Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Samankaltaiset tiedostot
Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luento 5: Käyräviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 5: Käyräviivainen liike

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

8 Suhteellinen liike (Relative motion)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

DYNAMIIKKA II, LUENTO 2 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

kertausta Esimerkki I

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

DYNAMIIKKA II, LUENTO 4 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

6 PISTETULON JA RISTITULON SOVELLUKSIA. 6.1 Pyörivistä kappaleista. Vaasan yliopiston julkaisuja Voiman momentti akselin suhteen avaruudessa

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

Luento 10: Työ, energia ja teho

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Liike pyörivällä maapallolla

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

kaikki ( r, θ )-avaruuden pisteet (0, θ ) - oli θ

Luento 10: Keskeisvoimat ja gravitaatio

Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

MEI Kontinuumimekaniikka

Mekaniikka, osa 2. Perttu Lantto. Luentokalvot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

(ks. kuva) ja sen jälkeen x:n ja y:n suhteen yli xy-tasossa olevan alueen projektion G:

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio. Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

edition). Luennot seuraavat tätä kirjaa, mutta eivät orjallisesti.

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

DYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Luennoitsija: Jukka Maalampi Luennot: , ma 9-10 ja ke Luentoja ei ole viikoilla 15 (pääsiäisviikko).

DYNAMIIKKA II, LUENTO 3 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Hitaustensori. Inertiaalikoordinaatisto {x} Kappaleen (mahd. ei-inertiaalinen) lepokoordinaatisto {y} )2 x = 1 2 T = 1.

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

Suhteellisuusteorian perusteet 2017

Liikkuvan varauksen kenttä

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

Esim. Liikkuvan kappaleen radiusvektori. on ajan funktio, missä komponentit x, y ja z riippuvat yhdestä muuttujasta, ajasta t.

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Täydennetään ja kerrataan Fitzpatrickin lukujen 18 ja 19 esitystä.

Liikkuvan varauksen kenttä

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 4: Taso- ja avaruuskäyrät

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 /

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

( ds ) A (2) ψ ξ dv + ψ 2 ξ dv = ψ 2 ξ ξ 2 ψ ) V

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

2.7.4 Numeerinen esimerkki

Gaussin lause eli divergenssilause 1

Transkriptio:

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia Suhteellinen translaatioliike Pyörimisliikkeestä Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia

Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike Pyörimisliikkeestä Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia

Suhteellinen liike Nopeusmittauksista suhteellinen nopeus (relative speed) = nopeus suhteessa johonkin koordinaatistoon (frame of reference) Tarkastellaan suoraviivaista liikettä Kaksi havaitsijaa A ja B, jotka liikkuvat toistensa suhteen nopeudella v AB Havaitsijoiden koordinaatistojen origot pisteissä O ja O Paikkavektori pisteeseen P havaitsijasta A on r = OP ja havaitsijasta B on r = O P, jolloin r = r + r AB, missä r AB on vektori, joka osoittaa A:sta B:hen Oletetaan, että havaitsija B ei ole kiihtyvässä liikkeessä A:han nähden

Galilein koordinaatistomuunnos Derivoidaan ajan suhteen d r = d r + d r AB = v = v + v AB, Derivoimalla uudestaan ajan suhteen saadaan d v = a = a Jos valitaan A ja B samaan pisteeseen ajanhetkellä t = 0, saadaan muunnoskaavat r = r v AB t v = v v AB a = a t B = t A = Galilein koordinaatistomuunnos

