KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 3468 URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUALUE

Kaavatunnus 1/17 3-339 Asianumero 345/10.02.03/2015 KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 3468 URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUALUE Klaukkala LUONNOS Asemakaavan muutos koskee korttelin 3468 kiinteistöjä 543-402-2-905, 543-403-2-1088 ja 543-403-2-1090. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 3468 tontit 11 ja 12. Samalla kyseisen korttelin VU-alue pienenee. Asemakaavan muutoksen selostus koskee 18.5.2017 päivättyä asemakaavakarttaa (luonnos). Liitteet: - kaavoitettava alue - tilastolomake - asemakaavakartta ja määräykset - osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireille tulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa X.X.XXXX. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu PL 37 01900 Nurmijärvi Kaavoitusinsinööri Mirka Karttunen Puh. 040 317 2375 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2/17 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 3 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 4 3 KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEESTA... 4 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 3.1.2 LUONTO JA MAISEMA... 4 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 5 3.1.4 MAANOMISTUS... 6 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 3.2.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 6 3.2.2 MAAKUNTAKAAVA... 7 3.2.3 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040... 7 3.2.4 YLEISKAAVA... 8 3.2.5 ASEMAKAAVA... 9 3.2.6 RAKENNUSJÄRJESTYS... 9 3.2.7 ALUETTA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT MUUT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 9 4 KAAVOITUKSEN VAIHEET...10 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 10 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 10 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 10 4.3.1 OSALLISET... 10 4.3.2 SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS... 10 4.3.3 PÄÄTÖKSENTEKO... 11 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 12 4.4.1 ASEMAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNTAKAAVAAN... 12 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT, VALINTA JA PERUSTEET... 14 4.6 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 14 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...16 5.1 KAAVAN RAKENNE... 16 5.1.1 MITOITUS... 16 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 16 5.3 ALUEVARAUKSET... 16 5.3.1 KORTTELIALUEET... 16 5.4 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 16 5.4.1 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 16 5.4.2 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 16 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 16 5.6 NIMISTÖ... 16 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...17

3/17 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Roosankuja Kaavatunnus: 3-339 Kaava-alue: Kaavan laatija: Yhteystiedot: Vireilletulopäivä: Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Hyväksymispäivä: Asemakaavan muutos koskee Klaukkalan korttelin 3468 VU-aluetta. kaavoitusinsinööri Mirka Karttunen Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37 01901 Nurmijärvi XX.X.2017 XX.XX.-XX.XX.201X XX.XX.-XX.XX.201X XX.XX.201X 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluu korttelin 3468 urheilu- ja virkistyspalvelualue. Alue sijaitsee Roosankujan varressa, Klaukkalan keskustan pohjoispuolella. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan alueen osittainen muuttaminen asuinrakennuskäyttöön. Samassa yhteydessä toteutetaan kiinteistönvaihto, jossa Klaukkalan Kiri ry:n omistama katualue siirtyy Nurmijärven kunnalle ja kiinteistö 543-403-2-1088 sekä osa kiinteistöstä 543-403-2-1090 siirtyy Klaukkalan Kiri ry:lle. Asemakaavanmuutoksella tiivistetään Klaukkalan taajamarakennetta. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos käynnistettiin yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Hanke tuli vireille XX.X.2017. Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä XX.XX.-XX.XX.2017 ja ehdotus XX.XX.-XX.XX.201X. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavanmuutoksen XX.XX.201X. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaavan muutos on tehty Nurmijärven kunnan omana työnä.

