Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Kittilän kunta Tilintarkastus 2016 TILINTARKASTAJAN LOPPURAPORTTI 2016 JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy (y-tunnus 0904285-6) kuuluu suomalaiseen BDO-konserniin. Emoyhtiö BDO Oy on itsenäinen jäsen BDO International Limitedissä ja kuuluu kansainvälisten itsenäisten BDO-jäsenyhtiöiden verkostoon.
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hallinnon laillisuus ja valtuuston päätöksenmukaisuus... 3 Talousarvion toteutuminen... 3 Alijäämän kattaminen... 4 Päätökset... 4 Muut hallintoa koskevat havainnot... 4 3. Valtionosuudet... 4 Yleiset valtionosuudet... 4 4. Sisäinen valvonta ja konsernivalvonta... 5 Rahat ja pankkisaamiset... 5 Investointien kirjanpito... 5 Painopistealueiden sisäinen valvonta... 6 Johtopäätökset riskienhallinnasta sekä sisäisestä ja konsernivalvonnasta... 7 5. Tilinpäätökseen ja kirjanpitoon liittyvät asiat... 7 Tilinpäätös... 7 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma... 7 Tase... 10 Muut tilinpäätöksen osa-alueet... 11 2
1. Johdanto Kittilän kunnan tarkastussäännön 8 :n mukaan tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Tilintarkastajan vuoden työohjelman käsittelyn yhteydessä todettiin raportoitavan kaksi kertaa vuoden aikana. Tämä on toinen vuoden 2016 tarkastusta koskeva raportti. 2. Hallinnon laillisuus ja valtuuston päätöksenmukaisuus Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan sitovuustaso valtuustoon nähden on lautakuntataso bruttona, eli menot ja tulot ovat erikseen sitovia eriä lautakuntatasolla. Investoinnit sitovat valtuustoon nähden kustannuspaikoittain. Rahoitusosan sitovia määrärahoja ovat lainanantoon osoitettu nettomääräraha ja pitkäaikaisten lainojen ottoon osoitettu nettomääräraha. Yhteenveto talousarvion noudattamisesta on seuraavassa taulukossa. Talousarvion noudattaminen Käyttötalousosa menot 15 Käyttötalousosa tulot, alitus 123 068 Investointiosa 196 543 Investointiosa tulot 68 500 tuloslaskelmaosa 386 rahoituslaskelmaosa 80 000 Yhteensä 468 512 Määrärahoja (sitovuustasomääritystä) on ylitetty 469 t (edellisenä vuonna 254 t ). Ylityksistä käyttötalousosaan kohdistuu 123 t. Käyttötalousosan poikkeamat ovat pääosin rakennusvalvonnan tulojen alituksia. Investointiosassa ylitykset olivat 196 t ja niistä oli suurin maan hankinta, 147 t. Rahoituslaskelmaosan ylitys johtuu antolainoista. Lainanantoon ei ollut määrärahaa. 3
Tuloslaskelman erien sitovuutta ei ole määritelty eikä lyhytaikaisten lainojen muutoksia. Ottolainausta on järkevää tarkastella kokonaisuutena. Alijäämän kattaminen Päätökset Ylijäämää vuoden 2015 tilinpäätöksessä oli 7,1 M, vuoden 2016 tilinpäätös on ylijäämäinen 3,7 M, joten alijäämän kattamisvelvollisuutta ei ole. Valtuuston, hallituksen ja painopistealueena olleiden teknisen toimen lautakuntien päätöksistä on raportoitu aikaisemmin. Viranhaltijapäätökset käytiin läpi. Viranhaltijapäätökset tulevat tiedoksi luottamustoimielimille. Viranhaltijapäätösten suhteen ei havaittu olennaista huomautettavaa. Muut hallintoa koskevat havainnot 3. Valtionosuudet Vuoden 2014 tilintarkastuksessa ei ole voitu