TIETOISKU 2/

TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien osuus espoolaisista oli selvästi suurempi kuin suomalaisväestössä keskimäärin. Alle 15-vuotiaita espoolaisista oli yli viidesosa ja kouluiässä tai opiskelemassa oli noin 8 %. Vanhuus- tai muulla eläkkeellä olevia espoolaisissa oli vähemmän (13 %), kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja koko maassa. Työikäisistä (15-74 -vuotiaista) kuului työvoimaan lähes 72 %, eli espoolaisista 123 000 henkeä kuului työvoimaan. Heistä työttömänä oli 8 3 henkeä, mikä merkitsee 6,6 %:n työttömyysastetta. Korkein työttömyys oli Suur-Kauklahden työttömillä ja alhaisin Suur-Tapiolassa. Työvoimalle oli Espoossa periaatteessa tarjolla 106 719 työpaikkaa. Työpaikat olivat lisääntyneet edellisestä vuodesta lähes 1 160:llä, kun vuotta aikaisemmin oli ollut vähennystä lähes 500 työpaikan verran. Eniten espoolaisista työpaikoista oli yhteiskunnallisten palveluiden ja elinkeinoelämää tukevien palvelujen alalla; yhteensä yli puolet työpaikoista. Sisällys 1 Väestö 2 (Väestön pääasiallinen toiminta, väestön koulutustaso) 2 Työvoima 6 (Työvoimaan kuuluvuus, työllinen työvoima, työtön työvoima) 3 Työpaikat 11 (Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne, työpaikkaomavaraisuus) 4 Sukkulointi 14 ( Espoossa työssäkäyvät, espoolaisten työpaikkojen sijainti) Espoolaisista vain joka toinen kävi työssä omassa kunnassaan. Muualla pääkaupunkiseudulla kävi noin 45 % espoolaisista työllisistä ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella noin 5 %. Espoolaisista työpaikoista puolestaan yli puolessa oli espoolainen työntekijä ja joka viidennessä helsinkiläinen. Pääkaupungin ulkopuolelta tullut työntekijä oli lähes joka viidennessä espoolaistyöpaikassa. Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 1 VÄESTÖ 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta Vuoden 20 lopussa koko maassa oli työvoimaa 2 561 691 henkilöä. Työvoiman määrä oli kasvanut selvästi enemmän kuin vuosi aikaisemmin eli noin 12 200 hengellä eli 0,5 % :lla. Pääkaupunkiseudun osuus Suomen työvoimasta oli pysynyt noin 21 %:ssa. Koko väestöstä pääkaupunkiseudulla asui vajaa 19 %. Espoossa työvoimaa oli 123 0 henkeä, mikä oli 1,3 % edellisvuotta enemmän. Koko väestöstä työvoimaa oli edelleen 54 %. Koko maassa väestöstä työvoimaan kuului alle puolet, 49 %. Vantaalla työvoiman osuus oli edelleen Espoon osuutta korkeampi. Koko maa Vantaa Helsinki 6,4 7,7 7,4 22,3 17,5 14,5 19,6 18,6 14,5 48,9 55,4 54,2 Eläkeläiset Opiskelijat 0-14 -vuotiaat Työvoima Espoo 7,9 13,1 20,6 54,1 0 10 20 30 40 50 60 Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa 31.12.20 Pääkaupunkiseudulla alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli korkein Kauniaisissa ja Espoossa, noin 21 % ja matalin Helsingissä. Eläkeläisten osuus kaikista suomalaisista oli 22 %. Pääkaupunkiseudulla eläkeläisiä oli selvästi vähemmän, vajaa 17 %. Kauniaisissa osuus oli korkein ja Espoossa matalin. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Lasten osuus väestöstä oli jälleen hieman laskenut ja eläkeläisten noussut. 2 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

Ikäryhmä vuosi 65-60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 Työvoima Opiskelu Eläke Muu 25-29 20-24 15-19 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 2. 15 vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta iän mukaan 20- (%) Väestöstä työvoimaan kuuluvia oli eniten edelleen 40-49 -vuotiaissa. Tätä vanhemmilla työvoimaan kuuluvuus alkaa laskea, ja eläkeiän kynnyksellä olevista, 60-64 -vuotiaista, 48 % oli työvoimassa. Osuus oli kohonnut jo kahtena vuotena peräkkäin. Eläkkeellä olevia oli 55-59 -vuotiaista joka kymmenes ja 60-64 -vuotiaista yli puolet, joskin osuus oli supistunut työvoimaosuuden kasvettua ikäryhmässä. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007 3

Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta suuralueittain 31.12.20 Työ- 0-14- Opisk., Eläke- Yhteensä Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Lkm Suur-Leppävaara 55,6 20,3 7,8 12,8 3,6 100 56 611 Suur-Tapiola 51,3 17,8 10,3 16,7 3,8 100 41 544 Suur-Matinkylä 56,8 17,8 7,7 13,5 4,3 100 32 731 Suur-Espoonlahti 54,3 22,3 6,9 12,6 4,0 100 47 387 Suur-Kauklahti 51,3 25,6 6,6 12,0 4,4 100 5 506 Vanha-Espoo 54,6 22,8 7,9 10,4 4,3 100 31 806 Pohjois-Espoo 52,1 27,4 5,8 11,1 3,5 100 9 262 Koko Espoo 54,1 20,6 7,9 13,1 4,3 100 227 472 Eniten työvoimaan kuuluvia oli Suur-Matinkylän ja Suur-Leppävaaran ja vähiten Suur-Tapiolan väestössä. Lasten osuus oli korkein Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Vanhuus- tai muulla eläkkeellä olevia oli selvästi eniten Suur-Tapiolan väestössä ja toiseksi eniten Suur-Matinkylässä. Edellisestä vuodesta eläkeläisten osuus oli noussut tai pysynyt ennallaan muualla paitsi Pohjois- Espoossa. 1.2 Väestön koulutustaso Pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista vajaa kolmannes oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa kun koko maassa ilman tutkintoa olevia oli 37 %. Pääkaupunkiseudulla lähes 35 %:lla oli korkea-asteen tutkinto, mutta koko maassa neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla korkein koulutustaso oli kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla, vaikka heistä 36 %:lla oli keskiasteen tutkinto. Koko maassa koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta kuten pääkaupunkiseudullakin Helsinkiä lukuun ottamatta. Siellä koulutustaso oli pysynyt lähes ennallaan. Taulukko 2. 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 31.12.20 1 Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseutu Kauniainen Koko maa Koulutusaste % % % % % % Vain perusaste 27,4 27,7 36,4 20,4 31,6 37,3 Keskiaste 31,1 31,1 36,0 25,3 33,6 37,7 keskiaste pl. yo-tutk. 17,5 17,6 26,9 10,9 20,2 30,0 keskiaste, vain yo-tutk. 13,6 13,5 9,1 14,5 13,4 7,6 Korkea-aste 41,5 41,2 27,6 54,2 34,8 25,0 alin korkea-aste 14,0 14,5 13,0 13,8 12,4 11,7 al. korkeakouluaste 9,8 9,4 7,7 12,0 8,6 6,4 yl. korkeak.as., tutkijak. 17,6 17,3 6,9 28,4 13,8 6,9 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Lkm 180 636 477 818 149 057 6 683 814 194 4 322 951 Yli 15-vuotiaista espoolaisista lähes 28 % oli ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, keskiasteen tutkinto oli 31 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 42 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli 18 % espoolaisista, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli vajaa 14 %. Vain korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus oli vähentynyt ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus noussut edellisestä vuodesta. 1 alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

Taulukko 3. 15 vuotta täyttäneen väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa 31.12.20 Ikä yht. 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Vain perusaste 27,4 87,5 19,4 14,2 14,4 14,3 14,1 17,7 20,9 27,3 31,9 49,8 Keskiaste 31,1 12,5 76,7 43,6 28,1 27,7 29,1 27,9 29,2 25,3 22,4 17,5 Korkea-aste 41,5 0,0 3,9 42,1 57,5 57,9 56,9 54,5 49,9 47,4 45,7 32,7 Yht. 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laski iän lisääntyessä aina 44 vuotta täyttäneisiin, jonka jälkeen osuus kohosi jälleen. Kansaneläkeiässä olevista lähes joka toinen oli ilman ammatillista koulutusta. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus puolestaan nousee vanhempiin ikäryhmiin mentäessä ollen ylimmillään 35-39 -vuotiailla eli ikäluokkaa myöhemmin kuin aikaisemmin. Myöhemmällä iällä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus alkaa jälleen laskea. Eläkeikäisten ryhmässä korkeakoulututkinnon suorittaneita oli kolmannes. Edellisestä vuodesta korkea-asteen suorittaneiden osuus oli noussut muilla paitsi alle 45-vuotiailla. 60 50 40 30 26,6 31,9 41,5 50,1 43,1 41,7 30,7 29,3 28,6 29,6 26,3 36,5 32,0 31,6 34,0 34,4 33,6 33,9 32,4 31,7 31,1 27,4 41,5 Vain perusaste Keski- aste Korkea aste 20 20,6 10 0 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 3. 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso suuralueittain Espoossa 20 Eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli Suur-Tapiolassa, jossa joka toisella oli korkeaasteen koulutus. Suur-Matinkylässä, Suur-Leppävaarassa ja Suur-Espoonlahdessa vastaavasti koulutettujen osuus oli noin 40 %, mutta muilla alueilla huomattavasti alhaisempi, noin kolmannes. Eniten vailla ammatillista tutkintoa oli Suur-Kauklahdessa, noin 37 %, vaikka määrä olikin laskenut edellisestä vuodesta. Ilman ammatillista tutkintoa olevien osuus 15 vuotta täyttäneistä oli laskenut jälleen kaikilla suuralueilla vuoden aikana. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007 5