4/17 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella kaavamerkintä VU (urheilu- ja virkistyspalvelualue) muutetaan osalla aluetta kaavamerkinnäksi AO2, joka sallii kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamisen. Alueelle osoitetaan lisää rakennusoikeutta ja tonttien tehokkuusluku on e=0.25. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä hulevesien hallinnasta ja meluntorjunnasta. 3 Kaavoituksen lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueesta 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue (kuva 1) sijaitsee Nurmijärven Klaukkalan asemakaavaalueella, Roosakujan varressa, Klaukkalan keskustan pohjoispuolella. Alueen pinta-ala on n. 0,160 ha. Alueella on tällä hetkellä lentopallokenttä. Suunnittelualueen lähiympäristössä on omakotitaloja ja paritaloja sekä paikallishistorian kannalta arvokas työväentalo, jota ei saa purkaa. Työväentalo on suojeltu asemakaavassa kaavamerkinnällä sr (suojeltava rakennus). Kuva 1. Suunnittelualue sovitettuna ilmakuvaan. 3.1.2 Luonto ja maisema Enviro Oy:n tekemän Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvityksen (2012 ja 2014) ja BatHousen tekemän Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvityksen (2010 ja 2012) mukaan asemakaavan muutosalueella ei ole havaittu suojeltavia tai arvokkaita luontokohteita. Nykyisin kiinteistöllä on luonnontilassa olevaa nurmikkoa sekä jonkin verran puustoa. Suunnittelualuetta ei ole luokiteltu Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvityksessä arvokkaaksi maisema-alueeksi. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella.

5/17 Kaavamuutosalueen maaperä on kalliota (kuva 2). Kiinteistö on kokonaisuudessaan tasainen. Kiinteistöä on lähiasukkaan mukaan korotettu aikoinaan täyttömaalla. Alueen korkeus vaihtelee korkeudesta +72 m korkeuteen +75 m (N2000). Suurin osa kiinteistöstä sijaitsee korkeuskäyrien +74 m ja +75 metriä (N2000) välillä. Kuva 2. Kaavamuutosalueen maaperä. Taustalla ajantasa-asemakaava. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue ei ole rakennettua. Kiinteistöllä on lentopallokenttä ja alueen länsireunassa kulkee ilmasähköjohto. Muutosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee vuonna 1912 valmistunut Klaukkalan työväentalo. Työväentaloa kuvaillaan Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä paikallis- ja rakennushistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi, joka on alueen lähiympäristön ja maiseman kannalta tärkeä. Rakennus on suojeltu asemakaavassa kaavamerkinnällä sr ja se tulee säilyttää. S u u n n i t t e Kuva 3. Klaukkalan työväentalo. Alue sijaitsee taajama-alueella lähellä Klaukkalan keskustaa. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Alueella on valmis yhdyskuntatekniikka.

6/17 Alue sijaitsee lähellä Klaukkalantietä ja altistuu nykyisin 45 db:n melulle. Ennusteen mukaan 55 db:n melualue tulee laajenemaan tulevaisuudessa alueen luoteisosaan (kuva 4). Kuva 4. Mustalla viivalla nykyinen melutaso 45 db ja tumman sinisellä viivalla ennusteen mukainen melutaso 55 db. (Kuva Webmap, 22.2.2017) Suunnittelualueen kohdalle Klaukkalantien varteen rakennetaan tulevaisuudessa melueste. Vuonna 2014 tehdyn Klaukkalantien meluselvityksen mukaan päiväajan keskiäänitaso tulee olemaan alueen länsireunalla 45 50 db ja lopussa osassa aluetta alle 45 db. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueeseen kuuluvat maa-alueet ovat yhdistyksen ja kunnan omistamia. Suurimman osan (n. 1320 m 2 ) maa-alueista omistaa yksityinen maanomistaja ja Nurmijärven kunta n. 280 m 2. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuonna 2000 ja niitä on tarkistettu vuonna 2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tällä hetkellä uudistettavana ja uudet tavoitteet on tarkoitus saada valtioneuvoston päätettäväksi keväällä 2017. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

7/17 3.2.2 Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa (kuva 5) suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Kaava-alue kuuluu myös maakuntakaavassa määriteltyyn tiivistettävään alueeseen. Kuva 5. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä (22.2.2017). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kokonaisuudessaan lokakuussa 2016. Ehdotus oli nähtävillä 9.11.- 9.12.2016, jolloin siitä oli mahdollista tehdä muistutus. Neljäs vaihemaakuntakaava käsittelee seuraavia teemoja: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Neljäs maakuntakaava ei aiheuta muutoksia suunnittelualueelle (kuva 5). Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt vuoden 2016 aikana. Uudesta koko Uudellemaalle laadittava maakuntakaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava 2050 ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Uusimaa-kaava 2050 on kaksiportainen: se koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerättiin palautetta 13.2.-13.3.2017. Lisätietoa löytyy Uudenmaan liiton Internet-sivuilta. 3.2.3 Maankäytön kehityskuva 2040 Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on merkitty Klaukkalan taajama-alueeksi (kuva 6).