Inertiaalikoordinaatisto Galilein muunnoksen keskeisin ominaisuus on että molemmat havaitsijat mittaavat saman kiihtyvyyden Seuraus: kiihtyvyys invariantti koordinaatistomuunnoksessa, kunhan molemmat koordinaatistot ovat inertiaalikoordinaatistoja Merkitys: kaikki inertiaalikoordinaatistot ovat yhdenvertaisia Inertiaalikoordinaatisto (inertial frame of reference) = tasaisella nopeudella liikkuva koordinaatisto Koordinaatisto, joka liikkuu tasaisella nopeudella johonkin inertiaalikoordinaatistoon nähden myös inertiaalikoordinaatisto Ei-inertiaalinen koordinaatisto kiihtyvässä liikkeessä Myös normaalikiihtyyys kiihtyvää liikettä Normaalikiihtyvyys muuttaa koordinaatiston liikesuuntaa

Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike Pyörimisliikkeestä Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia

Kulmasuureet Ympyräradalla kulkevaa kappaletta kuvataan kulmasuureilla Hiukkasen paikka ympyräradalla paikkavektorin ja x-akselin välinen kulma θ Kulmanopeus ω ja ratanopeus v y ω = dθ ja v = ds = d(rθ) = Rω Kulmakiihtyvyys α R α = dω = d 2 θ 2 θ x

Kiihtyvyyden komponentit Kiihtyvyyden tangentiaalikomponentti Normaalikomponentti a T = dv = R dω = Rα a N = v 2 R = (ωr)2 R = Rω2

Pyörimisliikkeen vektorisuureet Kertaus Kulmanopeusvektori ω Kohtisuorassa pyörimisliikkeen tasoa vastaan Suunta määrätään oikean käden säännöllä ω α, α > 0 ω Kulmakiihtyvyysvektori α Samansuuntainen kuin ω jos α > 0 Vastakkaissuuntainen jos α < 0

Pyörimisliikkeen vektorisuureista tarkemmin Tarkastellaan z-akselin ympäri (vakio)etäisyydellä R, kulmanopeudella ω tapahtuvaa ympyräliikettä Säde R voidaan esittää myös paikkavektorin r pituuden r ja kulman γ avulla R = r sin γ Tällöin ratanopeus v = ωr sin γ z R γ r

Nopeus- ja kiihtyvyysvektorit v = ωr sin γ vektorimuodossa: v = ω r Kulmanopeusvektori ω pyörimistasoa vastaan kohtisuora vektori Suunta oikean käden säännöllä Tasaisessa ympyräliikkeessä vakio ω Kiihtyvyydellä vain normaalikomponentti Eli a = d v = ω d r = ω v a = ω v = ω ( ω r)! Pätevät tässä muodossa vain kun r ja γ vakioita

Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike Pyörimisliikkeestä Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia

Pyörivät koordinaatistot Kaksi toistensa suhteen pyörivää koordinaatistoa Koordinaatistojen origot O ja O samassa pisteessä O pyörii kulmanopeudella ω inertiaalikoordinaatiston O suhteen Mielivaltainen vektori A(t) Koordinaatistossa O Koordinaatistossa O A = A x î + A y ĵ + A z ˆk A = A x î + A yĵ + A z ˆk Origot samat A = A x î + A y ĵ + A z ˆk = A x î + A yĵ + A z ˆk = A

Aikaderivaatat Inertiaalikoordinaatistossa O Pyörivässä koordinaatistossa O d A = da x O î + da y ĵ + da z ˆk d A O = da x î + da y ĵ + da z ˆk Vain yksikkövektorit î, ĵ ja ˆk vakioita inertiaalikoordinaatistossa, joten d A O = da x î + da y ĵ + da z ˆk + A dî x + A dĵ y + A d ˆk z

Pyörivän koordinaatiston yksikkövektorit Koordinaatisto O (ja sen yksikkövektorit) pyörii vakiokulmanopeudella ω = dî = ω î, dĵ = ω ĵ, d ˆk = ω ˆk = A dî dĵ d ˆk x +A y +A z = A x( ω î)+a y( ω ĵ)+a z( ω ˆk) = ω A xî + ω A yĵ + ω A ˆk z = ω A = ω A Yleinen aikaderivoimisääntö d A O = d A O + ω A

