Syö marjoja 2 dl joka päivä Luonnon antimet hyvinvointiin Marjat ja sienet Simo Moisio ARKTISET AROMIT ry Arktiset Aromit ry. 2013
Marjastus ja sienestys harrastuksena Lähde: Sievänen T, Neuvonen M. 2011. Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metsäntutkimuslaitos Arktiset Aromit ry. 2013
Metsämarjojen vahvuudet Marjastus virkistää työn vastapainona ja se on hyvä hyötyliikuntamuoto Marjat ovat kansainvälisesti kiinnostavia Ympäristöystävällisiä ja nollahiilijalanjälki Marjat ovat terveellisiä ja soveltuvat painonhallintaruokavalioon Suomen luonto on puhdas (metsämarjoista ei norovirusta tai hepatiittia) Lähiruokaa, jokamiehenoikeudet Runsas sato riittää kaikille Pitkä perinne ruokakulttuurin osana Arktiset Aromit ry. 2013
Metsämarjojen ravitsemukselliset edut Soveltuvat ravitsemussuositusten mukaiseen painonhallintaruokavalioon vähän energiaa enemmän vitamiineja ja kuitua kuin tuontihedelmissä sisältävät hyviä rasvahappoja sisältävät runsaasti polyfenoleja vähän natriumia runsaasti kaliumia Arktiset Aromit ry. 2013
Anthocyanins in Finnish Berries Source: Koponen et al 2007 ARCTIC FLAVOURS. 2013
Forest berries in Finland: The Bilberry (=forest blueberry) Bilberry Bilberry ARCTIC FLAVOURS. 2013
Metsämarjat hyötyliikuntamuotona Arktiset Aromit ry. 2013
Marjastus ja sienestys ovat yleisiä luontoharrastuksia Yleisiä luontoharrastuksia: Koiran ulkoiluttaminen, kuntokävely, uinti järvessä, marjastus, pyöräily, maastohiihto, veneily soutuveneellä, kalastus, sienestys, sauvakävely, patikointi, luistelu, luonnonyrttien keruu, metsästys, erävaellus, suunnistus, retkiluistelu, potkukelkkailu, lumikenkäily, melonta, purjehdus, avantouinti, kalliokiipeily jne. Lähde: Sievänen et. al. Luonnon virkistyskäyttö. Metsäntutkimuslaitos. Suomalaisten kesämökit(0,5 milj. kesämökkiä) suosivat luontoharrastuksia Arktiset Aromit ry. 2013
Marjoja riittää yli 100 kg jokaiselle suomalaiselle Suomalaisista kotitalouksista noin 60 % marjastaa oman kotitaloutensa tarpeisiin Eniten marjastetaan Pohjois-Suomessa, vähiten Etelä-Suomessa Marjoja kasvaa vuosittain 100 kg jokaiselle suomalaiselle, sato 500 1 000 miljoonaa kiloa Kotitalouksista vain 1,7 % osallistuu marjojen myyntipoimintaan Arktiset Aromit ry. 2013
Metsämarjojen talteenotto ja käyttö Kotitalouksien poimintamäärät: Vuosi Marjat yhteensä Josta myyntiin 1997 59,5 milj. kg 15,4 milj. kg 1999 41,8 milj. kg 8,5 milj. kg 2011 54,0 milj. kg 8,4 milj. kg Source: Vaara M., Saastamoinen O., Turtiainen M. The University of East-Finland. Myydystä marjamäärästä 1/3 teollisuudelle Marjojen käyttö kotitalouksissa: Pohjois-Suomi 13 kg/hlö/vuosi Etelä-Suomi 5 kg/hlö/vuosi Keskimäärin 8,3 kg/hlö/vuosi Source: Markkula M-L, Rautavaara A. Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety. S. Moisio 2013
Marjojen käyttö kotitalouksissa 36 % syö puolukkaa ja 27 % mustikkaa vähintään kerran viikossa puolukka soseena, hilloina, smootheina, pirtelöinä, mehuina ja leivonnaisissa. Mustikka sellaisenaan, keittoina tai kiisselinä, leivonnaisina, vadelma ja lakka sellaisenaan tai hillona. Smoothiet ja pirtelöt yleistyneet nopeasti. variksenmarja, juolukka ja tyrni tunnetaan huonosti Suomalainen elintarviketeollisuus käyttää metsämarjoja runsaat 5 milj. kiloa (pääosin kotimaisia), puutarhamarjoja runsaat 8 milj. kg (pääosin tuontia) S. Moisio 2013
