TA2015 Toimintamalli ja kehittämisen eteneminen kuvattu yleisellä tasolla 3/2015 (eli tämä diasarja TNK:ssa 25.3.)

Samankaltaiset tiedostot
Strategian päivitys KV

PÄÄMITTARI 2013 TP 21,8M 10,2M 3,8M 35,8M 249 (63 057) PÄÄMITTARI Lähtötilanne TAVOITE 2016

Hyvinvointiaseman ja nuorten palvelukeskuksen kehittäminen SiunSote huomioiden. Joensuun kaupungin tuotannon näkökulmia

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 9 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa > Markku Rimpelä

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT YLEISET LINJAUKSET

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

PERHEKESKUS/ ALUETIIMI. Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Joensuun hallintokuntien tilamuutokset Muutostyö. Hankesuunnitelma. Torikatu 17 Siltakatu 18 Jokikatu Joensuun Tilakeskus

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Oppilashuolto Koulussa

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

SASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Työllisyyden kuntakokeilu

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Oulun palvelumalli 2020:

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

TAVOITE TAVOITE Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

Rovaniemen lapset ja perheet

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Osakokonaisuuden toimijat

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Hyvinvointiareena

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely

Vastuutyöntekijämalli 2 (8) 08/2018 SISÄLLYSLUETTELO

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

PoSoTellen kohti tulevaisuutta

Lastensuojeluilmoitusten ja yhteydenottojen määrä on Naantalissa kasvanut useana vuonna peräkkäin ja alkuvuoden 2019 perusteella kasvu jatkuu.

Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019

Otetaanko perheet puheeksi?

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

Lastensuojelun kehityssuuntia

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Perhekeskukset Suomessa

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Opetushenkilöstö Punkaharju

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Yhdessä tehden ja yhdistellen kohti lapsen, nuoren ja perheen parasta monitoimijainen työote Kotkan lasten ja nuorten palveluissa 29.4.

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Transkriptio:

TA2015 Toimintamalli ja kehittämisen eteneminen kuvattu yleisellä tasolla 3/2015 (eli tämä diasarja TNK:ssa 25.3.) Asukkaan tuen pääprosessit ja tuotannon rakenne Osaoptimoidun prosessiajattelun sijaan lapsi ja perhelähtöinen ajattelu -> sama työyhteisö pystyy ottamaan kokonaisvastuun (sama periaate tuli SiunSoten valmistelussa) Palvelut (henkilöstö), johtaminen sekä yhteistyö ja vastuut -> pilotointi ja kehittämisen eteneminen Lasten ja lapsiperheiden aluetiimi osana Rantakylän hyvinvointiasemaa Ohjaamohanke ja Nuorisoaseman vahvistaminen => Nuorten palvelukeskus Sekä niihin kytkeytyvät Tukea tarvitsevien opetus- ja kasvatusjärjestelyt Seulat Indikaattorit ja mittaristo -> Toimintamallin pilotointi on käynnistynyt 2015 -> Toimintamalli, kehittämisen eteneminen sekä vaikutukset TA2016 on tarkennettu 9/2015 -> Toimintamallin toimeenpano ja toimeenpanon jatkovalmistelu SOTE-ratkaisu huomioiden 2016 -> Toimintamalli toimeenpantu 2017

Asukkaan tuen pääprosessit ja tuotannon rakenne Hyvinvointi arjen kasvuympäristössä, tavoitteena elämänhallinta Koti (tai sijaiskoti) Vapaa-aika Varhaiskasvatus Koulu Opiskelu / Työ - Tukea tarvitsevien opetus- ja kasvatusjärjestelyt (Varko) Palveluun omaehtoisesti tai ohjatusti (seulat, Terveyspalvelut ) Tuki arjen kasvuympäristöön, elämänhallinta Ohjaamo (kunta, PKKY, TE-toimisto) - Koulutus- ja työuraohjaus (nuorisotakuu) - 15/16 29 v. - Palvelusuunnitelma ja vastaava + Nuorisoasema -> Nuorten palvelukeskus (Nuorisopalvelut) Alueellinen hyvinvointiasema (alueelliset palvelut koko väestölle), Rantakylän hanke Lasten ja lapsiperheiden aluetiimi 0 15/16 v. (SoTe) Hyvinvointiaseman muut palvelut - Aluetiimi on yhdessä työnjohdossa => Tilanteen mukainen, asukkaan/perheen kokonaisuuden huomioiva prosessi = yhteinen palvelusuunnitelma ja asukasvastaava => kokonaisvastuu tukiprosessista Tuki aseman tai ohjaamon vastaavan koordinoimana Lasten ja nuorten keskitetyt palvelut, muun muassa psykiatria, raskas lastensuojelu