8/17 Kuva 6. Ote Nurmijärven maankäytön kehityskuvasta (22.2.2017). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. 3.2.4 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Klaukkalan osayleiskaavassa (valtuusto hyväksynyt 27.1.2016) suunnittelualue on merkitty kaavamerkinnällä AP-7. Merkintä määrittelee suunnittelualueen pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolle varataan pääosin erillispientaloasumista. Alueen asemakaavojen toteumattomien rakennusoikeuksien toteutumista tulee edistää tarvittaessa kaavamuutoksilla. Osayleiskaavasta valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt suunnittelualuetta koskevat valitukset 16.11.2016. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitukset eivät koske suunnittelualuetta. Kuva 7. Ote Klaukkalan osayleiskaavasta (22.2.2017). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin.

9/17 3.2.5 Asemakaava Suunnittelualueella (kuva 8) on voimassa Klaukkalan Ylitilan alueen asemakaava (3-198) vuodelta 1999. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on urheilu- ja virkistyspalvelujen (VU) korttelialuetta. Kuva 8. Ote ajantasa-asemakaavasta (22.2.2017). Suunnittelualue on rajattu punaisella. 3.2.6 Rakennusjärjestys Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. 3.2.7 Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Klaukkalan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä alueelle on tehty useita selvityksiä, joita on hyödynnetty asemakaavahankkeessa. Alueella tai sen läheisyydessä on tehty seuraavat selvitykset: Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvitys, Enviro Oy, 2012 päivitys 2014 Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä, Museovirasto/Vuoristo, 2007 Klaukkalan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus, BatHouse, 2010, 2012 Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvitys, Nurmijärven kunta/yleiskaavoitus, 2014 Nurmijärven rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto LPV Oy, luonnos 2010 Nurmijärven arkeologinen inventointi (esihistorialliset muinaisjäännökset), Museovirasto/Seppä, 2006 Klaukkalantien meluselvitys välillä Järvihaantie Ropakkotie, Ramboll, 2014

10/17 4 Kaavoituksen vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavaa muutetaan maanomistajan aloitteesta. Asemakaavalla tiivistetään asuinaluetta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireilletulosta XX.X.2017 ( X). Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa XX.X.2017 julkaistulla kuulutuksella. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta ja luonnoksen nähtävilläolosta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat ja yhdistykset Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet yritykset: alueella toimivat yritykset, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj muut viranomaiset: Uudenmaan liitto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 4.3.2 Suunnittelu ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.XX.XXXX ja kunnanhallituksessa XX.XX.XXXX. Vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa ja kunnan ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella XX.XX.XXXX. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta. Aineistot ovat olleet nähtävillä kunnanvirastossa, Klaukkalan yhteispalvelupisteessä ja asemakaavoituksen Internetsivuilla XX.XX.XXXX alkaen. Kaavaluonnos Luonnosvaiheessa asemakaavan luonnos esitellään alustavasti mm. alueen käyttötarkoitus sekä rakentamisen määrä ja laatu. Asemakaavan luonnos käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa, minkä jälkeen se on nähtävillä 21 vrk:n ajan. Tänä aikana asemakaavan luonnoksesta ja muusta aineistosta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään kirjalliset lausunnot viranomaistahoilta. Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.XX.201X ( XX) ja kunnanhallituksessa XX.XX.XXXX ( XX). Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä XX.XX.-XX.XX.201X. Siitä saatiin X kpl lausuntoja ja X kpl mielipiteitä. Kaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavanmuutosehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa se-

11/17 kä kunnanhallituksessa. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja asemakaavayksikön laatimat vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, ehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa ja kunnanhallituksessa sekä asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Asemakaavan muutosehdotus käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.XX.201X ( XX) ja kunnanhallituksessa XX.XX.XXXX ( XX). Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä XX.XX.-XX.XX.201X. Siitä saatiin X kpl lausuntoja ja x kpl muistutuksia. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäistä merkittävämpi ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. 4.3.3 Päätöksenteko 28.2.2017 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti hyväksyä kaavanlaadintasopimuksen ( 21). 11.4.2017 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 42) päätti yksimielisesti siirtää asian käsittelyn asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan seuraavaan kokoukseen. XX.X.XXXX Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille tulleeksi ja päätti esittää kaavanmuutosluonnoksen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville laitettavaksi 21 päivän ajaksi. XX.XX.XXXX Kunnanhallitus ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen sekä asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. XX.XX.XXXX Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen sekä asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. XX.XX.XXXX Kunnanhallitus ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. XX.XX.201X Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. XX.XX.XXXX Kunnanhallitus ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. XX.XX.201X Kunnanvaltuusto ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen.

