1 (8) Asianumero 1469/10.02.03/2014 Aluenumero 311003 Matinlaakso 23. kaupunginosa, Matinkylä Osa korttelia 23033, katu-, urheilu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen, joka koskee 22. päivänä syyskuuta 2014 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6864. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä Matinkadun ja Matinkartanontien risteyksessä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa 21.5.2014. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Sanna Seppänen, puh 043 8253077 Faksi 09-816 24016 etunimi.m.sukunimi@espoo.fi
2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 3 1.3 Suunnittelun vaiheet... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 2.1.2 Maakuntakaava... 3 2.1.3 Yleiskaava... 4 2.1.4 Asemakaava... 4 2.1.5 Rakennusjärjestys... 5 2.1.6 Tonttijako... 5 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 5 2.1.8 Pohjakartta... 5 2.2 Selvitys alueesta... 5 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.2.2 Maanomistus... 5 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 6 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 6 3.1 Kaupungin tavoitteet... 6 3.2 Osallisten tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 6 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 6 4.2 Mitoitus... 6 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 6 4.3.1 Maankäyttö... 6 4.3.2 Maaperän rakennettavuus... 6 4.3.3 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 6 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 6 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 7 6.1 Rakentamisaikataulu... 7 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 7 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 7 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 7 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 7 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 28.4.2014 Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen
3 (8) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Matinkadun ja Matinkartanontien risteys on toteutettu eriarvoisena risteyksenä. Syksyllä 2013 keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä oli Matinkartanontiellä 15 800 ja Matinkadulla 13 800. Risteyksen luoteispuolella sijaitsee Matinkylän terveysasema, jonka tontille nykyinen katu on osittain rakennettu. Matinkartanontien itäpuoli on urheilupuistoa, jossa sijaitsee muun muassa kaksi jäähallia ja kioskirakennuksia. Matinkartanontien katualuetta laajennetaan Matinkylän urheilupuistoon, jolloin puistossa olevat kioskit ja muutama urheilupuiston pysäköintipaikka jää rakentamisen alle. Katualetta laajennetaan myös kortteliin 23033 sen verran, että olemassa oleva kevyen liikenteen väylä jää katualueen puolelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilletulon yhteydessä osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteitään 26.5 26.6.2014. Määräaikaan mennessä ei ollut tullut yhtään mielipidettä. Espoon kaupungin tekninen keskus teettää samanaikaisesti risteysalueesta katusuunnitelmaa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2.1.2 Maakuntakaava Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Vireillä olevat: Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 20.3.2013 ja se on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt. Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Se täydentää ja tarkistaa jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Suunnittelualue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen pohjoispuolelle on merkitty seutuliikenteen ratayhteys. (Kuva 1).
4 (8) 2.1.3 Yleiskaava Kuva 1: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (ei mittakaavassa) Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa Matinkatu ja Matinkartanontie, Länsiväylän ja Matinkadun välillä, on merkitty yksiajorataiseksi päätieksi, pääkaduksi tai alueelliseksi kokoojakaduksi. Matinkadun pohjois- ja itäpuoli on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja etelässä on asuntoaluetta (A). Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella kulkee viheryhteys Piispansillalta Matinlahteen. (Kuva 2). 2.1.4 Asemakaava Kuva 2: Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (ei mittakaavassa) Alueella on voimassa Matinlaakson (lainvoimainen 16.6.1971) ja Matinkartanonristin (lainvoimainen 23.5.2012) asemakaavat sekä Matinkylän keskus I A asemakaavan muutokset (lainvoimainen 17.5.1989, muutoksen muutos lainvoimainen 1.2.2006). Asemakaavassa suunnittelualue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), katualuetta sekä urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU, U).
