Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 1989/02.02.00/2015 252 Vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys (osittain Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 Jorma Valve, puh. 046 877 2055 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy linjaukset siirtymiselle omistaja-tilaaja-tuottaja -toimintamallista uuteen toiminta- ja johtamismalliin seuraavasti: - Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan jaosta tuotanto- ja tilaajayksiköihin luovutaan 1.1.2016 alkaen. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyvät sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ja Tilakeskus-liikelaitos yhdistyvät ja molemmat uudet toiminnot sijoittuvat teknisen ja ympäristötoimen toimialalle. Uuteen organisaatioon ei muodostu jatkossa sisäistä tilaaja-tuottaja -toimintamallia. - Palveluliiketoimen toimialan ja konserniesikunnan toimintojen yhdistämisen valmistelu käynnistetään siten, että uuteen organisaatioon siirrytään 1.1.2016 alkaen. 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien 2016-2018 toimintatulot ja -menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteessä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien 2016-2018 investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Käsittely Sistonen Guzeninan kannattamana kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy ohjeellisena Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko muutosehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 2 / 2 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 hyväksyi linjaukset siirtymiselle omistaja-tilaaja-tuottaja -toimintamallista uuteen toiminta- ja johtamismalliin seuraavasti: - Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan jaosta tuotanto- ja tilaajayksiköihin luovutaan 1.1.2016 alkaen. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyvät sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ja Tilakeskus-liikelaitos yhdistyvät ja molemmat uudet toiminnot sijoittuvat teknisen ja ympäristötoimen toimialalle. Uuteen organisaatioon ei muodostu jatkossa sisäistä tilaaja-tuottaja -toimintamallia. - Palveluliiketoimen toimialan ja konserniesikunnan toimintojen yhdistämisen valmistelu käynnistetään siten, että uuteen organisaatioon siirrytään 1.1.2016 alkaen. 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy ohjeellisena - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien 2016-2018 toimintatulot ja -menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteessä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien 2016-2018 investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Liite Selostus 6 Kehyslaskelmat Yleinen talouskehitys Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo useita vuosia supistunut ja nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Viennin kasvu on jo pitkään jäänyt maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksia on jatkuvasti menetetty. Tämän kehityksen nähdään myös jatkuvan koko ennusteperiodin ajan. Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouskehitys jää huomattavasti heikommaksi kuin vuoden 2014 syksyllä arvioitiin. Tuolloin vuonna 2015 BKT:n kasvun ennustettiin olevan 1,2 %, kun uusimman arvion mukaan kasvu jää 0,3 %:iin. Useat ennustelaitokset ovat kesän aikana arvioineet, että talouskehitys myös tänä vuonna jää negatiiviseksi. Ministeriö arvioi, että tulevien vuosien kehitys jää hyvin matalaksi.
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 3 / 3 Kuntaliitto Kommunförbundet Kansainvälinen talous Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät ovat jo pidemmän aikaa olleet heikot ja Ukrainan kriisi on nopeuttanut talouden alamäkeä. Venäjän talous tulee seuraavien parin vuoden aikana supistumaan ja siten sillä on omalta osaltaan negatiivinen vaikutus Suomen vientiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin puolessatoista prosentissa. Ruotsin talouskehitys jatkuu euroaluetta nopeampana ja Kiinan talous kasvaa seuraavien vuosien aikana noin seitsemän prosentin vauhdilla. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestömuutokset Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa 265 543 henkeä. Väestön määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana 4 790 asukkaalla eli 1,8 %. Kasvu oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 4 / 4 vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Osuus oli laskenut 75,7 %:sta 67,7 %:iin ilmeisesti maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Suuralueista selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2014 aikana sai jo toisena vuotena peräkkäin Suur-Matinkylä. Alle kouluikäisten määrä oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäistenkin määrä oli lisääntynyt ja heidän väestöosuutensakin oli hieman kohonnut. Nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus ja määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, 20-64 -vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65- vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin 1 700 hengellä. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 %:sta 13,6 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 %:iin. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 %:sta 13,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa 35 194. Määrä oli kasvanut noin 3 245 asukkaalla vuoden aikana. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja suomenkielisten osuus laski 79,1 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Väestöennuste 2015-2024 Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien 2014-2016 väestönkasvu ylittää 1,6 %, vuosina 2017-2020 väestönkasvu ylittää 1,4 % ja vuodesta 2021 eteenpäin 1,3 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,5 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin 2 200 asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2014 alussa 260 753 ja Espoon väestömäärä 1.1.2024 on ennusteen mukaan 302 000, jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2013/2014 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2023/2024 on yhteensä 41 200 asukasta eli keskimäärin 4 100 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina 2014-2019 on 4 000-4 700 ja vuodesta 2020 alkaen 3 900 asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on nostettu aiemmasta. Uusi ennuste poikkeaa edellisestä siten, että vuosien 2015-2017 väestö on 700-1 900 ja vuosien 2018-2023 väestö 2 200-4 000 asukasta enemmän kuin edellisessä ennusteessa. Suuralueista eniten kasvavat Suur-Leppävaara, Suur-Tapiola ja Suur-Espoonlahti 6 800-9 000 asukkaalla ja pienalueista Suurpelto 4 200, Niittykumpu 2 600 ja Saunaniemi 2 400 asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavia pienalueita on kaikkiaan 13. Toisaalta myös 13 pienalueen asukasmäärä vähenee.
