T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 11 (predikaattilogiikka )

Samankaltaiset tiedostot
T Kevät 2005 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Kertausta Ratkaisut

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka )

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

3. Predikaattilogiikka

T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 5 (lauselogiikka ) A ( B C) A B C.

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka )

Lause 5. (s. 50). Olkoot A ja B joukkoja. Tällöin seuraavat ehdot ovat

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 12 (opetusmoniste, kappaleet )

Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.

Äärellisten mallien teoria

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo

T Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

(2n 1) = n 2

k S P[ X µ kσ] 1 k 2.

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

Luupit Pro gradu Anni Keränen Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2014

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Insinöörimatematiikka IA

Insinöörimatematiikka A

Tehtävä 4 : 2. b a+1 (mod 3)

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

Toispuoleiset raja-arvot

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Taulumenetelmä modaalilogiikalle K

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

Ratkaisu: (i) Joukko A X on avoin jos kaikilla x A on olemassa r > 0 siten että B(x, r) A. Joukko B X on suljettu jos komplementti B c on avoin.

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13

Epästandardit reaaliluvut

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 10. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

sitä vastaava Cliffordin algebran kannan alkio. Merkitään I = e 1 e 2 e n

Ympyrä 1/6 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kulma, piste, suora

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

Entscheidungsproblem

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

Jaollisuus kymmenjärjestelmässä

PERUSASIOITA ALGEBRASTA

T Kevät 2003 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Laskuharjoitus 11 Ratkaisut

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

815338A Ohjelmointikielten periaatteet: Logiikkaohjelmointi. Logiikkaohjelmointi

LOGIIKKA johdantoa

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

(x + I) + (y + I) = (x + y)+i. (x + I)(y + I) =xy + I. kaikille x, y R.

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

MAT Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

Analyysi I (mat & til) Demonstraatio IX

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista

3. Teoriaharjoitukset

Suorat ja tasot, L6. Suuntajana. Suora xy-tasossa. Suora xyzkoordinaatistossa. Taso xyzkoordinaatistossa. Tason koordinaattimuotoinen yhtälö.

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

1 Lukujen jaollisuudesta

T Tietojenkäsittelyteorian seminaari

Ennakkotehtävän ratkaisu

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

811120P Diskreetit rakenteet

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ (liite FM-tutkielmaan) Luonnontieteellinen tiedekunta

Entscheidungsproblem

1. Jatketaan luentojen esimerkkiä 8.3. Oletetaan kuten esimerkissä X Y Bin(Y, θ) Y Poi(λ) λ y. f X (x) (λθ)x

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

Ratkaisut vuosien tehtäviin

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 3. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

Algebra I, Harjoitus 6, , Ratkaisut

Diskreetti derivaatta

Rajoittamattomat kieliopit

Laskuharjoitus 2A ( ) Aihepiiri: Raja-arvot etc. Adams & Essex, 8th Edition, Chapter 12. z = f(x, 0) = x2 a z = f(0, y) = 02 a 2 + y2

Predikaattilogiikkaa

811120P Diskreetit rakenteet

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Tilastomatematiikka Kevät 2008

ja s S : ϕ Υ : M,s ϕ, mutta M,s Q. Erityisesti M, t P kaikilla t S, joten

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Transkriptio:

T-79.3001 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 11 (predikaattilogiikka 14.1 14.5) 23. 25.4.2008 Ratkaisuja demotehtäviin Tehtävä 14.1 Herbrand-universumi U muodostuu termeistä, jotka voidaan muodostaa klausuulijoukossa esiintyvistä vakio- ja funktiosymboleista. Jos klausuulijoukossa ei ole vakiosymboleita, universumiin otetaan jokin vakiosymboli, esimerkiksi a (näin tehdään kohdissa b), d) ja f)). Herbrand-kanta B muodostuu atomisista lauseista, jotka ovat konstruoitavissa klausuulijoukossa esiintyvistä predikaattisymboleista käyttämällä argumentteina Herbrand-universumin U termejä. a) U = {c}, B = {G(c,c)}. b) U = {a, f(a), f(f(a)),...}, B = {P(e 1,e 2 ) e 1 U,e 2 U}. c) U = {a,b}, B = {P(a),P(b)}. d) U = {a}, B = {P(a,a),G(a,a)}. e) U = {a,b, f(a), f(b), f(f(a)), f(f(b)),...}, B = {P(e 1,e 2 ) e 1 U,e 2 U} {Q(e 1,e 2 ) e 1 U,e 2 U}. f) U = {a, f(a,a), f(a, f(a,a)), f(f(a,a),a), f( f(a,a), f(a,a)),...}, B = {P(e) e U} {Q(e) e U}. Tehtävä 14.2 a) Lauseesta xp(x, a, x) saadaan klausuuli {P(x, a, x)}. Lausejoukon toinen lause ( x y z(p(x, y, z) P(x, f(y), f(z))) tuottaa klausuulin { P(x, y, z), P(x, f(y), f(z))}. Näin ollen saadaan klausuulijoukko S = {{P(x,a,x)},{ P(x,y,z),P(x, f(y), f(z))}}. b) Herbrand-universumi H = {a, f(a), f(f(a)),...} = { f n (a) n 0} ja Herbrandkanta B = {P(e 1,e 2,e 3 ) e 1,e 2,e 3 H}.

c) Maksimaalinen Herbrand-malli S:lle saadaan B:stä, sillä jokainen termi muotoa P( f n (a),a, f n (a)), n 0 kuuluu B:hen (ensimmäinen klausuuli toteutuu), ja jokainen termi muotoa P( f n (a), f m+1 (a), f k+1 (a)), missä n,m,k 0, kuuluu B:hen (toinen klausuuli toteutuu). Minimaalinen Herbrand-malli on {P(a, a, a), P(a, f(a), f(a))}. Tehtävä 14.3 Muodosta lauseen klausuulimuoto S (äärellinen, ei funktiosymboleja), etsi S:n Herbrand universumi H ja edelleen Herbrand-instanssien joukko S (äärellinen). Tämän voit nähdä lauselogiikan klausuulijoukkona ja käyttää esimerkiksi (lauselogiikan) resoluutiota saadun lauselogiikan klausuulijoukon pätevyyden tarkastelemiseen. Tehtävä 14.5 Substituutioita kompositoitaessa on kiinnitettävä huomiota kahteen asiaan: Mikäli tulos olisi muotoa x/x, sitä ei kirjata lopputulokseen. Jos jälkimmäinen substituutio korvaa samaa muuttujaa kuin edellinen, korvaus suoritetaan ensimmäisen substituution perusteella. Näin saadaan: {y/b,z/ f(g(a)),w/c} Tehtävä 14.6 Sovelletaan unifikaatioalgoritmia vaiheittain: a) σ 0 = ε (tyhjä substituutio) S 0 = {P(x,g(y), f(a)),p( f(y),g( f(z)),z)} D(S 0 ) = {x, f(y)} σ 1 = {x/ f(y)} σ 0 σ 1 = {x/ f(y)} S 1 = {P( f(y),g(y), f(a)),p( f(y),g( f(z)),z)} D(S 1 ) = {y, f(z)} σ 2 = {y/ f(z)} σ 0 σ 1 σ 2 = {x/ f(f(z)),y/ f(z)} S 2 = {P( f(f(z)),g( f(z)), f(a)),p( f(f(z)),g( f(z)),z)} D(S 2 ) = { f(a),z} σ 3 = {z/ f(a)} σ 0 σ 1 σ 2 σ 3 = {x/ f(f(f(a))),y/ f(f(a)),z/ f(a)} S 3 = {P( f(f(f(a))),g( f(f(a))), f(a))} Unifiointi onnistui, yleisin unifioija on σ 0 σ 1 σ 2 σ 3.

b) σ 0 = ε S 0 = {P(x, f(x),g(y)),p(a, f(g(a)),g(a)),p(y, f(y),g(a))} D(S 0 ) = {x,a,y} σ 1 = {x/a} S 1 = {P(a, f(a),g(y)),p(a, f(g(a)),g(a)),p(y, f(y),g(a))} D(S 1 ) = {a,y} σ 2 = {y/a} S 2 = {P(a, f(a),g(a)),p(a, f(g(a)),g(a))} D(S 2 ) = {a,g(a)} Termit a ja g(a) eivät unifioidu; unifiointi ei siis onnistu. c) σ 0 = ε S 0 = {P(x, f(x,y)),p(y, f(y,a)),p(b, f(b,a))} D(S 0 ) = {x,y,b} σ 1 = {x/b} S 1 = {P(b, f(b,y)),p(y, f(y,a)),p(b, f(b,a))} D(S 1 ) = {b,y} σ 2 = {y/b} S 2 = {P(b, f(b,b)),p(b, f(b,a))} D(S 2 ) = {b,a} Termit b ja a eivät unifioidu; unifiointi ei onnistu. d) σ 0 = ε S 0 = {P( f(a),y,z),p(y, f(a),b),p(x,y, f(z))} D(S 0 ) = { f(a),y,x} σ 1 = {y/ f(a)} S 1 = {P( f(a), f(a),z),p( f(a), f(a),b),p(x, f(a), f(z))} D(S 1 ) = { f(a),x} σ 2 = {x/ f(a)} S 2 = {P( f(a), f(a),z),p( f(a), f(a),b),p( f(a), f(a), f(z))} D(S 2 ) = {z,b, f(z)} (z:aa ei voi korvata f(z):lla) σ 3 = {z/b} S 3 = {P( f(a), f(a),b),p( f(a), f(a), f(b))} D(S 3 ) = {b, f(b)} Termit b ja f(b) eivät unifioidu; unifiointi ei onnistu. Tehtävä 14.7 a) Olkoon σ = {x/a} ja λ = {x/b}. Näille pätee σλ λσ. b) Lausejoukolla S = {P(x), P(y)} on olemassa kaksi yleisintä unifioijaa: {x/y} ja {y/x}.

