2016 - Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Tilojen käyttöaste on selvitetty ja suunnitelma tilojen riittävästä ja t ehokkaasta käytöstä on tehty. Suunnitelma koulutilojen oppilas käytöstä on tehty seuraaviksi 10 vuodeksi Suunnitelma valmistuu investoint iohjelman yhteydessä. Juha Nurmi Henkilöstön työhyvinvointi on hy vällä tasolla: Työhyvintointimatriisin lukuarvo k asvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvioon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi Rehtoreiden työaikaseuranta Virastohenkilöstön saldot ja lomi en pitäminen. Kevään 2016 arvion mukaan tav oite toteutuu. Kaisu Toivonen,, Ilp o Salonen ja Juha Nurmi Sukon johtamista kehitetään kau pungin uuden johtamismallin mu kaan Työaika riittää työtehtävien teke miseen. Tulosyksikön prosessit on ajanta saistettu Sukon ja Siton uudessa organisaatiossa. Suomenkielisen opetuksen tulos yksikön Johtamissopimusta arvio idaan ja sitä päivitetään tarvittae ssa. Digitalisaation vaatimukset huom ioiva osaamisen kehittämisen su unnitelma virastohenkilöstölle on tehty. Espoon johtamisen pilotti saateta an loppuun. Talousarviossa pysytään. Keskeiset prosessit on kuvattu ja otettu käyttöön. Johtamissopimukset on tehty. Osaamiskartoitus on tehty, suun nitelmat osaamisen kehittämisek si on tehty ja toteutus on aloitett u. Johtamisen pilotin loppuraportti o n tehty. Seuranta ja tilinpäätös. Tulosyksi kön toimintakate. Keskeisten prosessien kuvaamin en on tehty. Johtamissopimukset on tehty ja t arkentava ohjeistus valmistuu sy ksyyn mennessä. Osaamiskartoitus on tehty mutta toimenpiteet ovat kesken. Johtamisen arvion loppuraportti valmistuu. Seurannan 30.4. mukaan talousa rviossa pysytään, kun huomioid aan turvapaikanhakijoille kohden nettu lisärahoitus. Kaisu Toivonen Kaisu Toivonen 1
Henkilöstötyön tuottavuus paran Tavoitteen arviointi voidaan suori Kaisu Toivonen ee 1,0% Oppilashinnat: ttaa vasta syksyllä. -yhteensä -opetus, hallinto ja oppilashuolto -sisäisten palvelujen ostot. Henkilöstön tuottavuus paranee 1,0% Oman ja vuokratyövoiman henkil ötyövuosien määrä yhteensä suh teessa keskeisiin suoritteisiin: Tavoitteen arviointi voidaan suori ttaa vasta syksyllä. Kaisu Toivonen -perusopetus -lukiokoulutus -oppilas- ja opiskelijahuolto -virastohenkilöstö -yhteensä Kehitetään alueen koulujen talou den seurantaan soveltuva malli Malli on luotu Malli on luotu ja otettu käyttöön. Tavoite toteutuu 2
2016 - Suomenkielinen opetus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Kaikille ilman toisen asteen koulu Koulutus-, lisäopetus- ja työpajap Valmius tavoitteen toteuttamisee Juha Nurmi tuspaikkaa jääneille tarjotaan lisä opetusta tai muuta koulutusta. aikat suhteessa tarpeeseen. n on luotu. Sähköisen ylioppilaskirjoituksen vaatimat toimenpiteet saatetaan päätökseen. Rehtori johtaa yksikköään niin, e ttä oppilaiden/opiskelijoiden kans sa käydään säännöllisesti kesku stelua oppimisesta.tavoite toteut umaprosentille on 75% opettajist a vuodelle 2016. Lasten ja nuorten tasapainoista k asvua on tuettu tarjomalla harras tusmahdollisuuksia ja positiivisia sosiaalisia verkostoja ja rakenta vaa toimintaa omassa kasvuymp äristössä. Sähköisen ylioppilaskirjoitusten t oteutuksen aloittaminen. Todetaan kehityskeskusteluissa j a lasketaan toteutumaprosentti. Osallisuusprosentti laskettuna ke rho-osallistumisten määrä / koulu n oppilasmäärä Koulussa tarjottavien kerhojen m äärä. Koulujen kerhotarjonnan portaali. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten vaatimat toimenpiteet on tehty. Kehityskeskustelut ovat kesken. Keväällä 2016 35% oppilaista os allistui kerhotoimintaan. Kerhojen määrä oli lukuvuonna 2 014-15 560. Se kasvaa viime luk uvuodesta, mutta tarkat tulokset saadaan myöhemmin. Koulujen kerhotoiminnan portaal i on käytössä. ja Harrastuksissa turvataan tasa-ar voiset ja yhdenvertaiset mahdoll isuudet. Sukupuolivaikutusten arviointi Arviointi on kesken. 3
