MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN

Samankaltaiset tiedostot
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. Tiedote N:o

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Kangasmaiden lannoitus

Biohiili ja ravinteet

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. 1 Tiedote n:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

MegaLab tuloksia 2017

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

LAPIN KOEASEMA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOHJOIS-SUOMESSA

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Karjanlannan käyttö nurmelle

JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS

Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen

KESKI-SUOMEN KOEASEMA

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

MAANTUTKIMUS LAITOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote N:o KALKITUKSEN PITKÄAIKAINEN VAIKUTUS MAAPROFIILIN KEMIALLISIIN OMINAISUUKSIIN

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

MAANTUTKIMUSLAITOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote N:o

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Karjanlannan hyödyntäminen

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Nurmien fosforilannoitus

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V VALINTAKOETEHTÄVIEN PISTEYTYSOHJEET

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Kipsi vähentää peltomaan

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Kuminan perustaminen suojakasviin

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Transkriptio:

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 7 1979 RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN Leila Urvas ja L. Martti Jussila

Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 7 1979 RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN Leila Urvas ja L. Martti Jussila TIIVISTELMÄ Kylvö-lannoituskonetta käytettäessä joutuu 25 senttimetrin levyiselle kaistalle tarkoitettu lannoite yhteen lannoiteriviin, jonka leveys on alle 5 cm. Jos rivilannoitetu1ta maalta otetaan näytteet viljavuusanalyysiä varten heti kylvön jälkeen ja kaira osuu lannoiteriville, on analyysitulos virheellisen korkeat koska lannoiteriviltä määritettävien ravinteiden pitoisuudet voivat olla olennaisesti suurempia riviväleihin verrattuna ja lisäksi lannoitteena äskettäin annetut ravinteet ovat liukoisemmassa muodossa kuin maassa jo ennestään olevat ravinteet. Kasvukauden aikana lannoiteriviltä ja rivivälistä otettujen maanäytteiden ravinnelukujen erot kuitenkin pienenevät. Syys- ja lokakuulla voi rivilannoitetulta ja kyntämättömältä maalta ottaa maanäytteet viljavuusanalyysejä varten samoin kuin pelloilta, joille lannoitteet on keväällä levitetty hajalle. Lannoiterivin ja rivivälin viljavuuslukujen eroilla ei ole silloin käytännön merkitystä. Mikäli näytteet on otettava keväällä tai alkukesällä, tulisi kaira painaa kylvösiemenrivin kohdalle, joka kylvölannoituskonetta käytettäessä on noin kuuden senttimetrin päässä lannoiterivin jommalla kummalla puolella. Kylvöriviltä otettu näyte ei täysin vastaa pellon ravinteisuutta näytteenottohetkellä, koska siitä puuttuu viimeisen lannoituksen ravinteisuutta lisäävä vaikutus, mutta näyte edustaa kuitenkin paremmin pellon todellista viljavuutta kuin näyte, joka on lannoiteriviltä otettu ja liian korkeita ravinnearvoja edustava.

