Kehitysopilliselta kannalta tarkasteltuna seksuaalisuus
|
|
- Leena Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Andrologia Olavi Pelkonen Miehisyyden käsitteeseen sisältyy monenlaisia mielikuvia alkaen seksuaalisesta suorituskyvystä ja päätyen Arnold Schwarzeneggerin ulkomuotoon. Tässä katsauksessa tarkastelen lääkkeitä ja miehisyyttä pääasiassa kahdesta näkökulmasta: minkälaista haittaa lääkeaineet aiheuttavat miehen seksuaalisuuden eri puolille ja miten ne voivat lievittää tai korjata miehisyyden puutteita. Lopuksi käsittelen pääasiassa lääketieteen ulkopuolella tapahtuvaa lääkeaineiden käyttöä miehisyyden korostamiseksi. Erektiohäiriöiden hoito on muuttumassa radikaalisti, mikä on tuomassa tämän miehisyyden kannalta tärkeän osa-alueen»potilasystävällisen» lääkehoidon piiriin. Toisaalta helpot ja tehokkaat lääkkeet voivat lisätä uudentyyppistä»väärinkäyttöä». Kehitysopilliselta kannalta tarkasteltuna seksuaalisuus toimii ainakin korkeammissa eliöissä suvunjatkamisen takuuna ja pontimena. Toisaalta ihmisen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen evoluutio on johtanut myös seksuaalisuuden hallintaan ja rajoituksiinkin, ja se on irtaantunut paljolti alkuperäisestä tehtävästään. Kuitenkin erektio on säilynyt miehisyyden viimeisenä osoituksena ja mittarina, ja sen häiriöt vaikuttavat voimakkaasti miehen minäkuvaan, itsetuntoon, toimintakykyyn avio- tai avoliitossa ja sosiaalisessa elämässä ja yleensä elämänlaatuun (Pelkonen ym. 1995, British Medical Journal , Holmes 2000). Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että erektiohäiriö vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti kroonisten sairauksien esimerkiksi depression pahenemiseen ja pitkittymiseen (Laumann ym. 1999). Koska depressioon sinänsä liittyy libidojen heikentymistä ja erektiohäiriöitä, syntyy noidankehä, joka vain pahentaa tilannetta. Äskettäisen ruotsalaistutkimuksen mukaan (Bardage ja Isacson 2000) myös verenpaineen lääkehoitoon liittyvät impotenssiongelmat huonontavat elämänlaatua eniten kaikista haittavaikutuksista. Voidaan vain arvailla, kuinka usein seksuaalitoimintojen häiriöt johtavat hoidon keskeyttämiseen. Aiemmin impotenssia ja erektiohäiriötä pidettiin valtaosaltaan psyykkisten tekijöiden aiheuttamana ja vaikeasti korjattavana tilana. Viime vuosien aikana on kuitenkin käynyt selväksi, että se liittyy hyvin usein elimelliseen sairauteen tai sairauksien hoitoon ja on siten periaatteessa verrattavissa mihin tahansa somaattiseen sairauteen tai oireeseen. Yleisimmin häiriön taustalla näyttää olevan sydämen vajaatoiminta tai muu sydänsairaus, diabetes tai verenpainetauti, mutta myös hoitamaton ulkustauti, artriitti ja allergiat liittyvät usein impotenssiin (Johannes ym. 2000). Psyykkiset sairaudet aiheuttavat myös impotenssia, mutta ilmiön yleisyydestä ei ole luotettavia tutkimuksia. Toisaalta on vaikeata usein selvittää, mikä on syy ja mikä seuraus, koska myös monien edellä mainittujen kroonisten sairauksien hoidossa käytettävät lääkeaineet aiheuttavat impotenssia ja erektiohäiriöitä, ja hyvinkin hoitotasapainossa olevissa sairauksis Duodecim 2001;117: O. Pelkonen
2 Kolinerginen hermo ACh Asetyylikoliini ACh M3 M3 Muskariinireseptori Adrenerginen hermo NA NANCerginen hermo NO L-arg NO NOS Endoteelisolu PGS AA PGE 2 NO PGE 2 NA Noradrenaliini GC AC + EP 2/4 α 2 α 1 ETA/B ET Endoteliini cgmp camp camp IP 3 Sileälihassolu Ca Ca Relaksaatio Kontraktio Kuva 1. Erektion säätelyn paikalliset mekanismit. Lyhenteet: AC = adelylaattisyklaasi, camp = syklinen adenosiinimonofostaatti, cgmp = syklinen guanosiinimonofosfaatti, NA = noradrenaliini, NO = typpioksidi, NOS = typpioksidisyntaasi, PGS = prostaglandiinisyntaasi. sa seksuaalitoimintojen häiriöt eivät välttämättä vähene. Erektion hermostollinen säätely Erektiossa on kysymys peniksen corpus cavernosumiin verta tuovien kierteisvaltimoiden sileän lihaksen relaksaatiosta ja supistumisesta. Relaksaatio johtaa erektioon ja supistuminen erektion loppumiseen. Sileän lihaksen relaksaatiota ja veltostumista säätelevät hermot ja välittäjäaineet