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 5 / 5 Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella 15 600 asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät 11 400 ja 2 500 asukkaalla. Työllisyys ja työttömyys Kesäkuun 2015 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 15 141 ja työttömyysaste oli 11,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 14 %. Alle 25- vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1 795 ja 50 vuotta täyttäneitä 4 832. Naisia oli 47,7 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 5 322 eli 35,1 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1 352 avointa työpaikkaa. Espoossa työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Espoossa oli työttömiä 16,1 % (2102 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 9 % vuodentakaisesta ja työttömyysaste oli 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Espoossa 17,7 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 45,1 % vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 23,6 % vuodentakaista enemmän. Kaupungin talouden kehitys Espoon kaupungin tulos vuodelta 2014 oli puoli miljoonaa negatiivinen ja vuosikatetta kertyi noin 117 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 48 ja tulos 55 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuosikatteesta merkittävä osa, yli 40 milj. euroa kertyi rahastojen tuotoista, joita ei voida käyttää toiminta- tai investointimenojen rahoitukseen ilman valtuuston erillistä päätöstä. Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 toukokuussa toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU), jolla asetettiin tavoitteet rahoitustasapainon parantamiseksi ja määriteltiin keinoja, joilla tasapainoa ja tuottavuutta haetaan. TATU- ohjelma jatkuu vuoden 2017 loppuun ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman taloustavoitteet asetettiin sen pohjalta. Ohjelma toteutetaan projektimallin mukaisesti toimenpide- ja projektikokonaisuutena. Ohjelman yhtenä lähtökohtana on valtion suunnitelmat tasapainottaa julkisen talouden kestävyysvajetta. Niiden osalta vuodelle 2015 ei voitu kirjata tasapainotustavoitteita, koska rakennepoliittisen ohjelman toteutus jäi vaalikauden lopulla hyvin vaatimattomaksi. Heikon talouskehityksen sekä Espoon väestönkasvun ja vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän takia vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin 24 milj. euroa alijäämäisenä. Kun valtionosuudet ylittävät talousarvion ja käyttötalouden talousarvio pitää hyvin, on mahdollista ja tavoitteena saada kuluvalle vuodelle ylijäämäinen tulos. Toimialat ovat raportoineet jonkin verran tuloarvioiden vajauksia ja ylitysuhkia, mutta ne on tarkoitus hoitaa niin, että alkuperäisen talousarvion toimintakate vähintään toteutuu. Vuosikate ja tulos jäävät kuitenkin kauas TATU-tavoitteista ja viime vuotta merkittävästi suurempi osa investoinneista ja lainojen lyhennyksistä
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 6 / 6 katetaan lisälainaa ottamalla. Vuonna 2014 uutta lainaa otettiin 117 milj. euroa ja tänä vuonna 219 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Investointeja toteutettiin 320 milj. eurolla vuonna 2014, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 225 milj. euroa. Koko kaupunkikonsernin investointitaso oli noin 720 milj. euroa. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi 309 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 2 192 milj. euroa eli 8 251 euroa / asukas. TATU-ohjelman tavoitteeksi asetettiin lainamäärä, jossa ei huomioida Espoon Asunnot Oy:n ja HSY:n lainoja, oli viime vuoden lopussa 4 260 euroa / asukas. Konsernilainojen katto on 7 300 euroa / asukas ja lainamäärä kasvaa sen yli vuoden 2016 lopulla. Ellei käyttötalouden tulosta onnistuta merkittävästi parantamaan, lainamäärän kasvu kiihtyy lähivuosina. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verorahoitus Verotuloennuste tarkistettiin elokuun alussa koko maan ja Espoon vuoden 2014 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2015 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän verotuloennustekehikon perusteella. Vuonna 2015 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1387 milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttyy. Verotulojen suhteellisen hyvä kasvu (+4,1 %) aiheutuu siitä, että valtio nosti kiinteistöveron alarajoja tämän vuoden alussa. Se nosti kiinteistöveron kertymää 31,6 %. Vuoden 2016 verotulo jää ennusteen mukaan noin 25 milj. euroa pienemmäksi kuin vuoden 2014 syksyllä arvioitiin. Ero johtuu taantuman pitkittymisestä ja työttömyyden kasvusta.
