatia täydentäviä selvityksiä ja vaikutusarviointeja. Kaavassa voidaan antaa myös määräyksiä haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Lisätietoa hankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista on saatavissa Metsähallitus Laatumaan tuulivoimahankesivuilta osoitteesta: http://www.laatumaa.com/sivustot/laatumaa/fi/tuulivoima/sivut/piiparinmäki- Lammaslamminkangas.aspx 2 SUUNNITTELUALUE Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu Kokkola-Kajaani valtatien (vt 28) molemmin puolin sijaitsevalle Piiparinmäen Lammaslamminkankaan hankealueelle. Hankealue ulottuu neljän kunnan, Kajaanin, Pyhännän, Siikalatvan ja Vieremän alueelle ja on kokonaisuudessaan noin 180 km 2 laajuinen. Hankealueella on pituutta noin 40 km ja leveyttä 2 7 kilometriä. Hankealueen rajaus on esitetty kuvassa 2.
Lähimmät taajamat ovat alueen itäpuolella noin 7 km etäisyydellä sijaitseva Vuolijoki ja noin 10 km etäisyydellä sijaitseva Otanmäki. Pyhännän keskustaajama sijaitsee noin 18 km hankealueelta länteen ja Vieremän kuntakeskus noin 23 km etelään. Hankealueen kaakkoispuolella sijaitsevan Sonkajärven kunnan rajalle on noin 3 km. 3 Kuva 2. Hankealueen ja lähiympäristön nykyinen maankäyttö. Hankealuetta lähimpien asuin- ja lomarakennusten ympärille on piirretty säteeltään 1,5 km oleva rajaus, jota on käytetty tuulivoimaloiden alustavassa sijoitussuunnittelussa vähimmäisetäisyytenä asutuksen ja voimaloiden välillä. Kuvassa on esitetty myös hankevaihtoehdon VE1 mukaiset voimaloiden paikat (harmaat pisteet), uuden voimajohdon linjaus (harmaa katkoviiva) ja sähköasemien paikat (harmaat neliöt). Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 48/MML/12
Osayleiskaavan alustavana suunnittelualueena pidetään tuulivoimapuiston hankealuetta poislukien Siikalatvan alueeseen kuuluva osuus, jonne voimaloita ei ole suunniteltu sijoitettavan. Lisäksi osayleiskaava-alueeseen sisällytetään vähäisiä laajennuksia hankealueen reunoille suunniteltujen voimaloiden kohdalla siten, että suunnittelualue ulottuu vähintään 350 m kaikkien voimaloiden ympärille. Lisäksi Saaresjärven pohjoispuolella osayleiskaava-alueeseen sisällytetään Metsähallituksen maa-alueet UPM Kymmene Oyj:n ja Element Powerin Kokkosuon tuulivoimahankkeen hankealueen rajaan asti. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu kaavoitustyön aikana. Tuulivoimalat sijoitetaan valtion omistamalle ja Metsähallituksen hallinnoimalle maaalueelle. Hankealue on valtion omistuksessa lukuun ottamatta muutamia pieniä alueita eri puolilla hankealuetta sekä eteläosan alueita Keisarintien/Vuolijoentien varressa, Joutenjoen varressa ja Rahajärven luoteispuolella. Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä. Aluetta käytetään lisäksi metsästykseen ja marjastukseen. Eteläosassa Keisarintien/Vuolijoentien varressa sijaitsee kolme lomarakennusta. Alueella sijaitsee lisäksi kolme laavua, kaksi kotaa ja yksi masto. Lähiympäristössä on harvakseltaan haja-asutustyyppistä pysyvää ja loma-asutusta. Hankealueen läheisyydessä lähimmät yksittäiset asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat noin 500 800 metrin etäisyydellä hankealueesta Keisarintien/Vuolijoentien varressa sekä Rahajärven ja Saaresjärven rannoilla. Lisäksi loma-asutusta sijoittuu hankealueen itäpuolelle Saaresmäkeen ja Leppikylään, lounaassa Kesälahteen ja etelässä Rotimon ja Marttisenjärven rannoille. 4 3 PERUSTIETOA HANKKEESTA Tuulipuiston tekninen kuvaus perustuu Metsähallitus Laatumaan alustaviin suunnitelmiin (YVA-ohjelma, Pöyry 2012). Tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä, sijainti sekä kaapelien linjaukset ja jännitetasot selviävät suunnittelun edetessä. Koko tuulivoimapuisto käsittäisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan 85 127 tuulivoimalaa, joiden todennäköisin yksikköteho on noin 3 MW, mutta toteutus voi olla 3 5 MW. Tuulivoimapuiston nimellisteho on noin 255 381 MW ja vuosituotanto noin 765 1143 GWh valitusta vaihtoehdosta riippuen. Kuvat 3-4. Periaatekuva tuulivoimalasta ja kuva teräsbetonirakenteisesta tuulivoimalasta (Lähde: WinWind Oy).