tunnetaan hyvin pitkälti (Maggi ym. 2000, Moreland ym. 2001) (kuva 1). Viime kädessä erektion aiheuttaa kolinergisen ja NANC-ergisen (non-adrenergic, non-cholinergic) stimulaation aikaansaama, typpioksidin välityksellä sileässä lihaksessa tapahtuva syklisen guanosiinimonofosfaatin (GMP) pitoisuuden kasvu, joka johtaa relaksaatioon. Myös endoteelisolussa syntetisoituva prostaglandiini E 2 ja VIP-ergisistä hermopäätteistä vapautuva vasointestinaalinen polypeptidi (VIP) lisäävät syklisen AMP:n määrää, joka sekin vaikuttaa erektioon. Adrenerginen stimulaatio noradrenaliinin ja alfa 1 - ja alfa 2 - reseptorien välityksellä sekä endoteliini ET A/B - reseptorien välityksellä pienentää solunsisäisen syklisen AMP:n määrää ja aiheuttaa sileän lihaksen supistumisen ja peniksen veltostumisen. 1981
3 Kortikaaliset assosiatiiviset keskukset (näkö-, kuulo-, kosketusinformaatio) Amygdala DA Hypotalamus NO, oksitosiini Pons-medulla 5HT Selkäydin DA Zona inserta DA Penis Kuva 2. Libidon ja seksuaalisten toimintojen säätelyyn osallistuvat keskushermostoalueet ja välittäjäaineet. Lyhenteet: DA = dopamiini, NO = typpioksidi, 5-HT = 5-hydroksitryptamiini. Nämä säätelymekanismit tarjoavat monia kohteita lääkeainevaikutuksille. Libidon ja erektion säätely on kuitenkin paljon monimutkaisempaa ja siihen osallistuvat monet sentraaliset mekanismit ja välittäjäaineet (kuva 2). Rottien libidon ja erektion säätelyyn osallistuvat keskushermostoalueet ja hermoradat on selvitetty varsin pitkälle, ja koe-eläimille voidaan myös tehdä hyvin pitkälle meneviä farmakologisia interventioita (Moreland ym. 2001). Erityisesti dopamiinin merkitys erektion ja libidon säätelyssä on noussut keskeiseen asemaan, ja tätä seikkaa on käytetty hyväksi joidenkin impotenssitapauksien hoidossa (Heaton 2000). Alkujaan potilaskohtaiseen kliiniseen kokemukseen perustuva vanha käsitys, jonka mukaan dopamiinin määrän tai vaikutuksen lisääntymiseen kohdistuvat Parkinson-lääkkeet vaikuttavat myös libidoon, on nyt saanut kokeellisen selityksen. Myös prolaktiinilla on merkitystä seksuaalitoimintojen sentraalisessa säätelyssä, ja tiettyjen psyykenlääkkeiden haittojen katsotaan selittyvän tällä perusteella. Keskushermoston muillakin välittäjäaineilla, mm. oksitosiinilla, 5-hydroksitryptamiinilla ja typpioksidilla katsotaan olevan merkitystä seksuaalitoimintojen säätelyssä. Seksuaalitoimintojen häiriöitä aiheuttavat lääkeaineet Taulukossa 1 on lueteltu yleisimmät lääkkeet tai lääkeryhmät, jotka voivat aiheuttaa erektiohäiriöitä tai muita seksuaalitoiminnan häiriöitä (libidon heikkeneminen, ejakulaatio-ongelmat jne.) joko sentraalisten tai perifeeristen mekanismien kautta. Duodecimin palstoilla on asiaa käsitellyt viimeksi Klinge (1996). Arviot lääkkeiden osuudesta seksuaalitoimintojen häiriöiden aiheuttajina vaihtelevat. Klinge viittaa tutkimuksiin, joissa jopa 25 % impotenssitapauksista on arvioitu osittain tai kokonaan lääkeaineiden aiheuttamiksi. Yleislääkärin käsikirjan ja tietokannan mukaan (Hovatta 1999) noin 10 % impotenssista liittyisi lääkkeiden käyttöön. Arviointi on kuitenkin hyvin vaikeaa, koska sairaudet jo sinänsä aiheuttavat impotenssia ja sairaudet ja niiden lääkehoidot kietoutuvat monimutkaisesti vyyhdeksi, jossa on vaikeaa erottaa»kanaa munasta» (Tomlinson 1998). Myös impotenssin liittymistä yksittäisiin lääkeaineisiin tai lääkehoitoihin on useimmiten vaikea arvioida yksiselitteisesti; asiaa koskevat julkaisut ovat suurelta osin tapausselostuksia, ja monet kokooma-artikkelit ja muut lähteet antavat usein ristiriitaisia tietoja. Kliinisessä tilanteessa lienee selvintä vaihtaa lääke johonkin harmittomammaksi väitettyyn, mutta sildenafiilin tultua markkinoille turvauduttaneen yhä enemmän tilanteen suoraan helpottamiseen lääkehoidolla. Verenpainelääkkeitä pidetään yleisimpinä seksuaalitoimintojen häiriöitä aiheuttavina lääkkeinä (Klinge 1996, Keene ja Davies 1999). On kuitenkin todennäköistä, että haitallisen vaikutuksen taustalla ovat usein taudin aiheuttamat verisuonten seinämien ateroskleroottiset muutokset, joihin liittyneenä lääkeaineiden verenpainetta alentavat ja autonomiseen hermostoon kohdistuvat vaikutukset tulevat erektion kannalta kriittisiksi. Vanhat, jo yleisestä käytöstä poistuneet lääkeaineet klonidiini, metyylidopa ja 1982 O. Pelkonen