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 7 / 7 Vuoden 2016 valtionosuuksista on käytettävissä Suomen kuntaliiton laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuuksia arvioidaan saatava 46 milj. euroa vuonna 2016, kun tämän vuoden summa on 29,7 milj. euroa. Valtionosuuksien lisäys johtuu kuntien ja valtion välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Valtionosuusleikkauksista on päätetty edellisen hallituksen aikana vuoteen 2017 saakka ja se on huomioitu tuloarviossa. Uuden hallituksen hallitusohjelman vaikutuksia verorahoitukseen ei ole voitu arvioida tässä vaiheessa. On tiedossa, että kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja ollaan nostamassa, mutta tietoa ei ole noston suuruudesta tai siitä, aikooko valtio kerätä kuntien saaman lisätulon itselleen viime vuoden tapaan. Verorahoitusta sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta mm. valtionosuuksiin on varauduttu tarkistamaan vielä syyslokakuussa kun niistä saadaan tarkemmat tiedot. Käyttötalouskehys Käyttötalouden kehystä valmisteltaessa on pyritty huomioimaan TATUohjelman vaikutuksia toimialojen vuosien 2016-18 määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäysesityksiä on jouduttu vahvasti karsimaan, jotta on päästy suunnitelmakaudella positiiviseen tulokseen. Vuoden 2016 tulos on lievästi negatiivinen mutta sen jälkeen tulos kääntyy positiiviseksi. Vuosikate ja tulos ovat selkeästi TATU-tavoitteita heikompia jokaisena suunnitteluvuonna. Kehyspäätösehdotuksessa ei ole voitu huomioida hallitusohjelman kuntasektorille lupaamia talouden tasapainotuskeinoja, koska niistä ei ole kesän aikana saatu uutta tietoa. Valtion talousarvion käsittelyaikataulua on myöhennetty niin, että hallituksen esitys annetaan vasta 28.9. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa pyritään hyödyntämään uusin tieto valtion toimenpiteiden vaikutuksista. Tarkoitus on myös tulevan syksyn ja talven aikana päivittää TATU-ohjelma uusimman tiedon pohjalta. Tavoiteltu palveluliiketoimen liikelaitosten ja Tilakeskus-liikelaitoksen tuottavuuden parannus sisältyy toimialojen lukuihin. Yhtiömuodossa toteutettujen toimitilahankkeiden sekä Länsimetron lainojen lyhennykset maksetaan yhtiöille rahoitusmenona ja ne näkyvät toimialojen taloussuunnitelmissa käyttötalouden kustannuksina (vuokrina tms.) ja johtavat siihen, että Tilakeskuksen on tehtävä kasvavaa ylijäämää. Palveluliiketoimen tuottamien sisäisten palvelujen tuottavuustavoitteet ovat vähintään yhtä suuret kuin asiakaspalveluja järjestävillä ja tuottavilla toimialoilla. Palveluliiketointa organisoidaan uudelleen ja tilaaja-tuottajamenettelystä luovutaan. Talousarvioehdotus valmistellaan ensivaiheessa nykyisen toimintaorganisaation mukaisesti ja syys-lokakuun vaihteessa eri toiminnot kootaan kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen uuden toimintaorganisaation mukaisesti. Tämä muutos tulee muuttamaan jossain määrin talousarvion sisäisten erien summia ja sitä kautta mahdollisesti myös palvelutoimialojen määrärahoja Käyttötalouden kehyksen arvioinnissa on käytännössä huomioitu vain uusien investointien käyttöönoton kynnyskustannukset. Palvelutarpeen
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 8 / 8 kasvua on huomioitu vähäisessä määrin. Lähtökohtana on että niihin tarvittava rahoitus hoidetaan tuottavuutta parantamalla. Investointiohjelma Liitteenä on omaisuuslajikohtainen investointikehyslaskelma, jossa investointikokonaisuutta on sovitettu valtuuston TATU-ohjelmassa hyväksymään investointikattoon. Investointikatto on määritelty niin, että siinä ovat nettoinvestoinnit pois lukien valtuuston päätöksen mukaisesti Länsimetro. Taseyksiköt ja kt-sopimusrakentaminen, joiden rahoitus saadaan pääosin sopimustuloista, on niin ikään katon ulkopuolella. Yhtiömuotoiset