Työkyvyttömyys maksaa - Eläköityminen tilastojen valossa - Työkyvyttömyyden kustannukset esiin Kevan Kaari-laskuripalvelulla - Tiedolla johtaminen kustannuksista säästöihin ja parempaan työhyvinvointiin Inari Saamelaiskulttuurikeskus 7.10.2014 Marja-Leena Suhonen Keva
Joka neljäs kuntatyöntekijä on lähellä eläkeikää Vuoteen 2020 mennessä noin 25 % nykyisistä kuntatyöntekijöistä täyttää vanhuuseläkeikänsä ja sitä ennen moni jää työkyvyttömyyseläkkeelle vuoteen 2020 mennessä peräti 1/3 kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle On hyvä tietää oman kuntansa tilanne, sillä alueelliset ja ammattiryhmittäiset erot eläkkeelle jäämisessä ovat suuria kuinka moni oman kunnan työntekijöistä jää eläkkeelle lähivuosina ja missä tehtävissä he ovat millaisia vaikutuksia eläköitymisellä on palvelujen tuottamiseen Kevasta saa tilastotietoja ja ennusteita eläkkeelle siirtymisestä työnantajittain Joka vuosi yli 15 000 kuntatyöntekijää siirtyy eläkkeelle 2
Koko kunta-alan eläkepoistumaennuste 2013-2030 8.10.2014 6
Henk. Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain ja alkaneet osa-aikaeläkkeet 1995 2013 10 000 9 000 8 000 7 000 Vanhuuseläke 1. Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki 2. 3. 6 000 Osatyökyvyttömyyseläkkeet 5 000 4 000 Työttömyyseläke Osa-aikaeläke 3 000 2 000 1 000 0 1995 2000 2005 2010 1. Sis. varhennetun vanhuuseläkkeen 2. Sis. yksilöllisen varhaiseläkkeen 3. Sis. osakuntoutustuen 4
Vuotta Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä eläkelajeittain 1995-2013 65 63 61 1. Vanhuuseläke Täysi työkyvyttömyyseläke 2. 59 57 Täysi kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläkkeet 3. 55 53 Työttömyyseläke Osa-aikaeläke 51 49 47 45 1995 2000 2005 2010 1. Sis. varhennetun vanhuuseläkkeen 2. Sis. yksilöllisen varhaiseläkkeen 3. Sis. osakuntoutustuen 19.8.2014 Kevan vierailu Oulussa 5
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus 1991 2013 8.10.2014 Tilastot 6
KuEL-eläkkeelle siirtyneet vuonna 2013 8.10.2014 Tilastot 7
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuonna 2013 8.10.2014 Tilastot 8
Eläkkeelle siirtyminen ja työssä jatkaminen 2000-2013 19.8.2014 Kevan vierailu Oulussa 9
Työkyvyttömyyden kustannukset
Työkyvyttömyyden kustannuksista: sairauspoissaolot Sairauspoissaoloihin kuluu 5.9% työajasta (Kunta 10 aineistot) V. 2012 keskimääräiset sairauslomapäivät/htv oli 17,2 pv: (Kunta 10 tutkimus) Sairauspoissaolopäivän keskimääräinen kokonaiskustannus oheiskuluineen n. 300 /pv Jopa puolet tai vähintään kolmannes sairauspoissaoloista arvioidaan aiheutuvan organisaatiosta itsestään taustalla katsotaan olevan mm. huonoa tai olematonta johtamista, huonoa henkeä työyksiköissä, kiusaamista, joustamattomia työaikoja sekä työkiirettä liian vähäisen työvoiman takia (P.Liukkonen) 11
8.10.2014 (Kunta10, 2009)
Pitkät sairauspoissaolot tulevat kalliiksi 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Sairauspoissaoloilla olleet yhteiskeston ja kustannusten mukaan yli 60 päivää sairastane et 15-60 päivää sairastane et yli 60 päivää sairastane et Yhteiskeston mukainen kustannussuhde keskimäärin, suhteutettuna 1-14 päivää sairastaneisiin 15 10 11,3 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1-14 päivää sairastane et sairastaneista 15-60 päivää sairastane et 1-14 päivää sairastane et kustannuksista Kustannus -suhde 5 0 1,0 1-14 päivää sairastaneet 5,0 15-60 päivää sairastaneet yli 60 päivää sairastaneet