4 Taulukko 1. Erektio-, ejakulaatio-, ja orgasmihäiriöitä sekä libidon muutoksia aiheuttavia lääkeaineita. Lääkeaineryhmä Seksuaalitoimintojen Todennäköinen kohde Huomautuksia häiriöt tai vaikutusmekanismi Verenpainelääkkeet Beetasalpaajat Käytännössä kaikilla Keskushermoston AR:n salpaus? Lipidiliukoisemmilla jossain määrin Puudutevaikutus? (ei kaikilla!) (propranololi ym.) Hypotensio? vähemmän Kalsiumkanavan salpaajat Käytännössä harvinaisia Hypotensio? Erityyppisten lääkkeiden eroista ei tietoa ACE:n estäjät, Käytännössä harvinaisia Hypotensio? Erityyppisten lääkkeiden angiotensiinireseptorin estäjät eroista ei tietoa Diureetit Käytännössä kaikilla Hermosolun ionitasapainomuutokset? Tiatsidit ja spironolaktoni jossain määrin Hormonaaliset muutokset? tärkeimmät, (erityisesti spironolaktoni) muista vähän tietoa Digoksiini Hormonaaliset muutokset? Antikolinergiset lääkkeet Kaikilla varsin Muskariinireseptorien salpaus Varsinaiset antikolinergit, heikko vaikutus psykoosilääkkeet, trisykliset depressiolääkkeet, eräät antihistamiinit Masennuslääkkeet Trisykliset Käytännössä kaikilla Alfa 2 -AR:n salpaus? Enemmän vaikutusta Muskariinireseptorien salpaus? ejakulaatioon kuin Sedaatio? erektioon MAO:n estäjät Käytännössä harvinaisia Adrenerginen stimulaatio? Vain moklobemidi käytössä Serotoniinilääkkeet Käytännössä kaikilla Sentraalisen 5-HT:n pitoisuuden kasvu Yhdisteiden eroista ei tietoa jossain määrin»uudet» masennuslääkkeet Vaikutus vaihtelee Sentraalisen 5-HT:n pitoisuuden kasvu? yhdisteittäin Psykoosilääkkeet Käytännössä kaikilla Hyperprolaktinemia Fentiatsiineilla eniten, jossain määrin AR:n salpaus (ejakulaatio) haloperidolilla vähiten?»atyyppiset» psykoosilääkkeet Teoreettisesti vähemmän kuin»klassisilla» Opioidit Käytännössä kaikilla Sedaatio Antiandrogeeniset lääkkeet Käytännössä harvinaisia Hormonaaliset muutokset (simetidiini, syproteroniasetaatti) AR = adrenerginen reseptori reserpiini lienevät olleet hankalimpia häiriöiden aiheuttajina. Beetasalpaajat aiheuttavat erektiohäiriöitä, mutta niiden mekanismi ei ole täysin selvä. Myös diureetit aiheuttavat erektiohäiriöitä. Kalsiumkanavan salpaajat, ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat aiheuttanevat vähiten seksuaalitoimintojen häiriöitä (Opie 2000). Psyykenlääkkeet. Yleinen käsitys on ollut, että»vanhat» neuroleptit ja trisykliset depressiolääkkeet aiheuttavat useammin seksuaalitoiminnan häiriöitä kuin uudemmat lääkeaineet. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksioikoinen, koska uudemmistakin depressiolääkkeistä ainakin serotoniinin takaisinoton estäjät aiheuttavat potenssihäiriöitä ja»atyyppiset» neuroleptit vaikuttavat häiriöitä aiheuttavalla tavalla keskushermoston järjestelmiin, huolimatta niiden jossakin määrin erilaisesta reseptorisitoutumiskirjosta. Psyykenlääkkeiden aiheuttamille häiriöille on tyypillistä, että erektiohäiriön lisäksi esiintyy usein ejakulaation viivästymistä tai puuttumista (Lepola ym. 1995). Jo pelkkä väsyttävä vaikutus johtaa seksuaalisen halukkuuden vähenemiseen, ja jos lääkkeellä on vielä spesifisempiä vaikutuksia dopaminergisiin tai muihin seksuaalitoimintojen kannalta merkittäviin järjestelmiin, häiriöt ovat mahdollisia. Viime aikoina varsinkin uudempien depressiolääkkeiden tultua markkinoille on impotenssiasiat otettu myös markkinointikeinoksi. Bentsodiatsepiinit ja uudemmat unilääkkeet eivät vaikuta suoraan 1983