2 T Y Ö V O I M A 2.1 Työvoimaan kuuluvuus Vuoden 20 aikana työikäisten (15-74 -vuotiaiden) työvoimaan kuuluvuus oli hieman kohonnut koko maassa, mutta laskenut Espoossa prosenttiyksiköllä. Espoolaisista työikäisistä kuului työvoimaan vuoden lopussa 72 %, kaikista suomalaisista 65 %. Taulukko 4. Työvoimaosuudet (%) suuralueittain Espoossa 31.12.2001-20 (15-74 -vuotiaat) 2001 20 20 20 Suuralue Suur-Leppävaara 69,9 71,7 72,8 73,0 Suur-Tapiola 75,2 67,9 67,3 67,7 Suur-Matinkylä 74,0 73,2 73,7 72,2 Suur-Espoonlahti 74,6 73,5 73,3 72,6 Suur-Kauklahti 70,5 70,8 71,8 71,9 Vanha-Espoo 75,4 78,5 79,9 73,3 Pohjois-Espoo 74,6 74,5 76,5 74,3 Koko Espoo 73,0 72,1 72,5 71,5 Koko maa 65,2 64,9 64,7 65,0 Korkein työvoimaan kuuluvuus oli Pohjois-Espoossa ja Vanhassa-Espoossa, joissa osuus oli kuitenkin laskenut vuoden 20 aikana selvästi. Alhaisin työvoimaosuus oli Suur-Tapiolassa ja toiseksi alhaisin Suur-Kauklahdessa. 2.2 Työllinen työvoima 2.2.1 Elinkeino Vuoden 20 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä 114 997 henkeä. Vuoden 20 aikana työllisten määrä oli kasvanut noin 1 600 hengellä, kun vuotta aikaisemmin kasvu oli vain vähäinen. Nyt suhteellinen kasvu oli 1,4 % eli sama kuin väestön kasvu kokonaisuudessaan vastaavana aikana. 6 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

Taulukko 5. Työllisen työvoiman elinkeinorakenne Espoossa 31.12.20-20 20 20 Muutos Elinkeino (TOL -) Lkm % Lkm % 20-20 Maa-, riista- ja metsätalous (A) 2 0,2 212 0,2 8 Kalatalous (B) 1 0,0 2 0,0 1 Mineraalien kaivu (C) 34 0,0 24 0,0-10 Teollisuus (D) 13 613 12,0 14 146 12,3 533 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 555 0,5 584 0,5 29 Rakentaminen (F) 4 329 3,8 4 363 3,8 34 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) 19 358 17,1 19 815 17,2 457 Majoitus- ja ravitsemist. (H) 2 963 2,6 2 972 2,6 9 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) 7 745 6,8 7 988 6,9 243 Rahoitustoiminta (J) 4 682 4,1 4 848 4,2 166 Kiinteistö-, vuokrauspalvelut (K) 24 092 21,2 24 072 20,9-20 Julkinen hallinto,maanpuol. (L) 6 876 6,1 6 199 5,4-677 Koulutus (M) 8 8 7,1 8 321 7,2 293 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) 13 308 11,7 13 852 12,0 544 Muut yhteiskunn.ja henk.koht. palvelut (O) 6 170 5,4 6 216 5,4 46 Kansainväliset järjestöt (Q) 41 0,0 0 0,0-41 Tuntematon (X) 1 388 1,2 1 383 1,2-5 Yhteensä 113 387 100 114 997 100 1 610 Espoolaisia työllisiä työllisti yksittäisistä toimialoista eniten elinkeinoelämää palveleva toiminta, jolla oli joka viidennen työllisen työpaikka. Toiseksi suurin työllistäjä oli kaupan ala lähes viidenneksen osuudellaan ja kolmannella sijalla oli teollisuus. Taulukko 6. Työllisen työvoiman elinkeino suuralueittain Espoossa 20 Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Muu Yht. Elinkeino (TOL -) Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo alue vaara kylä lahti lahti Maa- ja metsät. (A,B) 0,2 0,2 0,1 0,1 0,5 0,2 0,8 0,7 0,2 Teollisuus (C-E) 14,0 12,9 12,2 12,2 12,7 12,0 13,9 9,1 12,8 Rakentaminen (F) 3,7 2,1 3,0 3,7 5,3 5,4 7,6 11,2 3,8 Kauppa, maj. (G,H) 18,9 18,0 20,8 21,3 18,9 20,8 19,8 19,1 19,8 Kuljetus (I) 7,3 5,9 7,0 6,9 8,2 7,0 8,4 10,7 6,9 Rahoitustoim. (J-K) 24,6 29,1 27,0 25,1 20,0 22,1 18,4 20,0 25,1 Yhteisk. palv. (L-Q) 30,2 30,6 28,7 29,4 32,7 31,4 30,1 22,5 30,1 Tuntematon (X) 1,1 1,3 1,2 1,2 1,6 1,1 1,0 6,7 1,2 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 0 Lkm 29 526 20 382 17 251 23 968 2 636 16 055 4 583 596 114 997 Elinkeinoryhmistä suurimman espoolaisia työllistävän toimialan eli yhteiskunnallisten palvelujen parissa työskenteleviä oli eniten Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Joka neljäs espoolainen työllinen oli työssä rahoituksessa ja liike-elämän palveluissa. Eniten heitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvissa työllisissä. Kauppa- ja majoitustoiminta työllistäjänä oli hieman keskimääräistä yleisempi Suur-Espoonlahdessa. Teollisuuden palveluksessa olevia oli suhteellisesti eniten Suur-Leppävaarassa ja Pohjois-Espoossa. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007 7

2.2.2 Tulot Espoolaisen työllisen keskimääräiset valtionveron alaiset tulot vuonna 20 olivat 39 970 euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet edellisestä vuodesta 2 164 eurolla eli 5,7 %. Edellisenä vuonna lisäys oli huomattavasti vähäisempi. Korkeimmat keskitulot olivat Suvisaaristossa, jossa asuva työllinen tienasi yli kaksinkertaisesti keskimääräisiin tuloihin verrattuna. Myös Haukilahti-Westendissä asuvien työllisten tulot olivat kaksinkertaiset keskituloon nähden. Kolmanneksi suurimmat tulot olivat Mankkaan työllisillä. Alhaisimmat tulot olivat edelleen Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli noin 18 500 euroa, eli tulot jäivät noin puoleen keskimääräisistä tuloista. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Kanta-Kauklahdessa ja kolmanneksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoon työllisillä. Alueiden keskitulotaso oli kuitenkin noussut edellisestä vuodesta. Eniten tulot kuitenkin nousivat jo ennestään korkean tulotason alueilla. Työttömien keskimääräiset valtioveron alaiset tulot olivat 14 694 euroa. Tulot olivat laskeneet noin 270 eurolla eli 1,9 %:lla. Korkeimmat työttömien tulot olivat yllättävän hyppäyksen takia Saunalahdessa, jossa ne ylittivät jopa työllisten keskimääräiset vuositulot. Toiseksi korkeimmat työttömien tulot Suvisaaristossa ja kolmanneksi korkeimmat Haukilahti-Westendissä. Alhaisimmat työttömien tulot olivat jälleen Kanta-Espoossa, vain 10 990 euroa eli vain 28 % keskimääräisistä työllisten tuloista. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Otaniemessä ja kolmanneksi matalimmat Kanta- Kauklahden asuvilla työttömillä. 8 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

Kuva 4. Työllisen työvoiman valtionveronalaiset keskitulot tilastoalueittain 20 2.3 Työtön työvoima Vuonna 20 työttömyysprosentti kohosi 5,8 %:sta 6,2 %:iin ja vuonna 20 edelleen 6,4 %:iin. Työttömien määrä oli vuoden 20 lopussa 8 3 henkeä, mikä oli vain vajaa 10 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007 9

Työttömyysaste Vanhassa-Espoossa oli noussut korkeimmaksi, 7,5%, vuoden 20 aikana. Toiseksi yleisintä työttömyys oli Suur-Matinkylässä. Alhaisin työttömyys oli Suur-Tapiolassa, 4,4 %. Työttömyysaste oli laskenut muualla paitsi Suur-Espoonlahdessa ja Suur-Matinkylässä. 7 Pohjois-Espoo 6 Vanha-Espoo 5 Suur-Kauklahti 4 Suur-Espoonlahti 3 Suur-Matinkylä 2 Suur-Tapiola 1 Suur-Leppävaara 4,4 4,5 4,0 5,1 5,7 5,3 5,7 7,5 7,9 7,2 6,8 8,0 7,9 6,9 6,6 6,4 7,2 7,2 6,9 6,2 6,3 20 20 20 0 2 4 6 8 10 Työttömyysaste Kuva 5. Työttömyysprosentit suuralueittain Espoossa 20-20 Taulukko 7. Työttömät ja työttömyysaste ikäryhmittäin Espoossa 31.12.20-20 20 20 20 Ikä- Työttömät Työttö- Työttömät Työttö- Työttömät Työttöryhmä Lkm % myysaste Lkm % myysaste Lkm % myysaste 15-19 163 2,2 4,8 171 2,1 5,5 144 1,8 4,6 20-24 476 6,4 5,0 508 6,3 5,4 538 6,7 5,6 25-29 660 8,9 4,8 749 9,3 5,3 7 8,8 5,0 30-34 821 11,0 5,3 829 10,3 5,6 740 9,2 4,9 35-39 966 13,0 5,6 1 095 13,6 6,3 1 1 12,8 6,1 40-44 889 12,0 5,6 1 018 12,7 6,3 1 4 12,7 6,2 45-49 882 11,9 6,1 962 12,0 6,6 935 11,6 6,4 50-54 885 11,9 6,2 919 11,4 6,6 898 11,2 6,5 55-59 1 313 17,7 10,5 1 358 16,9 10,1 1 535 19,1 11,0 60-64 381 5,1 9,7 424 5,3 9,8 490 6,1 10,0 65-69 2 0,0 1,0 2 0,0 1,0 3 0,0 1,4 70-74 1 0,0 2,1 1 0,0 2,1 1 0,0 1,7 Yhteensä 7 439 100 6,2 8 6 100 6,6 8 3 100 6,5 Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli pysynyt lähes edellisvuoden tasolla 8,5 %:ssa. Muuten työttömien ikärakenne oli hieman vanhentunut: yli 45-vuotiaiden osuus oli laskenut edellisen vuoden 46 %:sta 48 %:iin Työttömyys oli korkein eläkeikää lähestyvillä, eli 55-59-vuotiailla, joista joka viides oli työtön. Myös 35-44 -vuotiaiden työttömyysaste oli korkea. 10 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

