Luomuviljelyn peruskurssi Viljavuuden hoito LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljely = Maanviljelyä Kuva: Kaija Hinkkanen 2
Kuivatus Kuva: Salaojakeskus ry 3
Kuivatuksen osatekijät Lohkon ojitus Maan läpäisevyys Lohkon pinnan muotoilu Maanparannus Tarkasta lohkot ja arvioi kuivatuksen toimivuus ennen siirtymistä tai viimeistään siirtymävaiheessa Kuivatuksen merkitys korostuu luomuviljelyssä 4
Viljavan maan osat 5 Jukka Rajala 1993
Viljava maa on - muruista - ilmavaa - hyvin vettä läpäisevää ja varastoivaa - ravinteita runsaasti tuottavaa ja varastoivaa - haitta-aineita syrjäyttävää Asianmukainen maan hoito on menestyvän luomuviljelyn perusta 6
Viljavuusautomaatti 7
Juurieritteet Juurieritteet: - apuna ravinteiden irrotuksessa - ovat pieneliöiden ravintoa - kasvua lisäävät ja ehkäisevät vaikutukset Juurten kasvua lisää: - hyvä rakenne - veden niukkuus - riittävä P, niukka N - runsas valo 8
Juurieritteet vaikuttavat kasvien kasvuun Runsas juuristo parantaa maan viljavuutta Kuvat: Sari Hiltunen 9
Humus Kestohumus = ruokamullan runko Ravintohumus = nopeassa hajoamisvaiheessa olevaa eloperäistä ainetta - pieneliöstön ravintoa - määrää lisää viher- ja muu eloperäinen lannoitus (virnakasvusto,lanta) 10 ProAgria Pirkanmaan Maaseutukeskus ry
Humus helpottaa viljelyä Parantaa vesitaloutta Parantaa ravinnetaloutta - estää huuhtoutumista ja eroosiota Parantaa maan rakennetta - lisää muruisuutta, ilmavuutta - helpottaa muokkausta - parantaa juurten kasvua Parantaa pieneliöiden viihtymistä Vähentää haitallisten aineiden ja happamuuden haittoja kasveille Parantaa kasvin stressinsietokykyä 11
Pieneliöt Kuva: Sari Hiltunen Kuva: Sari Hiltunen12
Peltomaan pieneliöitä Elopaino kg/ha Optimipaino kg/ha Bakteereita 500 5 000 Sienirihmastoa 1 000 10 000 Sädesieniä 200 5 000 Alkueläimiä 30 200? Sukkulamatoja 2 50 200 Punkkeja 3 30 100 Hyppyhäntäisiä 2 20? Änkyrimatoja 5 50? Hyönteistoukkia 10 100? Kovakuoriaisia 5 50 200 Hämähäkkejä 2 10 10 Tuhatjalkaisia 2 10 20 Lieroja 10 1000 4 000 Yhteensä 2 3 t/ha 20 30 t/ha Huhta ym. 1978, Brauns 1968. 13
Sienijuuri eli mykorritsa - Tehostaa ravinteiden, erityisesti fosforin ottoa - Suojaa taudeilta - Parantaa kasvin kuivuudensietokykyä Esiintyy useimmilla kasveilla; ei ristikukkaisilla tai savikkakasveilla Sienijuuren toimintaa haittaa: - helppoliukoinen P- ja N-lannoitus - voimakas muokkaus 14
AitoSavi 1/2 Jukka Rajala, HY 15
AitoSavi 2/2 Jukka Rajala, HY 16
Vierekkäisten lohkojen vertailua AS 17
Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? 18
Tiivistymishaitat Kyntökerroksen tiivistyminen: - häviää 3 5 vuodessa - kyntö ja luonnonprosessit palauttavat - voidaan ehkäistä pintapainetta pienentämällä Syvä tiivistymä: - kyntökerroksen alapuolella - haittaa esim. ojituksen toimintaa - tiivistymisriski kasvaa, kun koneiden akselipaino kasvaa - maan kosteus lisää riskiä: tiivistävä paine kulkeutuu helpommin alaspäin - haitat tulevat esiin etenkin kosteina kasvukausina - Vaikea korjata! Palautuu hitaasti (savimailla voi kestää lähes 20 vuotta) 19
