Val+mon supistuvuuden säätely ja siihen vaiku<avat lääkeaineet

Samankaltaiset tiedostot
Systeeminen verenkierto. Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

FINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER

Endoteliini 1 (ET-1) eristettiin porsaan aortan

Ville-Veikko Hynninen

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri

Hermoston toiminnallinen jako

Verisuonia laajentavat lääkkeet

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Sydänlääkkeet. Sydänlääkkeet. Sepelvaltimotauti riski- ja syytekijöitä. Kuolemansyyt Suomessa 2008 CARDIOVASCULAR CONTINUUM

Sydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa

Essential Cell Biology

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

Kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet

Erektiohäiriö voi olla valtimotaudin varhainen varoitusmerkki

7. MAKSA JA MUNUAISET

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

Ihmisen endokriiniset rauhaset

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Isosorbide mononitrate Vitabalans 10 mg tabletit Isosorbide mononitrate Vitabalans 20 mg tabletit

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Rytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

VALMISTEYHTEENVETO. Pyöreä (halkaisija 6 mm), valkoinen, tasainen tabletti, jossa ei ole jakouurretta.

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Optimal blockade of RAA in Heart Failure

Sydänlääkkeet ja liikunta

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H

Bioaktiivisten tripeptidien (IPP ja VPP) vaikutus ihmisen verisuonitonusta sääteleviin entsyymeihin ACE1, enos ja COX-2 napanuoran laskimon

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Asiakastiedote 26/2014

Rajattu lääkkeenmäärääminen

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Kehitysopilliselta kannalta tarkasteltuna seksuaalisuus

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

Mitä uutta diabeetikon sydämen vajaatoiminnasta. Juhani Airaksinen TYKS

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bradykiniini endoteelin ja sileälihassolujen säätelijänä verisuonen tulehdustilassa

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

VALMISTEYHTEENVETO. Annostus on yksilöllinen ja määräytyy kliinisen vasteen ja systolisen verenpaineen mukaan.

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Orisild 20 mg tabletit , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

VALMISTEYHTEENVETO. Maksimiannos on 80 mg vuorokaudessa. Annosta ei tarvitse muuttaa munuaisten vajaatoiminta- tai maksakirroosipotilailla.

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

OSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN. Priapismi

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Nitro 0,5 mg resoribletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Estrogeenireseptorit laajentuneessa nousevassa aortassa

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Anatomia ja fysiologia 1

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

umpieritysjärjestelmä

Ihmisen elimistön energiatalous

METELI-projekti lopetuskokous

VALMISTEYHTEENVETO. Käytetään myös paikallisesti hemostaattina paikallispuudutteiden lisänä.

Hyponatremian uudet lääkehoidot

Angiotensiini II:n reseptorit sydän- ja verisuonitautien patogeneesissä. Jukka Lehtonen

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT

PET:n uusimmat diagnostiset mahdollisuudet sydänpotilailla

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Transkriptio:

19-11- 2012/ Verenkiertotaudit: syitä ja mekanismeja ja taudinkuvia Val+mon supistuvuuden säätely ja siihen vaiku<avat lääkeaineet Ilari Paakkari 1 Paakkari 2012 Biolääke+eteen laitos 191112 Verenvuotosokkia korjaavat mekanismit 3 Paakkari 2012 Paakkari 2012 Systeemisen verenkierron säätely (Guyton 1972) 2 4 1