5 (8) 2.1.5 Rakennusjärjestys 2.1.6 Tonttijako 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. Korttelin 23033 tonttijako on rekisteröity 31.10.2006. Katu- ja urheilualueet ovat yleistä aluetta. Teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut teettää kiertoliittymästä katusuunnitelmaa (kuva 3). 2.1.8 Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus 2.2.3 Rakennettu ympäristö Kuva 3: Ote Matinkadun Matinkartanontien kiertoliittymän katusuunnitelmasta. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Matinkadun ja Matinkartanontien risteys on toteutettu eriarvoisena risteyksenä. Risteyksen luoteispuolella sijaitsee Matinkylän terveysasema, jonka tontille osa kevyen liikenteen väylästä on rakennettu. Matinkartanontien itäpuoli on urheilupuistoa, josta osa on mukana suunnittelualueessa. Asemakaavan muutosalueen omistaa Espoon kaupunki. Maankäyttö Korttelissa 23033 sijaitsee Matinkylän terveysasema, päiväkoti ja Matinkartano. Matinkadun eteläpuolella alkaa 1970-luvulla rakennettu asuinalue. Urheilupuistossa on kaksi jäähallia sekä kaksi pientä kioskirakennusta. Pieni osa jäähallien paikoitusalueesta liitetään katualueeseen. Liikenne Ajoneuvoliikenne Matinkatu toimii alueen kokoojakatuna. Matinkartanontietä pitkin pääsee pohjoisessa Länsiväylälle ja kehä II:lle. Etelässä Matinkartanontie jatkuu Matinlah-
6 (8) 2.2.4 Luonnonolosuhteet den koululle muuttuen Aapelinkaduksi. Syksyllä 2013 keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä oli Matinkartanontiellä 15 800 ja Matinkadulla 13 800. Matinkartanontieltä on liittymä urheilupuiston pysäköintialueelle. Kevytliikenne Matinkadun molemmilla puolin on asfaltoidut kevyen liikenteen väylät. Matinkartanontien varressa kevyen liikenteen väylä kulkee vain kadun länsipuolella. Ulkoilureitti kulkee Matinniityn läpi yhtyen sekä Matinkatuun että Matinkartanontiehen. Reitti jatkuu urheilupuiston pohjoisosan kautta etelään Matinlahdenrantaan. Yhdyskuntatekninen huolto Matinkadun alla kulkevat sekä vesijohto että jäte- ja sadevesiputket. Matinkartanontien ali ja Matinkylän urheilupuiston pohjoisosan läpi virtaa lounais-koillissuunnassa oja, joka tuo vesiä Matinkylän keskustan alueelta. Ojan ympärillä kasvaa koivuvaltainen metsä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on rakentaa toimivampi ja turvallisempi risteysalue sekä parantaa Matinkartanontien kevyen liikenteen toimivuutta. Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilletulon yhteydessä osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteitään 26.5 26.6.2014. Määräaikaan mennessä ei ollut tullut yhtään mielipidettä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Tavoitteena on mahdollistaa kiertoliittymän rakentaminen Matinkartanontien ja Matinkadun risteykseen sekä parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä Matinkartanontien varressa. Matinkartanontien katualuetta laajennetaan Matinkylän urheilupuistoon, jolloin puistossa olevat kioskit ja muutama urheilupuiston pysäköintipaikka jää rakentamisen alle. Katualetta laajennetaan myös kortteliin 23033 sen verran, että olemassa oleva kevyen liikenteen väylä jää katualueen puolelle. Korttelin 23033 rakennusoikeus ei muutu, koska rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetreinä. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 4538 m². 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö 4.3.2 Maaperän rakennettavuus 4.3.3 Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavamuutoksella laajennetaan katualuetta siten, että Matinkartanontien ja Matinkadun risteykseen on mahdollista rakentaa kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylä Matinkartanontien itäpuolelle. Urheilupuiston pysäköintialueen kohdalla on vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä, mutta muuten alue on normaalisti rakennettavaa. Matinkartanontien alla olevan ojan putkea joudutaan pidentämään ja muutama koivu kaatamaan. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutos mahdollistaa turvallisemman ja toimivamman risteysalueen rakentamisen sekä parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reitistöä.
7 (8) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Teknisen keskuksen tavoitteena on ajoittaa kiertoliittymän rakentaminen vuosille 2015 2016. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa 21.5.2014. Espoon kaupungin tekninen keskus on hakenut asemakaavan muutosta 24.3.2014 saapuneella anomuksella. Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 28.4.2014. Osalliset ovat voineet vireilletulon yhteydessä jättää MRA 30 :n mukaisesti mielipiteitä 26.5. 26.6.2014. Yhtään mielipidettä ei ollut jätetty määräaikaan mennessä. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Espoon kaupungin teknisen keskuksen kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sanna Seppänen, maisemaarkkitehti Aino Aspiala ja liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Ross Snell. Ajankohta Käsittelytieto 24.3.2014 Asemakaavan muutoshakemus saapui 28.4.2014 kp 21.5.2014 Vireilletulokuulutus 26.5 26.6.2014 Nähtävillä MRL 30 :n mukaan 2.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 20.10 18.11.2014 Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sanna Seppänen Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö