Työmarkkinakatsaus Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen
Kilpailukykysopimus Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Sopimus tukee samalla julkisten talouden sopeuttamista. Sopimuksen lähtökohdat ja tavoitteet perustuvat pitkälti Sipilän hallituksen ohjelmaan VM arvioi, että kilpailukykysopimus tuo 35 000 uutta työpaikkaa Sopimuksella korvataan hallituksen valmistelemat toimenpiteet, jotka koskevat helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahan leikkaamista sekä pitkien vuosilomien lyhentämistä. Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. 2
Vaikutus kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen mukaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Kunnallisten työnantajien työvoimakustannukset alenevat, mutta valtio vähentää valtionosuuksia leikkaamalla kuntien rahoitusta arvioiduilla säästövaikutuksilla. Hallituksen budjettiriihessä vahvistettiin leikkausten suuruusluokka ja toteutustavat. Vaikutus kuntatalouteen lähellä kustannusneutraalia muuta kuntakohtaiset erot voivat vaihdella. Kuntaliitto informoi ja ohjeistaa tarkemmin rahoitusmuutoksista ja kuntatalousvaikutuksista. Kuntatalousohjelma julkistetaan viim. 19.9.2016. 3
Hallitus on sitoutunut kuntatalouden tasapainottamiseen Hallituksen budjettiriihen jälkeen 1.9.2016 annetun lausuman mukaisesti Kuntatalouden arvioidaan tasapainottuvan hallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti (tasapaino -0,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2019). Mikäli tämän tavoitteen mukaiselta kehitysuralta ollaan poikkeamassa, hallitus on sitoutunut korjaaviin toimiin julkisen talouden suunnitelman mukaisesti. Arvioidessaan kuntatalouden tasapainottumista hallitus tarkastelee erityisesti kilpailukykysopimuksen ja vuoden 2017 budjetin vaikutuksia kuntatalouteen. Hallitus arvioi seuraavan kerran kuntatalouden tilaa keväällä 2017 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. 4
Hallituksen päätös työllisyyttä lisäävistä toimista Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta nopeampaan työllistymiseen kannustavaksi Ikääntyneiden kertaluonteisesta eläketuesta Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansio-osan käytöstä palkkatukena ja starttirahana Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistämisestä, keinoina esim. nuorten aikuisten osaamisohjelma, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat Uudesta, työehtosopimuksen piiriin kuuluvasta palkkamallista ja palkkaa täydentävästä tuesta pitkään työttöminä olleille ja heikon työhistorian omaaville 5
KVTES 2017 sopimustilanne
Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset Uudet työ- ja virkaehtosopimukset ajalle 1.2.2017 31.1.2018 (12 kk) Tässä yhteydessä työ- ja virkaehtosopimuksiin ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. ei sopimuskorotuksia vuonna 2017 Koskee koko kunta-alaa ja kaikkia sopimusaloja eli 422 000 palkansaajaa 7
Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus Julkisen sektorin eli myös kuntien ja kuntayhtymien lomarahoja leikataan 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee vuosina 2017 2019 päättyvien lomanmääräytymis-vuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Lomarahaleikkaus koskee 1.2.2017 30.9.2019 välillä maksettavia lomarahoja (erillinen ves/tes) 6% 4,2% 5% 3,5% 4% 2,8% Tuntipalkkaisilla työntekijöillä vuosilomapalkan kerroin alenee 1,5:stä 1,35:een 8
Paikallinen sopiminen, mistä tuli neuvotella 1. Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen. 2. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti. 3. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää. 4. Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä. Tästä sovittiin Kunta-alan sopijaosapuolten yhteinen yleiskirje paikallisen sopimisen edistämisestä. Kunta-alan sopijaosapuolten yhteiset työaikapankkia koskevat ohjeet Ei muutoksia luottamusmiesten toimintaedellytyksiin 9
Yleiskirje paikallisesta sopimisesta Kilpailukykysopimuksen edellyttämät toimet päätettiin toteuttaa yhteisellä, erillisellä, yleiskirjeellä Yhteisesti todettu laajat mahdollisuudet sopia paikallisesti että paikallisten erityisolosuhteiden arviointi kyetään parhaiten tekemään paikallisella tasolla, että parhaimmillaan paikallinen sopiminen edistää joustavaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja työhyvinvointia, esimerkiksi työssä jaksamisen tukemista, että paikallinen sopiminen voi parantaa tuloksellisuutta, palveluiden saatavuutta ja turvata työpaikkoja. Onnistuminen paikallisessa sopimisessa vahvistaa luottamusta sekä että Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat myös yhtä mieltä siitä, että paikallisen sopimisen tulee hyödyttää molempia sopimusosapuolia. 10
Paikallisten ratkaisujen edistäminen työnantajan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa a. yhteistoimintamenettelyn yhteydessä On tärkeää ja henkilöstön kannalta perusteltua, että työnantajan yksipuolisten työvoiman käytön vähentämiseen tähtäävien toimien vaihtoehtona on myös paikallinen sopiminen, kun työnantaja joutuu käynnistämään yhteistoimintamenettelyn vaikean taloustilanteensa vuoksi. Työvoiman käytön vähentämisen vaihtoehtona on yhteistoimintamenettelyn yhteydessä hyvä käsitellä myös palvelusuhteen ehtojen sopeuttamista koskevan paikallisen sopimisen mahdollisuus. b. luottamusmiehelle annettava vapautus Kunta-alan luottamusmiesten ajankäytöstä on sovittu kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa. KVTES VII luvun 8 :n 6 momentin soveltamisohjeen suosituksen mukaan pääluottamusmiehelle myönnetään lisäksi tarvittaessa tilapäistä vapautusta sellaisesta erityisestä syystä, joka vaatii merkittävästi pääluottamusmiehen ajankäyttöä ja jota ei ole jo otettu huomioon kiinteässä vapautuksessa. Tällainen syy voi olla paikalliseen sopimiseen liittyvä neuvottelu. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt pitävät tärkeänä, että luottamusmiehillä on riittävät mahdollisuudet perehtyä neuvottelujen kohteena olevaan materiaaliin ja osallistua neuvotteluihin. 11
Paikallisten ratkaisujen edistäminen työnantajan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa c. tarkoituksenmukaisuusharkinta paikallisesti Paikallinen sopimus ei tarvitse tullakseen voimaan liittotason hyväksyntää vaan paikalliset osapuolet ratkaisevat sopimuksen teon tarpeellisuuden. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöjen keskustason toimijat tukevat paikallista sopimista yhteisellä koulutuksella ja ohjeistuksella. d. tavoitteena työpaikkojen turvaaminen Mikäli paikallinen työ- ja virkaehtosopimus säästötoimenpiteistä saadaan kunnassa/kuntayhtymässä aikaan, voi työnantaja sen vastineeksi sitoutua pidättäytymään osa-aikaistamisista, lomautuksista ja irtisanomisista taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla määrätyksi ajanjaksoksi. e. työaikapankista sopiminen Kunta-alan neuvotteluratkaisun yhteydessä on sovittu työaikapankkia koskevasta sopimusmääräyksestä sekä laadittu yhteiset ohjeet työaikapankin käyttöönottoa varten. 12
Sopimuskirjat 2017 Julkaistaan uudet sopimuskirjat suomeksi ja ruotsiksi. Sopimuskirjojen tilaamisesta tiedotetaan sähköpostitse KTyhteyshenkilöille. Sopimuskirjaan sisällytetään myös edellisen sopimuskauden aikana tehdyt sopimusmuutokset: Palkkahinnoittelun uudistaminen (KT:n yleiskirje 9/2014) Työaikamääräysten uudistaminen (KT:n yleiskirje 10/2014) 13
Työajan pidentäminen Kilpailukykysopimus: Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidentämisessä ratkaisut vaihtelevat kuntaalalla sopimusalakohtaisesti 14
Uudet työajat 1.2.2017 Työaikamuoto KVTES 2014-2016 KVTES 2017 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika Yleistyöaika 38 t 15 min / vko 38 t 45 min / vko Toimistotyöaika 36 t 15 min / vko 36 t 45 min / vko Jaksotyöaika 76 t 30 min / 2 vko 114 t 45 min / 3 vko 153 t / 4 vko 77 t 30 min / 2 vko 116 t 15 min / 3 vko 155 t / 4 vko Eräiden asiantuntijoiden työaika (entinen 37 t työaika) 37 t / vko 37 t 30 min / vko 15
KVTES Työaikaa koskeva soveltamisohje Viikkotyöajan pidentyminen 30 minuutilla KVTES 2014 2016 mukaisesta työajasta tulee pääsääntöisesti suunnitella työvuoroluetteloon tehtäväksi yhtenä päivänä. Työnantaja voi suunnitella työvuorot käyttäen työaikaluvun mukaisia tasoittumisjaksoja taikka sopimalla 3 :n mukaisella sopimuksella tavanomaista pidemmästä tasoittumisjaksosta. Pidempi tasoittumisjakso mahdollistaa sen, että työajan pidentymisestä kertynyt työaika voidaan tehdä yhtenä päivänä. Työajan pidentyminen voidaan suunnitella työvuoroluetteloon myös siten, että joinakin päivinä teetetään tavanomaista pidemmät työvuorot. TYÖN ALLA YHTEISET OHJEET ESIMERKKEINEEN 16