12/17 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on osoittaa alueelle kaksi uutta tonttia. Loppuosa alueesta jää VU-alueeksi. Asemakaavalla on myös tavoitteena tiivistää olemassa olevaa asuinaluetta. Suunnittelutilanne asettaa tavoitteita asemakaavalle. Koska asemakaavoitettavalla alueella ei ole lainvoimaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan sekä otettava soveltuvin osin huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. 4.4.1 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Lisäksi ne auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet toteutuvat asemakaavan muutoksessa. Seuraavassa on esitetty arvio valtioneuvoston päättämistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuodelta 2000 (tarkistettu vuonna 2008) huomioon ottamisesta tässä kaavahankkeessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (30.11.2000) ja valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta (13.11.2008) määrittelee seuraavaa (lainauksessa lailla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslakia): Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteilta ei siten ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä tietyllä alueella suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän perusteella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteista asemakaavaa koskevat vain määrätyt erityistavoitteet. Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maan-

13/17 puolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Suunnittelualueella ei ole maanpuolustuksen tai rajavalvonnan alueita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Asemakaavan muutoksella ei vähennetä asunto- tai työpaikkarakentamiseen tarjolla olevaa tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Asemakaavalla mahdollistetaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin Asemakaavassa annetaan määräyksiä hulevesien hallinnasta. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Maa- ja kallioperän soveltuvuus on otettu huomioon. Klaukkalan osayleiskaavassa alueella ei ole todettu olevan pilaantuneita maa-alueita. Alueen täyttömaan alkuperä tulee selvittää ennen kaavantoteuttamistoimia 1. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Kaavamääräyksissä on huomioitu Klaukkalantiestä aiheutuva liikennemelu ja sen torjuntaan on annettu määräys. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Asemakaavan muutosalueella ei ole ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä ja yhtenäisiä luonnonalueita. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. 1 Huomautus täyttömaan alkuperän selvittämisestä. Lisätty 24.4.2017.

14/17 Asemakaavalla ei oteta kantaa kyseiseen erityistavoitteeseen. Helsingin seudun erityiskysymykset Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi alueidenkäytössä on varmistettava tonttimaan riittävyys Asemakaavalla lisätään Klaukkalan alueelle asumiseen soveltuvaa tonttimaata. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tämä kohta valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista koskee vain rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Kaava-alue ei sijaitse millään näistä alueista. Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Kaava-alue kuuluu myös maakuntakaavassa määriteltyyn tiivistettävään alueeseen. Kohdassa 3.2.2 on nähtävissä voimassa olevien maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmäkartta. Asemakaava on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot, valinta ja perusteet Kaavamuutoksesta on keskusteltu aikoinaan Nurmijärven kunnan kaavoittajan kanssa ja todettu paritalotontin kaavoittamisen olevan järkevin vaihtoehto alueelle. Kaavamääräyksissä mm. rakennustavan, -tehokkuuden sekä kerrosluvun osalta on huomioitu ympäröivä rakennuskanta. Suunnittelualue sijaitsee 45 db melualueella. Tulevaisuudessa melutason ennustetaan nousevan 55 db:iin osassa aluetta. 55 db pidetään ohjearvona olemassa olevilla asuinalueilla ulkona päivällä (valtioneuvoston päätös n:o 993/1992). Asemakaavassa on tämän takia annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Olemassa olevien rakennusten sijoittelu todennäköisesti vaikuttaa melua estävästi piha-alueiden melutasoon. Klaukkalantien varteen suunniteltu meluseinä vaimentaa liikenteestä aiheutuvaa melua 2. 4.6 Yleiskaavan sisältövaatimukset Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Nurmijärven kunnanvaltuusto on 27.1.2016 6 hyväksynyt Klaukkalan osayleiskaavan. Kunnanvaltuuston päätöksestä valitettiin Helsingin hallintooikeuteen. Tällöin asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. Klaukkalan osayleiskaavassa on huomioitu yleiskaavan sisältövaatimukset. MRL 39 määrittelee seuraavat asiat huomioitaviksi yleiskaavaa laadittaessa: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen 2 Huomio meluseinän vaikutuksesta alueelle kantautuvaan liikennemeluun. Lisätty 24.4.2017.