Hyvinvointiaseman (palvelu)johtaja Vastaanotot: Lääkärit Sairaanhoitajat Lähihoitajat Kehittämisvastaava (Soten nimeämä+ varkon nimeämä tukihenkilö) Kehittämisvastaava Hyvinvointiasema, 1. vaihe Kotihoito (Ikääntyvien palveluohjaus) Lasten psykiatri ja 2 sairaanhoitajaa? Koko kaupunki < 18v (Nuorten palvelukeskuksessa) Lasten ja perheiden aluetiimi Alue-erityisopettajat (2) Kouluterveydenhuolto (4) Koulupsykologi ja -kuraattori (4) Nuorisotyö (2+1) Lastensuojelun avohuolto (3st+1so) Tuku-psykologi + 2 terap. (3) Perheohjaaja (1) Suunterveydenhuolto Fysioterapeutti Miuelenterveys/päihdehuolto 3.Sektorille tilat Erityisasiantuntijoille tilat Kasvatus- ja perheneuvola (2) Psykologi ja sosiaalityöntekijä (Hyvinvointi) neuvola (5), Lasten ja äitiys Kotipalvelu (2) ja sosiaaliohjaaja/ perhetyöntekijä (1) LNPpalvelut, yhteiset palvelut, ikäihmisten palvelu?

1. VAIHEESSA ETSITÄÄN PARASTA MAHDOLLISTA TOIMINTAMALLIA = TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Koordinoitu yksilöllinen palveluprosessi: Asukasvastaava ja yhteinen palvelusuunnitelma -> Mikä henkilöstö (palvelut) on a) jatkuvasti hyvinvointiasemalla, b) osa-aikaisesti, c) verkostossa alueella ja d) yhteisissä / keskitetyissä palveluissa? -> Johtamisjärjestelmä, mahdollisuus kokonaisuuksien johtamiseen -> yhden johtajan malli? -> Talousarviorakenne tukee edellisiä Tavoitteena on kokonaisvastuu alueen 0-16 - vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden oikeaaikaisesta tuesta

KEHITTÄMISEN VAIHEET KEVÄÄLLÄ 2015 Kytketty Hyvinvointiaseman kehittämisesitykseen 1. Henkilöstön nimeäminen kaikista keskuksista 3/2015 2. Sote nimeää lasten ja perheiden aluetiimin vetäjän (tiiminvetäjä/kehittämisvastaava) 3/2015, on yksi verkoston arjessa toimiva. Tukena Varkon nimeämä tiimin jäsen. 3. Koko hyvinvointiaseman ohjausryhmän perustaminen 3/2015 4. Hyvinvointiaseman tilojen käytön suunnittelu käynnistyy 3/2015 5. Henkilöstön suunnitteluprosessi 4-5 / 2015: toiminnallinen kehittäminen (asukasvastaava ja yhteinen palvelusuunnitelma)

KEHITTÄMISEN VAIHEET KEVÄÄN JA SYKSYN 2015 AIKANA 6. Mahdollinen talousarviovalmistelu 2016 aloitettava toukokuussa. 7. Toiminnallinen kehittäminen jatkuu syksyllä 2015 8. Mahdolliset talousarvio- ja johtamisjärjestelmämuutokset 9/2015 9. Tiedottaminen terveysasemasta hyvinvointiasemaksi, vastuu alueen koko väestöstä, palvelu yhdestä pisteestä ja palveluun ohjaus 10. Hyvinvointiasema aukeaa virallisesti 1.1.2016? (toiminta on käynnistynyt jo aiemmin)

Jouni Erola nuorisojohtaja 2014 Nuori: Yhteinen palvelusuunnitelma ja asukasvastaava (TYPPI)

TEHTÄVÄ Operatiivisten työryhmien kokoaminen TYPPI-verkoston toimijoista (Joensuu/Kontiolahti/Liperi) Nuorisopalvelut, työllisyysyksikkö, te-toimisto, koulutuskuntayhtymä, aikuissosiaalityö AIKATAULU 2/2015 Rahoituspäätös tiedoksi LTK/KH, Hankekoordinaattorin rekrytointi 3/2015 Toimintaan liittyvien työntekijöiden nimeäminen 3/2015 INNO-kylä pohjien laadinta 3/2015 TNK tilannekatsaus 25.3.2015 Pulsaattori 1 (Operatiivisten työryhmien pajapäivä) TYPPI-järjestelmän käyttöönotto, lomakkeet ym. 4/2015 Emohankkeen strategisen ohjausryhmän perustaminen ja hankkeen aloituskokous 3/2015 Tilaratkaisuiden arviointi 3/2015 Pulsaattori 2 5/2015 Jouni Erola nuorisojohtaja 2014