5 Taulukko 2. Erektiohäiriön hoidossa käytettävät lääkeaineet (Lukkarinen 1999, Moreland ym. 2001). Lääkeaine Kohde/vaikutusmekanismi Käyttötapa Pääasiassa perifeerisesti vaikuttavat Sildenafiili 1 PDE5:n esto p.o. Vardenafiili PDE5:n esto p.o. Papaveriini 1 PDE:n epäselektiivinen esto i.c., paik. Alprostadiili 1 EP-reseptorin aktivointi i.c., i.u., p.o., paik. Alprostadiili/pratsosiini EP-reseptorin aktivointi/α-reseptorin salpaus i.u. VIP/fentolamiini VIP-reseptorin aktivointi/α-reseptorin salpaus i.u. Glyseryylinitraatti guanylaattisyklaasin aktivointi paik. Minoksidiili Katp-kanavan avaus paik. Pratsosiini α-adrenergisen reseptorin salpaus i.c. Klooripromatsiini α-adrenergisen reseptorin salpaus i.c. Myös tai pääasiassa keskushermostossa vaikuttavat Fentolamiini α-adrenergisen reseptorin salpaus p.o., i.c. Johimbiini 1 (vain yhdistelmävalmisteessa) α-adrenergisen reseptorin salpaus p.o. Tratsodoni 5-HT2c/α-adrenergisen reseptorin salpaus p.o. Apomorfiini D2-R:n aktivointi s.l. 1 Hyväksytty käyttöaihe Käyttötapojen lyhenteet: i.c. = paisuvaisen sisään, i.u. = virtsaputkeen, p.o. = suun kautta, s.l. = kielen alle, paik. = paikallisesti seksuaalitoimintoja sääteleviin mekanismeihin, mutta yleinen väsyttävä ja sedatoiva vaikutus voi heijastua myös libidoon. Buspironista ei ole tutkimuksia, eikä sen mahdollisista seksuaalitoiminnan häiriöitä aiheuttavista vaikutuksista voida sanoa mitään varmaa monensuuntaisten reseptorivaikutustenkaan (5-HT1A-agonismi, presynaptisen dopamiinireseptorin antagonismi) perusteella. Nautintoaineet. Alkoholin liikakäyttö lienee epäilyksettä eniten seksuaalitoimintojen häiriöitä ja impotenssia aiheuttava tekijä (Klinge 1995). Jo suhteellisen pienet akuutit annokset aiheuttavat erektioimpotenssia, ja pitkäaikainen väärinkäyttö voi johtaa seksuaalisten toimintojen pysyviin muutoksiin. Alkoholin kroonisella väärinkäytöllä on paljon seuraamuksia, kuten hormonaaliset muutokset ja neurologiset vauriot, jotka voivat johtaa libidon heikkenemiseen ja pysyviin erektio-ongelmiin. Nikotiini voimakkaana gangliostimulanttina lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja voi sitä kautta aiheuttaa erektiohäiriöitä. Krooniseen tupakointiin liittyvät verisuonivaikutukset lienevät jatkuvampien erektio-ongelmien taustalla. Erektiohäiriössä käytettävät lääkeaineet Tilanne seksuaalitoimintojen häiriöiden lääkehoidossa on nopeasti muuttumassa, ja markkinoilla on useita eri tavoilla vaikuttavia lääkeaineita ja lisää on tulossa. Taulukossa 2 on lueteltu merkittävimmät lääkeaineet sekä niiden vaikutusmekanismit ja käyttömuodot. Kattavampia katsauksia ovat laatineet mm. Lukkarinen (1999), Holmes (2000), Moreland ym. (2001). Sildenafiilin käyttöönotto 1998 mullisti erektiohäiriöiden lääkehoidon, eikä yksikään suomalainen lääkäri liene välttynyt tulemasta tietoiseksi tästä aineesta, ja sama koskee suurta yleisöä (esim. Klaukka ja Idänpään-Heikkilä 1998, Niemi 1998, Rosen 1998, Lukkarinen ja Tapanainen 1999). Sildenafiili on suun kautta otettava, tehokas ja kohtalaisen turvallinen lääkeaine. Sen avulla jopa 70 % potilaista saa avun syystä riippumatta. Se vaikuttaa erityisesti paisuvaiskudoksen sileälihassoluissa olevaa PDE5- entsyymiä estävästi, minkä seurauksena cgmp:n hajoaminen estyy ja pitoisuus suurenee. Tämä taas johtaa sileän lihaksen relaksaatioon ja erektioon. Vaikutusmekanisminsa mukaisesti sildenafiili vaikuttaa vain seksuaalisen stimulaation yhteydessä, eikä sillä näyttäisi olevan suoranaista vaikutusta libidoon. Sildenafiililla ei ole 1984 O. Pelkonen
6 myöskään todettu olevan vakavia yhteisvaikutuksia, mutta erityisesti sydän- ja verisuonisairauksissa tilanteen huolellinen punninta on tarpeen. Sildenafiilin jälkeen on pyrkimässä markkinoille useita samalla tavoin vaikuttavia suun kautta otettavia lääkeaineita. Erektioon voidaan vaikuttaa myös salpaamalla paisuvaiskudoksen sileän lihaksen adrenergiset reseptorit. Fentolamiini on alfa 1 -/alfa 2 - adrenerginen antagonisti, mutta sillä saattaa myös olla jonkin verran keskushermostoon kohdistuvaa vaikutusta. Se näyttäisi olevan vähemmän vaikuttava kuin sildenafiili; vaikutusta ilmenee noin %:ssa orgaanisista erektiohäiriöistä. Sildenafiilin tultua markkinoille on paisuvaiskudokseen ruiskutettavien lääkeaineiden käyttö vähenemässä. Erektio saadaan aikaan valtaosalle potilaista ruiskuttamalla paisuvaiskudokseen lääkeainetta (Tammela 1998, Lukkarinen 1999), joka vaikuttaa jossakin erektiomekanismin spesifisessä kohdassa (kuva 1). Papaveriini on fosfodiesteraasin epäselektiivinen estäjä, fentolamiini on alfa 1 -/alfa 2 -adrenerginen antagonisti ja alprostadiili (prostaglandiini E 1, PGE 1 ) sileän lihaksen EP-reseptoriagonisti. Hankalimmat haitat ovat priapismi ja paisuvaisen arpeutuminen. Alprostadiilia voidaan käyttää myös virtsaputken kautta. On kuitenkin selvää, että myöntyvyys injektiolääkitykseen rapautuu nopeasti jatkuvassa käytössä, varsinkin kun on olemassa suun kautta otettavia lääkkeitä. Erektiohäiriöihin voidaan vaikuttaa myös keskushermostomekanismien kautta (kuva 2). Tratsodoni on toisen polven depressiolääke, joka lisää aivojen dopamiinipitoisuutta ilmeisesti samalla mekanismilla (takaisinoton esto) kuin se lisää noradrenaliinin pitoisuutta ja saattaa siksi lisätä seksuaalista halukkuutta ja erektiovalmiutta. Tratsodonin potentiaalisesti hyödyllinen vaikutus erektiohäiriöissä todettiin sattumalöydöksenä; se aiheutti joillekin potilaille pitkittyneen erektion. Apomorfiini on itse asiassa vanha lääke, jota on käytetty Parkinsonin taudin hoidossa ja oksetuslääkkeenä, koska se on dopamiinireseptoriagonisti. Tähän reseptorivaikutukseen perustunee apomorfiinin stimuloiva vaikutus seksuaalisiin toimintoihin. Johimbiini on»ikivanha» alkaloidi, joka vaikuttaa presynaptisiin alfa 2 -adrenergisiin reseptoreihin lisäten kolinergista ja vähentäen adrenergista aktiivisuutta. Väitetään, että johimbiini herkistää keskushermoston vastetta seksuaaliseen stimulaatioon, mutta suomalaisessa kaksoissokkotutkimuksessa se ei ollut lumetta parempi (Kunelius ym. 1997). Seksuaalista suorituskykyä lisäävät lääkeaineet tai muut yhdisteet Kautta kirjoitetun historian mies on pyrkinyt lisäämään seksuaalista suorituskykyään tai vastakkaisen sukupuolen halukkuutta käyttämällä ns. afrodisiakumeja (termi tulee kreikkalaisen jumaltaruston rakkauden jumalattaresta Afroditesta). Alkoholi lienee edelleen käytetyin»lääke» tässä tarkoituksessa, mutta määrän suhteen on oltava on hyvin tarkkana. Shakespearen tunnettujen sanojen mukaan alkoholi nostaa halun, mutta vie kyvyn. Erilaisia afrodisiakumeja oli aiemmin lukuisia, mutta meidän kulttuurissamme niiden rooli on nykyisin vähäisempi, joskaan ei olematon. Tästä on esimerkkinä»poronsarvijauhe», ja kyseisenkaltaiseen vaikutukseen liittyviä vihjauksia voi lukea myös luontaistuotteiden mainoksista. Näyttö lienee varsin hatara. Esimerkkinä mainittakoon pieniä määriä L-arginiinia sisältävä luontaistuote, joka»rentouttaa verisuonien sisäpuolisia lihaksia», sekä toinen tuote, jonka ansiosta»rakastelet väsymättä, pidempään ja useammin», koska valmiste»sisältää kiihottavia ja vahvistavia sekä verenkiertoa ja hormonitoimintaa aktivoivia aineita». Huumeisiin liitetään yleisesti seksuaalista halua ja suorituskykyä lisääviä ominaisuuksia. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että lähes kaikilla huumeilla on vaikutuksia limbisen järjestelmän dopaminergisiin keskuksiin ja ratoihin, mikä viittaisi samankaltaisiin mekanismeihin kuin seksuaalisten toimintojen säätelyssä on havaittu. Voidaan kuitenkin ajatella, että samankaltaisten vaikutusten takia huumeet pikemminkin korvaavat seksuaalisia toimintoja kuin edistävät niitä. Kannabiksen on väitetty parantavan seksuaalista suorituskykyä, olihan se aikoinaan 1985
7 seksuaalisen vapautumisen ja vapaan rakkauden muotihuume. Vaikutus lienee kuitenkin yhtä hyvä tai huono kuin alkoholin: euforia lisää halua ja uskoa suorituskykyyn, mutta kyky häiriytyy herkästi. Yleensäkin huumeiden pitkäaikainen käyttö vähentää halua ja kykyä, vaikka aikakauslehtitason kertomukset ja uskomukset väittävätkin toista. Tässä yhteydessä ei voida sivuuttaa anabolisten steroidien ja vastaavien yhdisteiden käyttöä»miehisen mieskuvan» rakennusaineina. Ulkomuodon muuttaminen lihasmassaa kasvattamalla on yksi osa tiettyä mies- ja miksei nais(ala)- kulttuuria, mutta anabolisilla steroideilla on myös libidoa vahvistavia keskushermostovaikutuksia. Sinänsä mieshormonien käyttö libidon lisäämiseksi ei ole tuntematonta lääketieteen ulkopuolellakaan. Lääkkeiden tai muiden kemiallisten aineiden käyttö alakulttuurien