puoltaa vastuuvapautta johtuen useista keskeneräisistä oikeusjutuista. Edelleenkään emme puolla vastuuvapautta näihin ennen vuotta 2015 tapahtuneisiin asioihin. Vuoden 2015 hallinnossa emme ole havainneet seikkoja, jotka estäisivät vakiomuotoisen kertomuksen antamisen. Yleiset valtionosuudet Valtionosuuksia on kirjattu kokonaisuutena maksatusten mukaisesti yhteensä 21 584 407, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 1,9 %. Tuet ja avustukset ovat yhteensä 1 104 t, muut valtionosuuksien luonteiset erät 42 t. Investointien rahoitusosuuksia on tullut Sirkan kouluun 732 t. Sirkan koulun valtionosuuksia tarkastettiin erikseen. Tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että valtionosuudet on saatu päätösten mukaisena ja hankkeesta on annettu pyydetyt selvitykset. Lapin aluehallintoviraston päätöksellä 18.12.2014 on valtionosuutta myönnetty 700 000 hyväksytyn 4 405 000 euron 4
kustannusarvion perusteella. Liikuntasalin rakentamiseen oli myönnetty 16.4.2015 erillinen 460 000 euron tuki. Päätöksessä on edellytetty hankeselvityksen tekemistä marraskuun 2016 loppuun mennessä. 5.12.2016 päivätyn hankeselvityksen mukaan kokonaiskustannukset ovat 4 541 959,25. Selvityksen liitteenä olevien kirjanpitoraporttien mukaan kustannukset ovat 4 341 664,88. Valtionosuuksia on kirjattu päätösten mukaisesti 1 160 000. 4. Sisäinen valvonta ja konsernivalvonta Sisäisen valvonnan tarkastuskohteena on ollut rahat ja pankkisaamiset, investointien kirjanpito ja painopistealueiden sisäinen valvonta. Aikaisemmin on raportoitu tietoturvakartoituksesta sekä palvelusten ostoista ja siihen liittyen lakimiespalveluista. Rahat ja pankkisaamiset Kittilän kunnan pankkitilit kartoitettiin siten, että pankeille lähetettiin kirje, jossa niitä pyydettiin toimittamaan suoraan tilintarkastajalle tiedot Kittilän kunnan pankkitileistä, lainoista ja muista vastuista. Tarkoituksena oli varmistaa, että kaikki pankkitilit ovat kunnan taseessa oikeasta arvostaan ja tilien käyttöoikeudet ovat ajan tasalla. Pankkien Ilmoitukset saatiin suoraan vain Nordealta. Muuten saatujen ilmoitusten perusteella pankkitilit täsmäsivät taseeseen. Käyttöoikeusilmoitusten mukaan Danske Bankissa oli käyttöoikeus henkilöllä, joka ei ole enää kunnan palveluksessa. Investointien kirjanpito Tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että investointien kirjanpito on asianmukaisesti hoidettu, laskut kunnalle ja investointeihin kuuluvia sekä asianmukaisesti hoidettuja. lisäksi tarkoitus on varmistaa, että urakoista on toimitettu asianmukaiset vakuudet ja otannan perusteella varmistaa hankkeidenkilpailutus. Tarkastus tehtiin idea-ohjelman avulla. Investointien pääkirja (30.11.2016 ajettu) vietiin ohjelmaan. Analysoinnin kohteena ollut aineisto oli yhdenmukainen alkuperäisen kanssa. Aineistoa tarkasteltiin hankkeittain, poimittiin esille merkittävimmät toimittajat, ja poimittiin tarkastettavaksi laskuja käyttäen kriteerinä niiden merkittävyyttä ja kattavuutta. 5
