Kumppanuuden sosiaalipolitiikka. Briitta Koskiaho Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki

Samankaltaiset tiedostot
Ihmislähtöiseen sosiaalija terveydenhuoltoon:

Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela

Esitykset paikallisdemokratiaviikon keskusteluillasta Esitetty yhdistysillassa

Sovatek kuntien ja järjestöjen kumppanuusyhteisönä. Sakari Möttönen, strategiajohtaja, dosentti, Jyväskylän kaupunki

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Kumppanuuden yhteiskuntapolitiikka. Briitta Koskiaho Setlementtiliitto, Heinola

Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

- metodin synty ja kehitys

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Yritysvastuun politiikkaa

kumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Ilmari Larjavaara Valtiot. tri Erikoistutkija Kuopion Yliopisto Korruptio Venäjällä

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

Nyt tulisi järjestöjen valmistautua Miten? Mihin? K-S sote järjestöjen alueverkoston tapaaminen

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä

Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä. Ulla Saastamoinen Kaakkois-Suomen kehittämisyksikköpäivä

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Suomalaisen yhteiskunnan

Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

MIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA?

SAKU-strategia

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Torstai Mikkeli

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Järjestöbarometri 2018

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet

MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

SOTE-JÄRJESTÖJEN HYTE-TOIMINTA TOIMINTA YHTEISTYÖLLÄ MAAKUNNAN VOIMAVARAKSI

Kumppanuuden yhteiskunnan aakkoset. Jouko Kajanoja Kuntatalo Kumppanuuspäivä

Järjestöt palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia?

Taloussosiaalityön jäljillä Toimeentulovaikeudet ja aikuissosiaalityö

KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA

Järjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä. Helsinki Kaija Ray

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Hyvän elämän edistäminen

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Jorma Niemelä MIPA-paneeli Diak

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Kun perinteinen asiantuntijavalta heikkenee osallisuuden haasteet ja mahdollisuudet arviointitiedon tuottamisessa

Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen

VAPAAEHTOISPOHJAINEN JÄRJESTÖ

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Perheiden tarpeista lähtevän auttamistyön johtaminen

Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma Maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden lähtötilanteen kartoitus ja yleisten tavoitteiden seurantakysely

Soteuttamo 2.0 työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Kumppanuuden juridiikkaa

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Tekes riskirahoittajana -

STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

Toteutetaan ( ) Pohjanmaan maakunnassa, terveyden ja hyvinvoinnin sektorilla, mukana pk-yrityksiä, järjestöjä, julkisia toimijoita.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

Toimistot Helsingissä, Turussa, Tampereella, Joensuussa ja Oulussa Opintokeskus Sivis 2

Järjestöt LAPE-muutosta vauhdittamassa

Sosiaalinen, inhimillinen ja ekologinen kestävyys - sosiaali- ja terveysturvan haasteena

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja

Transkriptio:

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka Briitta Koskiaho 18.10.2017 Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki

Kysyn: Mitä tapahtuu makrotasolla maailmassa? Mitä tapahtuu Suomessa? Mikä on kansalaisyhteiskunnan asema nyt? Onko kumppanuuden sosiaalipolitiikka nousemassa sopimuksellisen sosiaalipolitiikan rinnalle, osaksi vai tämän korvikkeeksi?

Viitekehyksenä makrotason ilmiöt Globalisaation tuhoko? Nationalismin nousu odottamattomat tapahtumat lisääntyvät Onko uusliberalismi kuitenkin tullut jäädäkseen? Markkina-ajattelu dominoi Kansainvaellukset jatkuvat

http://edition.cnn.com/2017/08/27/us/floode d-nursing-home-residents-trnd/index.html

Suomalainen yhteiskunta, edelleen perässäkulkija Yritämme hyötyä edelleen globalisaatiosta Ja torjumme nationalistisia pyrkimyksiä Maahanmuuttajaväestö vielä ohut kerros mutta keskittynyt urbaanimpaan osaan Ilmastonmuutos koetaan vielä kaukaiseksi mutta se on harhaa

Kansalaisyhteiskunta hyvinvointivaltiossa Hyvinvointivaltiokaudella järjestöt valtion vasalleina ja kansalaistoiminnan virittäjinä: avustukset, ostopalvelut Kansalaisaktivismi uudistusten kirittäjänä

Kansalaisyhteiskunta jälkihyvinvointivaltiossa Markkina-ajattelu sisäistynyt kaikkeen toimintaan, ei ole enää erillinen Sosiaalinen markkinatoiminta dominoi uudistuksia (public-private partnership, co-production) Vaihtoehtotalous: joukkoistaminen ja jakamistalous vaarana