Paikka- ja nopeusvektorit Sovelletaan derivoimissääntöä paikkavektoreihin d r O = d r O + ω r Merkitsemällä saadaan v = d r O ja v = d r O v = v + ω r

Kiihtyvyysvektori Kiihtyvyysvektoria muunnettaessa huomattava, että molemmat derivoinnit suoritettava samassa koordinaatistossa a = d 2 r 2 O = d O d r O Tästä saadaan tulokseksi a = d 2 r 2 O = d O a = a + 2 ω v }{{} + ω ( ω r) }{{} Coriolis keskipako d r O Esimerkki siitä, miksi Galilein muunnos menee rikki ei-inertiaalisessa koordinaatistossa kiihtyvyys ei enää invariantti

Maapallon pyörimisen aiheuttama kiihtyvyys Maapallo pyörii kulmanopeudella 7.3 10 5 rad s 1, jonka suunta maapallon keskustasta pohjoisnavalle päin Jos maapallo ei pyörisi, vapaasti putoavalle kappaleelle mitattaisiin kiihtyvyys g 0 Pyörimisen takia maan mukana pyörivä havaitsija näkee kappaleella kiihtyvyyden a = g 0 2 ω v ω ( ω r)

Keskipakokiihtyvyys maan pinnalla Maan pyöriminen muuttaa maan pinnalla olevien kappaleiden kokemaa maan vetovoiman kiihtyvyyttä Jos kappale paikallaan, Coriolis-termi häviää Efektiivinen vetovoiman kiihtyvyys g = g 0 ω ( ω r) Vetovoiman kiihtyvyys riippuu korkeusasteesta λ (latitude): Korjaustermin suuruus ω ( ω r) = ω 2 r cos 2 λ = 3.34 10 2 cos λ m/s 2 Korjaustermin suuruus pieni verrattuna g 0 :n arvoon 9.81 m s 2 Korjaustermin vaikutus painovoiman suuntaan mitätön N λ ω r g 0 ω ( ω r)

Coriolis-kiihtyvyys Vaikuttaa kaikkiin maapallon suhteen putoaviin kappaleisiin Esim. vapaasti putoava kappale kaartuu pohjoisella pallonpuoliskolla itään Coriolis-kiihtyvyyden vaikutuksesta Vastaavasti pohjoisella pallonpuoliskolla maanpinnan suuntaisesti liikkuva kappale kääntyy oikealle Eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle Fiktiivinen kiihtyvyys! seuraus maapallon pyörimisestä

Coriolis-kiihtyvyys yleisessä tapauksessa Yleisessä tapauksessa Coriolis-kiihtyvyydellä myös pystysuora komponentti Esim. matalapaineen keskuksen ympärillä pyörivät ilmamassat kiertävät pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään koska matalapainetta kohti tulevat ilmavirtaukset poikkeavat keskilinjasta oikealle Eteläisellä pallonpuoliskolla päinvastoin

Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike Pyörimisliikkeestä Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia

Karteesinen koordinaatisto z (x, y, z) r dz dx dy Tilavuuselementti dv = dx dy dz x y

Karteesinen koordinaatisto Karteesisen koordinaatiston paikkavektori r = xî + yĵ + z ˆk Nopeusvektori Kiihtyvyys Yleinen vektori v = d r a = d v = dx î + dy ĵ + dz ˆk = dv x î + dv y ĵ + dv z ˆk A = A x î + A y ĵ + A z ˆk

Napakoordinaatisto Sylinterikoordinaatiston erikoistapaus 2D:ssä Koordinaatit ρ Etäisyys origosta ϕ Paikkavektorin ja positiivisen x-akselin kulma Muuntoyhtälöt x(ρ, ϕ) = ρ cos ϕ; ρ(x, y) = x 2 + y 2 y ρ ϕ r x Huomaa, että ρ 0 ja ϕ [0, 2π] y(ρ, ϕ) = ρ sin ϕ; ϕ(x, y) = arctan y x