3 T Y Ö P A I K A T 3.1 Määrä ja elinkeino Vuoden 20 lopussa pääkaupunkiseudulla oli yhteensä 573 673 työpaikkaa. Työpaikkoja oli tullut lisää seudulle noin 3 200 vuoden aikana eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna katosi työpaikkoja. Eniten työpaikat olivat lisääntyneet Vantaalla, yli 1 600:lla, ja toiseksi eniten Espoossa, lähes 1 200:lla. Helsingissä työpaikkamäärän kasvu oli vaatimatonta, vajaa 600 uutta työpaikkaa. Kauniaisten vähistä työpaikoista oli kadonnut yli 100 työpaikkaa. Taulukko 8. Työpaikat pääkaupunkiseudulla 31.12.1999-20 Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta 1999 99 711 357 160 85 485 2 318 544 674 21 466 2000 1 559 372 352 89 249 2 325 566 485 21 811 2001 105 850 375 763 91 207 2 839 575 659 9 174 20 106 0 373 381 91 670 2 830 573 911-1 748 20 105 562 367 705 94 361 2 837 570 465-3 446 20 106 719 368 263 95 964 2 727 573 673 3 208 Vuoden 20 lopussa Espoossa oli 106 719 työpaikkaa edellisen vuoden 1 257 työpaikan lisäyksen jälkeen. Yli viidennes espoolaisista työpaikoista toimi elinkeinotoiminnan palveluissa, (kiinteistö- ja vuokrauspalveluissa) ja saman verran tukku- ja vähittäiskaupassa, eli samoilla toimialoilla, jotka myös työllistivät eniten espoolaisia työllisiä. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat, joiden osuus oli kohonnut edellisestä vuodesta. Neljänneksi eniten työpaikkoja oli terveydenhuol-lon ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja. Taulukko 9. Työpaikat elinkeinon mukaan Espoossa 31.12.20-20 (TOL-20) 20 20 20 Muutos Elinkeino Lkm % Lkm % Lkm % 20- Maa, riista- ja metsätalous (A) 185 0,2 210 0,2 2 0,2-8 Kalatalous (B) 1 0,0 1 0,0 7 0,0 6 Mineraalien kaivu (C) 14 0,0 15 0,0 10 0,0-5 Teollisuus (D) 15 053 14,2 14 141 13,4 15 0 14,1 889 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 419 0,4 573 0,5 695 0,7 122 Rakennustoiminta (F) 4 119 3,9 4 389 4,2 4 409 4,1 20 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) 22 716 21,4 21 889 20,7 22 531 21,1 642 Majoitus- ja ravitsemist.(h) 2 380 2,2 2 373 2,2 2 396 2,2 23 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) 5 662 5,3 5 333 5,1 5 235 4,9-98 Rahoitustoiminta (J) 3 636 3,4 3 601 3,4 3 840 3,6 239 Kiinteistö-, vuokrauspalvelut (K) 22 541 21,3 23 218 22,0 22 543 21,1-675 Julkinen hallinto, maanpuol. (L) 3 950 3,7 4 491 4,3 3 677 3,4-814 Koulutus (M) 8 095 7,6 8 012 7,6 8 272 7,8 260 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) 11 856 11,2 11 605 11,0 12 162 11,4 557 Muut yhteiskunn. ja henk.koht.palv. (O) 4 062 3,8 4 322 4,1 4 319 4,0-3 Kansainväliset järjestöt (Q) 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 Tuntematon (X) 1 341 1,3 1 389 1,3 1 391 1,3 2 Yhteensä 106 0 100 105 562 100 106 719 100 1 157 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007 11