Kansalaisyhteiskuntatoiminnan vastaus Vaihtoehtotalous ja Gig economy tuovat potentiaalisia toimijoita kansalaisyhteiskunnan toiminta-areenoille Korvaukset osallistujalle: palvelujen ja henkisen pääoman vaihto, osittainen rahallinen korvaus, täysi rahakorvaus Muu hyöty osallistujalle: sosiaaliset

Kansalaisyhteiskunnan toimintamuotojen haasteet Kompleksinen maailma sosiaalipolitiikalla ei enää yleisratkaisuja Tarvitaan individuaalisia ratkaisuja, yksilön tai ruokakunnan kokonaistilanteen haltuunottoa: sosiaaliset, terveydelliset, taloudelliset ongelmat Kansalaisyhteiskuntatoimija: rohkaisija,

Kansalaisyhteiskunnallinen toiminta apuna: esimerkkejä Kehitysvammaiset markkinoiden armoilla: palveluasumisen ja palveluiden kilpailuttaminen (kuva Markku Virkamäki 2016) Somettajanuoret hairahtuneita hyväksikäyttäjien armoille: runsas järjestäytynyt infrastruktuuri tukena:

Mistä erilaisuus johtuu? Julkisen sektorin intressistä, henkisten ja aineellisten resurssien panostuksesta Kumppanuusidean omaksumisesta: yhdessä enemmän Sosiaalisten järjestöjen ketteryydestä, ajan tasalla olemisesta, suhteista, verkostoista Markkinatoimijoiden vallasta, intressistä

Kumppanuus Voi olla puhtaasti taloudellista sosiaalisten järjestöjen kompastuskivi: esim. markkinayrityksen vasalliksi Sosiaalisiin, eettisiin päämääriin pyrkimistä -ketterää yhteistoimintaa kumppanien kesken, myös yhteiskunn. yritykset Löyhää hengailemista kuten

Kumppanuudesta on tulossa välttämättömyys Julkinen sektori ei pysty vastaamaan enää kuin vain osaan sosiaalista kysymystä Kuka hoitaa loput: todennäköisesti kumppanuuksin rinnakkain, osaksi korvaten julkista tai kokonaan Markkinoiden intressi tyrehtyy, jos julkinen rahoitus vähenee

Mitä tarvittaisiin? Luovuutta, innovaatioita mutta sosiaalista mieltä, yhteistoimintaa, konsultaatiota Esim. miten ketterästi, helposti ja osallistavasti ratkaistaan seuraavan vuosikymmenen vanhustulvan asumisen ja palvelujen tarve: uudenlaisia yhteisöllisiä asumisratkaisuja

Mitä tarvitaan? Irrottautumista kilpailuttamisen ikeestä sosiaalisessa kysymyksessä: rengistä on nyt tullut isäntä 20 vuodeksi Kun julkisella sektorilla ei ole enää varaa hoitaa sosiaalista kysymystä kuin vain osittain, se joutuu luopumaan myös nykyisestä hallinnan muodostaan,

Briitta Koskiaho Julkaisut 2017 Koskiaho, Briitta (2017) Pääministeri Mayn Shared Society julistus Isossa- Britanniassa. Tampereen yliopisto. Alusta! 10.1.2017. http://alusta.uta.fi/artikkelit/2017/01/10/paeaeministeri-mayn-sharedsociety--julistus-isossa-britanniassa.html Koskiaho, Briitta (2017) Pelastetaan vanhuspalvelut hyvinvointipolitiikan harhapoluilta.eläkkeensaaja 3/2017, 8-9. https://elakkeensaajat-fibin.directo.fi/@bin/9004ea61bb173e5d7042a0450f655aca/1493800021/app lication/pdf/439975/esaaja%203%202017%20sivuja.pdf Koskiaho, Briitta (2017) Vanhuspalvelut hyvinvoinnin tuottamisesta rakenteelliseksi kaltoinkohteluksi. Tampereen yliopisto. Verkkolehti Alusta!

Julkaisut 2017 jatk. Koskiaho, Briitta (2017) Muuttoliike muuttaa Eurooppaa, entä hyvinvointivaltiota? Tieteessä tapahtuu 2/2017, 4-9. http://journal.fi/tt/article/view/61294/22840 Koskiaho, Briitta (2017) Uusin keinoin eriarvoistumisen kimppuun. Sosiaalibarometri 2017. SOSTE. Helsinki, 34-35. Koskiaho, Briitta (2017) Superbakteerit muuttamassa elämäämme ja yhteiskuntaamme. Tieteessä tapahtuu 5/2017, 31-37. https://journal.fi/tt/article/view/65830/26630 Koskiaho, Briitta (2017) Antibioottiresistenssi monitahoinen mutta