Tukea tarvitsevien kasvatus- ja opetusjärjestelyjen kehittäminen Varkon tavoitteet Tehostetun tuen oppilasmäärä kasvaa ja erityisen tuen oppilasmäärä vähenee Pienryhmien sijaan tuetusti opetus perusopetusryhmässä -> pienryhmien (10 oppilasta) määrä vähenee Erikoissairaanhoidon kustannusten vähentäminen (sairaalaopetus noin 200 /päivä/oppilas) Seuraavat toimenpiteet Selkeä ja koordinoitu moniammatillinen yhteistyö ja sen kautta tuki arjen kasvuympäristöön (ks. Rantakylän aluetiimi) Lapsia sairaalaopetuksesta Rantakylän kahteen (toinen uusi) koko kaupunkia palvelevaan EMO ryhmään, joista toinen siltaluokkana omaan kouluun (tuki aluetiimiltä) hankerahoituksella (liitetty tutkimus) selvitetään psykiatrisen osaamisen mukanaolo Pienryhmistä 2 opettajaa tukemaan varhaiskasvatuksen yksiköissä ja perusopetusryhmissä kasvatusta omassa viiteryhmässä

Seulat Yksilöllisten riskien kartoitus ja toisaalta tieto alueiden / ryhmien riskeistä ja hyvinvoinnista Terveyspalvelut on tehnyt sopimuksen Activity Stonesin hyvinvointikartan kehittämisestä kesällä 2014 -> suunnitelma Neuvolaikäisen (4v) kehittely käynnistyi syksyllä 2014 -> testaus pienellä porukalla 2015 Etsitään keinoja odotusajan riskien kartoitukseen Alakouluikäisen kehittely Eksoten kanssa -> testaus pienellä porukalla 2015 Valmiin hyvinvointikartan testaus Pielisjoen koulussa syksyllä 2014 -> Laajempi testaus yläkoulu / II aste / amk 2015 (Merja) Tilanne: Neuvolan seulapatterit on kirjattu, vaihtoehtojen riskipisteytys käynnissä -> testausryhmän valinta Muu neuvolaan liittyvä kehittäminen THL myös aloittanut seulan kehittämisen 4-vuotiaiden tarkastukseen Omana työnä on odotusaikaan kehitetty Medinettiin esitietokaavake -> odotetaan, että PTTK ja Medikonsultti siirtävät järjestelmään -> testaus Alakoululaisten osalta Activity Stones hioo prosessia, kysymyssarjoja ja niiden riskipisterajoja - > tuotantoon maaliskuun aikana -> testausryhmän valinta Yläkoululaisten osalta testaus on tehty ja annettu palaute -> odotetaan Activity Stonesin korjauksia -> laajemman testausryhmän valinta syksylle 2015? Päätöksenteko: Terveyspalvelut päättävät jatkotestauksen ryhmät

Hyvinvointikeskus - yhteiset / keskitetyt palvelut Raskas lastensuojelu (sijoitukset) <-> Erikoissairaanhoidon neuro sekä lasten ja nuorten psykiatria Kytkeytyy muita vahvemmin SiunSoten valmisteluun (erikoissairaanhoito) Tältä osin ei ole edetty, Pallo heitetty SiunSoten valmisteluun Lastensuojelussa käynnistetty siirtyminen Varhaisen tuen alueelliseen perhetyöhön ja lapsiperheiden kotipalveluun ilman ls-asiakkuutta (vrt. Rantakylän pilotti) -> resurssin siirto varhaisempaan tukeen sekä Alueelliseen avohuoltopalvelujen toimintamalliin -> nimetyt henkilöt alueelliseen tiimiin (esimerkiksi Rantakylän alueelle nimetään 3 sosiaalityöntekijää ja 1 sosiaaliohjaaja).

Indikaattorit / mittaristo PKSotessa kehitteillä tiedolla johtaminen, tietovarasto ja mittaristot Päätavoite (TA2015) on ehkäistä raskaan tuen palvelujen tarvetta ja varmistaa resurssien tehokas käyttö varhaiseen tukeen Tilinpäätöstietojen vertailu Eri palveluiden eurot ja sijoitukset kodin ulkopuolelle Yhteisen palvelusuunnitelman ja asukasvastaavan merkitys (kuntakokeilu)