Liite 3 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Samankaltaiset tiedostot
Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Toteutuminen hankkeessa Suon ottaminen turvetuotantoon vahvistaa paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä.

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

Toteutuminen hankkeessa Kaivoksen laajentaminen tukee tavoitetta.

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

LIITE 1 Otsotuuli Oy Teerivaaran tuulivoimahankkeen YVA 1 (9)

LIITE 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Liite 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

LIITE 7 Hyrynsalmen kunta Illevaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

LIITE 9 Siikajoen kunta Kangastuulen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (6) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Liite 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

LIITE 8 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

LIITE 10 Hyrynsalmen kunta Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMI NEN. Yleistavoitteet

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

LIITE 12 Kajaanin kaupunki, Vieremän kunta Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (7)

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

LIITE 10 Kajaanin kaupunki, Vieremän kunta Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (6)

Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Janakkalan kunta Tervakoski

Ympäristöministeriön opas 9 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa, sivu 15

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Maisema-alueet maankäytössä

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Seitap Oy Rovaniemi Jokilammen ranta-asemakaava. ROVANIEMEN KAUPUNKI Jokilammen ranta-asemakaava Tila

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Tuulipuisto Oy Kalajoki / Winda Power Oy Lokakuu 2015 LIITE 2 1 (10)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

LIITE 9 Posion kunta Murtotuulen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tervasmäki III-alueen asemakaava. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Simo Simojoen yleiskaava Yleiskaavan muutos / kaavan saneeraus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaava N 175 Ridalinkallion asemakaava

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Leppävirran kunta Korttelin 20 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Matalahti-Kotkanaukon ranta-asemakaavan muutos

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

PUUSEPPÄKYLÄN ASEMAKAAVA

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kemien osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tohmajärven kunta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Onkamon osayleiskaava

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

OSAYLEISKAAVA VIERUMÄKI - URHEILUOPISTO - KONNIVESI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asianumero 4312/10.02.

Liikennemäärät ja tien kunto pysyvät ennallaan. Liikennemäärät eivät nouse nykyisestään.

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Ihmisen paras ympäristö Häme

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Transkriptio:

Liite 3 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 1.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seuraavissa taulukoissa on käyty läpi tätä hanketta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yleis- ja erityistavoitteineen ja arvioitu, miten tavoitteet hankkeessa toteutuvat. Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Erityistavoitteet Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Maakunnan suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ja edistettävä alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Samalla tulee kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen. Suon ottaminen turvetuotantoon vahvistaa paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta alueen luonnontilaisen keskiosan (maakuntakaava: erityisen tärkeä alue) ottaminen turvetuotantoon on haitallista. Suon käyttöönotto turvetuotantoon vahvistaa paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Hankkeen paikallistalouteen kohdistuvien vaikutusten voimakkuus riippuu siitä, miten suuri osa työvoimasta ja palveluista hankitaan lähialueelta. Suon ottaminen turvetuotantoon vahvistaa paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta alueen luonnontilaisen keskiosan (maakuntakaava: erityisen tärkeä alue) ottaminen turvetuotantoon on haitallista. Alueen turvetuotantoon ottaminen lisää vesistön ravinne- ja kiintoainekuormaa. Alueen pintavesien tila on kuitenkin nykyisellään heikko, joten vesistöjen tilassa ei tule tapahtumaan suuria muutoksia. Suurin osa Leväsuolta tulevien kuivatusvesien purkuvesistöstä sijaitsee voimassa olevan Pohjois-Savon maakuntakaavan alueella. Pohjois-Savon maakuntakaavassa on annettu turvetuotannosta seuraava yleinen suunnittelumääräys: Turvetuotanto: Valuma-alueilla on kiinnitettävä huomiota turvetuotantoalueiden toiminnan järjestämiseen ja ajoitukseen siten, ettei toiminnan aiheuttaman kuormituksen yhteisvaikutus aiheuta veden laa-