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioimaton alkavuus eräissä suurissa ammattiryhmissä Sairaala- ja hoitoapulaiset Kodinhoitajat ja kotiavustajat Maatalouslomittajat Siivoojat Kiinteistöhuoltomiehet Ravintola- ja suurtalousesimiehet Muut toimistotyöntekijät Perhepäivähoitajat ym. Keittiöapulaiset Hammashoitajat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Kirjasto-, arkisto- ja Perushoitajat ja lähihoitajat Laboratoriohoitajat Kaikki Henkilökohtaiset avustajat ym. Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset Sihteerit (ml. johdon sihteerit) Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat Sosiaalityöntekijät Terveydenhoitajat Sairaanhoitajat Aineenopettajat ja lehtorit Lastentarhanopettajat Lääkärit 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4 19.8.2014 Kevan vierailu Oulussa 14 Alkavuus, %
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan 2013 8.10.2014 Tilastot 15
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet ikäryhmittäin 8.10.2014 Tilastot 16
Kun henkilöstö voi hyvin, kustannuksia säästyy Työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot koko kunta-alalla ovat yli 2 miljardia euroa vuodessa välittömiä kustannuksia ovat mm. sairauspoissaolot, tapaturma- ja eläkekustannukset välillisiä kustannuksia ovat mm. sijaisten palkat, ylityöt, tuottavuuden aleneminen, palvelutuotannon heikkeneminen Kuntien eläkemenoista 12,5 % johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä tämä näkyy työnantajalle kohonneina eläkemaksuina jo yksikin torjuttu työkyvyttömyyseläke tuottaa 60 000 euron säästön kunnalle Kun kunta tukee työntekijöidensä työhyvinvointia se itse asiassa säästää rahaa Työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat kunnissa yli 10 % palkoista 17
Työssä jatkamalla säästöä eläkemaksuihin
KuELin mukainen työnantajan eläkemaksu 2014 KuELin eläkemaksuista päättää Kevan valtuuskunta; Keva laatii valtuuskunnalle maksutasoselvityksen Eläkemaksu mitoitetaan sijoitustuottojen ja eläkemenon kanssa siten, että järjestelmän rahoitustasapaino säilyy Kaikki jäsenyhteisöt maksavat palkkaperusteista työnantajan eläkemaksua (16,85 % palkkasummasta vuonna 2014) Varhaiseläkemenoperusteista maksua (kesk. 0,9 % palkoista) peritään 36 kk, kun työntekijä jää ensimmäistä kertaa täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle; sen tasoon vaikuttaa työnantajan koko ja tapauksista aiheutunut eläkemeno sekä mahdolliset katkokset eläkkeen maksamisessa Eläkemenoperusteista maksua (kesk. 5,95 % palkoista) maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 8.10.2014 19
Kunnallinen eläkemaksu 2013 2014 Työnantajan eläkemaksut Palkkaperusteinen maksu 16,45% 16,85 % Eläkemenoperusteinen maksu 1 098 milj. 1 005milj. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu yhteensä Palkkasummaperusteinen osa: pientyönantajat keskisuuret työnantajat Työntekijän eläkemaksu 151 milj. - - 152 milj. 0,9 % suhteutuskerroin x 0,9 % Palkansaaja alle 53 vuotta 5,15 % 5,55 % Palkansaaja täyttänyt 53 vuotta 6,50 % 7,05 % 8.10.2014
Varhaiseläkemenoperusteisen (Varhe) maksun määräytyminen Varhe-maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eläkkeeseen liittyy tuleva aika Varhe-maksua ei aiheudu osa-aikaeläkkeestä, osatyökyvyttömyyseläkkeestä eikä ammatillisesta kuntoutuksesta 12.3.2013 21