tukena ja osana on aina ollut yleistä, ja on odotettavissa, että tietyissä seksuaalisväritteisissä alakulttuureissa tukena käytettäisiin ulkoista mieskuvaa vahvistavia anabolisia steroideja ja»sisällöntuotantoon» potenssilääkkeitä. Tulevaisuus Seksuaalisten toimintojen yksityiskohtaisen mentaalisen, hormonaalisen, vaskulaarisen ja hermostollisen säätelyn selvittäminen on luomassa aivan toisenlaisen pohjan seksuaalisten häiriöiden diagnosoinnille ja hoidolle lääkehoito mukaan luettuna kuin oli nähtävissä kymmenen vuotta sitten. Sildenafiili oli ensimmäinen esimerkki uudenlaatuisesta suhtautumisesta seksuaalihäiriöiden alueella, ja jatkoa seuraa hyvin nopeasti. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta on mahdollista, että noin kymmenen vuoden kuluessa tehokkaat»täsmälääkkeet» tunkeutuvat ihmiselämän intiimeimmälle alueelle, seksuaaliseen vuorovaikutukseen ja toimintoihin. Ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia, voi itse kukin miettiä. Kirjallisuutta Bardage C, Isacson DG. Self-reported side-effects of antihypertensive drugs: an epidemiological study on prevalence and impact on health-state utility. Blood Press 2000;9: British Medical Journal. ABC of sexual health (a series of clinical reviews). BMJ Heaton JP. Central neuropharmacological agents and mechanisms in erectile dysfunction: the role of dopamine. Neurosci Biobehav Rev 2000;24: Holmes S. Treatment of male sexual dysfunction. Br Med Bull 2000;56: Hovatta O. Impotenssi. Yleislääkärin käsikirja ja tietokanta. Johannes CB, Araujo AB, Feldman HA, Derby CA, Kleinman KP, McKinlay JB. Incidence of erectile dysfunction in men 40 to 69 years old: Longitudinal results from the Massachusetts male aging study. J Urol 2000;163: Keene LC, Davies PH. Drug-related erectile dysfunction. Adverse Drug React Toxicol Rev 1999;18:5 24. Klaukka Timo, Juhana E. Idänpään-Heikkilä. Sildenafiili - apua erektiohäiriöihin. Suom Lääkäril 1998;53: Klinge E. Lääkkeiden aiheuttamat seksuaalitoimintojen häiriöt. Duodecim. 1996;112: Kunelius P, Häkkinen J, Lukkarinen O. Is high-dose yohimbine hydrochloride effective in the treatment of mixed-type impotence? A prospective randomized controlled double blind cross-over study. Urology 1997;49: Laumann EO, Paik A, Rosen RC. Sexual dysfunction in the Unites States. Prevalence and predictors J AM Med ASSOC 1999;281: Lepola U, Koponen H, Leinonen E. Masennuslääkkeet seksuaalitoimintojen häiriöiden aiheuttajina. Suom Lääkäril 1995;50: Lukkarinen O. Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 1999;54: Lukkarinen O, Tapanainen J. Sildenafiilia kysytään kuinka hoidan? Duodecim 1999;115: Maggi M, Filippi S, Ledda F, Magini A, Forti G. Erectile dysfunction: from biochemical pharmacology to advances in medical therapy. Eur J Endocrinol 2000;143: Moreland RB, Hsieh G, Nakane M, Brioni JD. The biochemical and neurologic basis for the treatment of male erectile dysfunction. J Pharmacol Exp Ther 2001;296: Niemi M. Potenssihäiriöisten onnenpilleri. Duodecim 1998;114: Opie LH. First line drugs in chronic stable effort angina the case for newer, longer-acting calcium channel blocking agents. J Am Coll Cardiol 2000;36: Pelkonen R, Ruutu M. Erektion ja ejakulaation häiriöt. Kirjassa: Hovatta O, Ojanlatva A, Pelkonen R, Salmimies P, toim. Seksuaalisuus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1995, s Rosen R C. Sildenafil: medical advance or media event? Lancet 1998;351: Tammela T. Prostaglandiini impotenssin hoidossa. Duodecim 1998;114: Tomlinson J. ABC of sexual health: taking a sexual history. BMJ 1998;317: OLAVI PELKONEN, LKT, professori olavi.pelkonen@oulu.fi Oulun yliopiston farmakologian ja toksikologian laitos PL Oulun yliopisto 1986
Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotOSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN. Priapismi
OSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN VI1 EPAR-yhteenvetotaulukkojen osiot VI1.1 Yhteenvetotaulukko turvallisuustiedoista Yhteenveto turvallisuustiedoista - Priapismi -