Perusopetuksen, peruskoulun lis äopetuksen ja lukiokoulutuksen o petussuunnitelmatyö on tehty ja uudet opetussuunnitelmat on ote ttu käyttöön. Perusopetuksen koulukohtaiset opetussuunnitelmat hyväksytään ja ne tehdään osallistavin mene telmin. Opetussuunnitelmat on hyväksy tty. Opetussuunnitelmien viimeiset o sat tulevat lautakunnan hyväksytt äväksi toukokuussa. ja Lukiokouluksen kunta- ja lukioko htaiset opetussuunnitelmat hyvä ksytään ja ne tehdään osallistav in menetelmin. Huoltajat ja oppilaskunnat osallis tuvat ja osallistetaan koulu- ja luk iokohtaiseen opetussuunnitelmat yöhön. Mitataan rehtoreiden kehi tyskeskusteluissa. Johtokunnat hyväksyvät kouluko htaiset opetussuunnitelmat touko -kesäkuussa. Osallisuuden mittaaminen on ke sken. Perusopetuksessa maahanmuu ttajien valmistavan opetuksen ry hmiä perustetaan palvelutarpeen mukaan niin, että keskimääräin en odotusaika hakemuksesta val mistavaan opetuksen aloittamise en on alle kaksi viikkoa. Keskimääräinen odotusaika hake muksesta koulun aloittamiseen. Kaikkien peruskoulujen lukuvuos isuunnitelmassa on kuvattu, mite n kielitietoista opetusta kehitetää n ja toteutetaan. Tavoite odotusajasta toteutuu. Asia huomioidaan lukuvuosisuun nitelmassa 2016-17 Lukion valmistavan koulutuksen mitoitus tehdään kesällä. Juha Nurmi, ja Ilpo S alonen Perusopetuksessa maahanmuutt ajataustaisten oppilaiden oppimis tuloksia parannetaan kielitietoista opetusta hyödyntämällä. Espoossa asuvien valintakriteerit täyttävien hakijoiden määrä ja a loituspaikat. Maahanmuuttajien lukioon valmi stava koulutus mitoitetaan Espoo ssa asuvien valintakritieerit täyttä vien hakijoiden mukaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuu nnitelman tavoitteet toteutetaan y hteistyössä sivistystoimen muide n tulosyksiköiden sekä sosiaali- j a terveystoimen kanssa. Opiskeluhuoltolaissa mainitut mä äräajat palveluun pääsystä toteu tuvat Kaupungin hyvinvointisuunnitelm an päivittäminen on aloitettu. Määräaikojen toteutuminen kohd eryhmittäin (esiopetus, perusope tus ja toisen asteen koulutus) Laadittujen suunnitelmien määrä ja päivitysprosessin käynnistym inen. Päivitys tehdään syksyllä. Kaisu Toivonen Määräaikojen toteuminen raporto idaan lukuvuoden päätyttyä. Juha Nurmi Päivitysprosessi on käynnistynyt. 4
Yksikkökohtaiset opiskeluhuoltos uunnitelmat on laadittu ja otettu käyttöön kaikissa yksiköissä. Su unnitelmien arviointi ja päivitys la sten ja nuorten hyvinvointisuunn itelman mukaisiksi on käynnistyn yt. Koulun ja oppilaiden johtamisess a sekä oppilaiden kanssakäymis essä luodaan yhteinen käsitys ar vostavasta kohtaamisesta, jonka mukaan toimitaan. Todennetaan kehityskeskustelui ssa ja lasketaan toteutumaprose ntti. Tulos saadaan vasta syksyllä. ja Tavoite toteutumaprosentille 75 % kouluista vuodelle 2016. Koulu on aloitteellinen ja rakenta a yhteistyötä huoltajien kanssa. Koteihin jaetaan säännöllisesti ti etoa siitä, miten ja mitä lapsi oppi i koulussa, jotta huoltajat pystyvä t arvostamaan lapsen oppimista ja tukemaan sitä. Tavoite toteutu maprosentille on 75% kouluista v uodelle 2016. Luodaan mallit "Tunti liikuntaa p äivässä" tavoitteen toteuttamisek si. Mallit otettu käyttöön perusko uluissa ja lukioissa. Todennetaan kehityskeskustelui ssa ja lasketaan toteutumaprose ntti. Mallit luotu ja käyttöönotettu. Espoon Liikkuva koulu -verkosto ssa aktiivisesti toimivien koulujen määrä. Tavoite arvioidaan vasta syksyll ä. Malli on kehitteillä ja valmistuu s yksyllä. Liikkuva koulu -verkostossa on k olme lukiota ja 43 peruskoulua. ja 5