Työaikapankki Käyttöönotosta on laadittu yhteinen ohjeistus, erillinen yleiskirje Kunnissa ja kuntayhtymissä on jo ennen sopimusmuutosta voinut olla käytössä työaikapankki. Työaikapankin käyttöönotto on edellyttänyt ja edellyttää myös jatkossa kunnallisen pääsopimuksen 13 :n mukaisen paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemistä. Uuden työaikapankkia koskevan sopimusmääräyksen ja päivitettyjen ohjeiden tavoitteena on edistää toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön työaikatoiveiden huomioon ottamista kuten työn ja perheelämän/vapaa-ajan yhteensovittamista, mikä lisää työviihtyvyyttä ja - hyvinvointia. 17
Sote- ja maakuntauudistus
Lausunnolla olevat lakiluonnokset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset sekä niihin liittyvät aineistot on koottu sivulle www.alueuudistus.fi/lakiluonnokset. Luonnoksia koskeva lausuntoaika päättyy 9.11.2016 Lakiluonnokset muun muassa: Maakuntalaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki (Järjestämislaki) Laki maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (Voimaanpanolaki) Henkilöstön asemaa koskevat esitysluonnokset Keva-laki 19
Voimaanpanolaki: Maakuntien muodostaminen ja väliaikaishallinto Maakunnat julkisoikeudellisina yhteisöinä perustetaan 1.7.2017. Järjestämislain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille 1.1.2019 Väliaikainen valmistelutoimielin, tehtävät ja toimivalta ( 6 ja 7 ) Vastaa toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta Jäseninä viranhaltijoita: shp 2, erityishuoltopiiri 1, maakunnan liitto 1, pela 1, ELY 1, TE-keskus 1 + varajäsenet Valmistelutoimielimen tehtävänä on yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstä siirtyy maakunnille muun muassa: Selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi. Elimellä rajoitettu päätöksenteko: vain vuoden määräaikaisia virka- tai työsopimussuhteita, vain vuoden voimassa olevia sopimuksia (lain voimaantulosta) 20
Kuntasektorilta maakuntiin siirtyvä henkilöstö tehtäväalueittain, 12.9.2016 tilanne Työvoimakustannukset noin 11 mrd e/v Maakuntatyönantaja SOTE Palo ja pelastustoimi Maatalouslomitus Ympäristöterveydenhuolto Muut Yhteensä % osuus henkilöstöstä Etelä Karjala 4 688 0 108 40 24 4 860 2,3 % Etelä Pohjanmaa 8 774 0 423 59 25 9 281 4,3 % Etelä Savo 6 114 0 141 46 30 6 331 2,9 % Kainuu 3 456 0 102 31 23 3 612 1,7 % Kanta Häme 6 021 0 117 48 28 6 214 2,9 % Keski Pohjanmaa 3 266 0 196 29 12 3 503 1,6 % Keski Suomi 9 461 0 196 80 27 9 764 4,5 % Kymenlaakso 5 852 0 123 48 25 6 048 2,8 % Lappi 8 100 0 241 69 54 8 464 3,9 % Pirkanmaa 17 084 1 140 195 92 41 18 552 8,6 % Pohjanmaa 8 380 0 101 46 34 8 561 4,0 % Pohjois Karjala 6 862 0 243 50 44 7 199 3,4 % Pohjois Pohjanmaa 15 907 910 501 133 55 17 506 8,2 % Pohjois Savo 11 173 1 123 451 98 30 12 875 6,0 % Päijät Häme 6 971 0 89 38 22 7 120 3,3 % Satakunta 8 988 0 159 61 23 9 231 4,3 % Uusimaa 52 488 2 003 59 260 71 54 881 25,6 % Varsinais Suomi 19 584 894 151 86 71 20 786 9,7 % Yhteensä 203 169 6 070 3 596 1 314 639 214 788 100,0 % Huom! Taulukossa ei ole huomioitu mahdollista pääkaupunkiseudun erillisratkaisua. Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2015, Tilastokeskus 21
Voimaanpanolaki: Henkilöstön asema (14 ) Maakuntauudistuksen tehtäviä siirrettäessä kunnista ja kuntayhtymistä maakuntiin, maakuntien palvelulaitoksiin taikka maakuntien omistamiin yhtiöihin, katsotaan tämä liikkeen luovutukseksi. Henkilöstö siirtyy sen maakunnan, maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan omistaman yhtiön palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa asianomainen henkilö on ollut ennen siirtymistä. Alueen pelastustoimen henkilöstö siirtyy sen pelastustoimen järjestämisestä vastaavan maakunnan tai maakunnan palvelulaitoksen palvelukseen jonka yhteistyöalueeseen kyseisen alueen pelastustoimi maantieteellisesti kuuluu. Maakuntauudistuksen yhteydessä lakkautettavien kuntayhtymien palveluksessa työskentelevä henkilöstö sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja ja pelastustoimen palveluja tuottavien yksiköiden ja laitosten palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy maakuntien ja maakuntien palvelulaitosten tai maakuntien yhtiöiden palvelukseen. 22