Kukin tuulivoimala koostuu perustuksista, tornista, konehuoneesta sekä roottorista (Kuvat 3-4). Tuulivoimaloiden napakorkeus (kohta, jossa roottori liittyy torniin) on 120 160 metriä ja lavan pituus 50 70 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi siten noin 170 230 metriä. Voimalayksiköt varustetaan lentoestevaloilla. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa joko kokonaan teräsrakenteisina, kokonaan betonirakenteisina tai näiden yhdistelmänä. Tuulivoimapuiston sisällä tuulivoimalat liitetään maakaapeleilla puiston omalle sähköasemalle. Sähkönsiirto tuulipuistosta kantaverkkoon tullaan toteuttamaan rakentamalla 110 kv tai 400 kv voimajohto hankealueen itäpuolella sijaitsevalle Fingridin Vuolijoen sähköasemalle. Tuulipuiston ensimmäisen vaiheen rakentamisen, mukaan lukien tiestön perusparannus ja uusien teiden rakentaminen, perustustyöt, sekä voimaloiden pystytys ja sähköasennukset, ennakoidaan kestävän noin 1 2 vuotta, koko alueen useampia vuosia. Tuulivoimaloiden teknisen käyttöiän arvioidaan olevan noin 20 25 vuotta. Koneistoja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöajalle. 5 4 KAAVOITUSTILANNE, MUITA SUUNNITELMIA JA SELVITYKSIÄ 4.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista osayleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat tavoitekokonaisuudet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tämän hankkeen kannalta korostuvat seuraavat tavoitteet: Elinympäristön laadun turvaaminen Ilmastomuutoksen hidastaminen Luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi Uusiutuvan energian tuotannon kasvaminen ja siihen liittyvän infrastruktuurin tarpeet Valtioneuvosto on ottanut kantaa tuulivoimarakentamisen edellytyksiin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Päätöksen mukaan "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköhin." 4.2 KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaavat Hankealue sijoittuu kolmen maakunnan alueelle. Hankealueella ovat voimassa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava, Kainuun maakuntakaava ja Pohjois-Savon maakuntakaava. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 17.2.2005 ja se on saanut lainvoiman (Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 25.8.2006). Kainuun maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.4.2009 ja Pohjois-Savon maakuntakaava ympäristöministeriön päätöksellä 7.12.2011. Ote maakuntakaavoista on esitetty kuvassa 5.
6 Kuva 5. Ote Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoista, johon Piiparinmäen Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-hankealueen sijainti on merkitty magentalla viivarajauksella (ei mittakaavassa). Pohjois-Pohjanmaan liitto, pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro PPOH/04/07, Kainuun maakuntakuntayhtymä, pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 869/MML/09, Pohjois- Savon liitto, pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/10
7 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole käsitelty maa-alueelle sijoittuvia tuulivoimaan liittyviä aluevarauksia. Hankealuetta koskevat maakuntakaavan maa- ja metsätalousalueita koskevat yleismääräykset. Hankealueen länsiosa sivuaa luonnon monikäyttöaluetta. Hankealueen pohjoispuolelle sijoittuvat Törmäsenrimmen Kolkannevan ja Rimpinevan Matilannevan Naturaalueet (SL) ja länsipuolelle Itämäen Eteläjoen ja Mäykänahon Natura-alueet (SL). Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee Piiparinpuron luonnonsuojelualue (SL) ja länsipuolella valtakunnallisesti arvokas harjualue (MY-hs) sekä Vörssinvaaran Järvienkankaan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueelta n. 8 km länteen sijaitsee Tavastkengän kulttuurimaisema Siikajokivarressa, joka on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeänä alueena Museoviraston vuoden 1993 luettelon perusteella (RKY1993). (Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luettelon päivityksessä vuodelta 2009 Tavastkengän alue ei enää ole mukana, mutta tulee huomioida maankäytössä maakunnallisesti merkittävänä kohteena.) Maakuntakaavan yleisistä suunnittelumääräyksistä aluetta koskevat rantojen käyttöä, turvetuotantoa, maa- ja metsätaloutta sekä lentoesteiden korkeusrajoituksia koskevat määräykset. Vaihemaakuntakaavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto on aloittanut vuonna 2010 maakuntakaavan uudistamisen. Maakuntakaavan uudistus tehdään kolmessa erillisessä vaiheessa. Ensimmäisen vaihekaavan pääteemat ovat ilmasto ja energia, joihin liittyen maakuntakaavatarkastelu koskee myös aluerakennetta, kaupan palveluverkkoa sekä kehittämisvyöhykkeiden ja liikenteen asettamat