Verenvuotosokki käytännössä Verenkierto Esikuorma Jälkiluorma Tyrehdytetään verenvuoto Aloitetaan nestehoito Kapasitanssisuonet BP=CO x TPR Kuljetussuonet Munuainen R= (L x n)/ r 4 Timo Jama: Ensihoito tapahtumapaikalla Lääkärin käsikirja, 15.4.2009 5 Vastussuonet 6 Kapasitanssisuonet Orgaaniset nitraa+t Verenkierron lääkkeet Esikuorma Digitalis, Beetasalpaajat Kalsiumherkistäjät BP=CO x TPR R= (L x n)/ r 4 Jälkiluorma Kuljetussuonet Munuainen Diuree+t, Spironolaktoni Beetasalpaajat Paikallinen Lämpö+la pco 2, po 2 K +, adenosiini ph Val+mon supistuvuuden säätelyn neljä tasoa Neuraalinen Noradrenaliini Hormonaalinen Noradrenaliini Angiotensiini II ANP AVP Adrenaliini Parakriininen Typpioksidi () Prostanoidit (PGI2, TXA2) Endoteliini (ET- 1) Endoteelin hyperplarisoiva tekijä (EDHF) Serotoniini Bradykiniini Vastussuonet Alfa- salpaajat, Reniinin estäkjät, ACE- estäjät, AT1- salpaajat, Kalsiumsalpaajat, Kalsiumherkistäjät, Beetasalpaajat 7 8 2

Adrenaliini ja Noradrenaliini Ainoastaan sympaattinen autonomisen hermoston osa säätelee vastussuonta Sympaattisen hermon stimulaatio supistaa vastussuonta (noradrenaliini / α 1 -reseptori) Adrenaliinin vaikutus riippuu reseptoreiden jakautumisesta kohdesuonessa (α 1 /β 2 ) 9 Sympaattisen hermostimulaation vähentyminen laajentaa vastussuonta 10 ADVENTITIA MEDIA ADR Sympatomimeettien vaikutuksia verenkiertoon α2 α2 α2 endothelium α > β 1 > β 2 α / β β 1 / β 2 D 1 > β 1 > α 1 Noradrenaliini Adrenaliini Isoprenaliini Dopamiini NA Sympathetic nerve α2 α2 α2 α2 ADR ADR 11 LUMEN Syke Verenpaine TPR 100 50 180 150 120 90 60 0 15 0 15 0 15 0 15 Aika (min) 12 3

Mediators regulating sympathetic varicosity Jahr 1974 Sympaattisen hermopäätteen monimuotoinen säätely - α 2 Uptake 1&2 NA 13 α 1 14 Presynaptic modulation of sympathetic nerve terminal Määritelmiä 30 metabotropic receptors 4 ionotropic receptors Transporter systems inhibition facilitation interaction between receptors? Review: Boehm & Kubista. Pharmacol Rev. 2002 Mar;54(1):43-99 15 Metabotrooppinen reseptori Vaikuttaa aktivoimalla tai estämällä entsyymejä Vaikutus G-proteiinien kautta Ionotrooppinen reseptori Vaikuttaa muuttamalla ionikanavien läpäisevyyttä 16 4

Noradrenaliinin vapautumiseen vaikuttavia mekanismeja Vapautuminen ê ATP (P2X) NA (α 2 ) Histamiini H 3 Adenosiini (A 1 ) Vapautuminen é ATP, ADP (P2Y) Bradykiniini (B2) Angiotensiini II (AT 1 ) Asetyylikoliini (ACh) ja Serotoniini (5-HT) NA α 1 17 18 Asetyylikoliini (ACh) Parasympaattisen välittäjäaine Koliiniesteraasit inaktivoivat nopeasti Ei kolinergistä hermotusta vastussuonissa Vasodilatoi vapauttamalla typpioksidia Endoteelifunktion testiaine 5-HT (serotoniini) Mahan enterokromaffiinisolujen tuote Varastoituu verihiutaleisiin ja keuhkojen neuroepiteliaalikudokseen Inaktivoituu maksan ja keuhkojen endoteelissa 19 20 5