toimitilahankkeet on otettu huomioon sillä tavoin, että niitä varten otettujen lainojen maksuun tarvittavat rahoitusvastikkeet näkyvät Tilakeskuksen Osakkeiden ja osuuksien kohdalla. Investointiehdotukset ylittävät näin määritellyn investointikaton 18 milj. euroa vuonna 2016, sekä 10 milj. euroa kaudella 2017-2020. Yhtiöhankkeina toteutettavat tai toteutettavaksi ehdotetut toimitilahankkeet sisältävät uusia kalliita kohteita, joiden toteuttamista on rahoituksen, ajoituksen ja käyttötalousvaikutusten osalta vielä harkittava taloussuunnitelman jatkovalmistelussa, joten kyseinen investointikokonaisuus saattaa vielä muuttua. Palvelujen ja investointien rahoitus Rahastojen tuottoja on arvioitu varovasti mukaan vuosikatteeseen ja tulokseen. Rahastoja on arvioitu käytettävän suunnitelmakaudella 15 milj. euroa/vuosi, mikä vastaa niiden pitkän aikavälin keskimääräistä tuottoa. Rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa. Verotuloarviot on tehty nykyisillä veroperusteilla. Talousarvion ja -suunnitelman rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa. Emokaupungin sekä kaupunkikonsernin lainamäärä nousee nopeasti. Kehysohjeen taloudelliset tunnusluvut jäävät selvästi TATUtavoitearvoista, vaikka kaupungin kokonaisluvuista laskettu käyttötalouden tuottavuus paranee vuosittain. Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelystä uuteen toiminta- ja johtamismalliin Lähtökohtina uudistukselle ovat olleet seuraavat linjaukset ja huomiot: Muutoksella edistetään Espoo-tarinan tavoitteiden toteutumista. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on määritetty toimenpiteeksi omistaja-tilaaja-tuottaja -roolien ja nykyisen toimintamallin arviointi sekä jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta sopiminen. Vuosien 2013-2016 valtuustosopimuksessa on kirjaus, että selvitetään nykyisen tilaajatuottajamallin toimivuus ja liikelaitosten palveluiden hintataso suhteessa yksityisiin palvelumarkkinoihin ja tehdään tarvittavat päätökset. Myös
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 9 / 9 Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota vuoden 2013 arviointikertomuksessa kaupungin tilaaja-tuottajamallin toimivuuteen. Kaupunginhallitus käsitteli 1.12.2014 omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointia, päätti linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle ja kehotti kaupunginjohtajaa käynnistämään selvityksen, joka arvioi kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin vaihtoehtoja ja tekemään ehdotuksen valittavaksi organisointitavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 11.5.2015 kehottaa kaupunginjohtajaa jatkamaan valmistelua ja tekemään talousarviokehyksen käsittelyn yhteydessä esityksen, joka mahdollistaa tuottavuuden parantamisen organisaatiota selkeyttämällä ja johtamista parantamalla sekä toimivien markkinoiden hyödyntämisen ostopalveluina. Jatkovalmistelussa tavoitteena on, että uudelleenorganisoimalla ja markkinoita hyödyntämällä kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuottavuus kasvaa vuositasolla vähintään 10 milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä. Valmistelussa tulee toiminnoittain ottaa huomioon kokonaistaloudelliset vaikutukset ja vaikutukset muun muassa palveluiden laatuun ja työllisyyteen. Lisäksi kaupunginhallitus kehotti kaupunginjohtajaa käynnistämään edellä todettujen muutosten edellyttämä toimialarakenteen ja muiden tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelu siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Valtuusto päätti 18.5.2015 linjauksista, joiden mukaisesti kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisointia jatketaan valmistelussa olleen peruskaupunkivaihtoehdon pohjalta. Kaupunginjohtaja asetti 19.5.2015 kaksi valmisteluryhmää jatkamaan