KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2017 COM(2017) 205 final NOTE The language version reflects the corrections done to the original EN version transmitted under COM(2017) 205 final of 2.3.2017 and retransmitted (with corrections) under COM(2017) 205 final/2 of 10.3.2017. KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Kolmas tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvasta uudesta kumppanuuskehyksestä kolmansien maiden kanssa FI FI

1. Johdanto Kumppanuuskehys 1 on nyt vakiintunut EU:n lähestymistavaksi, jota sovelletaan sääntelemättömän muuttoliikkeen ja sen perimmäisten syiden aiheuttamaan haasteeseen osana laajempaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa 2. Eurooppa-neuvosto on seurannut siihen liittyvää edistymistä, ja joulukuussa 2016 pidetyssä kokouksessaan se kehotti jäsenvaltioita jatkamaan ja tehostamaan kumppanuuskehyksen mukaisia toimiaan, jotta edistytään muuttovirtojen tyrehdyttämisessä ja palauttamisasteen parantamisessa 3. Tässä kolmannessa tilannekatsauksessa esitetään joulukuun jälkeen tapahtunut edistyminen. Vuorovaikutus kesäkuun tiedonannossa nimettyjen viiden prioriteettimaan kanssa on edennyt. Joulukuussa annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti tässä kertomuksessa ei kuitenkaan rajoituta viiteen prioriteettimaahan. Tässä tilannekatsauksessa keskitytään tämänhetkisen tilanteen mukaisesti erityisesti keskisen Välimeren reittiin 4, jolla ylitysten määrä pysyi suurena, sekä Välimerellä tapahtuviin kuolemantapauksiin, joiden määrää ei voida hyväksyä. Tilannekatsauksen yhdessä osassa käsitellään sitä, miten on ryhdytty toteuttamaan Maltan julistuksessa esitettyjä toimia, joista valtion- ja hallitusten päämiehet sopivat 3. helmikuuta pidetyssä Maltan epävirallisessa huippukokouksessa. Niihin sisältyy toimenpiteitä, joilla pelastetaan ihmishenkiä, tehostetaan ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaa, suojellaan muuttajia ja parannetaan muuttoliikenteen hallintaa ja rajavalvontaa läheisessä yhteistyössä Pohjois-Afrikan maiden ja erityisesti Libyan kanssa. Koska kumppanuuskehys ja Vallettan julkilausuman ja Vallettan toimintasuunnitelman edistämiseen tähtäävä työ liittyvät läheisesti toisiinsa 5, tilannekatsauksessa otetaan huomioon helmikuussa 2017 pidetyn korkeiden virkamiesten kokouksen tulokset 6. Kumppanuuskehys on osa Euroopan muuttoliikeagendassa vahvistettua, muuttoliikkeen aiheuttamaan haasteeseen sovellettavaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kaikki toimet ovat sidoksissa toisiinsa. Näin ollen tämä tilannekatsaus liittyy palauttamismenettelyjen tehostamista koskevaan tarkistettuun toimintasuunnitelmaan sekä palauttamisdirektiivin täytäntöönpanoa koskevaan suositukseen, jotka komissio hyväksyy samaan aikaan 7. Palauttamisten osalta merkittävä edistyminen edellyttää myös sitä, että oikeudellisia ja hallinnollisia prosesseja EU:n sisällä voidaan yksinkertaistaa ja tehostaa ja että varmistetaan kaikilta osin yhteistyö kolmansien lähtömaiden kanssa noudattaen täysin humanitaarisia periaatteita ja ihmisoikeuksien korkeatasoista suojelua. Nyt kun on otettu käyttöön kumppanuuskehykseen perustuva lähestymistapa sekä määritetty ja ryhdytty toteuttamaan konkreettisia tavoitteita ja toimia, on pyrittävä saamaan aikaan enemmän todellisia tuloksia yhteistyön kaikilla aloilla. Kesän lähestyessä on saatava 1 2 3 4 5 6 7 Tiedonanto Euroopan muuttoliikeagendaan perustuva uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa, COM(2016) 385 final, 7.6.2016. Jollei toisin ilmoiteta, Eurooppaan saapuvien muuttajien määrät perustuvat Euroopan raja- ja merivartiovirastolta peräisin oleviin tietoihin. Palautuksia koskevat tiedot vuodelta 2015 perustuvat Eurostatin tilastoihin ja vuodelta 2016 tällä hetkellä erityiseen jäsenvaltioille tammi-/helmikuussa 2017 lähetettyyn tietopyyntöön. http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/12/15-euco-conclusions-final/ef. JOIN(2017) 4 final. Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle: Muuttoliike keskisen Välimeren reitillä Muuttovirtojen hallinta ja ihmishenkien pelastaminen. Vallettan toimintasuunnitelman viisi pilaria ovat: Muuttoliikkeen hyödyt kehityksen näkökulmasta ja puuttuminen sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin; laillinen muuttoliike ja liikkuvuus; suojelu ja turvapaikat; sääntelemättömän muuttoliikkeen, muuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja torjunta; sekä palauttaminen, takaisinotto ja uudelleenkotouttaminen. Marraskuussa 2015 pidetyn Vallettan huippukokouksen seurantatoimia. COM(2017) 200 ja C(2017) 1600, 2.3.2017. 2

vähennettyä muuttovirtoja ja lisättyä palautuksia. Työtä on tehostettava, jotta EU:n ja kumppanimaiden välillä päästään yhteisymmärrykseen keskeisistä kysymyksistä ja siitä, miten niihin puututaan. Tämän perusteella on saatava aikaan konkreettisia tuloksia ja vahvistettava entisestään toimivaa yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden välillä. Kun komissio raportoi kumppanuuskehyksestä kesäkuussa, vuoden kuluttua sen käynnistämisestä, se arvioi läheisessä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tätä lähestymistapaa ja sitä, miten sillä on onnistuttu vähentämään sääntelemättömiä muuttovirtoja, puuttumaan niiden perimmäisiin syihin ja parantamaan palauttamisastetta. 2. Prioriteettimaiden kanssa saavutettu edistyminen ja tulokset Niger Yhteistyö tärkeän kauttakulkumaan Nigerin kanssa toimii edelleen. Nigerin presidentin Issoufoun vierailu Brysselissä joulukuussa 2016 tarjosi tilaisuuden korostaa EU:n ja Nigerin välisten suhteiden tärkeyttä sekä sitä, että on yhteisen edun mukaista torjua muuttajien salakuljetusta ja parantaa muuttoliikkeen hallintaa Sahelin alueella. Tanskan yhteistyöministeri vieraili Nigerissä tammikuussa samaan aikaan EU:n teknisen tarkastuskäynnin kanssa. Helmikuussa tehdyn teknisen tarkastuskäynnin yhteydessä kerättiin tietoja vaihtoehtoisista reiteistä ja tarkasteltiin vaihtoehtoja mahdollisiksi uusiksi hankkeiksi. Suunnitteilla on EU:n ja jäsenvaltioiden korkeiden virkamiesten vierailu Nigeriin maaliskuun lopussa. Agadezistä Eurooppaa kohti lähteneiden muuttajien määrä on selkeästi laskenut (toukokuussa 2016 lähteneiden huippumäärästä 70 000:sta tammikuussa 2017 lähteneisiin 6 524:än) 8. Niiden muuttajien määrä, jotka ohjataan Kansainväliseen siirtolaisuusjärjestöön (IOM) palauttamista varten, on kasvanut, kuten myös vapaaehtoisten paluiden. Vuonna 2016 Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön hallinnoimissa keskuksissa tuettujen muuttajien määrä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Apua sai yli 15 000 muuttajaa. 9 Näistä 4 788 kolmansista maista peräisin olevaa muuttajaa ja 301 nigeriläistä sai apua palatakseen vapaaehtoisesti lähtöyhteisöönsä vuoden 2016 ensimmäisen yhdentoista kuukauden aikana (yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2015). Kauttakulkukeskukset ovat myös tarjonneet sekä muuttajille että paikallisväestölle koulutusta siitä, miten voidaan kehittää tulonlähteitä esimerkiksi tiilenvalmistuksen tai korujen valmistuksen aloilla. Vuoden 2016 loppuun mennessä tällaiseen koulutukseen oli osallistunut yli 600 ihmistä. Nigerin lainvalvontaviranomaiset ovat jatkaneet pyrkimyksiään puuttua sääntöjenvastaiseen kauttakulkuun ja muuttajien salakuljetukseen. Ajoneuvoja on takavarikoitu enemmän ja kuljettajia pidätetty. EU:n varoilla tuetaan muuttajien salakuljetuksen vastaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa. Lisätoimet ovat selkeästi tarpeen, jotta voidaan tehokkaasti hajottaa salakuljetusverkostoja, jotka usein toimivat rajojen yli. Työssä keskitytään vahvistamaan EU:n tukea marraskuussa hyväksytylle Nigerin hätätoimintasuunnitelmalle, jolla torjutaan muuttajien salakuljetusta Agadezin alueella. Keskeisessä asemassa on EU:n ja jäsenvaltioiden vahvempi läsnäolo kentällä. Salakuljetusverkostojen vastaisia toimia vahvistetaan myös tukemalla yhteistä tutkintaryhmää. Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilö aloitti työnsä EU:n edustustossa Niameyssä 1. helmikuuta. Edustustoon lähetetään myös muuta EU:n henkilökuntaa, kuten Euroopan raja- ja 8 9 Lähde: International Organisation for Migration, http://www.globaldtm.info/dtm-niger-flow-monitoringreport-january-2017/. International Organisation for Migration Niger overview, January 2017. Apua saaneista 70 prosenttia oli miehiä ja 30 prosenttia naisia. 3