5-HT Normaali sepelvaltimo: vasodilataatio Stabiili angina: vähäinen vasokonstriktio Variantti angina: vasospasmi Reniini- angiotensiinialdosteroni -järjestelmä (RAAS) Sarpogrelaatti: 5-HT 2A -salpaaja estää 5-HT:n koronaarispasmin Doggrell. Expert Opin Investig Drugs. 2003 May;12(5):805-23. 21 22 Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä ACE Beetasalpaajat Tiatsidit Amiloridi, triamtereeni Angiotensiini II (AT II) Asp - Arg - Val - Tyr - Ile - His - Pro - Phe 1 2 3 4 5 6 7 8 Angiotensiini I (AT I) Asp - Arg - Val - Tyr - Ile - His - Pro - Phe - His Leu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Spironolaktoni Tulehduskipulääkkeet Kalsitrioli 23 24 6

Reniini- angiotensiini - järjestelmä Reniini- angiotensiini - järjestelmä Angiotensi- nogeeni Proreniini AT (2-10) AT (2-8) AT IV (3-8) Renin AT I (1-10) ACE CAGE, Chymase, Cathepsin G AT II (1-8) AT (1-9) AT (1-7) Kininogeeni Bradykiniini ACE NEP AT (1-5) AT (3-7) Inak+iveja pep+dejä Reniini- reseptori AT4- reseptori AT1- reseptori AT2- reseptori Mas- reseptori B1 / B2 - reseptori Anu Vaajanen, Expression and func+on of angiotensins in the regula+on of intraocular pressure an experimental study. Väitöskirja Helsingin yliopisto 2009 25 Vasokonstrik+o Vasodilataa+o Vasodilataa+o Proliferaa+o An+proliferaa+o Proliferaa+o Neste+lavuuden säätö Proapoptoosi Sytokiinien vapautuminen Fibroosi Sikiönkehitys Sensorinen ak+vaa+o Mukailtu vii<estä: Anu Vaajanen, Expression and func+on of angiotensins in the regula+on of intraocular pressure an experimental study. Väitöskirja Helsingin yliopisto 2009 26 AVP Arginiinivasopressiini, Antidiureettinen hormoni ANP Atrial natriuretic peptide, Eteispeptidi An+diureeenen, josta nimi ADH Vasokonstrik+o voimakasta an+diureeesta vaikutusta suuremmalla pitoisuudella (V 1a reseptori) Vastavaiku<aa hypotensiota äärimmäisissä +lanteissa 27 Vasodilatoiva ja natriureeenen pep+di B- tyypin natriureeesen pep+din (BNP) geeni ilmentyy sydämen kammioissa mekaanises+ kuormituksest BNP vasodilatoi ja lisää natriumin ja veden eritystä virtsaan BNP- pitoisuus veressä lisääntyy nopeas+ sydämen ylikuormituksessa BNP i.v. on kokeilussa sydämen vajaatoiminnan hoitoon 28 7

Endoteliini (ET-1) Endoteliini Eristettiin porsaan aortan endoteelisoluviljelmästä 1988 Analoginen sarafotoksiinille (Atractaspis engadensis käärmeen myrkky) Elimistön voimakkain verenpainetta kohottava aine x 10 angiotensiini II:ta ja x 100 noradrenaliinia tehokkaampi 29 30 ET-1: reseptorit ja vaikutukset 20 ET- 1 0.5 nmol/kg i.v. ET -1 0. 5nm ol/ kg i.v. ET-1:n vaikutuksia: Vasodilataatio (ET B : :n vapautuminen) Vasokonstriktio (ET A : sileälihasvaikutus) Kasvutekijä (remodelling) MAP (mm Hg) 10 0-10 -20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Takase et al. Can J Cardiol. 2003 Jul;19(8):902-6 31 Time TIME (min) 32 Circulation 1993; 88:1172-1176 1/3 8