15/17 järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen; sekä 9) virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. Suunnittelualue sijaitsee taajama-alueella lähellä Klaukkalan keskustaa. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Kaavamuutos ei aiheuta merkittävää muutosta yhdyskuntarakenteeseen. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen entistä tiiviimpi asuminen. Asemakaavan muutosalue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus. Asemakaavan muutos sijaitsee valmiiksi rakennetulla alueella, jossa on palvelut valmiina. Klaukkalan keskusta sijaitsee noin kilometrin päässä. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Suunnittelualueelta on mahdollista kulkea kevyen liikenteen väyliä pitkin Klaukkalan keskustaan. Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee paikallisliikenteen bussit. Alue tukeutuu jo olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Asemakaava mahdollistaa rakentamisen, joka soveltuu eri väestönryhmille. Asemakaavassa annetaan määräyksiä mm. meluntorjunnasta. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Asemakaavan muutos ei tuo muutoksia kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Ympäristöhaittojen vähentäminen. Asemakaavassa on annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen. Suunnittelualueella ei ole erityisiä arvoja rakennetun ympäristön, maiseman tai luonnonvarojen osalta. Asemakaavassa annetaan määräyksiä rakennustavasta ja huomioidaan rakennusten sopeutuminen ympäröivään rakennuskantaan sekä suojeltuun työväentaloon 3. 3 Maininta asemakaavan määräyksistä koskien rakennustapaa. Lisätty 24.4.2017.

16/17 Virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaavan muutos ei vähennä merkittävästi kaavassa osoitettujen virkistysalueiden määrää. Hakijalla on tarkoituksena kehittää jäljelle jäävää virkistys- ja urheilupalvelualuetta siirtämällä lentopallokentän paikkaa ja hankkimalla alueelle yleishyödyllistä tarpeistoa kuten esimerkiksi ulkokuntoiluvälineitä 4. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutoksen pinta-ala on n. 1600 m 2. Kaavamuutoksella muodostuu kaksi tonttia, joiden pinta-alat ovat n. 700 m 2 ja n. 900 m 2. Tonteilla on sallittu yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen (AO2). Tonttien tehokkuusluku on e=0.25, mikä tarkoittaa yhteensä n. 400 k-m 2 rakennusoikeutta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Tontin alueet, joita ei rakenneta, tulee istuttaa ja pitää hoidetussa kunnossa. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutoksessa muodostuu kaksi AO2 tonttia (erillispientalojen korttelialue). Tonteille saa rakentaa yhden enintään yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Kerrosluku on I½ ja tehokkuusluku on e=0,25. Lisäksi kaavassa on annettu määräyksiä mm. hulevesistä ja meluntorjunnasta. Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 400 k-m 2. 5.4 Asemakaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos tiivistää alueen rakennetta. Asemakaavalla edistetään asuinrakentamisen toteutumista. Asemakaavassa määrätään mm. tontin huoltamisesta, istutuksista ja rakennusten rakennustavasta. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kaavamuutoksen vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön voidaan pitää vähäisinä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Nimistö Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee Klaukkalantie, joka saattaa aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Melusta johtuen kaavassa on annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Lisäksi Klaukkalantielle on suunnitteilla meluseinä, joka vaimentaa liikenteestä aiheutuvaa melua suunnittelualueella 5. Alueen nimistö säilyy ennallaan. 4 Maininta hakijan suunnitelmasta kehittää jäljelle jäävää VU-aluetta. Lisätty 24.4.2017. 5 Maininta suunnitellusta meluseinästä. Lisätty 24.4.2017.

17/17 6 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Nurmijärvellä 18.5.2017 Juha Oksanen suunnittelupäällikkö Mirka Karttunen kaavoitusinsinööri kaavan laatija