2. JOHDANTO Rivilannoitusta ryhdyttiin kokeilemaan Suomessa 1960-luvun alussa (HEINONEN ja NIEMINEN 1961, LARPES 1967) ja siitä saatujen myönteisten kokemusten perusteella kehitettiin kylvölannoitusyhdistelmäkoneita (KARA ym. 1970), joiden käyttö on yleistynyt viime vuosina varsinkin suuremmilla tiloilla. Kasvukausina 1976 ja 1977 pyrittiin maantutkimuslaitoksella selvittämään rivilannoituksen vaikutusta viljavuusanalyysien tuloksiin ottamalla viljavuusanalyysiin menevät maanäytteet kasvukauden eri ajankohtina sekä lannoiterivien kohdalta että niiden väliltä. KOEJÄRJESTELYT Koe aloitettiin v. 1976 esitutkimuksen luonteisena ottamalla maanäytteet karkealta hietamaalta pari tuntia sekä 1, 2, 3, 7, 14, 23, 42, 79 ja 154 päivää kylvölannoituksen suorittamisesta. Näytteet otettiin putkikairalla (läpimitta 2.3 cm) muokkauskerroksesta (0-20 cm). Niitä otettiin kullakin kerralla viideltä lannoiteriviltä ja viidestä rivivälistä. Kukin näyte koostui kolmesta osanäytteestä. Maanäytteet analysoitiin heti tuoreena ja myöhemmin kuivana. Tuoreista näytteistä saadut analyysitulokset vaihtelivat enemmän kuin kuivatuista tehdyt, minkä vuoksi kesällä 1977 suoritetun varsinaisen kokeen maanäytteet kuivattiin ja analysoitiin kaikki samanaikaisesti. Tämä menettely vastaa normaalia viljavuusanalyysiä (VUORINEN ja MÄKITIE 1955). Esitutkimuksessa saatujen tulosten perusteella lisättiin näytteenottokertoja syyskesällä ja vähennettiin alkukesästä. Näytteet otettiin kylvöpäivänä sekä 1, 3, 7, 17, 31, 53, 80, 109 ja 140 päivää kylvölannoituksesta. Kesällä 1977 koekentät olivat hietasavi- ja turvemaalla. Savimaalta otettiin näytteet putkikairalla kuten edellisenä kesänä ja turvemaalta Oiva-kairalla 0-20 senttimetrin syvyydestä. Koekentille annettiin ns. sijoituslannoituksena kylvön yhteydessä 600 kg/ha typpirikasta Y-lannosta (20 N -4 P - 8 K). Toimenpide suoritettiin kylvö-lannoituskoneella.

00. JL 7 6 KHt HtS Ct L= lannoiterivi V= riviväll 5 3 2 V / \ V 'Co.... 1 TOUKO KESÄ HEINÄ ELO - SYYS LOKA Kuva 1. Johtoluvun (31) muutokset maassa kasvukauden aikana mitattuna lannoiterivin kohdalta ja lannoiterivien välistä ötetuieta maanäytteistä.

KHt HtS Ct L= lannoiterivi V= riviväli 7 6 - V... V... \, 4 1 1 1 1 1 TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA Kuva 2. Maan ph(h20)-lukujen muutokset maassa kasvukauden aikana mitattuna lannoiterivin kohdalta ja lannoiterivien välistä otetuista maanäytteistä.

