Eksoten tulevaisuuden visiot sähköisissä palveluissa

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Projektipäällikkö Katja Klemola

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät sähköinen asiointi. Merja Tepponen, kehittämisjohtaja Eksote

Näkökulmia tietojohtamiseen: - Tarkastelussa YTA-alueen näkökulma Merja Tepponen, kehitysjohtaja, YTA-alueen tietojohtamisen ryhmä

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Kotona asumisen tukeminen vai palveluasuminen?

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan

Itä-Suomen huippukokous Virpi Kölhi

Kustannukset, käynnit, asiakkaat

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Valtiovarainvaliokunta perjantai / HE 15/2017. Tuula Karhula, terveys- ja vanhustenpalelujen johtaja

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/ /Kuntatalo Helsinki

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

EP Ikä-sote Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Ikäihmisten palvelut

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Työn tekemisen tapa muuttuu Lapin digiaika-seminaari

Kehitetän ikähmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikisten omaishoitoa Asiakasarvoa yhdessä tekemällä Merja Tepponen, kehitysjohtaja,

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Tiedon Omahoito integroituna Hyvikseen. Henna Granqvist Tietohallintokoordinaattori

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

ATK- päivät Maakuntamallin toteutus Pentti Itkonen

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuus ja ICT

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle Tarja Viitikko

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

Toimintakyky osana potilastietojärjestelmää. Elina Nikanne Kehittäjäylilääkäri, ptj Uusi sairaala-projekti

Vanhusneuvosto Lappeenranta helmikuu Tuula Karhula, terv.- ja vanh.palv.joht.

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Järjestö- ja seurakuntayhteistyö. Tornio

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

Palvelut pyörillä Merja Tepponen, kehittämisjohtaja Eksote

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Virtuaaliklinikkaa 1.0. Madis Tiik

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Miten tästä eteenpäin?

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Tehoa potilastietojen kirjaamiseen ja potilasjärjestelmien käyttöön nyt ja tulevaisuudessa

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)

Tietojohtamisen tavoitteet sote-uudistuksen edetessä Merja Tepponen, kehitysjohtaja

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

IO Kärkihankkeen vaikutus Etelä-Karjalaan. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi

Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä. Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP

Uusien potilastietojärjestelmien mahdollisuudet Terveysfoorumi

Kansalaisille suunnattujen palvelujen leviäminen. Prof. Jarmo Reponen, FinnTelemedicum /MIPT Oulun yliopisto

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Transkriptio:

Eksoten tulevaisuuden visiot sähköisissä palveluissa Holiday Club Saimaa, Lappeenranta 11.9.2013 Toni Suihko, tietohallintojohtaja

Me olemme The Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti 390 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari 220 km

Olemme matkalla kohti integroitua tulevaisuutta Vaihe 1: Erillinen hierarkia Vaihe 2: Hallinnollinen hierarkia Vaihe 3: Toiminnallinen hierarkia Vaihe 4: Ekosysteemi Strateginen siirtymä Eksote tänään Organisaation Kypsyystaso Toimintamalli Kunta 2 Kunta 1 Kunta 2 Kunta 1 Kunta 3 Toiminta 3 Toiminta 1 Toiminta 2 Kunta 3 ESH ESH Toiminta 4 Yrittäjät Kuntakohtaiset rakenteet ja hierarkiat Hallinnollisesti integroitu kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityissairaanhoito Toiminnallisesti integroitu kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityissairaanhoito Kolmas sektori Toiminnallisesti integroitu hyvinvoinnin ekosysteemi

jota tarvitaan ihan selkeästä syystä!

Yleinen kustannuskehitys ja väestöpohjan muutos - huh huh. Tulevaisuus vaikuttaa mykistävältä! 1 200 Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys 2011-2040 1 100 1 000 900 300 milj. M 800 700 600 4 mrd 500 400 300 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio

Ja kun mikään ei riitä! Lappeenranta Imatra -kaupunkiseudun kuntajohtajista koostuvan työvaliokunnan teetättämä ulkoinen arviointi valmistui toukokuun alussa. Arvioinnin jatkotyönä Etelä- Karjalan kunnat ovat tehneet kuntien kantokykylaskelman ja pyytäneet Eksoten virkamiesjohdolta kuvausta kantokykylaskelman vaatimista palvelurakenteen muutoksista. Nyt valmistuneen suunnitelman raamina on kaksi kuntien antamaa vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa säästötavoite on 190 milj. ja toisessa vaihtoehdossa 120 milj. vuosien 2014 2018 aikana. Suunnitelmaan on kirjattu laskennallisia esityksiä palvelujen järjestämisestä. Suunnitelma ei ole Eksoten virkamiesjohdon ehdotus uudeksi palvelurakenteeksi. Eksoten ehdotus tehdään vasta, kun kunnat ovat antaneet lausuntonsa suunnitelmaan. Suunnitelma on pikemminkin kuvaus muutoksista, jos palvelurakenteeseen tehdään kuntien kantokykylaskelmien vaatimat muutokset. http://www.eksote.fi/fi/eksote/ajankohtaista/tiedotearkisto/sivut/etel%c3%a4- Karjalan-palvelurakennesuunnitelma.aspx

Haaste on valtaisa! Kun haasteet antavat vauhtia, tarvitaan strateginen vauhtipyörä!

Strategian täytyy mahdollistaa palvelurakenteen vääjäämätön ja hallittu muutos

joka voi tuntea nimen Harvan asutuksen ja ikääntyvän väestön palvelumalli. Palveluverkon kehittyminen seuraa tiheään asutun alueen yhdyskuntarakenteen kehitystä. Jos palvelut tuotetaan kaavamaisesti ne siirtyvät yhdyskuntarakenteen kehityksen myötä aina reuna-alueilta asutuksen keskittymiin. Yhdyskuntarakenteen kehityksen seurauksena palveluja joudutaan aina leikkaamaan reuna-alueilta. Kehitetään toimintamalli jonka avulla luodaan erikseen harvan ja ikääntyvän väestön palvelumalli ja erikseen tiheän asutuksen palvelumalli Mallin avulla huomioidaan jo lähtökohtaisesti alueiden erilaiset vaatimukset palvelujen tuottamiselle. Mallin avulla voidaan kehittää maaseudun palveluyrittäjyyttä. Malli lisää maaseudun elinkeinoja tai tulonlähteitä ja vahvistaa maaseudun palvelujen saatavuutta. Malli avulla palvelun tarvitsija ja palvelun tuottaja saadaan kohtaamaa harvaan asutulla alueella uusien mallien kehittämiseksi.

Jos katsotaan tuottavuutta puhtaasti kustannuksien karsimisen näkökulmasta, niin kysymys on, että mistä karsitaan Esim. 20 miljoonan euron säästö edellyttäisi keskimäärin 10 %:n eli noin 400 henkilötyövuoden vähennystä kokonaishenkilöstömäärästä.

kun meidän kyllä pitäisi enemmänkin tunnistaa pelikenttä ja miettiä mitä ja miten tehostetaan! ITÄ-SAVO Kotoa - Kotiin mahdollisimman tehokkaasti mahdollistava toiminnanohjausjärjestelmä (kytkevät hoito- ja tukipalvelut kiinteäksi kokonaisuudeksi) Laitoksien sisäinen logistinen ohjaus (palvelupolkuohjaus sekä resurssien ja informaation hallinta) esimerkiksi leikkaus ja anestesia toiminta (LEIKKURI) Palvelupolku ohjautuvat järjestelmät (tiedon logistiikka) esimerkiksi äitiyshuolto (MUTSI) Hyvis.fi (kansalaisten sähköiset palvelut ja palvelualusta) ETELÄ-SAVO KYMEN- LAAKSO Julkiset, 3:n sektorin ja yksityiset hoito-, kuntoutus- ja hoivapalvelut Sairaala palvelut Terveys valmennus Muisti kuntoutus suunnitel ma ETELÄ- KARJALA Apteekki Puhtaus Koti Kauppa Perhe / lähipiiri Ateriat Kirjasto Terveyskansio Turvapalvelut Talkkaripalvelut Sosiaalietuudet Posti Kansalliset kansalaisen sähköiset hyvinvointipalvelut (eresepti, earkisto, ekatselu) + muut palvelut Perusjärjestelmät (potilas, asiakas, talous, henkilöstö jne.)