vaatimuksia. Keskeisin luonnonvaroihin liittyvä kysymys on turvetuotannon ohjaaminen. Ensimmäisessä vaihekaavassa käsiteltävät konkreettiset aihepiirit ovat vähintään kymmenen tuulivoimalan laajuiset tuulivoimapuistot manner- ja merialueilla sekä niihin liittyvät sähköjohtojen varaukset. Maakuntakaavan 1. vaihekaavan kaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja kaava on päätetty saattaa ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavaehdotuksessa on Pyhännän kuntaan sijoittuvalle hankealueen osalle osoitettu kaksi maatuulivoimaloiden aluetta (tv-1-alueet nro 353 ja 354). Hankealueen läheisyyteen on merkitty luonnonsuojelualueita (SL) sekä nykyinen turvetuotantoalue (EO-tu). Tuulivoimapuistojen liityntävoimajohtoja ei ole maakuntakaavassa osoitettu. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on tullut vireille keväällä 2013. Toisessa vaihekaavassa käsitellään kulttuuriympäristöjä, maaseutuasutusta, virkistys- ja matkailualueita sekä seudullisia jätteenkäsittely- ja ampumarata-alueita. Alustavan aikataulun mukaan 2. vaihemaakuntakaava tulee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2015. Kuva 6. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Pohjois- Pohjanmaan liitto, pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos
8 Kainuun maakuntakaava Kainuun maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimaa. Hankealue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alueen koillisosa kuuluu Oulujärven ympäristön kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen (mv). Hankealueen itäosa sijoittuu Vuolijoen turvetuotannon erityisvyöhykkeelle (eo-tt). Alueen eteläosan poikki kulkee 110 kv voimajohto. Hankealue rajautuu itäpuolella Saaresmäen kylän valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurihistorialliseen alueeseen (RKY1993). Hankealueen pohjoispuolella on Pöntönsuon (SL) ja kaakkoispuolella Talaskankaan (SL) Natura-alue. Hankealueen itärajan tuntumassa kulkee ylikunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeä ohjeellinen moottorikelkkailureitti ja itäpuolella ylikunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä ohjeellinen ulkoilureitti. Hankealueen itäpuolelle noin 2 km päähän on merkitty Hautakankaan vedenhankinnan kannalta tärkeä (luokka I) pohjavesialue. Maakuntakaavan yleismääräyksissä on annettu määräyksiä rantojen käytöstä, turvetuotannosta, liikenneturvallisuuden edistämisestä ja liito-oravan esiintymispaikkojen huomioimisesta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vaihemaakuntakaavat Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 19.7.2013. Kaava koskee puolustusvoimain ampuma- ja harjoitusalueita, sekä niiden melualueita. Kaava vaikutusalueineen sijoittuu kokonaisuudessaan hankealueen ja vaihtoehtoisten voimajohtolinjausten ulkopuolelle. Kainuun liitto on käynnistänyt tuulivoimamaakuntakaavan ja kaupan vaihemaakuntakaavan laatimisen (Kainuun maakuntavaltuusto 25.3.2013). Tavoitteena on saada molemmat vaihemaakuntakaavat maakuntavaltuuston hyväksymismenettelyyn keväällä 2014. Pohjois-Savon maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaavassa hankealue sijoittuu osittain virkistys- ja matkailuvyöhykkeelle. Hankealueen poikki kulkee 110 kv sähkönsiirtolinja. Hankealueen lounaispuolella on Rahajärven Kontteroisen (SL) Natura-alue ja Hällämönharjun Valkeiskankaan Natura-alue (MY-1, maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) ja kaakkoispuolella Talaskankaan Natura-alue (SL). Hankealueen itäpuolelle on merkitty ohjeellinen moottorikelkkareitti. Maakuntakaavan yleismääräyksissä on annettu määräyksiä tulva-, sortuma- ja vyörymäalueista sekä kulttuuriperinnön huomioimisesta. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 10.6.2013 ja se on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Tuulivoimamaakuntakaavassa on hankealueen reunalle Vieremän puolelle esitetty potentiaalisina tuulivoimaalueina Rahustenaho (tv 28.800) ja Linnalankangas (tv 28.801). Tuulivoima-alueen päämaankäyttöluokka on kuitenkin muu kuin tuulivoimaenergian tuotanto, yleisimmin maa- ja metsätalous. Tuulivoima-alueelle on annettu suunnittelumääräyksiä mm. Natura 2000 verkostoon kuuluvien alueiden sekä erityisesti linnustovaikutusten huomioimisesta. Lisäksi suunnittelumääräyksiä on annettu lausuntojen pyytämisestä asianomaisilta viranomaisilta mm. Puolustusvoimien tutkajärjestelmästä ja lentoliikenteen turvallisuusvaateista sekä liikenneväylien suojaetäisyyksistä ja telemastoista johtuvista rajoitteista. Myös melusuojaetäisyyksien huomioimisesta ja arkeologisen inventoinnin tarpeen selvittämisestä museoviranomaiselta on annettu suunnittelumääräyksiä.