Esimerkki suurtyönantajan varhemaksusta/työkyvyttömyyseläke/arvio Alkavan eläkkeen tiedot Eläkkeen alkamishetki 1.7.2012 Eläkkeen suuruus, /kk 2 050,00 Eläkelaji 2 Esimerkin eläkkeestä aiheutuvat varhemaksut arviolta (Suurtyönantaja) Maksuvuosi Hyvittämätön Kuntoutumis- Varhe-maksu maksu, hyvitys, yhteensä, 2012 8 556,52 0,00 8 556,52 2013 26 685,74 0,00 26 685,74 2014 58 081,20 0,00 58 081,20 2015 35 729,03 0,00 35 729,03 yhteensä 129 052,49 0,00 129 052,49 8.10.2014 22
Esimerkki: Varhemaksu / kuntoutustuki mikäli työntekijä palaisikin 6 kk:n jälkeen takaisin koko- tai osa-aikatyöhön Alkavan eläkkeen tiedot Eläkkeen alkamishetki 1.7.2012 Eläkkeen suuruus, /kk 2 050,00 Eläkelaji 1 Esimerkin eläkkeestä aiheutuvat varhemaksut arviolta (Suurtyönantaja) Maksuvuosi Hyvittämätön Kuntoutumis- Varhe-maksu maksu, hyvitys, yhteensä, 2012 8 556,52 0,00 8 556,52 2013 8 778,21 8 778,21 0,00 2014 11 342,21 11 342,21 0,00 2015 5 779,52 5 779,52 0,00 yhteensä 34 456,46 25 899,94 8 556,52 8.10.2014 23
prosenttia Kunnallisen eläkemaksun rakenne ja kehitys 30 25 20 15 10 työntekijämaksu eläkemenoperuste varhe omavastuut palkkaperuste 5 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Vuosi 12.3.2013 24
Kevan Kaari-laskuripalvelulla työkyvyttömyyden kustannukset esiin 8.10.2014 25
Taustaa työkyvyttömyysmenojen tarkastelulle Kuntien menojen karsimiseen etsitään laajalti keinoja. Kevassa on kiinnitetty huomiota työkyvyttömyyden kunta-alalle aiheuttamiin kustannuksiin. Työkyvyttömyyskustannuksia hillitsemällä voitaisiin saada huomattavia säästöjä. 19.8.2014 26
Kevan Kaari-laskuripalvelu Keva on toteuttanut Kaari-laskuripalvelun yhdessä suurimpien jäsenyhteisöjensä kanssa Palvelussa on laskettu työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia eli sairaus-, työterveys-, eläke- ja tapaturmakustannuksia ja pohdittu keinoja kustannusten hillitsemiseksi Mukana tähän mennessä noin 40 suurinta kuntaorganisaatiota 27
Mitä työkyvyttömyyskustannukset ovat? Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)* Välittömät kustannukset: Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut) Poissaolojen korvaamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset (sijaiset, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö) Poissaolevan työntekijään liittyvät palkka, vastikkeettomat vuosilomat, edellä mainittuihin liittyvät lomarahat ja sivukulut. Työterveyshuoltokustannukset Välilliset kustannukset: Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet. Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen. Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen. * EK: Sairauspoissaolojen hallinta, 2009 19.8.2014 Tapaturmamaksut Työkyvyttömyysmaksut 28
Kunta-alan työkyvyttömyysmenoista Välittömät ja välilliset työkyvyttömyyskustannukset kuntaorganisaatioissa ovat keskimäärin 12,7 % organisaatioiden palkkasummasta. Koko sektorille kustannukset ovat 2,2 miljardia euroa. Jos kaikki kunnat olisivat yhtä hyviä työkyvyttömyyskustannusten hallinnassa kuin parhaat, säästöä kertyisi 410 miljoonaa euroa. Jos kaikissa kunnissa syntyisi kustannuksia yhtä paljon kuin suurimpien kustannusten kunnissa, kustannuksia olisi 550 miljoonaa enemmän kuin nyt. Laskelmat perustuvat Kevan Kaari-laskuriin, jossa on tarkasteltu työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia suurimmissa Kevan 29 jäsenyhteisöissä.