Sähköinen asiointi on osa kokonaisuutta Koti Terveysasema Sairaala Kuntoutus/ jatkohoitokeskus Terveyskeskus/ Ostopalvelu Koti/ palveluasuminen Kotiin annettavat palvelut Sähköinen asiointi / ennakoiva terv.huolto Päivystys/ Tutkimus/ Toimenpide SAS- toiminta/ Kuntoutus Sijoitus toimintakyvyn mukaan Kodin muutostyöt Omaishoito Ensihoito ja sairaankuljetus Kela- etuudet Tietoa Tietoa Tietoa Tietoa Tietoa Logistiikan hallintajärjestelmä Sähköinen asiointi / krooniset sairaudet

jossa yksi tärkeimmistä teemoista on ottaa asiat kiinni ennen kuin fyysisen yksikön ovi heilahtaa! - Peli on menetetty, jos ne istuu Sähköinen asiointi ja teknologia Kansalainen Palveluverkko muuttuu / liikkuvat palvelut Oma hoito Sähköinen yhteys Hoito/palvelu tarpeen arviointi Ajanvaraus 3. sektorin rooli Hoitaja Tutkimus/ Toimenpide Hoito/Palvelu tarpeen arviointi Lähete/ Ajanvaraus Lääkäri Tutkimus/ Toimenpide Lähete Ajanvaraus Erikoislääkäri Tutkimus/ Toimenpide UUSIEN TYÖTAPOJEN JA TOIMINTAMALLIEN OPPIMINEN EDELLYTTÄÄ KOULUTUSTA AMMATTILAISILLE JA KANSALAISILLE

Yksi kopittaja on The Kansalaisen sähköinen hyvinvointiasema! Sähköinen asiointi Liikkuvat palvelut Kotona asumisen tuki Palveluneuvonta, hoitoonohjaus Palvelutarpeen arviointi, vastuuttaminen, s.terv.tarkastus Tietojen tarkistus, itseilmottautuminen Ajanvaraus Omahoito Personal Health Record Terveyskioskit ja sosiaali- ja hyvinvointiasemat Monitoimipisteet Mutta hei! Ovatko nämä enää uusia juttuja? Ihan Oikeasti? Konsultoiva tiimi ja etävastaanotto 3.Sektorin toimintamalli Yhteydensaanti 24h Tehostettu ja kuntouttava kotihoito Ennakointi ja toipilasajan tuki Vertaistuki Kodin ulkopuolella liikkuminen

Mitä on tulevaisuuden sähköinen asiointi? Prosessi Kysymys: ei ala Milloin ammattilaisesta ammattilaisen vaan suorittama prosessi on ollut tehokas? kansalaisesta! Väittämä: Prosessi on ollut tehokas kun asiakas tuntee saaneensa palvelua oikeaaikaisesti ei lopu ja ammattilaiseen riittävän nopeasti vaan Prosessi kansalaiseen! Kysymys: Mitä osa-alueita ICT:ssä pitää olla kohdallaan, että kansalainen on saanut Kansalaista ei kiinnosta, minkä yksikön palvelua oikea-aikaisesti ja riittävän nopeasti? oven hän avaa. Häntä kiinnostaa se, että hänen Väittämä: asiansa Sekä hoidetaan kansalaisen jouhevasti easioinnin ja mutta myös ammattilaisen tietojärjestelmin että täytyy häntä olla palvelevat toimivat. yksilöt ovat tilanteen Kysymys: tasalla. Milloin kansalaisten ja ammattilaisten tietojärjestelmät ovat toimivat? Jos kansalaisen palveluprosessi toimii Väittämä: Ehkä kliinisen tiedon kirjaaminen ei ole koko kuva. Ehkä palvelu on jotain asiointitilanteessa jouhevasti ja nopeasti, muutakin? voi olla Jotakin kohtuullisen toiminnanohjauksellista, varma, johon kansalainen vaikuttaa osaltaan? että Kysymys: taustalla Miltä toimiva osin kansalaisten easiointi ja ammattilaisten järjestelmät ammattilaisprosessikin kytkeytyvät? toimii hyvin. Kaiken Väittämä: jouhevuuden easiointi takana palvelut on joustava kytkeytyvät tiettyihin ammattilaisten prosesseihin informaation (ajanvaraus, välitys esitiedot, eri ammattilaisten synkronisen palvelun muuttaminen asukroniseksi) mutta välillä ja ammattilaisen ja kansalaisen jatkossa easioinnin täytyy kytkeytyä automaattisemmin prosessiin. Esimerkiksi välillä Ajanvaraus kytkeytyy logistiikkaa ja palvelusuunnitteluun. Hoitoonohjaus jne jne. Kansalainen

