Millaisen kuvan todellisuudesta kvanttiekaniikan tulkinnat antavat? Luonnonfilosofian seura, Tieteiden talo 18.5.17 1 Kvantin oleus ja assan aaltoluonne Tuoo Suntola Havaitsijakeskeisestä systeeikeskeiseen todellisuuteen - Havaitsijan asea systeeissä Massan aaltoluonne - Planckin ytälön viesti - Massa koleksisuureena (aaltolukuna) Massaobjekti resonaattorina - Liikeäärä assa-aaltona - Interferenssi kaksoisrakokokeessa Mitä ostulaatteja tarvitaan itä ostulaatteja ei tarvita? - Holistisessa teoriassa saat ostulaatit ätevät kaikilla osa-alueilla!
Millaisen kuvan todellisuudesta kvanttiekaniikan tulkinnat antavat? Luonnonfilosofian seura, Tieteiden talo 18.5.17 Havaitsijakeskeisestä systeeikeskeiseen todellisuuteen Havaitsijakeskeinen allinnus joti antiikissa laneettojen liikkeen kuvaaiseen eisykleinä. Suteellisuusteoria kuvaa liikkeen vaikutuksen kelloiin ja etäisyyksiin aikadilaation ja ituuskontraktion avulla. Kuvaus yksinkertaistui, kun Koernikus tunnisti avaitsijan aikan ja liikkeen energiasysteeinä kuvatussa aurinkokunnassa. Kuvaus yksinkertaistuu, kun tunnistae avaitsijan aikan ja liikkeen energiasysteeinä kuvatussa avaruudessa: Mars Mercury Sun Moon Eart Juiter Venus Saturn E c E g M " GM " R Massaobjektin leoenergia on avaruuden D-laajeneisen liikeenergia = avaruuden uun assan synnyttää gravitaatioenergia. Pallosyetriasta jotuen kokonaisuuden vaikutus näkyy. ulottuvuudessa.
Millaisen kuvan todellisuudesta kvanttiekaniikan tulkinnat antavat? Luonnonfilosofian seura, Tieteiden talo 18.5.17 3 Havaitsijakeskeisestä systeeikeskeiseen todellisuuteen Havaitsijakeskeinen allinnus joti antiikissa laneettojen liikkeen kuvaaiseen eisykleinä. Suteellisuusteoria kuvaa liikkeen vaikutuksen kelloiin ja etäisyyksiin aikadilaation ja ituuskontraktion avulla. Havaintojen allinnuksesta iliöiden allinnukseen! Kuvaus yksinkertaistui, kun Koernikus tunnisti avaitsijan aikan ja liikkeen energiasysteeinä kuvatussa aurinkokunnassa. Kuvaus yksinkertaistuu, kun tunnistae avaitsijan aikan ja liikkeen energiasysteeinä kuvatussa avaruudessa: Mars Mercury Sun Moon Eart Juiter Venus Saturn E c E g M " GM " R Massaobjektin leoenergia on avaruuden D-laajeneisen liikeenergia = avaruuden uun assan synnyttää gravitaatioenergia. Pallosyetriasta jotuen kokonaisuuden vaikutus näkyy. ulottuvuudessa.
Kvantin oleus ja assan aaltoluonne Tuoo Suntola Diolin yteen säteilyjaksoon eittoia energia: z 3 E N π e μc f J 3 E f 3 Ez 1.5 1.19π e μ c f E c f c c ћk c kg Massan leoenergia aallonituusekvivalentin (Coton-aallonituuden) avulla ilaistuna: E c c ћk c
Pelkistetty Planckin vakio ja energian ytenäinen ilasu Säteilyn yksikköjakso E c c c Aineen leoenergia Erest i c i c i c E g Aineen kokonaisenergia Etot c i c c c c Coulobin energia Kiidytys Coulobin kentässä siirtää assan c q q E c N N c c r r 1 c 1 c E g
Liikkeen vaikutus leoliikeäärään Karakteristiset taajuudet: f F n, l,, E l s c 1 F n, l,, l s Liikkeessä oleva atoikello käy itaain! lativistinen assan kasvu ei ole seuraus noeudesta vaan lisäassa, joka on tarvittu liikkeen aikaansaaiseen. c 1 c v v c v c Aineen kokonaisenergia Etot c i c c c c Coulobin energia Kiidytys Coulobin kentässä siirtää assan c q q E c N N c c r r 1 c 1 c
Coton-aallonituudesta de Broglie-aallonituuteen i Coton resonaattori c ½ c Havaittavan jäljen varjostielle synnyttää objektin luovuttaa kineettinen energia! Nettoaalto/liikeäärä avaitaan leokeyksessä c v c 1 c 1 v v 1 1 v c v c v c Doleriliö: Havainnot leokeyksessä Etuaallon liikeäärä kasvaa Taka-aallon liikeäärä ienenee ½ 1 ½ β 1 β 1 β 1 β c rˆ db c rˆ β 7
Elektronin erustilat vetyatoissa sonanssieto: Elektronikeän, πr, ituus on aallonituuden onikerta k φ πr n n c c πr n r n ћ Etot r Ekin ECoulob c ћkc ћ c ћkc Zα c r r Zα EZn, c 1 1 n Z n α c 6 8 1 1 1 Kvanttitila ei ole sesifinen energiatila, vaan assa-aallon resonanssiedon täyttävän energiatilan inii. E Z,n [ev] n= n=1 13.6 [ev] n=3 16 6 8 1 1 1 16 r/r
Millaisen kuvan todellisuudesta kvanttiekaniikan tulkinnat antavat? Luonnonfilosofian seura, Tieteiden talo 18.5.17 9 Vaitoedot fysikaalisen todellisuuden kuvaaisessa Jos suteellisuuseriaate ja ekvivalenssieriaate ostuloidaan, ja valon noeus ja assaobjektien leoassa oletetaan vakioiksi, koordinaatistosuureista, ajasta ja etäisyydestä tulee funktioita gravitaatiotilasta ja objektin noeudesta avaitsijaan näden. Leotilan käsite äärtyy. Massa on energian ileneisuoto. Aaltofunktio on ostuloitu koleksisuure, jonka itseisarvon neliö kuvaa iukkasen esiintyisen todennäköisyystieyttä. Jos nollaenergiaeriaate ja allosyetrisesti suljettu avaruus ostuloidaan, ja aikaa ja etäisyyttä käsitellään koordinaatistosuureina, avaruuden laajeneinen synnyttää ortogonaalikoonentin jokaiseen liikkeeseen avaruudessa. Valon noeus ääräytyy avaruuden laajeneisesta ja aikallisesta gravitaatiotilasta. Leoassa on funktio objektin liiketilasta. Massa on aaltolukuna ilaistava energian ilentäisen substanssi (koleksisuure), assaobjekti kuvataan assa-aaltojen resonanssirakenteina.
Te tree of te natural sciences de Broglie Max Planck Albert Einstein Isaac Newton Galileo Galilei Claudius Ptoley Eudoxus Matter wave, wave function, inderterinis Planck equation, a quantu of action Te teory of relativity, FLRW cosology Te laws of otion, te balance of forces deterinistic, linear reality Scrödinger Te laws of nature are te sae in all systes in rectilinear otion. Ptoley astronoy Motions of lanets can be described by adding eicycles to circular orbits. - Te caracteristic frequency of atoic oscillators is deterined by te energy state te state of otion and gravitation. - lativity aears as a consequence of te conservation of total energy in sace - Quantu states are energy inia of te energy states of resonant ass wave structures Planck s equation can E c f c c Ricard be derived fro diole >> te energy of a EM-wave as te Feynan eission: 3 E A π e μc f for of te rest energy of ass E f Jaes Maxwell E Feynan s great ystery rest tot gtot Sace as te 3D surface Te energy of otion is obtained of a D sere? fro te energy of gravitation Electroagnetis can be described as interlay of otential energy and te energy of otion. Te total aount of energy in te world is conserved bot locally and globally - tere is always as uc energy in a cause as in its effect. Local is a irror of te universe (onadology).... sere is te ost erfect for, needing no joint and being a colete wole,... best suited to enclose and retain all tings and arts of te universe like te sun, oon and stars E Gottfried Leibniz Everyting in sace is united. Tales Aristotle Te ost exact of te sciences are tose wic deal ost wit first rinciles. Canges are driven by enteleceia, te actualization of otentiality. Nicolaus Coernicus
Newton-SR&GR-QM-FLRW aika [s] etäisyys [] assa [kg] varaus [As] t r e F=a F g = GM/R i ekvivalenssieriaate g suteellisuuseriaate Dynaainen Universui aika [s] etäisyys [] assa [kg] varaus [As] E t r = ħ k e Nolla-energia tasaaino, allosyetrisesti suljettu avaruus GM " c Eg R Taivaanekaniikka E rest(total) Kosologia E g(global) E kin Suteellisuuseriaate (aikallinen) Postulaatit: - Aika-avaruus - Valon noeuden vakioisuus - Suteellisuuseriaate - Ekvivalenssieriaate - Kosologinen eriaate Säköagnetisi Kvanttiekaniikka Postulaatit: - aaltofunktio - Planckin ytälö - Scrödingerin ytälö - Klein-Gordon ytälö - Hilbertin avaruuden syetriat gravitaatio etriikan oinaisuus FLRW -kosologia Postulaatit: - GR etriikka - Vastaavuuseriaate (SR) - Planckin ytälö - Hubble flow - Pieä aine, ieä energia - Inflaatioyoteesi - Gravitaatioaallot Energian säilyinen kaikissa vuorovaikutuksissa avaruudessa E rest(local) E kinetic E el.agn. E radiation Taivaanekaniikka E g(local) Säköagnetisi assa-aalto Massaobjektien kuvaus: Massa-aaltojen resonanssin toteuttavat rakenteet