Hankekohtaisessa tarkastuksessa kiinnitti huomiota aktivoitujen kaavoituskustannusten määrä, joka oli myös suurehko. Lisäksi investointeihin sisältyi 17 hanketta, joiden kirjausten yhteismäärä jäi alle 10 t. Ko. hankkeista osa on sellaisia (irtaimistohankinnat), että ne kuuluisivat käyttökuluiksi. Laskut olivat tarkastetulta osin asianmukaisesti hyväksyttyjä ja kunnalle kuuluvia. Ihmetystä aiheuttavat muutamat laskut, joissa selitteenä ei ollut toimittajan tiedot ostoreskontran toimittajarekisteristä, vaan maksuerien numero. Sama ilmiö tuli esille myös teknisen toimen kirjanpidon tarkastuksen yhteydessä. Laskujen kirjaaminen ko. tavalla ohittaa reskontraan liittyvät kontrollit. Käytäntö tulee muuttaa. Kilpailutukset oli pinnallisen tarkastuksen perusteella hoidettu asianmukaisesti. Sirkan koulun hankinta käytiin läpi kaikkien osaurakoitten osalta. Kilpailutus oli tehty avointa hankintamenettelyä käyttäen, halvimmat tarjoukset oli valittu ja päätökset oli tehty kunnanhallituksessa. Automaatiourakka oli tehty suorahankintana perustelamatta suorahankintaa. Hankinnan arvo kuitenkin alittaa rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon. Takkuajan vakuudet olivat kunnossa, mutta Putkiurakan vakuutta ei ollut käytettävissämme. Painopistealueiden sisäinen valvonta Painopistealueena oli tekninen toimi. Sisäisen valvonnan tarkastusta tehtiin hallinnon ja kirjanpidon, sekä talousarvion tarkastuksen yhteydessä. Kirjanpidon tarkastuksen yhteydessä oli tarkoituksena myös laskutuksen oikeellisuuden varmistaminen (rakennusvalvonta, maankäyttösopimukset, samoin vuokrasopimukset). Kartoitettaessa teknisen toimen toimivaltaa kävi ilmi, että Tekninen lautakunta on 30.1.2007 päättänyt toimivallan delegoinnista tekniselle johtajalle. Uuden 1.1.2015 hallintosäännön nojalla ei ole tehty delegointipäätöstä. Delegointipäätöksen mukaiset euromääräiset rajat (= 30 000 ) määräytyvät sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan, jotka eivät enää ole voimassa. Delegointipäätös on aiheellista tehdä voimassa olevan hallintosäännön perusteella, nykyisessä sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohjeessa ei euromääräisiä rajoja ole. Tuleva hallintosääntö edellyttää uusimaan kaikki hallintosäännön perusteella tehtävät delegointipäätökset. 6
Sisäiseen valvontaan perustuen tarkastettiin myös kunnan perimiä sisäisiä ja ulkoisia vuokria. Tarkoituksena varmistua siitä, kattavatko perityt vuokrat kustannukset. Kokonaisuutena kiinteistön hoito oli ylijäämäistä 1,5 M. Ylijäämää selittää pääosin maankäyttövarauksen tuloutus Sirkan koululle (1 M ). Muuten ylijäämä aiheutuu laskennallisesta korosta, jota ei vastaavasti kirjata kuluksi. Vain muut rakennukset olivat alijäämäisiä (56 t ). Johtopäätökset riskienhallinnasta sekä sisäisestä ja konsernivalvonnasta Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan selonteko on käsitelty toimintakertomuksessa pintapuolisesti ja monet niistä asioista, mitä toimintakertomussuositus edellyttää käsiteltäväksi, ovat edelleen käsittelemättä. Sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja konsernivalvontaa on tarkastettu painopistealueilla, hallintoa, ostolaskuja ja hankintoja sekä kirjanpitoa tarkastettaessa. Tarkastuksen yhteydessä ei ole tullut esille sellaisia puutteita, jotka yksittäisinä asioina tulisi nostaa tilintarkastuskertomukseen, mutta pieniä puutteita on noussut esille. Sisäisen valvonnan, riskien hallinnan ja konsernivalvonnan tarkastusten perusteella kokonaisuus on pääosin järjestetty asianmukaisesti. 