Ydinprosessit liittyvät potilaiden/asiakkaiden oikea-aikaiseen ohjautumiseen palvelujärjestelmässä siis logistiikkaan! Sähköinen asiointi Palveluneuvonta, hoitoonohjaus Terveyskioskit ja sosiaali- ja Yhteydensaanti 24h Koti Henkilölogistiikka hyvinvointiasemat Henkilölogistiikka Henkilölogistiikka Palvelutarpeen arviointi, vastuuttaminen, s.terv.tarkastus Tehostettu ja kuntouttava kotihoito Koti, Tietojen tarkistus, Monitoimipisteet Toimittajat Materiaalilogistiikka Materiaalilogistiikka Materiaalilogistiikka jatkohoito itseilmottautuminen Ennakointi ja toipilasajan tuki Koti Ajanvaraus Omahoito Personal Health Record Palvelulogistiikka Verkoston rakenne Liikkuvat palvelut Eksoten logistiikkajärjestelmä Yksikön sisäinen logistiikka Konsultoiva tiimi ja etävastaanotto Palvelulogistiikka Informaatiologistiikka 3.Sektorin toimintamalli Tilasuunnittelu Kotona asumisen tuki Palvelulogistiikka Vertaistuki Kodin ulkopuolella liikkuminen

Kansalaisen palvelutarpeen ja ammattilaisten tuottaminen palveluiden kohdistaminen sähköisen asioinnin avulla, minimikustannuksella (1/3) Voisiko tämä tarkoittaa sitä, että palveluita kohdistetaan kysynnän pohjalta? Ei pidetä narikkaa auki jos ei ole kävijöitä. Pidetään narikka auki kun on kävijöitä! Resurssivaraukset tarvepohjaisesti Tuotannon ohjaaminen resurssien mukaan, viedään palvelut sinne missä on tarvetta. Esimerkiksi etäyhteydet/mobiilit palvelut, liikkuvat palvelut Pitkät välimatkat maakunnassa (vuositasolla Etelä-Karjalassa Eksoten ja Kelan kompensoimat matkakustannukset yli 16M vuodessa) Poistetaan turha matkustaminen Palvelutuottaja ohjaa matkustamistapaa kytkien sen osaksi varsinaisen asiointiprosessin ohjausta - minimoidaan kustannukset Esimerkiksi sähköisen ajanvarauksen ja logistiikan kytkeminen

Kansalaisen palvelutarpeen ja ammattilaisten tuottaminen palveluiden kohdistaminen sähköisen asioinnin avulla, minimikustannuksella (2/3) Oikea-aikainen ohjaaminen OIKEISIIN palveluihin Sähköiset terveystarkastukset ja riskitestit Totta kai, kyllä kyllä, mutta mutta pitäisikös meidän miettiä jotakin muutakin eikös nuo ole jo melkein tulossa? Tarvitaan logistinen palvelukeskus,joka hoitaa palvelutarpeen arviota. Hajautettu malli ei ole tehokas. Hoidonarviointi osana kokonaisuutta. Ihmisen pärjäämisen edellytykset kotona? Miten niitä tuetaan sähköisesti? Sensoreita, etäseurantaan, kotona asuvan voimaannuttamista, perheiden ja omaishoidon korostamista arvitaan logistinen palvelukeskus, jossa on riittävä valvonta ja kenttäjohtamisen osaaminen Kliininen tieto, eikä edes kotona tukeminen riitä. Entä jos ei kerta kaikkiaan pärjää kotona? Miten voidaan ENNAKOIDEN huomata tämä palvelujärjestelmän ja OMAISTEN puolesta ja miten prosessia voi tehostaa?

Kansalaisen palvelutarpeen ja ammattilaisten tuottaminen palveluiden kohdistaminen sähköisen asioinnin avulla, minimikustannuksella (3/3) Työnjaon kehittäminen Kotihoito ottaa roolia entistä enemmän palvelun tuotannossa, entistä enemmän sähköisiä palveluita keskittyy myös ei akuuttien, kotona asuvien vanhusten/vammaispalvelun piirissä olevien kansalaisten auttamiseksi. Yhteistyö kotihoidon ja palvelutarpeen arviointikeskuksen ja erilaisten elinkaaren mukaisten keskuksien (IsoApu, PikkuApu) kanssa