Yksikkövektorit Koordinaattisysteemien koordinaatteja vastaa yksikkövektorit y A Yksikkövektori osoittaa kasvavien arvojen suuntaan Tyypillisesti yksikkövektorien suunta riippuu tarkastelupisteestä Napakoordinaatiston paikkavektori ê ϕ ρ ϕ r ê ρ x r(ρ, ϕ) = ρê ρ Yleinen vektorisuure napakoordinaatistossa A = A ρ ê ρ + A ϕ ê ϕ

Napakoordinaatiston yksikkövektorit Napakoordinaatiston yksikkövektorit kytketty karteesisen koordinaatiston yksikkövektoreihin [êρ ê ϕ ] [ ] [î ] cos ϕ sin ϕ = sin ϕ cos ϕ ĵ Napakoordinaatiston yksikkövektorit riippuvat ϕ:stä! Lasketaan niiden derivaatat ajan suhteen: (Rotaatiomatriisi) dê ρ dê ϕ = d cos ϕ î + d sin ϕ ĵ + dî = d cos ϕ dϕ dϕ î + d sin ϕ dϕ = dϕ êρ cos ϕ + dĵ sin ϕ dϕ ĵ = dϕ êϕ

Nopeus ja kiihtyvyys napakoordinaatistossa y Nopeusvektori v = d r ê ϕ dϕ ϕ a = d v r ê ϕ r ê ρ ê ρ x = d [ dρ êρ + ρ dϕ = = d (ρê ρ) = dρ êρ + ρ dê ρ Nopeus v = d r = d (ρê ρ) = dρ êρ + ρ dê ρ = dρ êρ + ρ dϕ êϕ Kiihtyvyys saadaan nopeuden aikaderivaatasta êϕ ( d 2 ρ [ dϕ ρ 2 ] =... ] 2 ) ( ê ρ + 2 dρ dϕ + ρ d 2 ϕ 2 ) ê ϕ

Sylinterikoordinaatisto (x, y, z) = (ρ, φ, z) z ρ dz r dφ dρ φ x y ρ dφ Tilavuuselementti dv = ρ dρ dφ dz

Sylinterikoordinaatisto Napakoordinaatiston yleistys kolmeen ulottuvuuteen Täydennetty karteesisella z-komponentilla z Muuntoyhtälöt x(ρ, ϕ, z) = ρ cos ϕ ρ(x, y, z) = x 2 + y 2 ρ y(ρ, ϕ, z) = ρ sin ϕ z(ρ, ϕ, z) = z ϕ(x, y, z) = arctan y x z(x, y, z) = z ϕ z x

Yksikkövektorit sylinterikoordinaatistossa Paikkavektori r = ρê ρ + z ˆk Nopeus v = dρ êρ + ρ dϕ êϕ + dz ˆk Kiihtyvyys a = ( 2 dρ dϕ ( d 2 ρ [ dϕ ] 2 ) ρ 2 ê ρ + ρ d 2 ϕ ) 2 ê ϕ + d 2 z ˆk Yleinen vektori A = A ρ ê ρ + A ϕ ê ϕ + A z ˆk z r ˆk ê ϕ ê ρ y x

Pallokoordinaatisto (x, y, z) = (r, θ, φ) r sin θ z θ φ r dr x r dθ dθ y dφ r sin θ dφ Tilavuuselementti dv = r 2 sin θ dr dθ dφ

Pallokoordinaatisto Koordinaatteina etäisyys origosta r ja kulmat θ, ϕ Muuntoyhtälöt z x(r, ϕ, θ) = r sin θ cos ϕ ê r y(r, ϕ, θ) = r sin θ sin ϕ z(r, ϕ, θ) = r cos θ ρ(x, y, z) = x 2 + y 2 + z 2 x 2 + y θ(x, y, z) = 2 arctan z x ϕ θ r ê θ ê ϕ y ϕ(x, y, z) = arctan y x