merivartioviraston yhteyshenkilö. Muuttoreitillä sijaitsevien kumppanimaiden kansallisia viranomaisia autetaan laatimaan riskianalyysejä ja muuttovirtojen arviointeja Afrikan maiden ja Frontexin tiedusteluyhteisön kautta. Afrikan maiden ja Frontexin tiedusteluyhteisön kokous järjestetään Nigerissä maaliskuun alussa ja riskianalyysisolu aloittaa toimintansa myöhemmin vuonna 2017. Hätätoimintasuunnitelman lisäksi tämänhetkisen lähestymistavan puutteita pyritään korjaamaan keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelmalla, jota Nigerin viranomaiset valmistelevat parhaillaan. Molempia on tarkoitus toteuttaa uuden kansallisen muuttostrategian perusteella, joka on Nigerin viranomaisten viimeisteltävänä. EU:n toimilla myös tuetaan Nigerin yleisiä kehityspyrkimyksiä sekä ratkaisuja muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin. Budjettitukiohjelman lisäksi Niger hyötyy tällä hetkellä yhdeksästä hankkeesta, joita tuetaan EU:n Afrikka-hätärahastosta 10. Vuoden 2017 tammikuun lopussa käynnistettiin kolme uutta hanketta Agadezin alueella. Lisäksi joulukuussa hyväksyttiin lisähankkeita, joissa on tarkoitus avustaa 30 000 muuttajaa, palauttaa 12 000 henkilöä ja valistaa 40 000 11 muuttajaa. Hankkeissa myös pyritään järjestämään maata, majoitus ja juomavettä 28 000 ihmiselle sekä majoitus ja juomavettä 42 000 ihmiselle. Lisäksi luodaan 2 000 rakennusalan työpaikkaa. Komissio on myös allekirjoittanut sopimuksen rauhan lujittamiseksi työskentelevän korkean viranomaisen kanssa. Se tarjoaa lyhytaikaisia työllistymismahdollisuuksia nuorille ja auttaa siten luomaan vaihtoehtoisia tulonlähteitä 65 000 ihmiselle. Muihin valmisteltavina oleviin hankkeisiin kuuluvat Agadeziin suunnitellun hybriditeholähdehankkeen toteutettavuuden arviointi. Hankkeella edistettäisiin merkittävästi sekä työllisyyttä että energian toimitusvarmuutta. EU:n Afrikka-hätärahaston puitteissa on jo hyväksytty hanke Diffan alueella, johon kohdistuu erityisiä paineita Boko Haramin kapinaliikkeen vuoksi. Turvallisuustilanne on kuitenkin vaikeuttanut avun jakamista käytännössä. Vaikka Agadezin kautta kulkevien muuttovirtojen on havaittu vähentyneen viime kuukausina ja Nigerin viranomaiset ovat lisänneet tunnettujen keskeisten kauttakulkureittien valvontaa, mahdollisia vaihtoehtoisia reittejä on seurattava sekä Nigerissä että naapurimaissa (esim. Mali, Tšad tai Algeria). Näistä vaihtoehtoisista reiteistä tulee todennäköisesti muuttajille vaarallisempia maantieteellisten syiden, puutteellisen infrastruktuurin sekä aseistettujen joukkojen vuoksi. Tammikuussa 2017 EU teki kaksi kenttäkäyntiä, jotta voitaisiin arvioida näitä reittejä ja auttaa yksilöimään hankkeita, joista saadaan tuloksia nopeasti. Näillä hankkeilla pyritään luomaan taloudellisia vaihtoehtoja paikallisissa yhteisöissä, jotka ovat riippuvaisia salakuljetuksesta saaduista tuloista. Vaihtoehtoisten reittien tehokas seuranta ja analyysi edellyttävät yhteistyötä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ja EU:n ja jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden välillä. Lisäksi on kehitettävä synergiaa hankkeissa, joita toteutetaan poliisiyhteistyön ja alueellisen yhteistyön puitteissa, sekä vahvistettava yhteistyötä muilla politiikan aloilla, kuten ilmastonmuutoksen (maaperän kunnostus, kastelu ja uudelleenmetsitys) ja koulutuksen liikkuvuuden aloilla. Reiteillä tapahtuvien muutosten käsittely edellyttää voimakkaampia alueellisia toimia, erityisesti G5 Sahel -ryhmässä 12. EU tarjoaa jo tukea pääasiassa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioidensa sekä Afrikka-hätärahaston kautta. EU lisää edelleen tukeaan G5 Sahel -ryhmälle. Lisäksi voitaisiin harkita uusia toimia, joilla parannetaan Libyan eteläisten naapureiden valmiuksia esimerkiksi rajavalvonnan ja tiedustelun aloilla. 10 11 12 Komission päätös C(2015) 7293 final. Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi (Afrikka-hätärahasto). Valistamisella tarkoitetaan toimia, joilla lisätään tietoisuutta sääntelemättömän muuttoliikkeen vaaroista. G5 Sahel -maat ovat Burkina Faso, Tšad, Mali, Mauritania ja Niger. 4