Niin se ammattilaisen osuus puuh! jos ei puhuta järjestelmien teknologiasta, niin olisiko nykymeininki ehkä lipsahtanut vatvomaan liikaa pelkkää kirjaamista? Kokonaisarkkitehtuurin kannalta tietoarkkitehtuuri on äärimmäisen oleellista, ilman sitä ei voi olla integraatioarkkitehtuuria mutta mutta voiko olla, että kirjaamisen vatvomisessa on menty jo ehkä liiankin pitkälle? Ja voiko olla, että samalla ollaan unohdettu jotain kenties vielä oleellisempaa, nimittäin The Toiminnanohjaus ei ammattilaiset halua vaan kirjata kirjaamisen ilosta, asia kääntyy koko ajan enemmän itseään vastaan. Ammattilaiset haluavat toiminnanohjauksellisia elementtejä JA toiminnanohjaus on muutakin kuin kliinisen hoitopolun ( hoitopätkän ) toteuttava osakokonaisuus, kuten jatkosijoitus, kuljetukset, kodinmuutostöiden hallinnointi, sosiaalipalveluiden hallinnointi jne jne. Kansalaisten easiointi palveluiden täytyy kytkeytyä toiminnanohjaukselliseen prosessiin. Muuten tehostuminen jää vajaaksi.

MUTTA! Tällä hetkellä markkinoilla, ei ole soteintegraatiota toteuttavia toiminnanohjausjärjestelmiä!?! Hoitoketjuja (tai joitain osia) hanskaavia potilastietojärjestelmiä kyllä löytynee. Mitä pitäisi tehdä? Jäädä odottamaan? Ja jäädä odottamaan mitä? Sitäkö että koko Suomi on yhtä aikaa yhtä mieltä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta? Ja samaan aikaan toivoa, että sitten kotimaiset tai ulkomaalaiset potilastietojärjestelmä toimittajat alkavat toteuttamaan näitä toiminnanohjauksen toimintoja omiin potilastiedonkirjaamisjärjestelmiinsä? Tehdä jotain? Rakentaa KETTERÄSTI sote-integraatiota varten räätälöity tietojärjestelmä Eksoten tarpeisiin siten, että toteutuksen aineettomat oikeudet jäävät Eksoten haltuun ja joita Eksote voi omistamiensa Inhouse yhtiöiden kautta jalkauttaa edelleen muille kuntatoimijoille ja siten saada palautuksia kehityspanoksestaan? Tai vaihtoehtoisesti hakea toteutustarpeelleen ohjelmistotaloja, jotka ovat valmiit räätälöidyn ohjelmistokehityksen kautta tuotteistamaan nämä kokonaan uuden tyyppiset toiminnot uusiksi tietojärjestelmä tuotteiksi.

Räätälöidyn toiminnanohjausjärjestelmän voi tehdä kevyesti, pala kerrallaan kohti isoa visiota

Niin joo Apotti vai jotakin muuta till? Apotti? On selvää, että yksi monoliittinen järjestelmä ei kykene hoitamaan kokonaisuutta, vaan toiminnan ja tehokkaan kehittämismallin täytyy perustua integraatioihin ja tiedon liikuteltavuuteen. APOTTI = Laadukas potilastietojärjestelmä?

Miten ja milloin me sitten nämä tulevaisuuden palvelut toteutamme? Luotan siihen, että muut esitykset ovat jo näitä asioita kuvanneet Kiitos Oh here we are and here we are and here we go All aboard and we're hittin' the road Here we go Rockin' all over the world Well gidy up gidy up and get away We're goin' crazy and we're goin' today Here we go Rockin' all over the world - Status Quo - Toni Suihko Tietohallintojohtaja Valto Käkelän katu 3 53130 LAPPEENRANTA Puhelin: +358 40 703 5159 E-Mail: toni.suihko@eksote.fi

Visio: Kohti terveempää Etelä-Karjalaa, kaikki toimijat vaunuissa mukana. Haluatko mukaan? Hyvinvointipalveluiden tuottaminen monimuotoistuu ja hoitotapahtumaan liittyvien osapuolien roolit ja vastuut muuttuvat tulevaisuudessa Eri osapuolet toimivat yhdessä, integroiduilla prosesseilla ja työvälineillä Vanhat mallit eivät toimi. Toiminta voidaan säästää hengiltä, mutta tämä ratkaisu ei liene kuitenkaan haluttu ratkaisu. Muutos ei ole nopea ja vaatii uskallusta niin sote-organisaatioilta, kansallisista toimijoilta kuin kunnallisilta päätöksen tekijöiltä.