9 Kuva 7. Ote Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavasta Pohjois-Savon liitto, pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/10 Yleiskaavat Tuulipuiston hankealueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Hankealueen läheisyydessä Siikalatvan ja Pyhännän puolella ei ole voimassa yleiskaavoja. Alueen läheisyydessä Kajaanin ja Vieremän puolella ovat voimassa seuraavat yleiskaavat (Kuva 8): (Lähde: Kajaanin kaupunki, Pyhännän, Siikalatvan ja Vieremän kunnat) Hankealueen koillispuolella noin 8 km päässä on voimassa Kajaanin Vuolijoen oikeusvaikutteinen Oulujärven rantayleiskaava (Vuolijokisuun, Vuottoniemen ja Vuottolahden osa-alueet), joka on hyväksytty 26.4.2005. Hankealueen eteläpuolella noin 0,3 km päässä on voimassa Vieremän oikeusvaikutteinen Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava, joka on vahvistettu vuonna 1996. Vieremän kunnan Pohjoisosien osayleiskaavan laatiminen on vireillä. Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Hankealueella ei ole voimassa asema- tai ranta-asemakaavoja. Hankealueen läheisyydessä Siikalatvan ja Pyhännän puolella ei ole voimassa asema- tai ranta-asemakaavoja, sen sijaan alueen läheisyydessä Kajaanin ja Vieremän puolella ovat voimassa seuraavat asema- ja ranta-asemakaavat (Kuva 8): (Lähde: Kajaanin kaupunki, Pyhännän, Siikalatvan ja Vieremän kunnat) Hankealueen pohjoispuolella noin 7 km päässä on Kajaanin Vuolijoen asemakaava-alue, jonka kaavat on hyväksytty vuosina 1973 2007. Alueelle on vireillä asemakaavan muutos ja asemakaavan osittainen kumoaminen. Hankealueen itäpuolella noin 10 km päässä on Kajaanin Otanmäen asemakaava-alue, jonka kaavat on hyväksytty vuosina 1986 2011. Hankealueen eteläpuolella noin 0,6 km päässä on Vieremän Rotimon rantaasemakaava, joka on vahvistettu vuonna 1997. Rotimon ranta-asemakaavaan on laadittu muutoksia vuonna 2010. Hankealueen lounaispuolella noin 3,5 km päässä on Vieremän Hällämön rantaasemakaava, joka on vahvistettu vuonna 1989.
10 Kuva 8. Kaavoitustilanne hankealueen läheisyydessä. Lähde: Kajaanin kaupunki, Pyhännän, Siikalatvan ja Vieremän kunnat.
4.3 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Lähialueen muut tuulipuistohankkeet 16UEC146 Hankealueen itäpuolella välittömässä läheisyydessä sijaitsee UPM Kymmene Oyj:n ja Element Powerin Kokkosuon tuulivoimahanke, jonka hankealueelle tulisi sijoittumaan 16 20 tuulivoimalaa (Kuva 8). Muut hankkeet sijaitsevat kauempana, kuten TuuliSaimaa Oy:n tuulipuistohanke Oulujärven Manamansalossa noin 20 km hankealueesta koilliseen. Muut hankkeet Hankealueen keskiosa kuuluu Otanmäki-Vuorokas 1 -nimiseen, kaivoslain (9621/2011) mukaiseen varausalueeseen, joka antaa etuoikeuden malminetsintään, mutta ei vielä oikeuta malminetsintään, kaivamiseen eikä louhimiseen. Hankealueeseen rajoittuu Hautakangas-2 -niminen valtausalue. Muita valtauksia on hankealueesta koilliseen noin 1,3 km etäisyydellä sijaitseva Hautakangas-1 ja noin 3,8 km etäisyydellä sijaitseva Isoaho-1. 11 4.4 LAADITUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys 2011 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien manneralueilta on laadittu yhteinen tuulivoimaselvitys (Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys), jossa on kartoitettu potentiaalisia tuulivoimatuotantoalueita. Maakuntakaavoituksen pohjaksi laaditussa tuulivoimaselvityksessä on Pyhännän kunnan alueella sijaitsevalle hankealueen osalle esitetty kaksi ensisijaisesti suositeltavaa aluetta, jotka on arvioitu A luokkaan hyvien teknistaloudellisten ominaisuuksien ja vähäisten ympäristövaikutusten vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys 2013 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelta on laadittu vuonna 2013 tuulivoimaselvitys, joka on jatkoa aiemmin tehdylle maakunnalliselle tuulivoimaselvitykselle (Pohjois- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys 2011). Selvityksessä on osoitettu Pyhännän hankealueelle kaksi tuulivoima-aluetta Piiparinmäki (kohteet 67 ja 68). Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys 2011 Kainuun, Keski-Suomen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueilta on laadittu yhteinen tuulivoimaselvitys, jossa on kartoitettu potentiaalisia tuulivoimatuotantoalueita. Selvityksessä vain potentiaalisimmilta alueilta (3-4 kpl per maakunta) laadittiin tarkemmat tekniset esiselvitykset. Selvityksessä Kainuusta nostettiin esiin 10 potentiaalisinta tuulivoima-aluetta ja 11 muuta potentiaalista aluetta, jotka eivät tällä hetkellä ole erityisen hyviä tuulivoima-alueita joko puuttuvan sähköverkon, sen siirtokapasiteetin tai nykyteknologian kannalta liian heikkojen tuulisolosuhteiden vuoksi. Kainuun alueella on Maaselänkankaan Lammaslamminkankaan alue esitetty potentiaalisena alueena. Pohjois-Savon alueella sijaitseva Rahustenaho (selvityksessä Rotimon alue), joka sisältyy Piiparinmäen Lammaslamminkankaan hankealueeseen, on tässä selvityksessä tunnistettu potentiaaliseksi tuulivoiman tuotantoalueeksi.