Seuraavat vaiheet: Allekirjoitetaan nopeasti sopimukset kaikista toimista, joista on sovittu EU:n hätärahaston puitteissa, jotta varmistetaan toimien täytäntöönpano käytännössä ja tarjotaan vaihtoehtoisia ansaitsemismahdollisuuksia salakuljetuksen tilalle. Tehostetaan toimia ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi, muun muassa tukemalla yhteistä tutkintaryhmää. Tehostetaan mahdollisten vaihtoehtoisten reittien seurantaa ja valmistellaan tukea tähän liittyville vastatoimille Agadezin alueella noudatettavaa lähestymistapaa mukaillen. Annetaan palautetta Nigerin laatimalle keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelmalle, jonka odotetaan valmistuvan maaliskuun loppuun mennessä, siten, että keskitytään korjattaviin puutteisiin. Sovitaan työjärjestelyistä Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Nigerin viranomaisten kesken ja lähetetään yhteyshenkilö EU:n edustustoon. Saatetaan EU:n antenni Agadezissa täyteen toimintavalmiuteen, myös koulutusta varten. Huolehditaan Afrikan maiden ja Frontexin tiedusteluyhteisön kokouksen seurantatoimista ja valmistellaan riskianalyysisolun käynnistämistä. Nigeria Nigeria on väestöltään Afrikan suurin valtio ja nigerialaiset muodostavat EU:hun sääntöjenvastaisesti tulevien muuttajien suurimman ryhmän. Vuonna 2016 havaittiin 37 811 nigerialaisten rajanylitystä 13. Talous- ja turvallisuustilanne vaikuttaa merkittävästi sekä alueen sisäiseen että kohti EU:ta suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Tavoitteena on laajentaa Nigerian kanssa tehtävään yhteistyöhön sisältyviä politiikan aloja, ja sen mukaisesti komission varapuheenjohtaja Ansip vieraili Nigeriassa 2. 3. helmikuuta. Hän tapasi (tuolloin presidentin tehtävää hoitaneen) varapresidentti Osinbajon ja keskusteli yhteistyöaloista, joilla on merkitystä myös muuttoliikkeen hallinnan kannalta. Vierailun aikana tarkasteltiin mahdollisuuksia käynnistää pilottihankkeita ja yhteistyötä esimerkiksi sähköisten viranomaispalvelujen, tietoverkkoturvallisuuden, korruption torjunnan, investointien ja kaupan edistämisen sekä muuttoliikkeen hallinnan aloilla. Nigerialla on lisäksi ollut korkean tason yhteydenpitoa Alankomaiden ja Espanjan kanssa ja Nigeria ja Italia ovat keskustelleet teknisestä avusta, joka mahdollisesti kattaisi biometriset tietokannat. Nigeria on edelleen merkittävin lähtömaa EU:ssa tapahtuvan ihmiskaupan uhreille, jotka ovat muiden kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisia. Nigerialaisia ilmoitetaan olevan eniten niiden salakuljettajien joukossa, jotka tuovat ihmisiä EU:n ulkopuolisista maista EU:hun 14. Tämän korjaamiseksi Nigeria osallistuu aktiivisesti myös Afrikan maiden ja Frontexin tiedusteluyhteisöön. Hiljattain käynnistetty siirtolaisten salakuljetusta käsittelevä EU:n yhteistyöfoorumi, jossa on mukana EU:n virastoja ja jäsenvaltioita, auttaa parantamaan yhteistyötä ja koordinointia ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunnassa. EU:n ja Nigerian välisen muuttoliikeyhteistyön puitteet perustuvat vuonna 2015 allekirjoitettuun muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskevaan yhteiseen toimintasuunnitelmaan. Takaisinoton ja palautusten osalta Nigeria tekee yhteistyötä useiden jäsenvaltioiden kanssa, mutta yhteistyö on epätasaista. Vuonna 2015 palauttamispäätöksistä 28 prosenttia johti tosiasialliseen palauttamiseen. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttää 13 14 Vastuuvapauslauseke: Euroopan raja- ja merivartiovirasto tarjoaa kuukausittain tietoa niiden ihmisten määrästä, joiden havaitaan ylittävän Euroopan unionin ulkorajat. Sama henkilö voi pyrkiä ylittämään rajan laittomasti useita kertoja ulkorajojen eri kohdissa. Tämä tarkoittaa, että sama henkilö voi näkyä rajanylitystilastoissa useammin kuin kerran. Europol, Situation report (February 2016): Trafficking in Human Beings in the European Union. 5

siltä, että palautusten määrä on noussut vuonna 2016. Takaisinottoon liittyvän yhteistyön taso vaihtelee eri puolilla EU:ta. Vuonna 2016 Nigeria oli Euroopan raja- ja merivartioviraston yhteisten palauttamisoperaatioiden pääasiallinen kohde. Yhteistyö on suhteellisen positiivista, sillä Nigeria vastasi myönteisesti noin 60 prosenttiin matkustusasiakirjoja koskevista pyynnöistä. Nigerian kolmeen eurooppalaiseen maahan marraskuussa 2016 tekemistä tunnistamiskäynneistä ei ole kuitenkaan saatu odotettuja tuloksia. Kolme kuukautta myöhemmin ulkoministeriö ei ole vieläkään antanut tunnistetuille muuttajille tilapäisiä matkustusasiakirjoja. Edistyminen EU:n ja Nigerian takaisinottosopimusta koskevissa neuvotteluissa on erittäin tärkeää. Ensimmäinen kierros käytiin lokakuussa 2016, mutta Nigeria on lykännyt toista neuvottelukierrosta monta kertaa. EU:n tavoitteena on, että takaisinottosopimus saadaan aikaan ennen suunniteltua EU:n ja Nigerian välistä ministerikokousta. EU:n yhteyshenkilö on toiminut Nigeriassa 1. helmikuuta alkaen. EU:n Afrikka-hätärahasto on tärkeä väline Nigeriassa toteutettavia hankkeita varten, ja siinä keskitytään voimakkaasti muuttoliikkeeseen, erityisesti maan eteläisessä osassa. Sillä täydennetään merkittävää kansallista työtä, jolla pyritään puuttumaan sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin ja jota tuetaan Euroopan kehitysrahaston kansallisilla määrärahoilla. EU:n Afrikka-hätärahaston puitteissa hyväksyttiin joulukuussa 2016 Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa hankkeita, joiden avulla kotoutetaan uudelleen yli 3 800 EU:sta ja kauttakulkumaista palaavaa muuttajaa. Lisäksi yli viisi miljoonaa oppilasta saa kirjoja ja lukutaidon opetusta ja yli 75 000 lasta saa mahdollisuuden käyttää mielenterveyspalveluja. Muihin aloihin, joita on syytä tarkastella, kuuluvat suorat ulkomaiset investoinnit (esim. ehdotettu ulkoinen investointiohjelma katso osa 4) sekä digitaalitalous. Näillä aloilla on merkitystä Nigerialle, koska ne voisivat suoraan vaikuttaa muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Komissio pyrkii edelleen vastaamaan Nigerian kriisin uhrien perustarpeisiin. Koillis-Nigerian konfliktissa on seitsemän vuoden aikana kuollut 20 000 ihmistä ja 1,77 miljoonaa on joutunut siirtymään maan sisällä. Apua annetaan pääasiassa elintarvikkeiden ja ravitsemuksen, suojelun, veden, sanitaation ja hygienian, suojan, muiden tavaroiden kuin elintarvikkeiden ja terveyspalvelujen muodossa. Seuraavat vaiheet: Saatetaan päätökseen neuvottelut takaisinottosopimuksesta vuoden 2017 kesäkuuhun mennessä. Jatketaan ihmisten salakuljetukseen ja ihmiskaupan torjuntaan liittyvää aktiivista yhteistyötä Afrikan maiden ja Frontexin tiedusteluyhteisön ja hiljattain käynnistetyn siirtolaisten salakuljetusta käsittelevän EU:n yhteistyöfoorumin kautta. Yksilöidään EU:n Afrikka-hätärahaston hankkeita, joissa keskitytään voimakkaasti muuttoliikkeeseen. Senegal Senegal on EU:n tärkeä kumppani kyseisellä alueella ja myös sitä laajemmin. Senegal on yksi keskeisistä toimijoista Rabatin prosessissa sekä Vallettan huippukokouksen seurantatoimissa, mutta yhteistyö ulottuu myös esimerkiksi kansainväliseen rikostuomioistuimeen sekä radikalisoitumisen ja terrorismin torjuntaan. Senegalin prioriteetteja ovat laillinen muutto, muuttajien salakuljetuksen torjuminen sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisten syiden käsittely. 6