5. Tilinpäätökseen ja kirjanpitoon liittyvät asiat Tilinpäätös Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Toimintakate parantui 5 % (2,3 M ). Toimintakatteen parantuminen johtui ensisijaisesti siitä, että toimintatuotot kasvoivat 2,6 M (38,3 %). Toimintatuottojen kasvu johtui siitä, että myyntivoittoja oli tilinpäätöksessä 1,1 M edellisvuotta enemmän, ja maksutulot kasvoivat 1,2 M maankäyttömaksuista johtuen. Toimintakulut kasvoivat 268 t (0,5 %). Toimintakulujen muutokset kululajeittain poikkesivat vain vähän keskimääräisestä kehityksestä, mutta avustukset vähentyivät 2,2 % ja muut toimintakulut kasvoivat 5,6 %. 7
Toimintakulujen muutos oli sekä keskimääräistä (1,3 %), että indeksikehitystä (0,6 %) pienempää. Toimintakatteen hyvän kehityksen lisäksi valtionosuudet kasvoivat 0,4 M ja verotulot 0,9 M. Niinpä vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta 3,3 M. Vuosikate oli riittävä investointien hoitamiseen sekä lyhyellä (investointien tulorahoitus 223 %), että pitkällä (vuosikate/poistot 247 %) tähtäimellä. Yhteenveto tulos- ja rahoituslaskelman tunnusluvuista on esitetty seuraavassa taulukossa. Tulos- ja rahoituslaskelman tunnusluvut 2012 2013 2014 2015 2016 koko maa 1 Vuosikate euroa/asukas 339 181 499 666 1187 439 Vuosikate % poistoista 89 48 137 165 247 117 Investointien tulorahoitus % 59 24 32 100 223 84 Toim. ja inv. rahavirran -12,0-15,6-17,5-13,6-7,6 kertymä 5 vuodelta, M Kassan riittävyys, pv 18 10 7 17 8 35 Kittilän kunnan vuosikate oli asukasta kohti keskimääräistä korkeampi kolmantena vuonna peräkkäin. Toiminnan ja investointien rahavirta on edelleen miinuksella viiden vuoden tarkastelussa, mutta vuoden 2016 luku oli selvästi positiivinen. Vuosikatteen riittävyyttä on tarkasteltu seuraavassa kuviossa. 1 Koko maan tiedot perustuvat ennakkotietoihin tai edellisen vuoden perusteella arvioituihin tietoihin 8
Vuosikate on ollut riittävä sekä investointeihin että poistoihin kahtena viimeisenä vuotena. Tätä ennen vastaava tilanne oli vuonna 2008. Poistot ovat tarkastelujakson kaikkina vuosina alittaneet poistonalaiset investoinnit. Kuitenkin poistosuunnitelma on ohjeiden mukainen. Investointien taso on tarkastelujaksona ollut poikkeuksellisen korkea. Tuloslaskelman tarkastuksen yhteydessä tarkastettiin erityisesti maankäyttösopimusten tuloutuksia ja myyntivoittojen käsittelyä. Maankäyttö- ja kehittämiskorvauksia on tuloutettu tilinpäätöksessä yhteensä 1,2 M ja suurin yksittäinen erä on Sirkan kouluun kohdistuva 1,0 M. Taseessa sopimuksiin liittyviä ennakoita on 2,9 M Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukaan Maanomistajan luovuttamat rahakorvaukset tuloutetaan tilikausittain yhdyskuntapalvelujen maksuna toteutuneiden kaavoitus-, suunnittelu- ja rakentamiskustannusten suhteessa kustannusten kokonaismäärästä, mihin kaupunki on maankäyttösopimuksessa sitoutunut. Mahdolliset ennakkoon saadut korvaukset