dun heikkenemistä. Alueen turvetuotantoon ottaminen lisää vesistön ravinne- ja kiintoainekuormaa. Alueen pintavesien tila on kuitenkin nykyisellään heikko, joten vesistöjen tilassa ei tule tapahtumaan suuria muutoksia. Vaikutukset kohdistuvat kuivatusvesien purkureittien yläosaan. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Hankkeella on positiivista vaikutusta alueen talouteen ja työllisyyteen, mutta negatiivista vaikutusta alueen luontoon erityisesti uhanalaiseen kasvillisuuteen ja linnustoon. Vaikutuksen ihmisten elinympäristön laatuun ja maisemaan jäävät hankkeen sijainnin vuoksi melko vähäisiksi. Turvetuotannon aloittaminen luo uusia työpaikkoja alueelle. Liikenneturvallisuus heikentyy lisääntyneen raskaan liikenteen vuoksi. Alueen ottaminen turvetuotantoon lisää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä alueella. Leväsuon turvetuotantoalueen suora työllistävä vaikutus on noin 15 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyysvaikutus noin 18 henkilötyövuotta. Hankkeen paikallistalouteen kohdistuvien vaikutusten voimakkuus riippuu siitä, miten suuri osa työvoimasta ja palveluista hankitaan lähialueelta. Alue on joukkoliikenneyhteyksien ja muun yhdyskuntarakenteen ulkopuolella, mikä on toiminnan luonteen vuoksi (turpeen otto) luonnollista ja sen on parempikin sijaita kauempana asutuksesta. Turvetuotanto aiheuttaa pölyämistä ja melua, mutta Leväsuon ympäristössä ei ole häiriintyviä kohteita. Alueen ihmisiin haittavaikutuksia tulee lähinnä raskaan liikenteen lisääntymisestä sekä vaikutuksista vesistöihin. Liikenteen turvallisuuden osalta eteläpuolen reittiä kuljettaessa tiestön kapeus ja kunto huomioon ottaen turvallisuus heikkenee. Turvetuotanto aiheuttaa pölyämistä ja melua, mutta Leväsuon ympäristössä ei ole häiriintyviä kohteita.

Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää me- Alueelle tulevat työpaikat sijaitsevat irrallaan muusta yhdyskuntarakenteesta, mutta turvetuotantoa ei ole muista syistä yleensä mahdollista tai järkevää sijoittaa asutuskeskusten läheisyyteen. Hanke ei koske asutusta eikä matkailu- tai vapaaajantoimintoja. Virkistys- ja luonnonkäyttömahdollisuudet varsinaisella turvetuotantoalueella heikkenevät, alueen nykyinen virkistyskäyttö arvioidaan kuitenkin vähäiseksi. Alue ei ole tulvavaara-aluetta. Suunnitellun tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse asutusta, joten sillä ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen. Lisääntyvä raskaan liikenteen määrä lisää onnettomuusriskiä molemmilla reiteillä ja vähentää tiestön turvallisuutta. Liikenteen määrän lisääntyminen lisää myös pakokaasupäästöjä, melua, tärinää ja pölyä kuljetusreittien varsilla. Liikenneturvallisuutta voidaan edistää mm. nopeusrajoituksilla ja huolehtimalla ajokaluston hyvästä kunnosta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta alueen luonnontilaisen keskiosan (maakuntakaava: erityisen tärkeä alue) ottaminen turvetuotantoon on haitallista. Alue soveltuu turvetuotantoon. Suunnitellun tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse asutusta, joten sillä ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen.

luntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Turvetta käytetään kaukolämmön tuotannossa. Turvetuotanto ja turpeen poltto nopeuttavat kasvihuonekaasujen päätymistä ilmakehään nollavaihtoehtoon verrattuna. Leväsuota ympäröivät nykyisellään ojitetut alueet, joten lisäojituksen vaikutukset pohjaveteen jäävät vähäisiksi. Lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Leväsuon lähialueella ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealue on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi kasvillisuutensa puolesta. Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita sekä merkittävimmät uhanalaisten kasvien alueet. Alueelle on annettu seuraava suunnittelumääräys: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että edistetään alueen monimuotoisuuden säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee varmistaa, että suunniteltu maankäyttö ei vaaranna linnuston ja kasvien elinoloja. Perusteena kaavamerkinnälle on uhanalaisten kasvilajien keskittymä. Leväsuon monimuotoisuutta ei pystytä säilyttämään tällä vaihtoehdolla, joka on maakuntakaavan vastainen. Leväsuon turvetuotantohankkeen toteutuessa tuotantoalueen kasvillisuus häviää. Turvetuotannon vaikutukset kasvillisuuteen on arvioitu erittäin merkittävän negatiivisiksi. Alueelta tulee häviämään rauhoitetun (suovalkku) sekä valtakunnallisesti (mm. kaitakämmekkä) ja alueellisesti uhanalaisten (rimpivihvilä) kasvilajien esiintymiä. Leväsuo on linnustoltaan maakunnallisesti arvokas suoalue. Leväsuon merkitys maakunnallisesti arvokkaana muuttolintujen levähdysalueena sekä linnustoltaan maakunnallisesti arvokkaana suoalueena loppuu. Vaikutukset isoihin nisäkkäisiin arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi. Leväsuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natu-

Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. ra 2000 -alueverkostoon kuuluvia kohteita, suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Pitkästä etäisyydestä johtuen suojelualueille ei arvioida kohdistuvan välillisiä tai välittömiä vaikutuksia Leväsuon turvetuotantohankkeesta. Virkistys- ja luonnonkäyttömahdollisuudet varsinaisella turvetuotantoalueella heikkenevät, koska alueen muusta ympäristöstä ei löydy vastaavaa luonnonmukaista aluetta. Alueen virkistyskäyttö on kuitenkin suhteellisen vähäistä pääasiallisen käytön keskittyessä Lahnasen kylän asukkaisiin sekä metsästyksen harrastajiin. Leväsuon kuormituksella ei eri vaihtoehdoilla arvioida olevan merkittävää vaikutusta Leväsuon alapuolisten vesistöjen kalastusvirkistyskäyttöön vesistön nykyinen tila huomioiden. Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa purkureitin ensimmäiseen järvilaajentumaan eli Lahnaseen ja vähäisemmässä määrin myös Lahnajokeen. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Turvetuotanto ja turpeen poltto nopeuttavat kasvihuonekaasujen päätymistä ilmakehään nollavaihtoehtoon verrattuna. Alueen turvetuotantoon ottaminen lisää vesistön ravinne- ja kiintoainekuormaa. Alueen pintavesien tila on kuitenkin nykyisellään heikko, joten vesistöjen tilassa ei tule tapahtumaan suuria muutoksia. Vaikutukset kohdistuvat kuivatusvesien purkureittien yläosaan. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset Lähistöllä ei ole suurempia teitä tai asutusta, joille turvetuotantoalue voisi näkyä. Turvetuotantoalue tulisi näkymään alueen reunamilla kulkeville metsäautoteille. Suunnitellun turvetuotantoalueen läheisyydessä ei ole maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Lähimmät muinaismuistokohteet sijaitsevat noin 3 km päässä suunnitellusta tuotantoalueesta. Virkistys- ja luonnonkäyttömahdollisuudet varsinaisella turvetuotantoalueella heikkenevät, koska alueen muusta ympäristöstä ei löydy vastaavaa luonnonmukaista aluetta. Alueen virkistyskäyttö on kuitenkin suhteellisen vähäistä. Leväsuota ympäröi nykyisellään ojitetut alueet, joten lisäojituksen vaikutukset pohjaveteen jäävät vähäisik-

ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. si. Lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Alueen pintavesien tila on nykyisellään heikko. Leväsuo turvetuotanto lisää osaltaan kuormitusta, mutta vesistöjen tilassa ei tule tapahtumaan suuria muutoksia. Vaikutukset kohdistuvat kuivatusvesien purkureittien yläosaan. Maakuntakaavassa Leväsuon alue on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita sekä merkittävimmät uhanalaisten kasvien alueet. Alueelle on annettu seuraava suunnittelumääräys: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että edistetään alueen monimuotoisuuden säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee varmistaa, että suunniteltu maankäyttö ei vaaranna linnuston ja kasvien elinoloja. Perusteena kaavamerkinnälle on uhanalaisten kasvilajien keskittymä (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava). Suon ottaminen turvetuotantoon on näiltä osin maakuntakaavan vastaista. Otettaessa suo turvetuotantoon häviää sen luonnonympäristö. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Raskaan liikenteen määrä ja vaikutukset alueella lisääntyvät. Turpeen kuljetuksesta aiheutuu melua, tärinää ja pakokaasupäästöjä sekä pölyämistä. Lisäksi raskas liikenne kuormittaa tiestöä. Lisääntyvä raskas liikenne kuormittaa tiestöä ja lisää onnettomuusriskiä. Lisääntyvän liikenteen vaikutukset on arvioitu negatiiviseksi. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa mm. nopeusrajoituksilla ja tiestön kunnostamisella. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian mukaan turve on nykyisin alueen tärkein energianlähde ja samalla se on tärkein tukipolttoaine muille kiinteille biopolttoaineille. Tavoitteeksi on otettu turpeen käytön nykytason säilyttäminen. Leväsuon hanke on energiastrategian mukainen. Turvetuotanto ja turpeen poltto nopeuttavat kasvihuonekaasujen päätymistä ilmakehään nollavaihtoehtoon verrattuna. Erityistavoitteet

Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Hankkeessa varaudutaan sään ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden aiheuttamiin vaikutuksiin ja turvepalojen riskiin. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman 2015 mukaan uutta turvetuotantoa tulisi suunnata jo ojitetuille tai tuotannossa oleville alueille. Turvetuotannon ohjaaminen jo ojitetuille alueille ja käytöstä poistuneille turvepelloille luonnontilaisten soiden asemasta vähentää myös turvetuotannosta vapautuvia kasvihuonekaasuja. Vesienhoidon tavoitteiden vastaisesti hanke on osin ojittamattomalla suoalueella. Vesienkäsittelyvaihtoehtoina hankkeessa ovat ympärivuotinen pintavalutus tai kemiallinen käsittely. Turvetuotannon BAT määräytyy hankekohtaisesti ja tässä YVA-selostuksessa verrataan kahden turvetuotannon tehokkaimpiin kuuluvan vesienkäsittelyn vaikutuksia. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Hankkeen vaikutukset koko Vuoksen vesistöalueen tilaan jäävät vähäisiksi. Kuormituksella on paikallista merkitystä vastaanottavissa vesistöissä. Alueen pintavesien tila on kuitenkin nykyisellään heikko, joten vesistöjen tilassa ei tule tapahtumaan suuria muutoksia