Muuttoliikkeen hallintaan liittyvissä toimissa Senegalin kanssa on otettava huomioon poliittinen tilanne. Ulkomailla asuvat senegalilaiset voivat ensimmäisen kerran suoraan valita jäseniä kansalliskokoukseen heinäkuuksi 2017 suunnitelluissa vaaleissa. Tämä antaa ulkomailla pitkään asuneiden senegalilaisten eduille erityistä poliittista merkitystä. Laajemmin se myös kuvastaa muuttoliikkeen taloudellista, kulttuurillista ja sosiaalista merkitystä Senegalissa. Ulkomailla asuvien senegalilaisten rahoittama tukirahasto 15 on konkreettinen esimerkki siitä, miten maasta muuttaneet voivat auttaa luomaan työllistymismahdollisuuksia Senegalissa ja siten antaa nuorille tulevaisuudennäkymiä kotimaassa. Nämä arkaluonteiset kysymykset huomioon ottaen Senegalin kanssa on jatkettu poliittisella tasolla vuoropuhelua, johon on kuulunut muun muassa EU:n korkean edustajan, varapuheenjohtaja Mogherinin ja presidentti Sallin kokous joulukuussa 2016 ja presidentti Sallin vierailu Ranskaan. Tästä huolimatta useimmat jäsenvaltiot, jotka yrittävät palauttaa muuttajia Senegaliin, kohtaavat edelleen vaikeuksia, kun ne pyrkivät tekemään yhteistyötä senegalilaisiksi oletettujen tunnistamiseksi ja heitä koskevien asiakirjojen hankkimiseksi. Useat suunnitellut tunnistuskäynnit ovat jääneet toteuttamatta. Jopa tapauksissa, joissa muuttajat on tunnistettu palauttamista varten, on osoittautunut haastavaksi hankkia tarvittavat matkustusasiakirjat Senegalin viranomaisilta. Vuonna 2016 ainoastaan 563 EU:ssa sääntöjenvastaisesti oleskelevaa senegalilaista palautettiin Senegaliin. Tämä määrä on suhteettoman pieni, kun otetaan huomioon, että Eurooppaan saapui vuonna 2016 sääntöjenvastaisesti keskistä Välimeren reittiä yli 10 000 Senegalin kansalaista. Jonkin verran edistymistä on saavutettu kahdenkeskisessä työssä, jossa on keskitytty keskistä Välimeren reittiä pitkin hiljattain saapuneiden muuttajien palauttamiseen. Jos näistä yhteistyön alustavista vaiheista saadaan konkreettisia tuloksia tulevina viikkoina, niitä vahvistetaan edelleen virkamiesten vaihdoilla ja koulutuksilla, joita järjestetään kahdenväliseltä pohjalta EU:n puitteissa. Myös uudelleenkotouttamista tuetaan. Tarkoituksena on järjesttää tunnistamiskäyntejä muihin jäsenvaltioihin vuonna 2017. Tältä perustalta tarkastellaan edelleen eri yhteistyömuotoja, myös laillisen muuton ja liikkuvuuden osalta, alkaen Erasmus+-mahdollisuuksista. EU:n muuttoliikeyhteyshenkilö aloitti työnsä EU:n edustustossa Dakarissa 1. helmikuuta 2017. Senegal on myös nimennyt tunnistamista varten yhteyshenkilöitä asiaa hoitavissa ministeriöissä. Lisäksi Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Senegalin viranomaisten välillä on käynnistetty neuvottelut työjärjestelyjen parantamisesta tiiviimpää yhteistyötä varten. Jotta voitaisiin tukea toimia sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisten syiden käsittelemiseksi, Senegal voi hyötyä yhdeksästä hankkeesta, joita tuetaan EU:n Afrikkahätärahastosta. Niistä neljä hyväksyttiin lokakuussa 2016 16. Näillä uusilla hankkeilla tuetaan uudelleenkotouttamista, työpaikkojen luomista sekä biometristä kansallista rekisterijärjestelmää. Näissä uusissa hankkeissa tavoitteena on 3 000 ihmisen uudelleenkotouttaminen sekä 200 yhteisön ja 30 000 muuttajan valistaminen. Odotuksena on, että luodaan yli 6 500 uutta työpaikkaa. Senegal hyötyy myös alueellisista hankkeista, joilla tuetaan kuuden Sahelin maan sisäisiä turvallisuuspalveluja. Tätä voitaisiin vahvistaa käynnissä olevan yhteistyön pohjalta erityisillä toimilla esimerkiksi kalastuksen, ilmastonmuutoksen, uusiutuvan energian, maatalouden ja koulutuksen liikkuvuuden aloilla. 15 16 Vuonna 2016 rahasto Fonds d'appui à l'investissement des Sénégalais de l'extérieur rahoitti 170 hanketta yhteensä 1,3 miljoonalla eurolla. Joulukuussa hyväksyttyjen neljän hankkeen määrärahat ovat 89 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Senegalissa on tarkoitus toteuttaa Afrikka-hätärahaston avulla yhdeksän hanketta, joiden määrärahat ovat yhteensä 161,8 miljoonaa euroa. 7

Jatkotoimet: Toteutetaan seurantakäynnit ja varmistetaan tunnistettujen sääntöjenvastaisesti tulevien muuttajien palauttaminen. Parannetaan päivittäistä yhteistyötä sekä tunnistusta että matkustusasiakirjojen myöntämistä varten. Saatetaan päätökseen ja allekirjoitetaan vuoden 2017 puoliväliin mennessä Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Senegalin väliset työjärjestelyt. Saavutettujen tulosten perusteella lisätään yhteistyötä muilla aloilla, myös rajavalvonnassa. Mali Mali on edelleen merkittävä muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaa. Vuonna 2016 Italiaan saapui sääntöjenvastaisesti keskistä Välimeren reittiä 10 268 Malin kansalaista 17. Palauttamista koskeva vuoropuhelu ja yhteistyö Malin kanssa koki takaiskun, kun joulukuussa 2016 mediassa raportoitiin virheellisesti palauttamista koskevan virallisen sopimuksen allekirjoittamisesta EU:n kanssa. Tämä ei pitänyt paikkaansa eikä Mali allekirjoittanut takaisinottoa koskevia toimintaohjeita. Malin kansalaisille osoitettujen palautuspäätösten määrä vuonna 2016 (3 302) pysyi suunnilleen samana kuin vuonna 2015 (3 505) 18. Kuitenkin ainoastaan pieni osa näistä henkilöistä on tosiasiallisesti palautettu (6,5 % vuonna 2016). Jäljellä on edelleen vaikeuksia, jotka liittyvät kansalaisuuden vahvistamiseen sekä matkustusasiakirjojen myöntämiseen Malin konsulaattien toimesta henkilöille, jotka on tunnistettu Malin kansalaisiksi. Tätä ulottuvuutta on tarkasteltava enemmän Malin viranomaisten kanssa, jotta päästään yhteisymmärrykseen ja löydetään toimivat ratkaisut. Euroopassa asuvien malilaisten roolia voitaisiin vahvistaa esimerkiksi vapaaehtoisessa paluussa ja sääntöjenvastaisesti saapuneiden malilaisten muuttajien uudelleenkotouttamisessa näiden paikallisiin yhteisöihin. Positiivista on se, että toimet muuttajien salakuljetuksen torjumiseksi jatkuvat samoin kuin korkean tason vuoropuhelu. Malilla on myös edelleen rakentava rooli vuonna 2015 pidetyn Vallettan huippukokouksen seurantatoimissa. Se on Rabatin prosessin puheenjohtajamaa, ja EU:n korkean edustajan, varapuheenjohtaja Mogherinin ja ulkomalilaisten asioista vastaavan ministerin Syllan välillä hiljattain pidetyssä kokouksessa määritettiin yhteiset prioriteetit muuttoliikkeen hallintaa koskevalle tulevalle yhteistyölle. Lyhyellä aikavälillä ensisijaisia toiminta-aloja ovat muuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunta sekä Malin rajavalvonnan vahvistaminen. Rajavalvonnan osalta tehdään jo yhteistyötä Malin viranomaisten kanssa. Viime kuukausina työssä on keskitytty malilaisten toimijoiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, jolla tuetaan kansallista rajastrategiaa ja siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa. Ne hyväksyttäneen pian. Lisäksi Malin rajavalvonnasta vastaavien poliisivoimien valmiuksien parantamista jatketaan tulevina kuukausina yhteistyössä muiden rajavalvontaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien alueellisten aloitteiden kanssa. Malissa on jo käynnissä turvallisuus- ja 17 18 Vuonna 2017 Italiaan oli saapunut sääntöjenvastaisesti jo 20. helmikuuta mennessä miltei 500 malilaista. (lähde: Euroopan raja- ja merivartiovirasto) Tiedot eivät ole täydellisiä. Niistä puuttuu erityisesti Saksa, jota koskevat tiedot voisivat muuttaa suuntausta. 8