12 Kainuun maakuntakaavan tuulivoimaselvityksen täydennys 2013 Kainuun liitto on käynnistänyt keväällä 2013 Kainuun maakuntakaavan tuulivoimaselvityksen täydennysselvityksen, joka täydentää ja mahdollisesti tarkentaa aiemmin laadittua Kainuun alueen tuulivoimaselvitystä. Muut selvitykset Maanmittauslaitos Maastotietokanta 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1999:1. Kainuun liitto Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 Kainuun maakuntaohjelma 2009 2014 Kainuun maakuntaohjelman 2009 2014 ympäristöselostus Kainuun ilmastostrategia 2020 Kainuun maakuntakaavakatsaus 2013 Kainuun ympäristöohjelma 2020 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 2014 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011 2014 ympäristöselostus Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015 Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia Pohjois-Pohjanmaan maisema-alueet. 1997 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, 1993 Pohjois-Savon maakuntaliitto Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011 2014 Pohjois-Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, 2010 Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2, 2011 Kainuun metsäkeskus Kainuun metsäohjelma 2012 2015 Kainuun museo Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, 2006 Kainuun ELY-keskus Internet-sivut. (www.ymparisto.fi) Uutta tietoa Kainuun soista, Kainuun suoselvitys projektin tulosraportti 2012 Kainuun valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden selvitys, Maisemat ruotuun (MARU) hanke 2013 Kainuun ympäristökeskus Kainuun perinnemaisemat, Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 147, 2000 Vuolijoen kulttuurimaiseman kerroksia, Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 316, 2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneskenaariot 2025, 2000 Suomen liikennejärjestelmä 2020, 1998 Liikennevirasto Tuulivoimalaohje Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen (Liikenneviraston ohjeita 8/2012)
13 Metsähallitus Metsätalouden ympäristöopas, 2004 Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat METSO-ohjelma Metsäkeskus Tapio Metsätalous kaavoitusalueilla, 2005 Museovirasto/YM Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö, 2009 Muinaisjäännösrekisteri Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus Kainuun bioenergiaohjelma 2011 2015, 2010 Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2012 2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Internet-sivut. (www.ymparisto.fi) Pohjois-Savon ELY-keskus Internet-sivut. (www.ymparisto.fi) Valtion ympäristöhallinto VTT Valtion ympäristöhallinnon internet-sivut (www.ymparisto.fi) Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristöpalvelu. Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan, 2013 Ympäristöministeriö Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992. Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, 1992 Ohjeet suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 1998 Natura 2000 -ohjelma (VNp 20.8.1998) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 2000, tarkistetut tavoitteet 2008. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 (YM ja SYKE) Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista ohjaavat selvitykset ja oppaat, esim. o Ympäristölainsäädännön soveltaminen tuulivoimarakentamisessa (Suomen ympäristö 584), 2002 o Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset (Suomen ympäristö 721), 2004 o Tuulivoimalat ja maisema (Suomen ympäristö 5/2006) o Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen (Suomen ympäristö 4/2007) o Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) Kajaanin kaupungin sekä Pyhännän ja Vieremän kuntien omat strategiat 5 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Osayleiskaavoitusta varten laadittavissa selvityksissä ja arvioinneissa hyödynnetään hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä tehtäviä selvityksiä ja arviointeja sekä menettelyn yhteydessä saatavaa palautetta. YVA-menettelyn yhteydessä laadittuja selvityksiä voidaan tarpeen mukaan täydentää kaavaprosessin aikana.
