Turvallisuus ja varautuminen Valmistelun toimintasuunnitelma Satakunnassa 14.10.2017 Petri Ekberg, aluepalopäällikkö
Lähtökohtia Jokainen työntekijä, työyhteisö, toimiala, palveluntuottaja, jne. tuottaa turvallisuutta omalta osaltaan Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin kuuluu jokaiselle Haaste: Turvallisuus ja varautuminen tulisi saada jokaisen asiaksi, kaikkien muiden tehtävien ja odotusten lisäksi.
Maakunnan turvallisuus ja varautuminen SATAKUNNAN MAAKUNNAN TOIMIALUE ohjaus ja valvontasuhde palvelukeskukset Ytviranomaiset lainsäädäntö ministeriöt ja virastot sopimussuhde Riskienhallinta jory maakuntakonserni Varautuminen jory Työsuojelu jory johtaa ohjaa, tukee ja koordinoi turvallisuustyötä yhteistyösuhde ja koordinointi liikeelämä 3. sektori Luovavirasto toimialat liikelaitokset Konserni oy:t kunta muut maakunnat yhteistyösuhde yhteistyö-, sopimus- ja valvontasuhde Palveluntuottaja
Tavoitteita 1/3 Kuvaus eri toimijoiden turvallisuuden ja varautumisen toimintamallista Kuva toimintamallista Toimintamallin sanallinen tarkennus tarvittaessa Karkea tehtävä- ja vastuujako Turvallisuus ja varautuminen ovat oleellinen osa jokaisen työntekijän, työyksikön, toimialan ja maakuntakonsernin sekä muiden toimijoiden toimintaa. Termien ja käsitteiden selkeyttäminen Turvallisuuden ja varautumisen termikäsikirja
Tavoitteita 2/3 Kuvaus päivittäistoiminnan turvallisuuden osa-alueista sekä esitys näiden vastuujaosta Henkilöturvallisuus, toimitilaturvallisuus, pelastusturvallisuus, rikosturvallisuus, tietoturvallisuus, toimintaturvallisuus, työturvallisuus, ympäristöturvallisuus Esitys päivittäistoiminnan turvallisuuden valmistelun ja toteutuksen vastuujaosta Kuvaus varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Yleiset häiriötilanteet ja poikkeusolot yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti Sisäiset häiriötilanteet Ulkoiset häiriötilanteet Varautumisen yhteistyöverkosto ja yhteensovittaminen
Tavoitteita 3/3 Kuvaus maakunnan kumppanien roolista turvallisuus- ja varautumisasioissa Turvallisuuden ja varautumisen muistilista kumppanitoimintaan Palvelukeskukset, palveluja tuottavat yhtiöt, kolmannen sektorin toimijat, jne. Tilannekuvajärjestelmän rakenne Eri toimijoiden strateginen, operatiivinen ja operaatioiden aikainen tilannekuvatoiminta Tilannekuvan jakaminen ja hyödyntäminen Maakunnan oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden turvallisuus- ja varautumisosaamisen kaksisuuntainen hyödyntäminen Yhteenveto ja esitys hyödyntämismahdollisuuksista Yhteenveto ja esitys hyödyttämismahdollisuuksista
Miten maakuntauudistus näkyy pelastustoimessa? Pelastuslaitos siirtyy nykyisessä muodossa Todennäköisesti omaksi liikelaitokseksi Ei organisaatiomuutosta maakuntauudistuksen johdosta, ellei se toiminnallisesti ole tarpeen Toiminnalliset muutokset? Mahdollisuus profiilin nostoon turvallisuus- ja varautumistyön kautta Taloustilanne ei ainakaan parannu Ennuste on, että maakunta saa n. 95 M vähemmän kuin nyt käytössä Pelastuslaitosten keskinäinen vertailu > vaikuttaako rahan jakoon?
Miten maakuntauudistus näkyy pelastustoimessa? Vaikutuksia sopimuspalokuntatoimintaan Sopimukset siirtyvät sellaisenaan Pelastustoimi on viimeisiä julkisia lähipalveluita Tehtävien laajentuminen, esim. TuPu-auttajakäynnit? Turvallisuusviestintä ja paikallinen turvallisuustyö Enemmän roolia varautumiseen?
Pelastustoimen uudistamishankkeen tavoitteet Miten tavoitteet jalkautuvat kentälle ja sopimuspalokuntien toiminaan? Kuvat: Rahikainen Jussi 30.11.2016, kalvosarja