Eniten uusia työpaikkoja oli vuoden 20 aikana tullut teollisuuteen ja kaupan alalle. Eniten työpaikat olivat vähentyneet julkisesta hallinnosta ja elinkeinoelämän palveluista, joista yhteensä katosi lähes 1 500 työpaikkaa. Työpaikoista 35 % sijaitsi edelleen Suur-Tapiolassa ja lähes neljäsosa oli Suur-Leppävaarassa. Kolmanneksi eniten vuoden 20 lopussa työpaikkoja oli Vanhassa-Espoossa. Vähiten Espoon työpaikoista oli sijoittunut Suur-Kauklahteen. Taulukko 10. Työpaikkajakauma suuralueittain Espoossa 31.12.2000-20 Muutos Suuralue 2000 2001 20 20 20 20- % Suur-Leppävaara 24 681 23 854 24 138 23 917 25 984 2 067 8,6 Suur-Tapiola 35 801 38 722 38 161 36 537 37 388 851 2,3 Suur-Matinkylä 8 207 9 662 8 931 8 743 8 899 156 1,8 Suur-Espoonlahti 10 845 10 473 9 547 9 429 9 193-236 -2,5 Suur-Kauklahti 1 833 1 874 1 687 1 510 1 758 248 16,4 Vanha-Espoo 11 424 10 798 11 089 10 722 11 555 833 7,8 Pohjois-Espoo 4 393 4 573 4 175 4 4 4 481 447 11,1 Muu 5 375 5 894 8 3 10 670 7 461-3 209-30,1 Koko Espoo 1 559 105 850 106 0 105 562 106 719 1 157 1,1 Suuralueista työpaikkojen määrä oli lisääntynyt Suur-Leppävaarassa, jonne oli tullut yli 2 000 työpaikkaa lisää. Yli 800 työpaikan lisäys oli tullut Suur-Tapiolaan ja Vanhaan-Espooseen. Työpaikkamäärä oli supistunut vuonna 20 Suur-Espoonlahdessa ja alueella muu. Taulukko 11. Työpaikat elinkeinon mukaan suuralueittain Espoossa 31.12.20 Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha Pohjois- Yht. Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo Elinkeino vaara kylä lahti lahti Maa- ja metsät. (A,B) 0,1 0,1 0,1 0,1 0,7 0,5 0,7 0,2 Teollisuus (C-E) 21,1 17,7 3,4 12,5 37,3 3,1 15,2 14,7 Rakennustoiminta (F) 4,4 2,3 5,2 4,4 6,6 4,3 12,1 4,1 Kauppa (G,H) 25,1 21,1 35,8 31,5 28,9 15,9 25,3 23,4 Kuljetus, tietol. (I) 5,7 5,0 3,6 6,6 5,8 2,9 8,3 4,9 Rahoitus (J,K) 22,4 34,0 24,4 12,8 4,6 12,0 8,4 24,7 Yhteisk. palv. (L-Q) 20,8 19,6 26,9 31,2 15,1 60,8 29,7 26,6 Tuntematon (X) 0,4 0,2 0,7 0,8 1,0 0,4 0,3 1,3 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 Lkm 25 984 37 390 8 899 9 193 1 758 11 555 4 481 106 719 Suur-Leppävaaran työpaikoista yli neljäsosa oli kaupan alalta ja saman verran rahoitus- ja elinkeinoelämän palveluissa. Suur-Tapiolan työpaikkarakenne oli yksipuolisempi, kun alueen työpaikoista 21 % oli kaupan alalla ja 34 % rahoituksen ja elinkeinoelämän palveluissa. Suur-Matinkylän työpaikoista lähes kolmannes oli kaupan alalla ja lähes saman verran yhteiskunnallisissa palveluissa. Suur-Espoonlahdessa työpaikat keskittyivät samoille aloille kuin Suur-Matinkylässä. Suur- Kauklahti oli teollisuusvaltaisin alue. Vanha-Espoo puolestaan on palveluvaltaisin, kun sen työpaikoista 61 % oli palveluissa. Pohjois-Espoon työpaikoista 30 % oli palveluissa ja lähes neljännes kaupan alalla. 12 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