Voimaanpanolaki: Henkilöstön asema (14 ) Kuntien palveluksessa oleva muut kuin edellä tarkoitetut henkilöt, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä, siirtyvät maakunnan, maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan omistaman yhtiön palvelukseen. Mikäli henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tukitehtäviä. Luovuttajan ja väliaikaishallinnon välinen neuvottelu Jos maakunta perustaa 31.12.2020 mennessä yhtiön, jolle siirretään maakunnalle tai sen palvelulaitokselle kuuluvia tehtäviä, katsotaan henkilökunnan siirtyminen tällaiseen yhtiöön liikkeen luovutukseksi. 23
Voimaanpanolaki: Henkilöstön asema (15 16 ) Lisäeläketurva (15 ) Voimaanpanolain mukaisen palveluyhtiön on huolehdittava julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 8 :n 2 momentin tasoisen lisäeläkeosuuden säilyttämisestä henkilöillä, jotka siirtyvät maakuntauudistuksesta johtuvan järjestelyn johdosta palveluyhtiöön kunnan tai kuntayhtymän palveluksesta ja joiden palvelussuhde jatkuu (edellä tarkoitetussa) palveluyhtiössä yhdenjaksoisesi eläketapahtumaan saakka. Yhteistoiminta maakuntia perustettaessa (16 ) Tämän lain mukaiset maakuntien, maakuntien palvelulaitosten ja maakuntien yhtiöiden perustamista koskevat päätökset käsitellään yhteistoiminnassa maakuntien, kuntien ja kuntien henkilöstön edustajien kanssa sen mukaisesti, mitä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa säädetään. 24
Yhtiöittämisen siirtymäaika Yhtiöittäminen (42 ) Maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n 2 momentissa tarkoitetut maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat laissa säädettyjen laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että järjestämislaissa säädetty yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020 mennessä. 25
Maakuntalaki (9 ja 11 luku) Maakunnan palvelulaitos (11 luku) Henkilöstö (61 ) Palvelulaitoksen palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa palvelulaitokseen. Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten perustetaan virka. Perustellusta syystä henkilö voidaan kuitenkin ottaa tällaiseen tehtävään virkasuhteeseen myös ilman, että tehtävää varten on perustettu virka. Henkilöstö (11 luku) Maakunnan henkilöstö (81 ) Sama kuin yllä Viran perustaminen ja lakkauttaminen (82 ) Viran muuttaminen työsuhteiseksi (83 ) 26
Henkilöstön asemaa koskevat esitysluonnokset Laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta Lain nimeke esitetään muutettavaksi samalla kun lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi koskemaan kunnan viranhaltijoiden lisäksi maakunnan ja maakunnan julkisoikeudellisen laitoksen eli maakunnan palvelulaitoksen viranhaltijoita. Laki kunnan ja maakunnan viranhaltijasta Laki kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain muuttamisesta Lain nimike esitetään muutettavaksi samalla kun lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi koskemaan kuntien lisäksi myös maakuntia. Laki kunnan ja maakunnan työehtosopimuksista Laki kunnallisen virkaehtosopimuslain muuttamisesta Lain nimike esitetään muutettavaksi samalla kuin lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi koskemaan kuntien lisäksi myös maakuntia ja maakuntien julkisoikeudellisia laitoksia eli maakuntien palvelulaitoksia. Laki kunnan ja maakunnan virkaehtosopimuksista 27
Henkilöstön asemaa koskevat esitysluonnokset Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain muuttamisesta Lain nimike esitetään muutettavaksi samalla kun lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi koskeman työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös maakunnissa ja maakuntien julkisoikeudellisissa laitoksissa eli maakuntien palvelulaitoksissa Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja maakunnassa. Laki kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä Kunnat, kuntayhtymät, maakunnat ja maakuntien julkisoikeudelliset laitokset eli palvelulaitokset lakisääteisiä jäseniä Jäsenyhteisöksi voi liittyä myös lain 4 2 momentissa tarkoitettu yhteisö Laki Kevasta 28