puolustuspolitiikan (YUTP) alan operaatio, ja sen muuttoliikkeeseen liittyvää ulottuvuutta vahvistetaan tulevina kuukausina. Mali on yksi EU:n Afrikka-hätärahastosta annettavan rahoituksen pääasiallisista edunsaajista. Tähän mennessä on hyväksytty yhdeksän hanketta 19. Joulukuussa 2016 hyväksytyt hankkeet ovat nyt sopimusvaiheessa. Niihin kuuluu hankkeita, jotka koskevat biometrisen väestörekisterin parantamista, paluumuuttajien uudelleenkotouttamista ja nuorten työllisyyttä. Odotettuihin tuloksiin kuuluisivat 10 000 työpaikan syntyminen välittömästi ja 35 000 työpaikan syntyminen välillisesti. 16 000 muuttajaa autetaan, 4 000 palautetaan ja 1 900 kotoutetaan. Lisäksi annetaan valistusta 17 000 muuttajalle. Aiemmin vuonna 2016 hyväksyttyjä kuutta hanketta pannaan parhaillaan täytäntöön. Niihin kuuluu rajavalvonnan tukiohjelma sekä Malin turvallisuusjoukkojen uudelleenasettautuminen herkille alueille. Lisäksi myönnetään tukea Euroopan kehitysrahastosta, ja yhteistyön lisääminen on mahdollista esimerkiksi sellaisilla aloilla kuin maatalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja koulutuksen liikkuvuus. Suojelun osalta tilanne on niin ikään huolestuttava. Malissa on yli 35 000 maassa sisäisesti siirtymään joutunutta ihmistä ja Malin naapurimaissa on miltei 136 000 malilaista pakolaista 20. Keski- ja Pohjois-Malin heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta komissio työskentelee edelleen humanitaaristen toimijoiden kanssa tukeakseen malilaisia yhteisöjä kyseisillä alueilla. Lisäksi tehdään työtä naapurimaissa, jotka ovat vastaanottaneet pakolaisia. Jatkotoimet Tehdään Maliin teknisen tason käynti, jonka tarkoituksena on tarkastella yhteistyön ja valmiuksien parantamisen vaihtoehtoja rajavalvontaa ja salakuljetuksen torjuntaa varten. Tehostetaan Malin kanssa tehtävää työtä kauttakulkuongelman ratkaisemiseksi ja keskitytään tässä maan kautta kulkevien muuttajien vapaaehtoiseen palaamiseen. Vahvistetaan yhteistyötä sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden tosiasiallisen palauttamisen osalta, mukaan lukien malilaiset, jotka pyrkivät ylittämään eteläisen Libyan rajan sääntöjenvastaisesti. Ylläpidetään tiivistä vuoropuhelua Rabatin prosessin puheenjohtajamaana toimivan Malin kanssa. Etiopia Vuonna 2016 Eurooppaan tuli keskisen Välimeren reittiä 3 657 Etiopian kansalaista. Euroopassa asuu laillisesti 30 000 21 etiopialaista, ja jopa 5 000 uutta oleskelulupaa myönnetään joka vuosi. Etiopia on myös keskeinen kauttakulkumaa Afrikan sarvesta tuleville muuttajille ja pakolaisille, kuten eritrealaisille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille. Heidän määränsä kuitenkin vähentyvät. Vuonna 2016 yli 21 000 eritrealaista pääsi Euroopan rannoille keskisen Välimeren reittiä pitkin. Vaikka Etiopian merkitys alueelliselle vakaudelle tunnustetaan laajasti, sisäinen poliittinen tilanne Etiopiassa on edelleen vaikea. Maahan julistettu hätätila on vähentänyt väkivaltaa ja hallitus on aloittanut vuoropuhelun oppositiopuolueiden kanssa. Jää kuitenkin nähtäväksi, riittääkö tämä lieventämään paineita, jotka johtivat väkivaltaisuuksiin viime lokakuussa. EU toimii edelleen kaikkien sidosryhmien kanssa uusien väkivaltaisuuksien estämiseksi, 19 20 21 Joulukuussa hyväksyttiin kolme hanketta, joiden määrärahat ovat 61 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Malissa toteutetaan yhdeksän hanketta, joiden määrärahat ovat yhteensä 151,6 miljoonaa. Yli 42 000 Mauritaniassa, 60 000 Nigerissä ja 32 000 Burkina Fasossa. Lähde: UNHCR. Lähde: Eurostat, Figures for 2015. 9