5. nen aleneminen lannoiterivissä eliminoitui syksyyn mennessä, jolloin lannoiteriveistä mitatut ph:t vastasivat rivivälien ph-lukuja. Kaliumia (K) annettiin keväällä Y-lannoitteessa 48 kg hehtaarille, mikä vastaa keskimäärin 24 mg/l. Lannoiteriveissä kaliumin pitoisuuden nousu oli kuitenkin tähän keskiarvoon nähden moninkertainen, mikä ilmenee myös lannoiteriveistä ja riviväleistä keväällä saatujen kaliumlukujen eroissa (taulukko 1 ja kuva 3). Ennen kesäkuun puoliväliä nämä erot olivat 160-60 mg/1 ja pienenivät sitten nopeasti. Elo-lokakuussa systemaattisia eroja ei enää ollut, vaan ne mahtuivat analyysin normaalin virhemariginaalin sisään. Alkukesän perättäisten analyysitulosten vaihtelut johtunevat pääasiassa näytteenottovirheistä, jotka aiheutuivat lannoiterivien paikallistamisen vaikeudesta. Lannoiteriveistä mitattujen kaliumlukujen nopea aleneminen alkukesällä johtunee osittain kaliumin pidättymisestä maahan (KEHÄNEN 1947) ja osittain sen horisontaalisesta siirtymisestä lannoiterivien sivuille. Kasvien kaliumin otto vaikuttaa samaan suuntaan. Tämän tutkimuksen tulokset eivät oikeuta päättelemään, johtuisivatko heinä-elokuussa todetut vaihtuvan kaliumin minimiarvot mahdollisesti siitä, että kasvien kasvu ja niiden ravinteiden otto tällöin on voimakkaimmillaan, mikä tilapäisesti alentaisi vaihtuvan kaliumin pitoisuutta maassa. Toisaalta tämä voi myös johtua sääsuhteista, koska ko, minimi todettiin vain kasvukaudella 1977. Fosforia (P) annettiin lannoituksena 24 kg hehtaarille eli 20 cm:n muokkauskerrosta kohden keskimäärin 12 mg/l. Fosforipitoisuuden nousu lannoiteriveissä oli luonnollisesti paljon suurempi. Koska fosfori pidättyy maahan hyvin nopeasti ja voimakkaasti (SILLANPÄÄ 1961), olivat lannoiteriveistä ja rivivälistä mitattujen fosforilukujen erot annettuun ravinnemäärään verrattuna suhteellisesti pienemmät kuin kaliumin kohdalla (taulukko 1 ja kuva 4). Lannoiteriveistä ja riviväleistä mitattujen fosforipitoisuuksien erot olivat suurimmat hietasavella ja karkealla hiedalla, ennen kesäkuun puoliväliä 16-7 mg/l. Syys-lokakuuhun mennessä erot olivat edelleen saman suuntaiset mutta pienentyneet tasolle 1-3 mg/l. Turvemaassa erot olivat huomattavasti pienemmät koko kasvukauden ajan, keväällä noin 3-2 ja syksyllä vain 1 mg/l. Lannoiterivien ja rivivälien fosforipitoisuuksien erojen säilyminen läpi koko kasvukauden johtunee fosforin voimakkaan pidättymisen aiheuttamasta vähäisestä horisontaalisesta siirtymisestä.

40 L.... KHt Ht.S Ct L = lannoiterivi V= riviväli 30 00000000 0 000 0000000000000. V '.. 20 L. V 10 V-"..11e. MM. ammu oo om 000000... TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA Kuva 4. Maan fosforiluvun (P) muutokset maassa kasvukauden aikana mitattuna lannoiterivin kohdalta ja lannoiterivien välistä otetuista maanäytteistä.

8. Kalsiumluvut (Ca) olivat pienempiä lannoiterivin kohdalta kuin rivivälistä otetuissa näytteissä. Erot olivat kuitenkin niin vähäisiä, että lannoiterivin kalsiumlukujen alenemisen voidaan katsoa johtuneen lannoitteena annetun fosfaatin vaikutuksesta kalsiumin liekkifotometriseen määritykseen. Magnesiumia (Mg) tuli Y-lannoitteen mukana maahan 6 kg/ha (3 mg/1 maata). Lannoiterivin kohdalta ja rivivälistä otettujen näytteiden Mg-lukujen eron väheneminen kasvukauden aikana olemattomiin oli selvin karkealla hietamaalla. Boori (B) määritettiin vain kesän 1976 näytteistä. Sitä annettiin Y-lannoitteena keskimäärin 0.2 kg/ha (0.1 mg/l). Lukuunottamatta ensimmäistä näytteenottokertaa oli lannoiterivin kohdalta otettujen näytteiden keskimääräinen B-luku noin kaksinkertainen rivivälistä saatuun lukuun verrattuna. Tämä vastaa suunnilleen teoreettisestikin laskettua B-luvun nousua lannoiterivissä. Kasvukauden aikana ero pieneni tasaisesti. Lokakuulla boorimäärät olivat 0.7 mg/1 lannoiterivin kohdalla ja 0.6 mg/1 rivivälissä. PÄÄTELMÄT Tutkimuksen tulokset osoittavat, että rivilannoitetulta maalta tulisi maanäytteet viljavuusanalyysiä varten ottaa mieluimmin vasta syys-lokakuulla siitä huolimatta, että lannoiteriviltä ja rivivälistä otettujen näytteiden viljavuuslukujen erot heinä-elokuulla ovat jo melko vähäisiä. Jos maanäytteet on kuitenkin otettava alkukesällä pian rivilannoituksen jälkeen, tulisi näyte ottaa siemenen kylvörivin kohdalta, joka on noin kuuden senttimetrin päässä lannoiterivistä. Näin vältetään riviinkylvetyn lannoitteen viljavuuslukuja virheellisen paljon nostava vaikutus. Kylvöriviltä otettu näyte ei täysin vastaa pellon senhetkistä kokonaisravinnetilannetta, koska siitä puuttuu osittain viimeisen lannoituksen ravinteisuutta lisäävä vaikutus, mutta näyte edustaa kuitenkin paremmin pellon todellisia viljavuuslukuja kuin lannoiteriviltä otettu näyte. Viljavuusanalyysiä varten otettavan muokkauskerroksen näytteen tulee koostua vähintään viidestä osanäytteestä.