Taulukko 12. Työpaikat suuralueen mukaan toimialoittain Espoossa 31.12.20 Maa- ja Teolli- Raken- Elinkeino metsät. suus nustoim. Kauppa Kuljetus, Rahoitus- Palvelut Tuntem. Yhteensä (TOL-95) (A,B) (C-E) (F) (G;H) tietol. (I) toim.(j;k) (L-Q) (X) Suur-Leppävaara 13,4 34,9 25,8 26,2 28,5 22,0 19,0 6,8 24,3 Suur-Tapiola 22,5 42,0 19,7 31,6 35,5 48,2 25,8 5,9 35,0 Suur-Matinkylä 3,3 1,9 10,5 12,8 6,2 8,2 8,4 4,2 8,3 Suur-Espoonlahti 5,3 7,3 9,2 11,6 11,5 4,5 10,1 5,4 8,6 Suur-Kauklahti 6,2 4,2 2,6 2,0 1,9 0,3 0,9 1,3 1,6 Vanha- Espoo 25,8 2,3 11,2 7,4 6,5 5,3 24,7 3,5 10,8 Pohjois-Espoo 15,8 4,3 12,2 4,6 7,1 1,4 4,7 0,9 4,2 Muut 7,7 3,1 8,8 3,9 2,7 10,1 6,3 72,1 7,0 Yht. 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Lkm 209 15 735 4 409 24 927 5 235 26 383 28 430 1 391 106 719 Toimialoittain työpaikat sijoittuivat siten, että teollisuuden työpaikoista 42 % sijaitsi Suur-Tapiolassa ja yli kolmannes Suur-Leppävaarassa. Rakennustoiminnan työpaikkoja oli eniten Suur- Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa. Kaupan työpaikoista noin kolmannes sijaitsi Suur-Tapiolassa ja joka neljäs Suur-Leppävaarassa. Kuljetuksen ja tietoliikenteen työpaikat olivat entisestään keskittyneet Suur-Tapiolaan ja Suur-Leppävaaraan, joissa alan työpaikoista oli yli 64 %. Rahoitus- ja elinkeinoelämän palvelupaikoista lähes puolet sijaitsi Suur-Tapiolassa ja joka yli viidennes Suur-Leppävaarassa. Palvelualan työpaikkojen jakautuminen eri alueille oli hieman tasaisempaa kuin muilla toimialoilla. Neljännes palvelualan paikoista oli Suur-Tapiolassa, samoin Vanhassa-Espoossa ja vajaa viidennes Suur-Leppävaarassa. 3.2 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus (kunnassa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) laski 1990-luvun alun lamavuosina, mutta on sen jälkeen kohonnut lähes vuosittain. Nyt vuonna 20 työpaikkaomavaraisuus laski jo toisena vuonna peräkkäin 92,8 %:iin. Todellinen työpaikkaomavaraisuus, eli kuinka moni työllinen kävi työssä omassa kunnassa, oli pysynyt edellisen vuoden tasolla 50,2 %:ssa. Taulukko 13. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa 31.12.20-20 20 20 20 Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar. paikat omavar. paikat omavar. Suur-Leppävaara 24 138 83,0 23 917 81,5 25 984 88,0 Suur-Tapiola 38 161 183,2 36 537 178,0 37 390 183,4 Suur-Matinkylä 8 931 53,4 8 743 52,4 8 899 51,6 Suur-Espoonlahti 9 547 39,9 9 429 39,6 9 193 38,4 Suur-Kauklahti 1 687 68,8 1 510 60,9 1 758 66,7 Vanha-Espoo 11 089 70,6 10 722 67,6 11 555 72,0 Pohjois-Espoo 4 175 1,0 4 4 98,3 4 481 97,8 Alue tuntematon 8 3. 10 670 1 799,3 7 459 1 251,5 Koko Espoo 106 0 93,5 105 562 93,1 106 719 92,8 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007 13

Korkein teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli edelleen Suur-Tapiolassa ja toiseksi korkein Pohjois-Espoossa. Matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Suur-Espoonlahdessa ja Suur- Matinkylässä. Työpaikkaomavaraisuus nousi eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa. S U K K U L O I N T I 4.1 Espoossa työssä käyvät Espoolaisten työntekijöiden sijoittuminen espoolaisiin työpaikkoihin oli käynyt vähän aikaisempaa harvinaisemmaksi vuonna 20, kun työpaikkaomavaraisuus laski hieman ollen 92,8 % vuoden lopussa. Vaikka työpaikkojen määrä Espoossa nousi noin 1 200 työpaikalla, Espoossa työssäkäyvien espoolaisten määrä kasvoi vain noin 600 henkilöllä. Taulukko 14. Espoossa työssäkäyvien asuinkunta 2001-20 2001 20 20 20 Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo 56 3 52,9 56 470 53,3 57 174 54,2 57 780 54,1 Helsinki 23 005 21,7 22 435 21,2 21 523 20,4 21 549 20,2 Vantaa 6 652 6,3 6 610 6,2 6 552 6,2 6 665 6,2 Kauniainen 946 0,9 9 0,9 897 0,8 863 0,8 Pääkaupunkiseutu yht. 86 646 81,9 86 417 81,5 86 146 81,6 86 857 81,4 0,0 Kirkkonummi 3 842 3,6 3 908 3,7 4 3 3,8 4 2 3,8 Vihti 1 862 1,8 1 939 1,8 1 999 1,9 2 053 1,9 Nurmijärvi 1 4 1,3 1 441 1,4 1 443 1,4 1 518 1,4 Tuusula 636 0,6 654 0,6 677 0,6 725 0,7 Hyvinkää 551 0,5 532 0,5 498 0,5 523 0,5 Järvenpää 569 0,5 575 0,5 589 0,6 627 0,6 Kerava 638 0,6 615 0,6 612 0,6 622 0,6 Sipoo 323 0,3 298 0,3 296 0,3 3 0,3 Mäntsälä 153 0,1 123 0,1 153 0,1 125 0,1 Pornainen 38 0,0 39 0,0 40 0,0 47 0,0 Muut kunnat 9 190 8,7 9 489 8,9 9 086 8,6 9 286 8,7 Yhteensä 105 850 100 106 0 100 105 562 100 106 719 100 Espoon työpaikoista 54 % oli espoolainen työntekijä. Osuus oli pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Helsinkiläisten työssäkäynti Espoossa oli määrällisesti ja suhteellisesti pysynyt ennallaan eli noin joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa oli helsinkiläinen työntekijä. Kokonaisuudessaan työssäkäynti Espoossa pääkaupunkiseudulta pysyi lähes ennallaan. 14 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