20 ET- 1 + an+seerumi ET -1 ANTISERUM BOLUS ET- 1 ET -1 0. 5nm ol/ kg i.v. 20 ET- 1 0.5 nmol/kg i.v. ET -1 0. 5nm ol/ kg i.v. MAP (mm Hg) 12 4-4 -12 p< 0. 05 MAP (mm Hg) 10 0-10 VSM ET A -receptor endothelial ET B -receptor (release of ) -20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Time TIME (min) 33 Circulation 1993; 88:1172-1176 2/3-20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Time TIME (min) 34 Circulation 1993; 88:1172-1176 3/3 Adrenaliini ATII AVP Insuliini Kortisoli IL-1 Trombiini Glukoosi Ox-LDL Hypoksia + ET-geeni - Hankausvoima (shear stress) PGI 2 ANP, BNP, CNP ET-1 ET-1 kudoksissa ja plasmassa Prepro-ET-1 mrna Prepro-ET-1 keuhkovaltimohypertensio systeeminen hypertensio arteroskleroosi sydänlihasiskemia sydämen vajaatoiminta skleroderma Big ET-1 ET-1 ECE 35 36 9

ET-salpaajat Bosentaani: Ei-selektiivinen ER-antagonisti Terve koehenkilö: ET A/B - salpaaja i.v. TPR, keuhkoverenkierron vastus MAP HR ( ) Endoteliini on ääreisvastuksen ja verenpaineen fysiologinen säätelijä 37 estää kilpailevasti ET-1:n ja muiden ET-peptidien vaikutuksen ET A : K i = 4,1-43 nm ET B : K i = 38-730 nm PGI 2 TXA 2 ET B Relaksaatio ET-1 ET B ET A Supistus Proliferaatio Antiproliferaatio Endoteeli Verisuonen sileälihas 38 Typpioksidi Typpioksidi (): verisuonen endoteelin parakriininen vasodilataattori, hermoston välittäjäaine, immuunisolujen toksiini An+- aggregaa+o. L-Arginiini Ca ++ Shear stress cs Ach, ET- 1, BK Suonen lumen. L-Sitrulliini. Endoteelisolu :n vaikutus Hyperkolesterolemia Hypertensio Diabetes Tupakointi Infektio :n vaikutus L-Arginiini Antioksidantit (Glutationi, C-vitamiini, E-vitamiini) 39 Relaksaatio Ca ++ cgmp sgc GTP Suonen sileälihas Statiinit ACE-estäjät ASA 40 10

L-Arginiini: typpioksidisyntaasin substraatti An+- aggregaa+o Typpioksidi. L-Arginiini Ca ++ Shear stress cs Ach, ET- 1, BK. -synteesin esto väärällä substraatilla L-Sitrulliini. Relaksaatio Ca ++ cgmp sgc GTP 41 42 Endothelial dysfunction 1/2 Verisuonet parakriiniset säätelijöitä Endothelium intact Endothelium removed 43 44 11

Käsivarren verenvirtaus, ANP / GC / PDE5 Kontrolli Endoteelin synteesi Sydän ANP Orgaaniset nitraatit. + + S-salpaaja Relaksaatio pgc PDE5 sgc Ca ++ cgmp GTP Verisuonen sileälihas L-NMMA (µmol/min) Aika (min) 45 Sildenafiili - 46 Typpioksidin luovuttajat: orgaaniset nitraatit Typpioksidin kohentajat (PDE5:n salpaajat) erektiohäiriön hoidossa Glyseryylitrinitraatti Isosorbididinitraatti Isosorbidimononitraatti Natriumnitroprussidi Sildenafiili Tadalafiili Vardenafiili 47 48 12

Vasoaktiivisia endoteeliperäisiä säätelijöitä Suonen sisätila Endoteeli Prostanoidit ja EDHF EDHF cs / is <----> COX-1 / COX-2 PGI 2 TxA 2 PG? Relaksaatio Konstriktio 49 Suonen sileälihas 50 Endothelium derived hyperpolarizing factor EDHF Endoteeliperäinen EDHF relaksoi verisuonta mekanismilla, joka ei liity typpioksidiin tai prostanoideihin Vaikuttaa pienissä vastusvaltimoissa, joissa :lla vähemmän vaikutusta kuin suuremmissa kuljetussuonissa (McGuire et al., 2001) 51 (db/db) = leptin-deficient mice 52 13