tarvittavien poliittisten uudistusten tukemiseksi sekä osallistavan vuoropuhelun helpottamiseksi. Kesäkuusta 2016 lähtien EU:n suhteet Etiopian kanssa ovat perustuneet EU:n ja Etiopian strategista yhteistyötä koskevaan yhteiseen julistukseen, joka sisältää muuttoliikettä koskevan alakohtaisen vuoropuhelun. Etiopia on ottanut aktiivisen ja rakentavan roolin alueellisessa muuttoliikkeen hallinnassa vuoden 2015 Vallettan huippukokouksen jälkeen, erityisesti toimiessaan Khartumin prosessin puheenjohtajamaana joulukuusta 2016. Korkean tason toimia on jatkettu. Kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastaava komission jäsen Mimica ja pääministeri Desalegn tapasivat tammikuussa, EU:n korkea edustaja, varapuheenjohtaja Mogherini ja Etiopian ulkoministeri Gabeyehu tapasivat helmikuussa 2017 pidetyn Münchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä ja ministeri Gabeyehu vieraili Brysselissä, niin ikään helmikuussa. EU:n korkean edustajan, varapuheenjohtaja Mogherinin on tarkoitus matkustaa Etiopiaan maaliskuussa. Etiopiassa toteutetaan jo alueellista ohjelmaa, jonka avulla voidaan paremmin hallita muuttoliikettä. Se hyväksyttiin joulukuussa 2015 ja sitä tuetaan EU:n Afrikka-hätärahastosta. Lisäksi on tarkoitus toteuttaa muita hätärahastosta tuettavia alueellisia ohjelmia, jotka hyväksyttiin joulukuussa 2016. Näihin kuuluvat alueellinen operaatiokeskus Khartumin prosessia varten ja järjestelyt palautusten tukemiseksi, maahan juuttuneiden muuttajien auttamiseksi sekä heidän kestävän uudelleenkotouttamisensa helpottamiseksi. Etiopia on edelleen yksi merkittävimmistä pakolaisia vastaanottaneista maista Afrikassa, ja siellä on yli 790 000 pakolaista kyseiseltä alueelta 22. Etiopia on saanut edelleen EU:n tukea näitä pakolaisia ja heidät vastaanottaneita yhteisöjä varten humanitaarisen rahoituksen ja alueellisen kehitys- ja suojeluohjelman kautta. Muissa suunnitelluissa ohjelmissa edistetään puuttumista sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin. Etusijalla on työpaikkojen luominen. Erityisesti tuetaan Etiopian sitoumusta parantaa pakolaisten toimeentulomahdollisuuksia maassa varaamalla 30 prosenttia kahdella teollisuusalueella luotavista 100 000 työpaikasta pakolaisille. Myös Euroopan kehitysrahasto (EKR) on myöntänyt avustusta Etiopian toimiin muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi ja tukenut erityisesti uutta hajautettua muuttoliikkeen hallintajärjestelmää. Vaikka vuonna 2016 vahvistettiin yhteyksiä teknisellä ja poliittisella tasolla ja vuonna 2015 aloitettiin lupaava vuoropuhelu palauttamisesta ja takaisinotosta vuonna 2015 allekirjoitetun maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan yhteisen toimintasuunnitelman puitteissa, konkreettinen edistyminen on edelleen hyvin hidasta. Vuonna 2016 ainoastaan 122 EU:ssa sääntöjenvastaisesti oleskelevaa etiopialaista palautettiin Etiopiaan. Helmikuussa 2016 Etiopian viranomaisille toimitettiin pieni määrä hyvin dokumentoituja palauttamistapauksia pilottihankkeena, jolla testataan muuttoliikettä koskevaa yhteistyötä. Tähän mennessä matkustusasiakirjoja ei ole myönnetty eivätkä palautukset etene. Näiden tapausten käsittely on tuonut esiin negatiiviset seuraukset siitä, että EU:n eri jäsenvaltioissa on erilaiset uudelleenkotoutuspaketit samaa maata varten. Takaisinoton käsittelemiseksi on ehdotettu työpajoja, joiden päivämääriä ei ole vielä vahvistettu. EU:n muuttoliikeyhteyshenkilö aloittaa työnsä Etiopiassa maaliskuussa 2017. Jatkotoimet Saatetaan päätökseen pilottihankkeiden palauttamistapauksia koskevat toimet ja käytetään niitä mallina nopeammille palauttamisille tulevaisuudessa. Jatketaan tukea Etiopialle muuttajien ja pakolaisten kauttakulku- ja kohdemaana, myös EU:n Afrikka-hätärahastosta rahoitettujen toimien avulla. 22 Lähde: UNHCR, joulukuu 2016. 10

Käynnistetään strategiseen julistukseen liittyvä alakohtainen muuttoliikeyhteistyö (tavoiteaikatauluna on huhtikuu 2017). Ylläpidetään tiivistä vuoropuhelua Khartumin prosessin puheenjohtajamaana toimivan Etiopian kanssa. 11

3. Tulokset ja jatkotoimet muiden maiden kanssa Keskisen Välimeren reitti Kuva: Sääntelemättömän muuttoliikkeen tärkeimmät lähtömaat Afrikassa ja Aasiassa vuonna 2016 (Lähde: Euroopan raja- ja merivartiovirasto) 23 Välimeren reitistä on tullut pakolaisten ja muiden muuttajien tärkein reitti Eurooppaan. Miltei 90 prosenttia niistä 180 000 ihmisestä, jotka reitillä havaittiin vuonna 2016, oli lähtenyt matkaan Libyasta, jossa salakuljettajat pystyvät hyödyntämään epävakaata poliittista ja taloudellista tilannetta. Kestävän ratkaisun löytäminen Libyan hallinto- ja turvallisuushaasteisiin on edelleen EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä kansainvälisten kumppaneiden keskeinen tavoite. Tammikuussa annetussa yhteisessä tiedonannossa Muuttoliike keskisen Välimeren reitillä: Muuttovirtojen hallinta ja ihmishenkien pelastaminen 24 ehdotetaan konkreettisia operatiivisia toimia tilanteen korjaamiseksi. Näiden toimien onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Pohjois-Afrikan kumppanimaiden kanssa, EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteensovitettuja toimia sekä yhteistyötä keskeisten kumppanien kuten UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa. Ehdotetuilla toimilla on tarkoitus vähentää merenylityksiä ja pelastaa ihmishenkiä merellä, tehostaa salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden torjuntaa, suojella muuttajia, lisätä uudelleensijoittamista, edistää tuettua vapaaehtoista paluuta, hallita muuttovirtoja Libyan etelärajalla ja lisätä yhteistyötä Egyptin, Tunisian ja Algerian kanssa, myös käyttämällä alueellisia aloitteita, kuten 23 24 Tässä kartassa käytetyt nimitykset ja siinä esitetty aineisto eivät millään tavoin edusta Euroopan unionin mielipidettä minkään maan, alueen, kaupungin tai seudun taikka sen viranomaisten oikeudellisesta asemasta tai sen rajoista. JOIN (2017) 4 final, 25.1.2017. 12

Välimeren Seahorse-verkostoa 25. Joitakin ehdotetuista toimista voidaan toteuttaa onnistuneesti vasta, kun turvallisuustilanne paranee. Maltan huippukokouksessa valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät Maltan julistuksen 26, jossa esitetään komission ehdotusten mukaisesti useita reitillä toteutettavia konkreettisia toimia. Tätä edistetään aktiivisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion Maltan laatimalla täytäntöönpanosuunnitelmalla. Toimia koordinoidaan tiiviisti komission, korkean edustajan ja jäsenvaltioiden kanssa. Libya Tuki muuttovirtojen hallinnalle Välimeren reitillä sijaitsevissa Pohjois-Afrikan maissa on selkeä painopiste. Tätä varten myönnetään 200 miljoonaa euroa vuonna 2017 toteutettaviin hankkeisiin, joissa pääpaino on Libyaa koskevissa muuttoliikkeeseen liittyvissä hankkeissa. Jo vuonna 2016 hankkeissa keskityttiin Libyaan. Tavoitteena oli tarjota suojelua kaikkein heikoimmassa asemassa oleville muuttajille ja luoda sosioekonomisia mahdollisuuksia paikallisella tasolla. Maaliskuun alussa tehtävä vierailu on jatkoa yhteiselle tiedonannolle sekä Maltan julistuksen täytäntöönpanosuunnitelmalle. Tätä on edeltänyt pääministeri Serrajin vierailu EU:hun helmikuussa. Parhaillaan keskustellaan tuen keskittämisestä muuttajien suojeluun maihinnousupaikoissa sekä humanitaariseen tukeen vastaanotto- ja säilöönottokeskuksissa oleville muuttajille samalla kun lisätään tukea säilöönoton vaihtoehdoille. Jatkossakin käsitellään sosioekonomisen vakauttamisen edistämistä Libyassa erityisesti paikallistasolla tehtävän työn avulla. Tämä täydentää meripelastustyötä, johon sisältyy myös Libyan rannikkovartioston koulutus. Sekä Sophia-operaatiossa että Välimeren Seahorse-verkostossa on jo koulutettu Libyan rannikkovartiostoa. Sophia-operaatiossa on saatu päätökseen ensimmäinen toimintapaketti, jossa koulutettiin 93 henkilöä, ja siinä on aloitettu toinen asiantuntijoiden koulutuspaketti Maltalla. Nyt näitä toimia tehostetaan. Lisäksi on kartoitettu kaikki käynnissä olevat koulutustoimet, jotta voidaan sopia kattavan koulutussuunnitelman laatimisesta Libyan rannikkovartiostolle. Tätä varten on luotu erityiset koordinointimekanismit. Komission lähiaikojen toimiin kuuluu Libyan rannikkovartioston Seahorse-koulutuksen laajentaminen järjestämällä 15 uutta kurssia helmi heinäkuussa 2017. Näitä toimia täydennetään tukemalla muuttoliikkeen hallintaa osana alueellista kehitys- ja suojeluohjelmaa. Lisäksi on vahvistettu koordinaatiota useiden YK:n järjestöjen kanssa, muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR), Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön, Maailman terveysjärjestön, Maailman ruokaohjelman, YK:n kehitysohjelman ja YK:n lastenavun rahaston kanssa. Tarkoituksena on keskustella mahdollisista yhteistyötavoista. Osana EU:n Afrikka-hätärahaston puitteissa tuettuja hankkeita Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle on annettu tehtäväksi muuttajien vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen täytäntöönpano. Alustavana tavoitteena on, että tämä koskisi 5 000 muuttajaa Libyassa. Tämän tuen ripeä täytäntöönpano ja laajentaminen on edelleen tärkeää. On myös tarjottava tukea kestävälle uudelleenkotoutumiselle yhä useampaa muuttajaa varten siten, että täydennetään jäsenvaltioiden toimia. Uudelleenkotouttamisen tukea tarjotaan paluumuuttajille koko alueella, jonka hätärahasto kattaa. Komissio ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö allekirjoittivat joulukuussa 2016 yhteisen aloitteen maahantulijoiden suojelusta ja uudelleenkotouttamisesta Afrikassa keskisen Välimeren muuttoreittien varrella 25 26 Alueellinen verkosto Pohjois-Afrikan maiden ja Välimeren alueen jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä varten; tarkoituksena ehkäistä sääntelemätöntä muuttoliikettä ja rajatylittävää rikollisuutta. http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/01/03-malta-declaration/ 13