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotErektiohäiriö voi olla valtimotaudin varhainen varoitusmerkki
Erektiohäiriö voi olla valtimotaudin varhainen varoitusmerkki Aikaisemmin nuoren tai keski-ikäisen miehen erektiohäiriötä pidettiin ensisijaisesti psykogeenisenä, ellei kyseessä ollut ilmeinen vamman tai
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotMiesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.
Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen. Sh (AMK), seksuaaliterapeutti Veli-Matti Piippo KSSHP Seksuaalisuus Seksuaalisuus on elämän laatutekijä, jolla on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen
LisätiedotLuento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)
Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston
LisätiedotMiehen seksuaaliset toimintahäiriöt. Niilo Hendolin urologi
Miehen seksuaaliset toimintahäiriöt Niilo Hendolin urologi Miehen seksuaaliset toimintahäiriöt Libidon häiriöt Ejakulaatiohäiriöt Erektiohäiriö Libidon häiriöt =haluttomuus psyykkiset tekijät: stressi,
LisätiedotSydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ
Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn
LisätiedotUseimpiin psykiatrisiin sairauksiin liittyy
Seksuaalilääketiede Seksuaalisten toimintojen häiriintyminen psykiatrisissa sairauksissa Ulla Lepola ja Hannu Koponen Psykiatristen häiriöiden yhteydessä esiintyvät seksuaalisten toimintojen häiriöt ovat
LisätiedotNeurofarmakologian perusteita
Neurofarmakologian perusteita Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Neuro- ja psykofarmakologia Neurofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotLÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita
LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala
Psykoosilääkkeet Antipsykootit Pekka Rauhala 28.8. 2017 Mielenterveyden häiriöitä Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotVanhat ja uudet potenssilääkkeet. Andreo Larsen
Lääkevaaka Vanhat ja uudet potenssilääkkeet Andreo Larsen Erektiohäiriön ensisijaisia lääkkeitä nykyään ovat fosfodiesteraasi 5 -entsyymin salpaajat (PD5:n salpaajat) sildenafiili, tadalafiili ja vardenafiili.
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotMasennuslääkkeet. Pekka Rauhala
Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 28.8. 2017 Psyykenlääkkeet Ahdistusneisuushäiriöiden lääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Sic! 2/2016 Masennus? Tunnetila Mieliala
LisätiedotLääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotUutta lääkkeistä: Deksmedetomidiini
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Deksmedetomidiini Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 10.8.2012 Dexdor 100 mikrog/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Orion
LisätiedotLääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14
Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotErektiohäiriöt ja virtsankarkailu TIETOA MIEHELLE OIKEUS ITSETUNTOON
Erektiohäiriöt ja virtsankarkailu TIETOA MIEHELLE OIKEUS ITSETUNTOON Jatkuvat erektiohäiriöt painavat omaa ja puolison mieltä. Se on raskasta. Ihan tavallinen ilmiö 50+ miehet: 60+ miehet: 70+ miehet:
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotOligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista
LisätiedotOsio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista
Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osat Tietoa sairauden esiintyvyydestä Lääkevalmiste Dormix 12,5 mg ja 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotTunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2013 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotAttentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten
Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä
LisätiedotRARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer
RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer TRADAMIX Patentoitu kolmen tehoaineen yhdistelmä Tribulus terrestris (stimuloi testosteronituotantoa)
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotKohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.
Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä
LisätiedotMONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY
MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas
LisätiedotTupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot
Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot
LisätiedotKÄYPÄ HOITO. Prostaglandiini impotenssin hoidossa. Teuvo Tammela
KÄYPÄ HOITO Prostaglandiini impotenssin hoidossa Teuvo Tammela Päätapahtumat erektion synnyssä ovat peniksen valtimoverenkierron lisääntyminen, jonka saa aikaan valtimoiden relaksaatio, sekä paisuvaisen
LisätiedotMiehen seksuaalitoimintojen häiriöt. Olavi Lukkarinen ja Teuvo Tammela
Andrologia Miehen seksuaalitoimintojen häiriöt Olavi Lukkarinen ja Teuvo Tammela Miehen seksuaalitoimintojen häiriöitä ovat erektio-ongelmat, sukupuolisen halun heikentyminen ja ejakulaatiohäiriöt. Joskus
LisätiedotRESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA
RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,
LisätiedotLääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006
Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006 2 Lääkkeen ja alkoholin samanaikainen käyttö voi aiheuttaa ongelmia Lääkkeitä käytettäessä alkoholia tulisi nauttia vain, jos niillä ei ole haitallisia
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotLääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö
Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden
LisätiedotLääkkeet ja liikenne
Lääkkeet ja liikenne 1 Suomen Apteekkariliitto 2008 2 Lääkkeet liikenteessä Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin lääkkeitä. Monet niistä saattavat heikentää käyttäjän suorituskykyä liiken teessä.
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VIAGRA 25 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen tabletti sisältää 25 mg sildenafiilia sitraattina. 3. LÄÄKEMUOTO
LisätiedotVerenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho
Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja
LisätiedotAkuutin sydäntapahtuman jälkeen suurella
Seksuaalilääketiede Sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja seksuaalisuus Hannu Vanhanen Seksuaalisuus tulisi nähdä kokonaisuutena etenkin akuutin sydäntapahtuman tai ohitusleikkauksen jälkeen ja suunnata
LisätiedotEräitä kliinisen farmakologian peruskysymyksiä
64. Eräitä kliinisen farakologian peruskysyyksiä Eräitä kliinisen farakologian peruskysyyksiä Iän vaikutus Vastasyntyneet ja pikkulapset Vastasyntyneillä ruoansulatuskanavan rakenne ja toiinnat ovat kypsyättöiä
LisätiedotA - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotErektiohäiriöiden syyt huomioitava hoitoa valittaessa
48 49 Tiedonvaloa Artikkeli julkaistu LVa 1/15 Taulukko 1. Yleisimmät erektiohäiriön syyt (EAU Guidelines 2014) Verisuoniperäiset Hormonaaliset Neurogeeniset Lääkityksestä johtuvat Traumaperäiset Anatomiset
LisätiedotPENTHROX (metoksifluraani) Ohjeita lääkkeen antamiseen
PENTHROX (metoksifluraani) TÄRKEÄÄ TIETOA RISKIEN MINIMOINNISTA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE LUE HUOLELLISESTI ENNEN METOKSIFLURAANIN ANTAMISTA ÄLÄ HÄVITÄ Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, Alla
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotPäihderiippuvuuden neurobiologinen tausta
Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen
LisätiedotLääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma
Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Riikka Perälä, tutkijatohtori, HY, sosiaalitieteiden laitos Alkoholi- ja huumetutkijain seminaari 6.3.2013 Tieteiden talo
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotSÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI
SÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI ITSELÄÄKITYKSEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS KIPU KESKEINEN SISÄLTÖ Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotPSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011
PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMEISTA Autonominen hermosto säätelee mielen toimintoja (e.tunteet) Aistinelimet (näkö,kuulo) välittävät aistitietoa isoaivojen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotLiite C. (muutos kansallisesti hyväksyttyihin lääkevalmisteisiin)
Liite C (muutos kansallisesti hyväksyttyihin lääkevalmisteisiin) LIITE I TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET MYYNTILUVAN (MYYNTILUPIEN) EHTOJEN MUUTTAMISTA KOSKEVALLE SUOSITUKSELLE Tieteelliset johtopäätökset
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Riniitistä tai sinuiitista johtuvan nenän tukkoisuuden tilapäinen oireenmukainen hoito.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nasolin 0,5 mg/ml nenäsumute, liuos Nasolin 1 mg/ml nenäsumute, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Nasolin 0,5 mg/ml nenäsumute, liuos 1 ml nenäsumutetta
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: Metyyli- ja propyyliparahydroksibentsoaatti.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nasolin 1 mg/ml nenätipat, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra nenätippoja sisältää 1 mg ksylometatsoliinihydrokloridia. Apuaineet, joiden
LisätiedotKroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso
Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoidon periaatteet Kivun patofysiologia ja lääkityksen valinta Perussairauteen vaikuttava lääkitys Kudosvauriokipu (nosiseptiivinen
LisätiedotMinkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?
Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotTurun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm
Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Ks. kohdasta 6.6 ohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon ennen lääkkeen antoa.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Dopmin 40 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää dopamiinihydrokloridia 40 mg. Apuaine, jonka vaikutus
LisätiedotRajattu lääkkeenmäärääminen
Rajattu lääkkeenmääräämi 1. Vastaajan taustaorganisaatio - Marjaana nissi 2. Arvioikaa ehdotusta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muutoksiksi. Muutokset on merkitty kursivoituina.
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
Lisätiedot