Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2017-01203 TUO-10 Pohjanpalo Maria(UM) 30.10.2017 Asia Komission suositus neuvoston päätökseksi luvan antamisesta aloittaa neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio teki 13.9.2017 neuvostolle ehdotuksen luvan antamisesta aloittaa neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi. Komissio esitteli mandaattiehdotuksen kauppapoliittisen komitean (palvelut ja investoinnit) jäsenille 27.9.2017 ja mandaattiehdotuksen käsittely aloitettiin saman ryhmän kokouksessa 11.10.2017. Varsinaisten neuvottelujen aloitusajankohtaa ei ole vielä tarkennettu. Alustava selvitystyö asiassa tullaan käynnistämään YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden komission työryhmän kokouksessa 27.11. 1.12.2017 Wienissä. EU-Kanada vapaakauppasopimuksen (CETA) ja sitä koskevan EU:n ja Kanadan yhteisen tulkintavälineen mukaisesti EU ja Suomi sen myötä ovat sitoutuneet monenvälisen investointituomioistuimen kehittämistä koskevaan työhön. Suomi katsoo, että EU:n uusi investointiriitojen ratkaisumenettely, mukaan lukien monenvälisen investointituomioistuimen kehitystyö, tukee osaltaan investointiriitojen käsittelyn uudistamistavoitteita, johon EU:ssa on kiinnitetty huomiota. Kyse on myös kansainvälisestä yhteistyöstä yhteiskunnan kehittämiseksi, erityisesti investointioikeuden alalla, jota on pidettävä tavanomaisena nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Tämän vuoksi Suomi katsoo, että monenvälisen investointituomioistuimen valmistelutyötä tulee jatkaa ja tukee komission työtä jakaa tietoa monenvälisestä tuomioistuimesta,
2(6) keskustella siitä sekä selvittää potentiaalista kiinnostusta ja tukea hankkeelle. Suomi katsoo näin ollen, että komissiolle voidaan myös antaa lupa aloittaa neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi. Pääasiallinen sisältö Viime vuosina sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun (ISDS) sisällyttäminen kauppa- ja investointisopimuksiin on herättänyt kasvavaa huomiota niin EU:ssa kuin kansainvälisesti laajemminkin. Sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisuun, joka perustuu välimiesmenettelyn periaatteeseen, liittyy selkeästi kysymyksiä ja kehitystarpeita. EU:n tarkoituksena on vuodesta 2015 lähtien ollut sisällyttää EU:n kauppa- ja investointisopimuksiin investointiriitojen ratkaisumenettely investointituomioistuinjärjestelmän (Investment Court System -ICS) kautta. Kahdenvälisen ja näin ollen sopimuskohtaisen luonteensa vuoksi investointituomioistuinjärjestelmällä ei voida täysimääräisesti kattaa ISDS järjestelmään liittyviä kysymyksiä ja kehitystarpeita. Monenvälistä investointituomioistuinta (Multilateral Investment Court MIC) koskevalla aloitteella olisi tarkoitus perustaa kansainvälisten investointiriitojen ratkaisemiseksi puitteet, jotka ovat pysyvät, riippumattomat ja legitiimit, antavat ennustettavasti johdonmukaista oikeuskäytäntöä sekä mahdollistavat päätöksistä valittamisen, kustannustehokkaat, avoimet ja tehokkaat menettelyt sekä kolmansien osapuolten osallistumisen. Komissio on ottanut sidosryhmät mukaan ja järjestänyt aloitteesta kattavan kuulemisen verkossa 21.12.2016 15.3.2017, jossa tuli esiin laaja tuki riitojenratkaisun monenväliselle uudistamiselle. Aloitteessa käsitellään vain menettelyyn liittyviä kysymyksiä. Sovellettavan lainsäädännön tai tulkintanormien kaltaisia kysymyksiä käsitellään pohjana olevissa investointisopimuksissa, joita monenvälinen investointituomioistuin soveltaa. Mandaattiluonnoksessa ehdotetaan neuvotteluluvan antamista komissiolle. Neuvotteluprosessista: Unioni pyrkisi varmistamaan, että kaikki asianomaiset valtiot ja kansainväliset organisaatiot voisivat osallistua asianmukaisesti yleissopimuksen neuvotteluprosessin puitteissa neuvotteluihin ja
3(6) konsensuksen rakentamiseen. Neuvotteluissa Unionia edustaisi komissio. Neuvotteluja olisi tarkoitus käydä YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden komitean (UNCITRAL) johdolla, mahdollisimman avoimesti. Unioni pyrkii muun muassa varmistamaan, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajilla on mahdollisuus osallistua keskusteluihin akkreditoituina tarkkailijoina. Neuvottelujen sisällöstä: Yleissopimuksen pitäisi mahdollistaa, että unioni, jäsenvaltiot sekä kolmannet valtiot voisivat toimittaa sellaisista sopimuksista johtuvat riidat, joissa ne ovat tai tulevat olemaan osapuolia, monenvälisen tuomioistuimen käsiteltäviksi. Näin ollen myös unionin pitäisi pystyä olemaan yleissopimuksen osapuoli. Tuomioistuimen lainkäyttövalta edellyttäisi kahden tai useamman osapuolen sopimusta riitojen toimittamisesta. Monenvälinen tuomioistuin muodostuisi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta ja muutoksenhakutuomioistuimesta. Muutoksenhakutuomioistuimella