Kaksivaiheiseen YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe. Hanke sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueelle. YVA-yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). YVA-ohjelma Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. YVA-ohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa kuvataan kyseessä oleva hanke toteuttamisvaihtoehtoineen sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitettävät ympäristövaikutukset ja käytettävät arviointimenetelmät. YVA-selostus Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa kuvataan hanke ja sen tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Vaihtoehto 1 (VE1): Rakennetaan koko alueelle 127 voimalaa, joista 39 sijaitsee Pyhännän kunnan, 41 Vieremän kunnan ja 47 Kajaanin kaupungin alueella. Tuulivoimapuiston nimellisteho on 381 MW. Vaihtoehto 2 (VE2): Rakennetaan alueen eteläosaan valtatien 28 eteläpuolelle 85 voimalaa, joista 11 sijaitsee Pyhännän kunnan, 41 Vieremän kunnan ja 33 Kajaanin kaupungin alueella. Tuulivoimapuiston nimellisteho on 255 MW. Esitetyt vaihtoehdot eivät sisällä voimaloiden sijoittamista Siikalatvan kunnan alueelle. Nollavaihtoehto (VE 0): Hanketta ei toteuteta. Sähkönsiirron vaihtoehdot: Molemmissa toteutusvaihtoehdoissa rakennettaisiin Vuolijoen sähköasemalta tuulivoimapuistoon uusi 110 kv tai 400 kv voimajohto pääosin nykyisen, koillisesta lounaaseen kulkevan Vuolijoki Pyhäjärvi voimajohdon rinnalle. Voimajohto rakennettaisiin 18 km matkalla olemassa olevaa johtoaukeaa leventämällä, jolloin tarvetta kokonaan uuden johtoaukean raivaamiselle ei hankealueen ulkopuolella ole. Hankevaihtoehdossa VE1 alueen eteläosan sähköasemalta rakennettaisiin 110 kv johto pohjoisen alueen sähköasemalle, valtatien 28 pohjoispuolelle. Johdon pituus tulisi olemaan noin 14 km. Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 sekä sähkönsiirron vaihtoehdot on esitetty kuvissa 9 ja 10. 14
15 Kuva 9. YVA-vaihtoehto VE1 (127 voimalaa).
16 Kuva 10. YVA-vaihtoehto VE2 (85 voimalaa).
17 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset Vaikutusten arviointityön yhteydessä tehdään mm. seuraavat selvitykset tukemaan olemassa olevaa aineistoa arviointityössä: Varjostus- ja vilkkumismallinnus Melumallinnus Näkemäanalyysi ja maisemavaikutusten havainnollistaminen valokuvasovittein Arkeologinen inventointi Linnustoselvitys: pesimä- ja muuttolinnustoselvitykset, törmäysriskiselvitys, pöllökartoitus, metsäkanalintujen soidinpaikkakartoitus Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Voimajohtoreittien luontoselvitys hankealueella Natura-arvioinnin tarveharkinta Rimpinevan Matilannevan, Törmäsenrimmen Kolkannevan, Pöntönsuon, Rahajärven Kontteroisen, Talaskankaan, Rumalan- Kuvajan Oudonrimmen ja Hällämönharjun Valkeiskankaan Natura-alueista Lepakkoselvitys, liito-oravaselvitys Maa-eläimistö- ja riistaeläinselvitys Asukaskysely, pienryhmätyöskentely ja haastattelut Arvioitavat vaikutukset ja menetelmät Osayleiskaavoituksen yhteydessä arvioidaan MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaisesti kaavan toteuttamisen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä tuulipuiston rakentamisen, käytön että käytöstä poiston vaikutuksia. Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Tuulivoimahankkeissa merkittäväksi tunnistettuja vaikutuksia ovat erityisesti melu- ja varjon vilkkumisvaikutukset, linnustovaikutukset sekä maisemavaikutukset. Muita hankkeessa merkittäväksi koettuja vaikutuksia pyritään tunnistamaan YVA-menettelyn aikana lausuntojen, muistutusten sekä sidosryhmätyöskentelyn kautta. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa hyödynnetään muun muassa annettuja ohjearvoja, kuten melutason ohjearvoja sekä saatavilla olevaa tutkimustietoa. Vaikutusten arvioinnin menetelminä käytetään analyyseja, asiantuntijaarvioita, kartta- ja ilmakuvatulkintoja sekä maastotulkintoja. Keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia ovat: vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja elinkeinoihin vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön liikennevaikutukset vaikutukset ilmastoon meluvaikutukset ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin vaikutukset luonnontilaisten suokokonaisuuksien vesitalouteen turvallisuusvaikutukset vaikutukset puolustusvoimien toimintaan (mm. tutkavaikutukset, kiinteät linkkiyhteydet) lentoestevaikutukset yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Vaikutukset voivat olla joko myönteisiä tai kielteisiä.
18 Vaikutusten arviointialueet Kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvien vaikutusten arviointi painottuu tuulivoimaloiden suunnittelualueelle hankealueen sisällä, mutta huomioon otetaan mm. eläimistön liikkumisreitit. Tuulivoimapuiston osalta melu-, varjostus- ym. fyysisistä tekijöistä johtuvien välittömien maankäyttövaikutusten tarkastelualue on noin 2 km leveä vyöhyke hankealueen ympärillä. Sähkönsiirron osalta välittömien maankäyttövaikutusten tarkastelualue on 500 m leveä vyöhyke voimajohdon molemmin puolin perustuen voimajohdon näkyvyyteen lähialueella. Laajemmin suunnittelualueen ulkopuolelle ulottuvien vaikutusten arvioinnissa käytetään 5 km vaikutusaluerajausta sekä kulttuuriympäristön osalta 12 km rajausta. Vaikutuksia tarkastellaan kuitenkin tätäkin laajemmalta alueelta mm. maiseman, liikenteen ja elinkeinovaikutusten osalta. Kuva 11. Hankealue ja vaikutusten arvioinnin etäisyysvyöhykkeet 2 km, 5 km ja 12 km sekä voimajohtolinjan vaikutusten arvioinnin etäisyysvyöhyke 0,5 km.