2016 - Suomenkielinen opetus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliiken neyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoon lukioiden ylioppilaskokee n puoltoäänien keskiarvo on vähi ntään yhden puoltoäänen valtaku nnallisen keskiarvon yläpuolella. Valtakunnallisten kokeiden ja ylio ppilaskirjoitusten tulokset. Tavoite arvioidaan syksyllä. ja Peruskoulun valtakunnallisissa k okeissa Espoon tulokset ovat va ltakunnallisen keskiarvon yläpuo lella Osallistutaan sivistystoimen Twin ning-hankkeeseen Kosovon kan ssa sekä Shanghai- ja Kanada-y hteistyöhön. Yhteistyön määrä. Osallistuminen toteutuu. Yhteisty ön määrä raportoidaan syksyllä. Kaikkiin kouluihin ja lukioihin luo daan kestävän kehityksen yhteis kuntasitoumus. Espoon peruskoulut ja lukiot edis tävät yrittäjyyttä. Suunnitelman tekeminen Nuori Yrittäjyys -projektiin osallis tuminen Tavoite toteutuu osana opetussu uunnitelmaa. Nuori yritäjyys-projekiin on osalli stuttu. ja Espoo kokeilee koulupalveluna k onseptia (School as a Service) A alto-yliopiston Otaniemen kampu ksella. Digitaalisia oppimisympäristöjä k ehitetään opetuksessa Ýrityskylävierailujen määrä Haukilahden lukion toiminta käyn nistyy Otaniemessä lukuvuoden 2016-17 alussa. Yrityskylävierailut raportoidaan m yöhemmin. Asia etenee suunnitellusti. Pilvipohjaiseen järjestelmään olla Juha Nurmi Koulujen käytössä on pilvipohjain an siirtymässä. en toimintaympäristö. 6
Lukiokoulutuksen suunnitelma m etrokäytävän hyödyntämiseksi o n luotu. Suunnitelma on luotu. Suunnitelman luominen on käyn nistynyt ja valmistuu syksyllä. 7
2016 - Suomenkielinen opetus Riskit Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialojen ja yksiköiden tulee kartoittaa toimintaansa ja tavoitteitaan uhkaavia riskejä säännöllisesti. Riskikartoituksen tulokset koostetaan (tai se tehdään) tähän omaan korttiinsa. Riskeinä kuvataan näkökulmittain ne merkittävimmät e pävarmuudet, asiat ja olosuhteet, jotka voivat vaarantaa tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen. Riskien vakavuutta arvioidaan suoraviivaisesti värisymbolien avulla. Riskit kirjataan mahdollisimman käytännönläheisesti ja selkeästi. Myös riskien hallintaan liittyvät toimenpiteet kuvataan lyhyesti ja siten, että asia n ydin käy selvästi esille. Riskit ja hallintatoimenpiteet on kirjattava julkaisukelpoisessa muodossa. (Toimialatason riskikortteja hyödynnetään rap ortoinnissa muiden tuloskorttien tapaan.) Linkki riskienhallintapolitiikkaan: http://tyotilat.espoo.fi/yhteiset/verkostot/riskienhallinnan_ohjausryhma/yhteisetdokumentit/2014_0929_kaupunkikonsernin%20riskienhallintapolitiikka.pdf Apuväline tarkempaan riskikartoitukseen: http://tyotilat.espoo.fi/yhteiset/verkostot/riskienhallinnan_ohjausryhma/yhteisetdokumentit/2014_0310_riskirekisteri_tyhjä_työkalu_%20riskikartoitukseen.xlsx Näkökulma Resurssit ja johtam inen Tavoitteiden toteutumista uhkaavat ris kit Joidenkin koulutilojen heikko kunto aiheut taa ennakoimattomia lisäkustannuksia, joll oin talousarviossa ei pysytä. Arvio riskin merkitt ä- vyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaavien ris kien hallinta Kiinteä yhteydenpito sivistystoimen tilat ja alueet-yksikön sekä tilakeskuksen kanssa. Raportoidaan tiljen huonosta kunnosta. Arvio 31.7. Arvio 31.1 2. Lisätiedot & Liitteet Joidenkin koulutilojen heikko kunto alenta a työhyvinvointia merkittävästi. Sisäisten palvelujen menojen seuranta. Sisäisten palvelujen menot kasvavat, eikä talousarviossa pysytä. Asukkaat ja palvel ut Joidenkin koulutilojen heikko kunto ja väh äinen tilareservi alueella aiheuttaa sen, ett ä lähipalvelut eivät toteutu lähellä. Oppilasmäärä kasvaa ennakoitua enemm än, joilloin tilat eivät riitä. Oppilasmäärä kasvaa enemmän, kuin mih in on talousarviossa on varauduttu, jolloin resurssit oppilasta kohti pienenevät ja opp imistulokset putoavat. Pyritään ennakoimaan yhdessä tilakeskuks en kanssa tulevia väistötilanteita. 8 Pidetään riittävää tilareserviä. Haetaan turvapaikanhakijoiden kasvanees een määrään rahoitusta sivistystoimen mä ärärahasta. Kohdennetaan resurssit oikein.
Näkökulma Tavoitteiden toteutumista uhkaavat ris kit Arvio riskin merkitt ä- vyydestä Tavoitteiden toteutumista uhkaavien ris kien hallinta Arvio 31.7. Arvio 31.1 2. Lisätiedot & Liitteet Elinvoima, kilpailu kyky ja kestävä ke hitys Kouluilla ei ole käytössä oppimise en tarvittavia pilvipohjaisia järjeste lmiä Tiivis vuoropuhelu ja prosessien parantami nen yhdessä Espoon tietotekniikan kanssa. Koulujen tietotekniikkapalvelut jäävät jälke en, jolloin opetussuunnitelman tavoitteita ei saavuteta. 9