pitäisi olla toimivalta tarkistaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemiä päätöksiä oikeuserehdyksen tai tosiseikkojen arvioinnissa tapahtuneiden ilmeisten virheiden perusteella. Tuomioistuimen riippumattomuus olisi taattava. Tuomioistuimen jäseniin pitäisi soveltaa tiukkoja pätevyys- ja puolueettomuusvaatimuksia. Yleissopimukseen olisi sisällytettävä eettisyyttä ja valitusmekanismeja koskevat säännöt. Yleissopimukseen olisi sisällytettävä tarvittava jousto, jotta voidaan mukautua jäsenmäärän kehitykseen samoin kuin mahdolliseen kehitykseen niiden sopimusten luonteessa, joita voidaan toimittaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Menettelyt monenvälisessä tuomioistuimessa olisi käytävä avoimesti. Monenvälisen tuomioistuimen päätöksiin olisi sovellettava toimivaa kansainvälistä täytäntöönpanojärjestelyä ja yhtenä neuvottelujen tavoitteena pitäisi olla, että monenvälinen tuomioistuin toimii kustannustehokkaasti niin, että varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten ja luonnollisten henkilöiden mahdollisuus kääntyä sen puoleen. Tuomioistuimen kiinteiden kustannusten pitäisi periaatteessa tulla monenvälisen tuomioistuimen perustamisesta tehdyn yleissopimuksen sopimuspuolten kannettavaksi. Näiden kustannusten jakautumisesta sopimuspuolten kesken olisi päätettävä tasapuolisin perustein. Unionin olisi pyrittävä varmistamaan, että tukea voidaan antaa sen varmistamiseksi, että kehittyvät ja vähiten kehittyneet maat voivat toimia asianmukaisesti investointiriitojen ratkaisujärjestelmässä.
Kaikkien halukkaiden valtioiden ja alueelliseen yhdistymiseen tähtäävien järjestöjen, jotka ovat sopimuspuolina sijoitussopimuksessa, pitäisi voida allekirjoittaa monenvälisen tuomioistuimen perustamista koskeva yleissopimus tai liittyä siihen. Varhainen voimaantulo pyrittäisiin varmistamaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Menettelyllinen oikeusperusta neuvottelumandaatin ja neuvotteluohjeiden antamiseksi on SEUT 218 artiklan 3 ja 4 kohta. Mandaattiehdotus ei sisällä ehdotusta aineelliseksi oikeusperustaksi. Sopimuksen oikeusperusta tulee arvioitavaksi tarkemmin sopimuksen allekirjoittamista koskevan päätösehdotuksen yhteydessä sopimuksen sisällön valossa. Alustavasti voidaan arvioida, että sopimuksen aineellisena oikeusperustana käytettäneen ainakin yhteistä kauppapolitiikkaa koskevaa SEUT 207 artiklaa. Kyseisen artiklan 1 kohdan mukaisesti suorat ulkomaiset sijoitukset kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Unionin tuomioistuimen lausunnon 2/15 mukaan muut kuin suorat ulkomaiset sijoitukset ja investointiriitojen ratkaisumenettely eivät puolestaan kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, vaan ne kuuluvat unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Tämänhetkisen alustavan arvion mukaan monenvälisen investointituomioistuimen perustamista koskeva sopimus sisältäisi siten sekä unionin yksinomaiseen toimivaltaan että jäsenvaltioiden kanssa jaettuun toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, mikä tarkoittaisi, että se tehtäisiin niin sanottuna sekasopimuksena. Neuvosto tekee sopimuksen neuvottelemista ja tekemistä koskevat ratkaisunsa SEUT 207 artiklan 4 kohdan mukaan pääsääntöisesti määräenemmistöllä. Mandaatin myöntämistä koskeva päätös ei edellytä Euroopan parlamentin kuulemista tai hyväksyntää. Parlamentille tiedotetaan asiasta kuitenkin SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamenttia tiedotetaan asiasta SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kauppapoliittisen jaoston (EU2) kirjallinen menettely 26-27.10.2017. - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Toimivallan jakautumista arvioidaan tarkemmin sopimusneuvottelujen kuluessa ja viimeistään siinä vaiheessa, kun komissio antaa 4(6)
ehdotuksen neuvostolle sopimuksen allekirjoittamisesta. Suhdetta Suomen lainsäädäntöön samoin kuin Ahvenanmaan toimivaltaan arvioidaan tarkemmin konkreettisen sopimustekstin valossa. 5(6) Taloudelliset vaikutukset Aloitteen täsmällisiä taloudellisia vaikutuksia on mahdoton määrittää tässä vaiheessa, koska monenvälisen investointituomioistuimen keskeisistä osatekijöistä on vielä neuvoteltava monenvälisesti. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät E 32/2016 vp; UM2016-00370 CETA-sopimuksen oikeudellinen tarkastus. CETA-sopimuksen hyväksymistä koskeva hallituksen esitys eduskunnalle HE 149/2017. Asiakirjat COM(2017) 493 final COM(2017) 493 final, liite I Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ulkoasiainministeriö / TUO-10 / Pasi-Heikki Vaaranmaa puh. 0295 351 700 Ulkoasiainministeriö / TUO-10 / Maria Pohjanpalo puh. 0295 351 277 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa investoinnit, Kauppapoliittinen komitea palvelut ja investoinnit, riitojenratkaisu Tiedoksi