Työkyvyttömyyden aiheuttamien välittömien kustannusten jakautuminen suurissa kaupungeissa, %. Sairauspoissaolokustannukset 25 Työterveyshuollon kustannukset 6 7 61 Työtapaturmavakuutusmaksut Työkyvyttömyyseläkemaksut 30
Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan 7 26 29 24 67 47 1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv 1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv 31
Kaari-laskuripalvelun keskeisiä havaintoja Työkyvyttömyys aiheuttaa merkittäviä kustannuksia työnantajalle Erot kustannuksissa eri organisaatioiden välillä merkittävät Työnantaja ja työyhteisö voivat tehdä paljon näiden kustannusten hillitsemiseksi ja työntekijöiden työurien jatkamiseksi Työeläkejärjestelmän tarjoamia vaihtoehtoja jatkamiselle ovat osa-aikaeläke, ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke 32
Välittömien sairauspoissaolokustannusten osuus palkkasummasta shp:t 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 %
Työterveyshuoltokustannusten osuus palkkasummasta shp:t 0,70% 0,60% 0,50% 0,40% 0,30% 0,20% 0,10% 0,00%
Tapaturmakustannusten osuus palkkasummasta shp:t 0,7 % 0,6 % 0,5 % 0,4 % 0,3 % 0,2 % 0,1 % 0,0 %
Varhe-maksun osuus KueLpalkkasummasta shp:t 1,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 %
Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kuntaalan organisaatioissa Sairauspoissaolokustannukset Työtapaturmakustannukset Työkyvyttömyyseläkekustannukset Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä. 37
Tiivistys Kustannukset ovat erittäin suuret, kokonaisuudessaan 2,2 mrd euroa kunta-alalla, suurimmissa kaupungeissa 30-50 miljoonaa euroa / vuosi. Samantyyppisten organisaatioiden välillä on suuria eroja kustannuksissa. Johtopäätös: Organisaatioiden toimintatavat kustannusten hallinnassa ovat merkityksellisiä ja näin ollen kustannuksiin voidaan vaikuttaa. Kustannusten hillitsemiseksi kunta-alan organisaatioiden tulisi parantaa työkykyjohtamiseen liittyviä toimintatapojaan. Olennaisinta on puuttuminen pitkiin sairauspoissaoloihin. 19.8.2014 Kevan vierailu Oulussa 38
Tiedolla johtaminen kustannuksista säästöihin ja parempaan työhyviinvointiin 8.10.2014 39
Työssä jatkamisen tukeminen Työurien pidentäminen on keskeinen tavoite suomalaisessa yhteiskunnassa, tavoite on laajasti tunnustettu ajankohtainen. Työssä jatkamisen tukeminen on yksi Kevan strategisista painoalueista. Miksi asia on Kevalle tärkeä? Keva haluaa kantaa oman vastuunsa yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttamisesta. Keva haluaa tarjota ratkaisuja vakuutettuasiakkailleen kun työura on vaarassa katketa Keva haluaa tukea työnantaja-asiakkaitaan hallitsemaan työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia sekä tukemaan työvoiman saatavuutta.