4.2 Espoolaisten työpaikan sijainti Espoolaisista työllisistä 50,2 %, kävi työssä omassa kunnassa. Osuus oli pysynyt edellisvuoden tasolla. Espoosta Helsinkiin sukkuloivien työntekijöiden määrä oli lisääntynyt vain noin 300 hengellä ja Vantaalla työssä käyvien määrä oli noussut noin 400 hengellä. Taulukko 15. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti 20-20 Työpaikan 2001 20 20 20 sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo 56 3 49,8 56 470 49,7 57 174 50,3 57 780 50,2 Helsinki 43 662 38,8 43 7 38,5 42 886 37,8 43 227 37,6 Vantaa 6 770 6,0 7 0 6,2 7 3 6,2 7 415 6,4 Kauniainen 924 0,8 901 0,8 925 0,8 955 0,8 Pääkaupunkiseutu yht. 107 399 95,4 108 105 95,2 108 018 95,1 109 377 95,1 0,0 Kirkkonummi 1 187 1,1 1 237 1,1 1 259 1,1 1 330 1,2 Vihti 165 0,1 152 0,1 182 0,2 216 0,2 Nurmijärvi 254 0,2 244 0,2 247 0,2 292 0,3 Tuusula 2 0,2 220 0,2 208 0,2 251 0,2 Hyvinkää 143 0,1 152 0,1 177 0,2 159 0,1 Järvenpää 131 0,1 150 0,1 166 0,1 156 0,1 Kerava 211 0,2 197 0,2 220 0,2 213 0,2 Sipoo 69 0,1 66 0,1 65 0,1 67 0,1 Mäntsälä 15 0,0 27 0,0 20 0,0 21 0,0 Pornainen 5 0,0 16 0,0 4 0,0 3 0,0 Muut t. tunt. 2 905 2,6 3 001 2,6 3 2 2,7 2 915 2,5 Yhteensä 112 525 100 113 567 100 113 588 100 114 997 100 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007 15

LÄHTEET Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 20 SAURUS- JA ALUESARJAT TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Tässä tietoiskussa esitetyt taulukot ovat koostetaulukoita. Alkuperäiset työssäkäyntitilasto 20 taulukot löytyvät kaupungin sisäisen verkon Saurus-tilastotietokannasta osoitteesta http://esa06/ px tai intran etusivulta omat työkalut -alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Työssäkäyntitilaston tietoja on saatavilla myös pääkaupunkiseutujen yhteisestä internetissä sijaitsevasta aluesarjat-tilastotietokannasta osoitteesta www.aluesarjat.fi. Sammandrag I slutet av 20 var antalet esbobor 227 472. Av dem ingick 123 0, dvs. 54 procent i arbetskraften. Andelen esbobor som ingick i arbetskraften var klart större än bland Finlands befolkning i genomsnitt. Andelen personer under 15 år var över en femtedel och andelen barn i skolåldern eller studerande var ca 8 procent. Andelen personer med ålderspension eller annan pension var mindre (13 procent) i Esbo än i huvudstadsregionen i övrigt och i hela landet. Av personer i arbetsför ålder (15 74-åringar) ingick nästan 72 procent i arbetskraften, dvs. av esboborna 123 000 personer. Av dem var 8 3 personer arbetslösa, vilket innebär en arbetslöshetsgrad på 6,6 procent. Arbetslösheten var högst i Stor-Köklax och lägst i Stor- Hagalund. För arbetskraften i Esbo fanns i princip ett utbud på 106 719 arbetsplatser. Arbetsplatserna hade ökat från föregående år med nästan 1 160, medan man föregående år konstaterade en minskning på nästan 500 arbetsplatser. De flesta arbetsplatserna i Esbo fanns inom samhälleliga tjänster och tjänster för näringslivet; sammanlagt över hälften av arbetsplatserna. Endast var annan esbobo arbetade i sin hemkommun. Av de sysselsatta esboborna arbetade ca 45 procent på annat håll i huvudstadsregionen och ca 5 procent utanför huvudstadsregionen. Av arbetsplatserna i Esbo sköttes över hälften av esbobor och var femte av en helsingforsare. Nästan var femte arbetsplats i Esbo sköttes av en anställd med hemort utanför huvudstadsregionen. 16 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007