9. Kirjallisuutta HEINONEN, R. & NIEMINEN L. 1961. Väkilannoitteiden rivikylvö. Summarr Trials on placement of fertilizer. Maatal. ja Koetoim. 15: 7-14. KARA, 0., RÄISÄNEN, L. & PALOMÄKI, A. 1970. Rivilannoitus sekä rivi- ja kylvö-lannoituskokeet. Vakolan Tiedote 11. KERÄNEN, T. 1946. Kaliumista Suomen maalajeissa. Summary: On potassium in Finnish soils. Acta Agr. Fenn. 63: 1-114. LARPES, G. 1966. Rivilannoituksen vaikutus kevätviljoissa. Summary The effect of fertilizer placement in spring cereals. Maatal. ja Koetoim. 20: 14-20. SILLANPÄÄ, M. 1961. Fixation of fertilizer phosphorus as a function of time in four Finnish soils. Selostus: Lannoitefosforin pidättymisestä maahan ajan funktiona. Agrogeol. Julk. 80: 1-22. VUORINEN, J. & MÄKITIE, 0. 1955. The method of soil testing in use in Finland. Selostus: Viljavuustutkimuksen analyysimenetelmästä. Agrogeol. Julk. 63: 1-44.

10.. Taulukko 1. Rivilannoitetun maan ph, johtoluku ja ravinteet mitattuna kaavukauden eri aikoina lannoiterivin kohdalta ja lannoiterivien välistä otetuistn näytteistä. A Karkea hieta (1976), hietasavi (1977), C saraturve (1977). A. Karkea hieta Näytteiden oton ajankohdat 10.5 11.5 12.5 13.5 17.5 24.5 Johtoluku lannoiterivi 8.51 5.22 5.79 5.45 5.07 3.75 riviväli 1.23 1.14 1.16 1.17 1.26 1.21 PH lannoiterivi 5.85 5.77 5.73 5.70 5.79 5.84 riviväll 6.02 5.97 5.99 5.95 6.02 6.06 K, mg/1 lannoiterivi 338 310 318 314 302 306 riviväli 176 220 212 216 230 228 mg/1 lannoiterivi 36.8 33.9 33.4 32.5 32.2 33.0 riviväli 21.9 25.1 23.0 24.3 23.4 25.4 Ca, mg/1 : lannoiterivi 1000 970 970 940 980 1000 riviväli 1090 1050 1080 1070 1090 1100 Mg, mg/1 lannoiterivi 127 116 118 111 123 122 riviväli 100 101 105 105 109 114 8. mg/1 lannoiterivi 1.88 1.10 1.10 1.05 1.03 0.99 riviväli 0.48 0.49 0.50 0.50 0.51 0.49 B. Hietasavi Näytteiden oton ajankohdat 23.5 24.5 26.5 30.5 9.6 23.6 Johtoluku lannoiterivi 5.97 3.60 2.83 3.65 2.82 2.12 riviväli 1.46 1.31 1.34 1.04 1.10 1.08 PH lannoiterivi 6.35 6.38 6.44 6.45 6.48 6.44 riviväli 6.66 6.63 6.67 6.70 6.73 6.71 K, mg/1 