19 6 OSAYLEISKAAVOITUKSEN AIKATAULU JA VAIHEET Kunnat ovat laatineet kaavoituspäätökset seuraavasti: Kajaanin kaupunginhallitus.. Pyhännän kunta.. Vieremän kunnanvaltuusto 14.11.2013 Kuntien yhteisestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan joulukuussa 2013 tammikuussa 2014. Kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto asetetaan mielipiteen kuulemista varten kunnissa nähtäville maalis-huhtikuussa 2014. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot. Tämän jälkeen laaditaan osayleiskaavaehdotus, joka asetetaan kunnissa nähtäville ja josta pyydetään viranomaisten lausunnot. Tavoitteena on, että osayleiskaavat saatetaan kuntien hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2015. Kajaanin kaupunginvaltuusto, Pyhännän ja Vieremän kunnanvaltuustot hyväksyvät osayleiskaavat kukin omalta osaltaan. Osayleiskaavoituksen aikataulu kytkeytyy samanaikaisesti käynnissä olevan tuulipuistohankkeen YVA-menettelyyn. Kaavoituksessa tarvittavat selvitykset ja vaikutuksen arvioinnit tuotetaan YVA-menettelyssä. Kaavoituksen yleisötilaisuuksia pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään YVA-menettelyyn kuuluvien yleisötilaisuuksien yhteyteen. Kaavan nähtävilläolo- ja lausuntoajat pyritään sovittamaan YVA-menettelyn aikatauluihin. YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen keväällä 2014. Kuva 12. Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn päävaiheet ja aikataulu
7 MITEN TIEDOTETAAN, MITEN JA KETÄ KUULLAAN TYÖN AIKANA Tiedottaminen 16UEC146 Piiparimäen Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen sekä luonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan seuraavilla tavoilla: Ilmoituksina, kuulutuksina ja tiedotteina sanomalehdissä Kajaanin kaupungin sekä Pyhännän, Vieremän ja Siikalatvan kuntien internet-sivuilla ja ilmoitustauluilla Kirjeitse ulkopaikkakunnalla asuville (ehdotusvaiheessa) 20 Viralliset kuulutukset julkaistaan sanomalehdissä (Iisalmen Sanomat, Kainuun Sanomat, Kaleva, Koti-Kajaani, Miilu, Siikajokilaakso, Vuolijoki-lehti) ja Kajaanin, Siikalatvan, Pyhännän ja Vieremän virallisilla ilmoitustauluilla sekä kuntien internet-sivuilla. Osalliset Osallisia ovat vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Taulukko 1. Osalliset Maanomistajat Maanomistajat, jakokunnat ja muut kaava-alueen ja sen lähialueiden maanomistajat ja alueiden haltijat Kiinteistönomistajat Asukkaat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Digita Oy Elinkeinoelämän yhdistykset Energiayhtiöt Finavia Oyj Fingrid Oyj Kylätoimikunnat Lintutieteellinen yhdistys Luonnonsuojeluyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset Metsästysseurat MTK Museo- ja kotiseutuyhdistykset Riistanhoitoyhdistykset Muut mahdolliset yhteisöt Viranomaistahot Ilmatieteen laitos Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Jokilaaksojen pelastuslaitos Kajaanin kaupunki Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Kainuun liitto Kainuun Museo Kainuun pelastuslaitos Kainuun SOTE kuntayhtymä Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Liikennevirasto Metsähallitus Luontopalvelut Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon pelastuslaitos Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) Pyhännän kunta Pääesikunta Siikalatvan kunta Sonkajärven kunta Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Suomen metsäkeskus TraFi Liikenteen turvallisuusvirasto Vieremän kunta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Muut viranomaiset harkinnan mukaan
21 8 MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA Alueen osayleiskaavoituksen osallistuminen ja vuorovaikutus tapahtuu 1. yleisötilaisuuksissa 2. mielipiteen toimittamisella kaavaluonnoksesta ja muusta valmisteluaineistosta nähtävilläolon aikana 3. muistutuksen kirjoittamisella kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana 4. ottamalla suoraan yhteyttä kaupungin, kunnan tai konsultin edustajiin Taulukko 2. Osayleiskaavaprosessin vaiheet ja niihin liittyvät osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt SUUNNITTELUVAIHE SUUNNITELMAN TYÖSTÄMINEN KUNNAN JA VIRANOMAISTEN KÄSITTELY ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN TIEDOTTAMINEN 1. OHJELMOINTI- JA SELVITYSVAIHE 07/2012 12/2013 