Endoteelin dysfunktion syitä, mekanismeja ja seurauksia ENDOTEELIN DYSFUNKTIO 53 54 Acetylcholine-induced relaxation in blood vessels from endothelial S knockout mice 0 20 es +/+ * Arterial relaxation dependent on and / or COX-dependent product No EDHF-like responses Interplay of S and COX? Relaxation to ACh 40 60 0 20 es -/- * * L- NAME estää typpiksidin synteesiä Indometasiini salpaa prostanoidien tuotannon Control L-NAME Indomethacin L-NAME + Indomethacin 40 Chataigneau et al: Br. J. Pharmacol 126:219-226, 1999 55 60 Chataigneau et al: Br. J. Pharmacol 126:219-226, 1999 56 14

Infek+o lisää val+mon prostanoidiriippuvuu<a COX- 2:n ilmentyminen lisääntyy iäkkäillä Increased prostanoid dependency of arterial relaxa+on in Chlamydia pneumoniae- infected mice. COX- 1 COX- 2 Törmäkangas L, Ketonen J, Leinonen M, Saikku P, Paakkari I. J Med Microbiol. 2006 Aug;55(Pt 8):1017-21. COX- 1 COX- 2 * 57 young old young old Kang KB, Van Der Zypp A, Iannazzo L, Majewski H. Transl Res. 2006 Dec; 148(6):289-94.!! Age-related changes in monocyte and platelet cyclooxygenase expression in healthy male humans and rats. 58 Buerkle et al, Circulation. 2004;110:2053-2059 Buerkle et al, Circulation. 2004;110:2053-2059 59 60 15

Effect of COX- 2 dele+on and diet on availability of prostacycline (PGI 2 ) pg/ml Inactivation Tulehtuneen of suonen makrofagien & action of happiradikaalit inak+voivat typpioksidin nitrates Endoteelisolu PGI 2 (6- keto PGF- 1α) 4000 3000 2000 1000 p=0.002 p=0.002 COX- 2 intact COX- 2 deleted Paksuuntuneen in+man makrofagit Arginiini Paakkari 2007 0 Control Diet Atherogenic Narasimha A, Watanabe J et al. Prostaglandins Other Lipid Mediat. 2007 Aug;84(1-2):24-33. Glyseryylitrinitraae korvaa pu<uvan typpioksin 62 SEPELVALTIMOT 63 64 16

Sepelvaltimot Kylmäaltistustesti: alkavassa koronaaritaudissa Supistuvuuden säätely poikkeaa vastussuonista autoregulaatio Ateroskleroosissa dysfunktio: esim. supistus kylmäaltistuksessa dilataation sijasta Asetyylikoliini saattaa supistaa ateroskleroottista sepelvaltimoa 65 Sepelvaltimon läpimitta (% lähtötasosta) 125 100 75 0 Irregular Smooth ** Start End Start End Nabel et al * 66 Coronary dilatation Parasympaattisen hermoston vaikutus sepelvaltimoissa Direct vascular smooth muscle relaxation Endothelium dependent vascular smooth muscle relaxation Vaguksen stimulaatio (heikko vasodilataatio) ACh-infuusio voimakas vasodilataatio :n vapautuminen endoteelistä Adenosine (++) Dipyridamol Nitroglycerine Nitroprusside SIN-1 Acetycholine Bradykinin Serotonin Endothelin-1 Adenosine (+) 67 GC:n aktivaatio cgmp Vasorelaksaatio 68 17

Koronaarisuonten sympaattiset reseptorit Koronaarisuonten autoregulaatio: paikalliset metaboliset tapahtumat säätelevät supistusastetta epikardiaaliset suonet: α > β intramuraaliset suonet: β > α 69 P O2 P CO2 ph [K + ] interstitum [lactic acid] interstitum [ATP] interstitum [ATP] intracellular space [ADP] interstitum [adenosine] interstitum 70 Adenosiini tärkein sepelvaltimon autoregulaattori Myokardiumin O 2 ATP Adenosiini Koronaaridilataatio verenvirtaus myokardiumin hapensaanti 71 18