lannoiterivi 362 318 290 292 278 260 riviväli 222 218 220 202 204 224 P, mg/1 lannoiterivi 40.8 32.7 29.0 29.4 29.5 28.9 riviväli 24.5 22.4 22.3 20.6 21.7 20.2 Ca, mg/1 lannoiterivi 3040 3220 3260 3325 3200 3040 riviväli 3300 3300 3520 3400 3320 3180 Mg, mg/1 lannoiterivi 339 345 350 348 337 323 riviväli 327 330 352 339 333 325 2.6 21.6 28.7 11.10 4.13 2.43 1.24 1.14 1.17 0.92 0.83 0.92 5.74 5.69 5.87 5.95 6.02 5.97 6.04 6.06 310 208 184 194 218 188 190 194 36.0 36.2 28.0 26.4 24.6 23.5 23.8 24.3 960 1000 1040 1040 1075 1030 1060 1050 123 111 109 110 116 105 108 ' 115 0.94 0.93 0.70 0.73 0.48 0.48 0.50 0.58 15.7 11.8 9.9 10.10 1.38 0.96 1.10 0.85 1.00 0.90 0.95 0.90 6.53 6.68 6.68 6.64 6.69 6.70 6.76 6.76 212 204 218 242 224 212 220 244 24.4 19.8 20.5 21.7 20.8 19.1 19.5 18.5 3120 3160 3240 3100 3120 3220 3320 3180 326, 332 335 325 321 333 337 332 Näytteiden oton ajankohdat Johtoluku lannoiterivi riviväli PH lannoiterivi riviväli K. mg/1 lannoiterivi riviväli P, mg/1 lannoiterivi riviväli Ca, mg/1 lannoiterivi r,ivivä1i Mg, mg/1 lannoiterivi riviväli. C. SaratUrve 20.5 21.5 23.5 27.5 6.6 20.6 5.92 4.97 6.07 4.08 3.90 3.13 1.80 1.75 1.61 1.55 1.76 1.52 5.45 5.41 5.33 5.46 5.44 5.46 5.67 5.61 5.51 5.58 5.61 5.66 212 206 238 194 190 138 152 120 108 118 108 106 11.9 11.3 12.7 10.0 10.6 10.7 8.9 8.8 9.2 8.8 8.8 8.6 3180 2980 2860 3020-3160 3240 3220 3100 2960 ^2920 3140 3200 268 246 256 253 262 274 266 262. 244 242 255 '255 15.7 9.8 6.9 10.10 1.26 1.12 1.31 1.36 0.99 0.92 1.18 1.23 5.60 5.62 5.58 5.64 5.69 5.63 5.60 5.62 76 90 108 114 82 96 110 102 9.6 8.5 8.6 8.5 8.0 7.6 7.8 7.6 3140 3040 3040 3020 3120 3020 3020 2920 269, 244 273 240 236 250-253. 238

, 4515*.: Y,r1 "r '40 tt,, '$, " 4.irffl -fr:i rt4. ;fri :r kft.,- "4". t-- -" t;, : r.,,,,..:,..41,k,.,.:,-',.k - - ".1k...".,:- =,4,-..,...:4-7,- 1... ->.. 4'.i,,, --,. - - -ir 114 4., 4,-k.4.< ;4;t,Z, "4k.k... `-t.;i,,.'-...5,1--,' -4-1.. -o- " 41',7:.r0 g Ai 41, fr- r.* 4'4 51.02 (, ;;47 '.. < -N14,. rivy - ": r,tr iut!'":'*,;!, 4 k- 4 3?#;'5').P1' F L/' "- r4r,