(100 miljoonaa euroa). EU pyrkii jatkossakin helpottamaan Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön työtä muun muassa edistämällä yhteistyötä afrikkalaisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan nopeuttaa Libyaan juuttuneiden muuttajien tuettua vapaaehtoista paluuta. Yhä useampia muuttajia Libyassa avustetaan tällä tavalla. Vuonna 2015 palasi vapaaehtoisesti 1 113 pääasiassa Saharan eteläpuolisista maista tulevaa muuttajaa. Vuonna 2016 vastaava luku oli 2 777 ja tähän mennessä vuonna 2017 paluuta varten tarjottiin apua 744 Libyaan juuttuneelle muuttajalle. Tärkeimpiä lähtömaita olivat Nigeria ja Senegal 27. Kaikkein heikoimmassa asemassa oleville palaajille tarjottiin uudelleenkotoutumista varten apua esimerkiksi pienten yritysten perustamiseksi, koulutusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi tai terveysongelmien hoitamiseksi. Kentällä pyritään saamaan aikaan vahva yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa. Tämä koskee erityisesti Italiaa, joka on ilmoittanut, että se aikoo perustaa 200 miljoonan euron Afrikkarahaston. Osalla varoista helpotetaan Italian ja Libyan välisen yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanoa 28. Egypti Niiden muuttajien määrä, jotka pyrkivät Eurooppaan ylittämällä Välimeren Egyptistä lähtien, on viime kuukausina vähentynyt merkittävästi 29. Egypti on edelleen muuttoliikkeen osalta keskeinen strateginen kumppani. Koska Egypti on keskeinen maantieteellinen risteys, maan viranomaiset ovat tehneet työtä estääkseen sääntöjenvastaisen pääsyn Libyaan ja varmistaakseen, että sen kansalaiset, jotka saapuvat EU:hun keskisen Välimeren reittiä, palautetaan nopeasti. Jatkuva ja lisääntynyt toiminta Egyptin kanssa on keskeisessä asemassa. Kumppanuuden tulevien painopisteiden perusteella pyritään konkreettiseen ja vahvistettuun yhteistyöhön. Erityisesti pyritään tukemaan niiden kansallisten strategioiden täytäntöönpanoa, joilla puututaan sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Näitä toimia tarkastellaan, kun Egyptin ulkoministeri puhuu ulkoasiainneuvostossa maaliskuussa. Lisäksi toteutetaan korkeiden virkamiesten Egyptiin tammikuussa tekemän vierailun seurantatoimet. Parhaillaan laaditaan tehtävänmääritystä viralliselle EU:n ja Egyptin väliselle muuttoliikettä koskevalle vuoropuhelulle. Ensimmäinen kokous on määrä pitää maalis-/huhtikuussa 2017. Lisäksi keskustellaan EU:n Afrikka-hätärahaston puitteissa toteutettavista muista hankkeista. Tehostettu yhteistyö voisi sisältää tuen viranomaisten kanssa tehtävälle yhteistyölle, jolla pannaan täytäntöön kansallisia strategioita, puututaan sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisiin syihin tukemalla paikallisten talouksien kehittymistä sekä tarjoamalla muuttajille ja vastaanottaville yhteisöille työnsaantimahdollisuuksia sekä lisäämällä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden suojelua. Muita työaloja ovat virastojen yhteinen vierailu Euroopan raja- ja merivartiovirastossa Varsovassa maaliskuussa, Egyptin yhteystahon nimeäminen Sophia-operaatiota varten sekä mahdollisuudet tietojenvaihtoon Välimeren Seahorse-hankkeessa. Keskeisessä asemassa ovat Pohjois-Afrikan maiden viranomaisten valmiudet puuttua sääntelemättömään muuttoliikkeeseen ja ihmisten salakuljetukseen vahvistamalla niiden rajavalvontaa. Tämän osalta Egyptin osallistuminen Välimeren Seahorse-hankkeeseen on erittäin tärkeää. 27 28 29 Lähde: Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö. Allekirjoitettiin 2. helmikuuta 2017 pääministeri Gentilonin ja Libyan presidenttineuvoston puheenjohtajan al-serrajin välillä. Vuoden 2016 puolivälistä alkaen EU:hun Egyptistä sääntöjenvastaisesti maahan tulleiksi rekisteröityjen muuttajien määrä on laskenut dramaattisesti. Vuoden 2017 alusta lähtien on kirjattu vain kolme henkilöä. 14