valmistelutyötä; - Valmisteluryhmä 1: Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotantoja tilaajayksiköiden uudelleenorganisointi ja toimivien markkinoiden hyödyntäminen sekä - Valmisteluryhmä 2: Toimialarakenteen muutosten ja johtosääntömuutosten valmistelu. Valmisteluryhmien kokoonpanot ovat olleet seuraavat: Valmisteluryhmä 1: Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Jorma Valve, sihteeri Mauri Suuperko Olavi Louko (Olli Isotalo 1.8.2015 alkaen) Reijo Tuori Kimmo Sarekoski Riitta-Liisa Kammonen Juha Lindqvist, henkilöstön edustaja Kai Liistokki, henkilöstön edustaja
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 10 / 10 Valmisteluryhmä 2: Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Jorma Valve, sihteeri Mauri Suuperko Reijo Tuori Kimmo Sarekoski Riitta-Liisa Kammonen Erja Lehtonen, henkilöstön edustaja Reino Leimola, henkilöstön edustaja Kaupungin johtoryhmä linjasi valmisteluryhmien esityksen mukaisesti, että - Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan jaosta tuotanto- ja tilaajayksiköihin luovutaan 1.1.2016 alkaen. Espoo Kaupunkitekniikka - liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyvät sekä Espoo Kiinteistöpalvelut - liikelaitos ja Tilakeskus-liikelaitos yhdistyvät ja molemmat uudet toiminnot sijoittuvat teknisen ja ympäristötoimen toimialalle. Uuteen organisaatioon ei muodostu jatkossa sisäistä tilaaja-tuottaja - toimintamallia. - Palveluliiketoimen toimialan ja konserniesikunnan toimintojen yhdistämisen valmistelu käynnistetään. Esitetyillä linjauksilla saavutetaan organisoinnille asetetut tavoitteet. Johtaminen, budjetointi ja talousohjaus selkeytyvät, kun toiminnot muodostavat kokonaisuuden ilman ylimääräisiä organisaatiorajoja. Lisäksi vastuurajat selkeytyvät, päällekkäiset työt poistuvat ja sisäiseen tilaajatuottaja -malliin liittyvät transaktiokustannukset poistuvat. Liikelaitosten henkilöstö on tehnyt hyvää työtä ja liikelaitosten tuottavuus on kehittynyt. Nykyinen tilaaja-tuottaja -malli ei kuitenkaan mahdollista enää talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman edellyttämää tuottavuuden kasvua. Toimivia markkinoita on pystyttävä hyödyntämään, mikä on edellytys talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle. Kaupungin on myös huolehdittava mahdollisuudesta reagoida markkinoiden muutoksiin. Esitetyillä linjauksilla markkinatuntemus kasautuu samaan paikkaan, mikä mahdollistaa kilpailutus- ja sopimusosaamisen vahvistumisen ja tehokkaan kilpailuttamisen. Palveluliiketoimen toimialan jatkamista itsenäisenä toimialana ei pidetä mahdollisena, sillä toimialan koko pienenee Espoo Kiinteistöpalvelut - liikelaitoksen ja Tilakeskus-liikelaitoksen sekä Espoo Kaupunkitekniikka - liikelaitoksen ja teknisen keskuksen yhdistyessä ja sijoittuessa teknisen ja ympäristötoimen toimialalle sekä Espoo Catering -liikelaitoksen muuttuessa in house -yhtiöksi. Konserniesikunnan ja palveluliiketoimen toimialan yhdistämisen etuina ja perusteluina ovat seuraavat tekijät: - Organisaation ja johtamisen selkeytyminen - Voimien yhdistäminen ja resurssien parempi hyödyntäminen - Yleiskustannusten pieneneminen
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 11 / 11 - Yhteistyön paraneminen palveluiden ja esikuntien kesken - Jatkossa on helpompi tarkastella esikuntatehtäviä sekä konsernipalvelujen ja toimialojen palvelujen kokonaisuutta - Hankintapalvelujen uudelleenorganisoinnin toteuttaminen ja siihen liittyen sisäisen valvonnan kehittäminen - Konserniohjauksen ja omistajaohjauksen terävöittäminen - Kaupunkiorganisaation tasapainoisuus - Uusien kompetenssien mahdollistaminen - Käyttäjän kannalta ei ole merkitystä sillä, saadaanko palvelut toimialalta tai konserniesikunnan yhteydestä. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 12 / 12