Strateginen työhyvinvointitoiminta on yhteistyötä ja työnjakoa Valmistelee strategiset linjaukset henkilöstövoimavarojen kehittämisessä Toimii strategian mukaisesti ja sopii yhteistoiminnassa käytännöistä Kehittää seuranta- ja arviointivälineitä, tuottaa tietoa strategiselle tasolle Arvioi ja kehittää käytäntöjä, menetelmiä ja ohjeita, vastaa toimintamallien kehittämisprosesseista Edistää henkilöstön osallistumismahdollisuuksia 2.10.2013 Henkilöstöja toimialajohto - mahdollistava taso Poliittinen ja ammatillinen johto strateginen taso Lähiesimiehet ja työyhteisö - toteutettava taso Päättää organisaation tavoitteista ja linjauksista työhyvinvointitoiminta on strategista henkilöstöjohtamista sekä resursseista palvelu- ja kuntastrategialähtöisesti Seuraa ja arvioi henkilöstön hyvinvointia Päättää työssä jatkamisesta ja hyvinvointia työssä tukevista toimintamalleista Vastaa työyksikön toiminnan sujuvuudesta ja arvioinnista Ennakoi ja tukee aktiivisesti työhyvinvoinnin edistämistä Osallistaa työntekijöitä työn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen 41
Mitä on strateginen työhyvinvointijohtaminen? Henkilöstövoimavarojen merkitys organisaation tavoitteiden saavuttamisessa ymmärretään ja voimavaroja johdetaan. Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää. Roolit ja vastuut organisaation eri tasoilla ovat selviä. Mittarit, seuranta, arviointi. Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti parantamaan toimintaansa ja työhyvinvointia. 42
Henkilöstövoimavaroista on käytettävissä paljon tietoa Terveystarkastusten tekeminen Henkilöstötilipäätöksen tekeminen Eläkepoistuman arviointi (5v) Tarvittavan työvoiman ennakoiminen (1v) Työhyvinvointikyselyjen tekeminen Eri eläkkeille siirtymisen seuraaminen Eläkkeellesiirtymisiän seuraaminen Työhyviinvointi- ja työkykyriskien arviointi Verkostoneuvotteluissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen Puheeksiottotilanteiden määrän seuraaminen Puheeksiottotilanteissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen Verkostoneuvottelujen määrän seuraaminen Osaamistarpeiden ennakointi Osaamiskartoitukset Laskelmat työkyvyttömyyyskustannuksista Fyysisen kunnon testaaminen 35 33 33 28 25 18 17 17 62 61 58 56 53 82 79 78 36 39 39 40 52 48 41 56 14 4 15 29 24 24 25 34 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % säännöllisesti satunnaisesti on ainakin kerran tehty ei ole tehty kertaakaan en osaa sanoa 19.8.2014 43
Tiedon hyödyntäminen voisi olla tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa 0 % 50 % 100 % Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi 55 47 31 11 41 3 4 5 2 Seuraamme säännöllisesti työtapaturmia Meillä on työtapaturmiin liittyvä lukumääräinen tavoite Seuraamme työtapaturmakustannuksia Olemme tunnistaneet työtapaturmien taustalla olevia syitä Olemme tehneet suunnitelman työtapaturmien ehkäisemiseksi 62 40 35 22 10 2 5 5 6 8 Alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä lukumääräinen tavoite Varhaiseläkemenoperusteisen maksun kehitystä seurataan Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevia syitä selvitetään Tavoite työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseksi 81 69 40 38 22 8 7 4 8 7 kyllä ei en osaa sanoa 19.8.2014 44
Aktiivinen tuki työssä jatkamisen tueksi Varhainen tuki ratkaisujen hakua työyksikössä Työyksikön omin voimin tunnistetaan ja löydetään ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn ja työssä suoriutumisen heikentymiseen Varhaisen tuen toteutus on osa esimiestyötä. Työntekijöiden oikeutena ja velvollisuutena on osallistua Varhaisen tuen toimintaan. Prosessi: Tunnista ota puheeksi sovi ja toimi seuraa ja arvioi Työterveysyhteistyö edistää työkykyä Yhteiset tavoitteet, määritellyt roolit, vastuut ja toimintamallit, seuranta, arviointi Työterveysyhteistyön käytännöt Tehostettu tuki ratkaisujen hakua verkostoyhteistyöllä työkyvyn heikentyessä Kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja Prosessin vastuuhenkilön (esimies) ja koordinaattorin (henkilöstöhallinto / työterveyshuolto) nimeäminen Paluun tuki pitkän sairauspoissaolon jälkeen Paluun tuen toteutus on osa esimiestyötä Työterveyshuolto toimii tukiresurssina Prosessi: - poissaolon alkaessa yhteydenpito paluun valmistelu paluu työhön seuranta Prosessi: Tilanteen uudelleenarvio työssä jatkamisen toimenpiteet työssä jatkaminen onnistuu - työssä jatkaminen ei onnistu 2.10.2013 45
www.keva.fi > Työssä jatkaminen > Aktiivinen tuki > Kehittämistyökalu >Tavoitteet, mittarit ja seuranta 8.10.2014 46
Yhteenveto Tiedolla johtaminen Mitä tavoitellaan ja seurataan saavutetaan Jatkuva kehitys Johdon tuki 8.10.2014 47
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Kiitos ja hyvää syksyä! 48