Kasvien juuret Nurmissa juurimassaa jopa 6 t ka/ha Tehtävät: - ottavat ravinteita ja vettä - kuivattavat maata; savespitoiset maat kutistuvat ja halkeilevat - muokkaavat ja vakiinnuttavat rakennetta; lisäävät murustumista - muodostavat maahan sylinterimäisiä biohuokosia Heinistä ruokonata tunkeutumiskykyinen 20
Humus helpottaa viljelyä Parantaa vesitaloutta Parantaa ravinnetaloutta - estää huuhtoutumista ja eroosiota Parantaa maan rakennetta - lisää muruisuutta, ilmavuutta - helpottaa muokkausta - parantaa juurten kasvua Parantaa pieneliöiden viihtymistä Vähentää haitallisten aineiden ja happamuuden haittoja kasveille Parantaa kasvin stressinsietokykyä 21
Kuoppatesti Ajankohta: - kasvukaudella, kun kasvu käynnissä ja juuristo elossa - kun maa kosteaa - viljat: tähkimisen alku puinti - juurikasvit: elokuun alku - nurmet: kesäkuu elokuu Paikka: - kasvustoa ja juuria mukaan - hyvin ja huonosti kasvavasta kohdasta - vertailun vuoksi myös pientareelta 22
Kuoppatestin tekeminen Kuva: Kaija Hinkkanen 1. Kaiva kuoppa pohjamaahan saakka. Ota näyte kuopan reunasta. 2. Leikkaa näyte ja tue sitä nostaessasi. 3. Sormihara on hyvä tutkimusväline, saat sillä mm. juuret hyvin esille 23
Nosta näyte mahdollisimman vähäisin muutoksin varovasti tarkkailtavaksi Sormihara on hyvä tutkimusväline, saat sillä mm. juuret hyvin esille Kuva: Sari Hiltunen 24
Mitä kuoppatestistä voi havainnoida? Yleisesti maan rakennetta Maalaji, tiiviys, kerroksellisuus, kosteus Murut ja niiden rakenne, kokkareisuus Juuriston kasvu: esteetön kasvu/mutkaisuus, juurinystyröiden määrä ja aktiivisuus Pieneliöstön määrä, lierojen käytävät ja ulosteet Hajoamattomat sadonkorjuujätteet, haju 25
Viljelykierto luomutilalla Kuvat: Kaija Hinkkanen 26
Viljelykiertosuunnitelma = Puitesuunnitelma johon merkitään kasvien paikat viljelykierrossa Suunnitelma päivitetään vuosittain eri ryhmiin kuuluvilla kasveilla Perusperiaatteet ohra ja vehnä parhaalle paikalle ruis ja kaura vaatimattomampia seosviljelyssä mieti tarkkaan sadon käyttötarkoitus laji- ja lajikevalinta 27
Esikasviarvio Viljelykierrossa jokaisella kasvilla on tietty esikasviarvo = ne suorat ja välilliset vaikutukset joita kasvin viljelyllä on seuraavan kasvin satoon ja laatuun Kuva: Kaija Hinkkanen 28
Perusteet viljelykierron muodostamiseen Tasapaino viljavuutta parantavien ja sitä kuluttavien kasvien välillä Typpeä tuottavien ja sitä kuluttavien kasvien vuorottelu Syvä- ja matalajuuristen kasvien vuorottelu Rikkakasveille arkojen kasvien sijoittaminen rikkakasveja vähentävien kasvien jälkeen Taudin- ja tuholaisten aroille kasveille riittävän pitkä väli Seosviljelyä käytetään aina kun se on mahdollista Kerääjä- ja aluskasvien käyttö aina kun mahdollista Kylvö- ja korjuuaikojen vaihtelu 29