Tehtävä 14.8 Yleisimmäksi unifioijaksi saadaan unifikaatioalgoritmiä soveltaen {x/ f(w,w),y/ f(f(w,w), f(w,w)), z/ f(f(f(w,w), f(w,w)), f(f(w,w), f(w,w)))}. Tehtävä 14.9 Kuvitellaan, että universumi koostuu joukosta miehiä. Käytetään formalisoinnissa seuraavia predikaatteja: P(x) = x on parturi ja A(x,y) = x ajaa y:n parran. a) x(p(x) y( A(y,y) A(x,y))), b) x(p(x) y(a(y,y) A(x,y))). Muodostetaan klausuulit: a) x(p(x) y( A(y,y) A(x,y))) x( P(x) y(a(y,y) A(x,y))) x y( P(x) A(y,y) A(x,y)) P(x) A(y,y) A(x,y) { P(x 1 ), A(y 1,y 1 ), A(x 1,y 1 )} b) x(p(x) y(a(y,y) A(x,y))) x( P(x) y( A(y,y) A(x,y))) x y( P(x) A(y,y) A(x,y)) P(x) A(y,y) A(x,y) { P(x 2 ), A(y 2,y 2 ), A(x 2,y 2 )} Halutaan todistaa xp(x) ja siksi muodostetaan lauseen negaatio xp(x). Tämä lause muutetaan klausuulimuotoon {P(a)}. Klausuuleista { P(x 1 ), A(y 1,y 1 ), A(x 1,y 1 )} ja { P(x 2 ), A(y 2,y 2 ), A(x 2,y 2 )} saadaan { P(x 3 )} (substituutio {x 1 /x 3,x 2 /x 3,y 1 /x 3,y 2 /x 3 }) Klausuuleista {P(a)} ja { P(x 3 )} saadaan tyhjä klausuuli (substituutio {x 3 /a}). Täten klausuulijoukko on toteutumaton ja xp(x) seuraa loogisesti premisseistä.

Tehtävä 14.10 Todetaan ensin perustapaukset, s.o. että 0 on kahdella ja kolmella jaollinen. J2(0), J3(0). Edelleen, kuinka näistä päätellään jaollisuus suuremmille luvuille: x(j2(x) J2(s(s(x)))), x(j3(x) J3(s(s(s(x))))). Ja lopuksi määritellään kuudella jaollisuus: x(j2(x) J3(x) J6(x)). Jotta resoluutiota voisi soveltaa, tulee lauseet muuttaa klausuulimuotoon. Tässä tapauksessa se on melko suoraviivaista. x(j2(x) J2(s(s(x)))) x( J2(x) J2(s(s(x))) { J2(x),J2(s(s(x)))}. Samoin J3(x)-predikaatin määrittelevälle lauseelle saadaan { J3(x), J3(s(s(s(x))))}. Edelleen J6(x):n määrittelevä lause saadaan muotoon: x(j2(x) J3(x) J6(x)) x( (J2(x) J3(x)) J6(x)) x( J2(x) J3(x) J6(x)) { J2(x), J3(x),J6(x)}. Kyselyn negaatiosta tulee seuraavat kolme klausuulia: x(j2(x) J3(x) J6(s 6 (x))) x( (J2(x) J3(x)) J6(s 6 (x))) x( J2(x) J3(x)) J6(s 6 (x))) x ( J2(x) J3(x) J6(s 6 (x))) x(j2(x) J3(x) J6(s 6 (x))) {J2(c)},{J3(c)} ja { J6(s 6 (c))}.

Resoluutio laaditaan seuraavasti: 1. {J2(c)}, P 2. { J2(x 1 ),J2(s(s(x 1 )))}, P 3. {J2(s(s(c)))}, 1 & 2, x 1 /c 4. { J2(x 2 ),J2(s(s(x 2 )))}, P 5. {J2(s 4 (c))}, 3 & 4, x 2 /s(s(c)) 6. { J2(x 3 ),J2(s(s(x 3 )))}, P 7. {J2(s 6 (c))}, 5 & 6, x 3 /s 6 (c) 8. {J3(c)}, P 9. { J3(x 4 ),J3(s(s(s(x 4 ))))}, P 10. {J3(s(s(s(c))))}, 8 & 9, x 4 /c 11. { J3(x 5 ),J3(s(s(s(x 5 ))))}, P 12. {J3(s 6 (c))}, 10 & 11, x 4 /s(s(s(c))) 13. { J2(x 6 ), J3(x 6 ),J6(x 6 )}, P 14. { J3(s 6 (c)),j6(s 6 (c))}, 7 & 13, x 6 /s 6 (c) 15. {J6(s 6 (c))}, 12 & 14 16. { J6(s 6 (c))}, P 17., 15 & 16 Resoluutiosta saatiin tyhjä klausuuli, so. väite pitää paikkansa.