Lisäksi Egypti on ilmaissut yleistä kiinnostusta muuttoliikkeen hallintaan liittyvien valmiuksien parantamiseen erityisesti lokakuussa 2016 hyväksytyn salakuljetuksen torjuntaa koskevan lain täytäntöönpanon helpottamiseksi. Länsi-Afrikka Komissio laajensi helmikuussa 2017 EU:n Afrikka-hätärahaston maantieteellistä soveltamisalaa kattamaan Norsunluurannikon, Ghanan ja Guinean 30. Suunnitteilla on teknisiä käyntejä näihin maihin, jotta voidaan määrittää niiden mahdollisia tukitarpeita. Komissaari Mimica kävi helmikuussa Gambiassa tapaamassa juuri valittua presidentti Barrow ta osoittaakseen tukeaan rauhanomaiselle ja demokraattiselle muutokselle. Muuttoliikkeeseen liittyviä keskusteluja jatketaan pian. Aasia Aasia on yksi EU:hun kohdistuvan muuttoliikkeen tärkeimmistä lähtöalueista. Turvallisuushaasteiden, poliittisen epävakauden ja köyhyyden vuoksi tämä todennäköisesti jatkuu. Muuttoliikettä koskeva silkkitien maiden kumppanuus tarjoaa Budapestin prosessin puitteissa jäsennettyä vuoropuhelua EU:n kanssa. Joulukuussa 2016 hyväksyttiin hanke, jossa pyritään maksimoimaan muuttoliikkeen 31 ja liikkuvuuden kehityspotentiaali alueella ja toteutetaan alueellisia toimia. Afganistan on erittäin merkittävä lähtömaa. Vuonna 2016 Eurooppaan saapui sääntöjenvastaisesti 50 000 afganistanilaista. Vaikka määrä väheni merkittävästi vuodesta 2015, afganistanilaisten osuus on edelleen korkea. Afganistanilaiset ovat nyt kansainvälistä suojelua hakevien toiseksi suurin ryhmä (yli 175 000 vuonna 2016), vaikka kansainvälistä suojelua tarvitsevien afganistanilaisten osuus on pienentynyt 32. Avustetut vapaaehtoiset paluut lisääntyivät merkittävästi noin 6 000:teen vuonna 2016. Palautuksia jäsenvaltioista ja kolmansista maista on lisättävä, jotta voidaan vähentää Länsi-Balkanin reitillä sijaitseviin maihin juuttuneiden afganistanilaisten määrää. Komissio työskentelee kyseisten maiden ja Afganistanin viranomaisten kanssa, jotta tämän tavoitteen suhteen edistyttäisiin. Palautumista koskevaa yhteistyötä on jatkettu lokakuussa 2016 allekirjoitetun yhteisen etenemissuunnitelman sekä jäsenvaltioiden kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten perusteella. Joulukuusta 2016 alkaen on järjestetty neljä palautuslentoa, joilla on palautettu yhteensä 75 henkilöä. Komissio seuraa tarkasti yhteisen etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa. Sitä käsittelevän työryhmän toinen kokous pidetään maaliskuun lopussa. Sääntelemättömän muuttoliikkeen alalla tehtävän yhteistyön ohella tuetaan palaavien siirtolaisten pitkän aikavälin uudelleenkotouttamista. Afganistan on uudelleenkotouttamista tukevan alueellisen ohjelman suurin yksittäinen edunsaaja. EU:n tarkoituksena on tukea niiden afganistanilaisten kestävää uudelleenkotouttamista, jotka ovat palanneet Pakistanista ja 30 31 32 Komission päätös C(2017)772, annettu 8.2.2017, jolla muutetaan komission päätöstä C(2015)7293, annettu 20.10.2015, Afrikka-hätärahaston perustamisesta vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. Rahoitetaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI). Afganistanilaisten tekemien turvapaikkahakemusten hyväksymisaste on vähentynyt vähitellen syyskuusta 2015 (68 %) joulukuuhun 2016 (33 %). 15

Iranista Afganistaniin, helpottamalla toimeentulomahdollisuuksien tukipalveluja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta vastaanottavissa yhteisöissä. Tämä vastaa alueellista lähestymistapaa, jolla tuetaan alueellaan siirtymään joutuneiden Afganistanin kansalaisten suojelua ja kestävää uudelleenkotouttamista. Muuttoliike on keskeisessä asemassa EU:n ja Pakistanin yleisissä suhteissa ja EU:n ja Pakistanin takaisinottosopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa käsitellään takaisinoton sekakomitean säännöllisissä kokouksissa. Viimeisimmässä, 28. helmikuuta pidetyssä kokouksessa tarkasteltiin vaikeuksia, joita jäsenvaltiot ovat kokeneet takaisinotossa, ja päätettiin perustaa sähköinen foorumi, jonka avulla pyritään vähentämään ongelmia takaisinottopyyntöjen käsittelyssä. Foorumi aloittaa toimintansa, kun Pakistanin viranomaiset ovat hyväksyneet sen. EU:n muuttoliikeyhteyshenkilö aloittaa työnsä EU:n edustustossa Islamabadissa maaliskuussa. Lisäksi tehdään tiiviimpää operatiivista yhteistyötä Pakistanin hallituksen kanssa muuttajien salakuljetuksen torjumiseksi. Siihen kuuluu EU:n virastoihin tehtävä vierailu, jonka tarkoituksena on parantaa tietojen ja tiedustelutietojen vaihtoa, tarjota parempaa tukea operatiiviselle tutkinnalle ja parantaa tietämystä alueellisista riskeistä ja uhkista. Vuonna 2016 asetettiin nopeasti käyttöön lisävaroja, jotta voitiin reagoida pakistanilaisten palautusten määrän äkilliseen nousuun. Suunnitteilla on uusia toimenpiteitä, joilla varmistetaan kestävä uudelleenkotouttaminen, mahdollisuus käyttää toimeentulomahdollisuuksien tukipalveluja ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus vastaanottavissa yhteisöissä. Helmikuussa suljettiin ehdotuspyyntö, joka koskee silkkitien varrella toteutettavia hankkeita. Niillä pyritään parantamaan lainsäädännön täytäntöönpanon valmiuksia ja kapasiteettia Afganistanissa ja Pakistanissa. Valitulla hankkeella on tarkoitus parantaa kykyä tutkia, asettaa syytteeseen ja hajottaa muuttajia salakuljettavia järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Bangladeshin osalta EU:n poliittinen toiminta ja huhtikuussa 2016 käydyn muuttoliikettä koskevan vuoropuhelun sovitut jatkotoimet eivät vielä ole saaneet aikaan edistymistä palautusten osalta. Bangladeshin viranomaiset eivät ole olleet valmiit keskustelemaan vakiotoimintaohjeista. Parhaillaan käydään myös keskusteluja uudesta lähestymistavasta sekä tarpeesta liittää muuttoliikettä koskeva yhteistyö osaksi laajempaa, myös jäsenvaltioiden kanssa tehtävää yhteistyötä, joka kattaa muun muassa turvallisuuden, koulutuksen, kehitysavun ja kaupan. Viimeaikaisten diplomaattisten keskustelujen jatkona on tarkoitus järjestää maaliskuussa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteinen vierailu, jonka aikana keskusteltaisiin nimenomaan paluusta ja uudelleenkotouttamisesta. Vuoden 2017 alussa käynnistettiin tiedotuskampanja sääntelemättömän muuttoliikkeen vaaroista. Samalla kehitetään uudelleenkotouttamishankkeita. Iranin osallistumisesta kattavaan muuttoliikettä koskevaan vuoropuheluun osana yleisiä EU:n ja Iranin välisiä suhteita sovittiin huhtikuussa 2016 annetussa korkean edustajan, varapuheenjohtaja Mogherinin ja Iranin ulkoministeri Zarifin yhteisessä julkilausumassa. Toiminta käynnistettiin helmikuussa EU:n teknisellä käynnillä, jonka yhteydessä valmisteltiin kattavaa muuttoliikettä koskevaa vuoropuhelua poliittisella tasolla. EU ja Iran ovat alkaneet kartoittaa muuttoliikkeen hallintaan liittyviä aloja, joilla kummallakin osapuolella on yhteisiä intressejä. Tarkoituksena on keskustella näistä kysymyksistä vuosittain. Keskeisiin aloihin kuuluvat oikeudellinen ja institutionaalinen kehys, lailliset maahanmuuttokanavat, rajavalvonta, sääntelemättömän muuttoliikkeen estäminen, suojelu ja alueellinen ulottuvuus. Lisäksi EU jatkaa tukeaan Iranin pyrkimyksille integroida maassa olevat afganistanilaispakolaiset osaksi yhteiskuntaa. Iranissa on edelleen noin kolme miljoonaa siirtymään joutunutta muuttajaa. EU:n humanitaarisille kumppaneille antamalla avulla täydennetään Iranin hallituksen omia toimia, joilla autetaan haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia ja varmistetaan heidän mahdollisuutensa käyttää peruspalveluja. 16