Viljelykierron suunnittelu Maan rakenne viljavuutta parantavien kasvien osuus Kierron pituus yleensä 4 7 vuotta Pinta-alat lohkoryhmien jako (satomäärien arviointi) Maalajit tarvittaessa erillinen kierto esim. Perunalle Kasvilajit - markkinat, soveltuvuus, koneistus, kasvinsuojelu.. Karjatiloilla rehujen riittävyys Kasvien paikat viljelykierrossa ravinnetarpeet, taudit ym. Ravinnehävikkien minimointi esim. pyydyskasvien tarve Tuotantoehdot EVIRA ja EU Viljelykiertovaikutus 30
Tuotantoehdot/viljelykierto Viljakasveja enintään kolme vuotta peräkkäin Yksivuotisia erikoiskasveja enintään 2 vuotta (esim. porkkana, härkäpapu) Viherlannoitus 2 vuotta Typensitojakasveja oltava vähintään 30 % kierrosta kullakin lohkolla Poikkeus mahdollista jos: rehevät suopellot/ kasvitaudit/luomulantaa käytettävissä LHP: sadonkorjuuvaatimus joka 3. vuosi 31
Ja lisäksi sopimusehdoista tulevat ohjeet: Myyntikasvien osuus (vilja, peruna yms.) vähintään 30 % sopimusalasta (4. ja 5. sopimusvuosi) Viherlannoitusalana ilmoitetun kasvuston perustaminen: kokonaissiemenmäärän painosta vähintään 20 % typensitojakasvia Jos avokesanto välttämätön kasvipeitteisyys talveksi (syysvilja/pyydyskasvi) 32
Kasvien ryhmittely maanparannusvaikutuksen mukaan Maata parantavat Monivuotuinen nurmi Viherlannoitus Marjat, kun riviväleissä nurmi Maata lievästi kuluttavat Viljat Herne Öljykasvit Marjat katteessa Maata kuluttavat Vihannekset Juurekset Peruna Marjat, kun riviväli mulloksena 33
Esimerkkikiertoja Ruisvirna 1. Suojavilja + ns. 2. Viherlannoitus 3. Syysvilja 34
Viljelykiertoja Persianapila 1. Suojavilja + ns. 2. Viherlannoitus 3. Syysvilja 4. Palkovilja/seosvilja 35
Viljelykiertoja Alsikeapila 1. Suojavilja + ns. 2. Apilanurmi 3. Apilanurmi 4. Syysvilja 5. Palkovilja/seosvilja 36
Viljatilan kierto Etelä-Suomeen Kierron onnistumisen edellytykset - hyvät olosuhteet, tehostettu rikkojen torjunta, - täydennyslannoitus - herneen onnistuminen 1. Kaura + ns 2. Apilanurmi 3. Syysruis 4. Herne 5. Kevätvehnä + aluskasvi Koko sato markkinoitavissa! Edellyttää erityistä paneutumista rikkojen torjuntaan 37
Viljelykierroista Viljelykierrot yleensä vaihtelevat/muuttuvat kokemuksen karttuessa Kiertoon voi/pitääkin tehdä tarvittaessa muutoksia, kunhan ne tehdään pykälien puitteissa Kiertosuunnitelman päivitys, ei tarvitse lähettää mihinkään Viljelykiertoon liittyvä ohjeistus pyrkii ehkäisemään ongelmia jos mennään äärirajoille, usein pellolla jo nähtävissä vaikutukset, esim. rikkakasvien määrä lisääntyy, ravinteet eivät riitä jne. 38
Nurmen osuus viljelykierrossa Kasvitiloilla rikkakasvien hallinta perustuu nurmivuosina tehtyihin niittoihin / puolikesantoon nurmea päätettäessä. 1-vuotisissa nurmissa teho jää usein vajaaksi Karjatiloilla (märehtijät) nurmea kierrossa enemmän, rikkakasvien ja ravinnetalouden hallinta helpompaa Valvatti ja ohdake eivät ole ongelmana Puhdistusniitot ja täydennyskylvöt tarpeen mukaan Juolavehnä saattaa runsastua monivuotisissa nurmissa 39