Metsäsienten mahdollisuudet Sieniä hyvänä satovuonna yli 200 kg jokaiselle suomalaiselle Kokonaissato hyvänä vuonna yli 1000 milj. kiloa Eviran suosittamia kauppasieniä 24 lajia tai lajiryhmää Kotitalouksista yli 40 prosenttia sienestää Ensiostajia hyvänä vuonna noin 100 eri puolilla maata. S. Moisio 2013
Sienet ravintona Vähän energiaa Runsaasti kivennäisaineita Runsaasti vitamiineja Runsaasti kuitua
Sienten ravitsemuksellinen arvo B-vitamiinit: B2 (riboflaviini)- ja B3-vitamiini (niasiini), folaatti D2-vitamiini: kantarelli, suppilovahvero Kivennäis- ja hivenaineet: kalium, rauta, seleeni, sinkki Valkuaisaineet: monipuolinen aminohappokoostumus, kaikki välttämättömät aminohapot
Energiaa: 15-25 kcal/ 100 g Vesipitoisuus: 90-95% sienen tuorepainosta Hiilihydraatit: 50-70% kuivapainosta, glukoosi, mannitoli, trehaloosi Proteiini: 15-40% kuivapainosta, puriiniaineet (kihti) Rasva: 1-8% kuivapainosta, valtaosa tyydyttymättömiä rasvahappoja, öljy- ja linolihappoa Kuitu: 13-39% kuivapainosta Betaglukaani: kantarelli 11%, herkkutatti 7% kuivapainosta kitiini Sienten ravitsemuksellinen arvo
Forest Mushrooms in Finland: Chanterelle D-vitamin Content in some Foodstuffs Baltic Herring Chanterelle Chanterelle Perch Rainbow trout Tuna Funnel chanterelle 0 5 10 15 20 Micrograms/100 g Source: www.fineli.fi Matsutake, Tricholoma matsutake ARCTIC FLAVOURS. 2013
Forest Mushrooms in Finland: Cep Protein Sources for Vegetarians White beans with tomato sauce Cep Cep Lens Soydrink, milk Green beans 0 1 2 3 4 5 6 Protein content % Source: www.fineli.fi Matsutake, Tricholoma matsutake ARCTIC FLAVOURS. 2007
Metsäsienet hyötyliikuntamuotona S. Moisio 2013
Sienten talteenotto Sieniä poimitaan hyvänä vuonna 5 10 milj. kiloa Kotitalouksien osuus 4,5 8,5 milj. kiloa Myyntiin sienitukkureille 0,5 1,5 milj. kiloa (ei sisällä torikauppaa, ammattikeittiöitä ja suoramyyntiä) Suuret satovaihtelut haittaavat kaupallista toimintaa sienialalla Sienestys on tietotyötä tekevälle parasta aivojumppaa: kehon koordinaatio, etsiminen, suunnistus, liikunta, sosiaalinen kanssakäyminen, luontoympäristö S. Moisio 2013
Sienten käyttö Viljeltyjä ja metsäsieniä käytetään kotitalouksissa vain 1,5 kiloa henkeä kohti vuodessa Kiinnostus sienten lisäkäyttöön on kasvussa sienitietouden lisäännyttyä Itä- ja Etelä-Suomessa sienestysharrastus suurinta Länsi- ja Pohjois-Suomi seuraa perässä Koulutetut ja hyvätuloiset innokkaimpia sienestäjiä, mutta harrastus leviää myös muiden väestöryhmien keskuuteen S. Moisio 2013
Pääruokien raaka-ainetta: Risotot, kiusaukset, padat, kastikkeet, pyörykät, pihvit, murekkeet, kääryleet, ohukaiset, pannukakut, munakkaat, täytetyt kasvikset, keitot Lisäkkeet: Hyytelöt, pateet, höystöt, marinoidut sienet Salaatit Metsäsieniruokia Leivonnaiset: Puustit, vatruskat, teeleivät, rieskat, sämpylät, piiraat, pizzat Alkupalat, tapakset, bruchettat
Sienituotteet Suolatut sienet: merkitys vähentynyt suolan haitallisuuden vuoksi Pakastetut sienet: kuutioituna tai kokonaisena, sk- ja vk-tuotteet Sienisäilykkeet: yksi valmistaja Sienisalaatit: einesteollisuus ja pienvalmistajat Sienimarinadit ja pikkelssit: ravintoloille, kuluttajille Kuivatut sienet, sienijauheet, sienikeittoainekset ym. ARKTISET AROMIT ry. 2013
For Your Health! Eat berries or berry products 100 g a day! www.arctic-flavours.fi