merkitään saatuna ennakkona siirtovelkoihin, mistä ne tuloutetaan tilikausittain mainittujen toteutuneiden kustannusten suhteessa kokonaismäärästä. Tilinpäätöksen liitetietona on annettava selvitys maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvista velvoitteista. Tuloutusta koskevissa tositteissa ei ole laskelmaa siitä, että tuloutus olisi tapahtunut toteutuneiden kustannusten suhteessa, joten tuloutuksen oikeellisuutta ei voi varmistaa. Liitetiedoissa ei ole esitetty velvoitteiden kokonaismäärää. Myyntivoittoja tilinpäätökseen sisältyy 1,2 M. Kirjaustapa oli poikkeuksellinen siten, että kaikki myynnit kirjattiin myyntivoitoksi ja vasta tilinpäätöksen yhteydessä maaomaisuuden tasearvoa myytyjen maa-alueiden osuudella. Tarkastetussa maakaupassa oli erikoista se, että kauppakirjan perusteella myynti (828 t ) olisi kuulunut kirjata jo vuoden 2014 tuloksi. Muuten myyntivoitot oli käsitelty oikein. Tuloslaskelmaan sisältyi pieni jaksotusvirhe, sillä lääkäreiden koulutuskorvauksia loppuvuodelta (noin 10 t ) ei ole kirjattu tuloksi. Ko. erät on käsitelty maksuperusteisesti. Käyttöomaisuuteen aktivoitavien palkkojen käsittelyyn on kaksi menetelmää, valmistus omaan käyttöön tilin tai aktivoidut palkat tilin käyttäminen. Kittilässä ei ole käytössä kumpikaan näistä hyväksytyis- 9
tä menetelmistä, vaan kirjaus tehdään suoraan investointeihin. Suosittelemme käytännön muuttamista. Tase Yhteenveto taseen tunnusluvuista on esitetty seuraavassa taulukossa. Taseen tunnusluvut 2012 2013 2014 2015 2016 koko maa Omavaraisuus % 43 39 37 39 46 60 Suht. velkaantuneisuus % 63 66 67 68 53 55 Lainakanta/asukas 3700 4091 4692 4819 4176 2930 Kertynyt ylijäää/asukas 843 656 811 1114 1702 1800 Taseen tunnusluvut olivat edellisvuotta parempia, mutta edelleen keskimääristä heikommat. Tunnuslukuja tarkasteltiin myös suhteessa niihin kriteereihin, joiden perustella kuntien todetaan olevan erityisen tuen tarpeessa. Tarkastelua on tehty seuraavassa taulukossa, jossa on tummennettuna ne solut, joissa kriteerit täyttyvät. 2012 2013 2014 2015 2016 vuosikate (negatiivinen) 2167 1170 3226 4271 7578 Veroprosentti (0,5 yli keskiarvon) 19,00 19,00 19,50 19,50 20,25 Lainamäärä (50 % yli keskiarvon) 3704 4094 4692 4819 4176 Alijäämä (on/ei) 5384 4249 5251 7146 10866 Omavaraisuus (alle 50 %) 43 39 37 39 46 Suht. velkaantuneisuus (yli 50 %) 63 66 67 68 53 Kittilässä ei näytä olevan välitöntä vaaraa kriteerien täyttymisestä. Velan osalta tilanne on parantunut, Vuoden 2017 alusta arvioinnin perusteena ovat konsernitiedot, mutta tämä ei muuta tilannetta. Taseessa ei ole olennaisia määriä vanhoja saatavia. Myyntisaamiset ja muut saamiset on kuitenkin syytä käydä läpi ja kirjata alas epäkurantit ja epäselvät erät. 10
Muut tilinpäätöksen osa-alueet Toimintakertomuksesta puuttuu arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Konsernitilinpäätöksessä ammattiopistojen valtionosuudet tulisi käsitellä valtionosuuksina eikä toimintatuottoina. Kittilässä 19. toukokuuta 2017 BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Simo Paakkola HT, JHT Jakelu: Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 11