Yleisten tavoitteiden asettelu, lähtötietojen kokoaminen Koordinointi tuulipuiston YVA- menettelyn kanssa Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta Viranomaisten työneuvottelu 12/2012 Kaavoituspäätökset 11-12/2013 Viranomaisneuvottelu 11/2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen Kaavahankkeen esittely YVA:n kanssa yhteisissä yleisötilaisuuksissa: 12.2.2013 (Vuolijoki), 14.2.2013 (Pyhäntä) ja 18.2.2013 (Vieremä). Osallisella on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Kuulutus kaavoituksen vireilletulosta Kuulutus OAS:n nähtävilläolosta paikallislehdissä, virallisilla ilmoitustauluilla sekä kuntien internet-sivuilla OAS nähtävillä kuntien teknisissä toimistoissa ja internet-sivuilla 2. VALMISTELUVAI- HE, KAAVALUONNOS 03/2013 05/2014 Lähtöaineiston analyysi Erillisselvitykset Hankkeen vaihtoehtojen ja kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi Kaavaluonnoksen laadinta Ohjausryhmäneuvottelu /viranomaistyöneuvottelu ennen luonnoksen nähtäville menoa Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan kunnissa nähtäville mielipiteen kuulemista varten Luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Mielipiteen esittäminen valmisteluaineistosta kirjallisesti ja suullisesti nähtävilläolon aikana Yleisötilaisuudet 03-04/2014 Kuulutus paikallislehdissä, virallisilla ilmoitustauluilla sekä kuntien internet-sivuilla Luonnos ja muu valmisteluaineisto nähtävillä kuntien teknisissä toimistoissa ja internetsivuilla 3. KAAVAEHDOTUS- VAIHE 06/2014 03/2015 Kaavaluonnoksesta ja muusta valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen luonnos työstetään kaavaehdotukseksi. Vastineen laatiminen muistutuksiin ja lausuntoihin Ohjausryhmäneuvottelu /viranomaistyöneuvottelu kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa Viranomaisneuvottelu /viranomaistyöneuvottelu ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Viranomaisneuvottelu tarvittaessa ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen Mahdolliset muistutukset kirjallisesti nähtävilläolon aikana Kuulutus paikallislehdissä, virallisilla ilmoitustauluilla sekä kuntien internet-sivuilla Kirjallinen ilmoitus ulkopaikkakunnalla asuville Ehdotus nähtävillä kuntien teknisissä toimistoissa ja internet-sivuilla 4. HYVÄKSYMISVAI- HE 03-05/2015 Kaava-asiakirjojen ja vastineen viimeistely Kaavan hyväksymiskäsittely kunnissa Muistutusten ja lausuntojen käsittely Kunnan- /kaupunginhallitus Kunnan- /kaupunginvaltuusto Mahdolliset valitukset hyväksymispäätöksestä osoitetaan hallinto-oikeudelle Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan paikallislehdissä, virallisilla ilmoitustauluilla sekä kuntien internet-sivuilla. Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille
9 KUKA VALMISTELEE JA OHJAA 16UEC146 Kajaanin, Pyhännän ja Vieremän kunnat vastaavat osayleiskaavoituksen tiedottamisesta ja hallinnollisista tehtävistä. Kaavoituksen ohjauksesta vastaavat Kainuun, Pohjois- Pohjanmaan ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Kaavakonsulttina toimii Pöyry Finland Oy. 22 10 MISTÄ SAA TIETOA Suunnittelutyöhön liittyviä lisätietoja saa Kajaanin kaupungin maankäyttöpalveluista, Pyhännän kunnan tekniseltä osastolta, Vieremän kunnan teknisestä toimesta tai Pöyryn yhteyshenkilöiltä. Kajaanin kaupunki Pohjolankatu 13 87100 KAJAANI Osmo Nuutinen Kaavasuunnittelija p. 044 710 0297 osmo.nuutinen[at]kajaani.fi Pyhännän kunta Manuntie 2 92930 PYHÄNTÄ Timo Aitto-oja Rakennustarkastaja p. 040 1912 203 timo.aitto-oja(at)pyhanta.fi Pöyry Finland Oy Kampusranta 9 C 60320 SEINÄJOKI Liisa Märijärvi-Vanhanen Projektipäällikkö (osayleiskaava) p. 010 33 41114 liisa.marijarvi-vanhanen[at]poyry.com Juha-Matti Märijärvi Projektikoordinaattori (osayleiskaava) p. 010 33 41117 juha-matti.marijarvi[at]poyry.com Vieremän kunta Myllyjärventie 1 74200 VIEREMÄ Mikko Kajanus Tekninen johtaja p. 0400 370 112 mikko.kajanus(at)vierema.fi Tietoa kaavoituksesta on saatavissa myös kuntien internet-osoitteista www.kajaani.fi, www.pyhanta.fi ja www.vierema.fi. Yleistietoa kaavoituksesta ja tuulivoimasta löytyy ympäristöhallinnon verkkopalvelusta osoitteista www.ymparisto.fi/elinymparistojakaavoitus www.ymparisto.fi/elinymparistojakaavoitus Elinympäristö Tuulivoimarakentaminen