XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (VIHILAHTI - VIINIKANLAHTI). Maanalainen asemakaava nro 8613 Diaarinumero: TRE: 317/10.02.01/2016 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ehdotus 28.11.2016 (täyd. 10.4.2017)
XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (VIHILAHTI - VIINIKAN- LAHTI). MAANALAINEN ASEMAKAAVA NRO 8613 Asemakaavan selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä ja 28.11.2016 tarkastettua asemakaavakarttaa nro 8613. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Maanalaisen asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Hatanpään kaupunginosaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7,8 ha. Kaava koskee noin 1,3 km:n pituista ja noin 60 metrin levyistä maanalaista vyöhykettä, joka ulottuu Vihilahden pohjoisrannalta Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon alueelle. Suunnittelualue alittaa mm. Hatanpään valtatien, Hatanpään puistokujan, Lokomonkadun ja Valimokadun sekä liike-, toimisto- ja teollisuusrakentamisen korttelialueita. Maanpäälliset alueet ovat Tampereen kaupungin ja yksityisten tahojen omistuksessa. Tämä asemakaava on osa neljän asemakaavan kokonaisuutta. Kaavan nro 8613 suunnittelualue liittyy etelässä asemakaavan nro 8611 (Vihilahti) suunnittelualueeseen. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Tampereen seudun keskuspuhdistamo- hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset, suoraan asemakaavoihin perustuvat ja/tai niihin muun lainsäädännön kautta kytkeytyvät rakennus-, toimenpide- ym. luvat. Lisäksi tavoitteena on poissulkea sellaiset suunnittelualueiden maankäytön tulevaisuuden muutokset, joilla voisi olla keskuspuhdistamon toimintaa rajoittavia vaikutuksia. Asemakaavaprosessin vaiheet Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 17.2.2014 (29 ) jätevedenpuhdistamon paikaksi Sulkavuoren kaupunginhallituksen 3.2.2014 (61 ) tekemän esityksen mukaisesti. Jäteveden keskuspuhdistamo on kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 30.11.2015 (76 ) hyväksymän Tampereen asemakaavoitusohjelman 2016-2018 kohde nro 11. Asemakaavaehdotuksen valmistuminen oli ajoitettu vuodelle 2016. Aloitusvaihe Asemakaavojen nro 8610-8613 vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella 28.1.2016. Kaikille kaavoille yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Dno: TRE:313/10.02.01/2016) kuulutettiin nähtäville 28.1-25.2.2016 väliseksi ajaksi ja se lähetettiin tiedoksi osallisille. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 3.2.2016 ja hanketta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 9.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin 13 mielipidettä ja seitsemän viranomaislausuntoa/-kommenttia (kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, Tilakeskus, Puolustusvoimat, Finavia, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto). Keväällä 2016 saatiin lisäksi kaksi täydentävää viranomaisten kannanottoa (Finavia ja Tampereen Sähkölaitos). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 30.3.2016. 1
Aloitusvaiheessa saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Yleisötilaisuuden ja viranomaisneuvottelun muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Aloitusvaiheen palautteessa ja viranomaisneuvottelussa esitettyjä kaavaa 8613 koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita olivat mm.: maa- ja kallioperää koskevat lisäselvitykset, rakentamisen (erit. louhinnan) aikaiset ympäristöhaitat ja työmaajärjestelyt, maanalaisesta rakentamisesta maanpäällisille kiinteistöille muodostuvat rasitteet ja maankäyttörajoitukset sekä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelutilanne. Aloitusvaiheessa saatu palaute pyrittiin kaavan 8613 osalta ottamaan jatkosuunnittelussa huomioon mm. seuraavin tavoin: - kaavasuunnittelun yhteydessä osallisten luettelon täydentäminen, neuvottelut ja lisätietopyynnöt eri tahoille (mm. TRAFI ja TUKES), - hankesuunnittelun yhteydessä kallio- ja pohjavesitutkimusten, riskien hallinnan, pora- ja lämpökaivoselvityksen laatiminen/täydentäminen, sekä tutustumiskäynti Viikinmäen puhdistamolle 23.3.2016 sekä ulkoilmatapahtuma 17.5.2016 (Sulkavuori ja Vihilahti). Valmisteluvaihe Asemakaavan valmisteluaineisto koottiin yhteistyössä viranomaisten, kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä hankesuunnitteluryhmän kanssa. Aineistot kuulutettiin nähtäville 8.9.-6.10.2016 väliseksi ajaksi ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin 21.9.2016. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 valmisteluaineistosta jätettiin yhteensä kuusi mielipidettä ja kahdeksan viranomaislausuntoa/-kommenttia, joissa esitettiin seuraavia asemakaavaa nro 8613 ja/tai hankekokonaisuutta koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita. - kaupungin yleisten alueiden suunnittelu: hulevesiselvityksen laatiminen ei ole tarpeen. - Pirkanmaan liitto: maakuntakaavatilanteen kuvauksen täydentäminen. - Pirkanmaan maakuntamuseo: ei huomautettavaa. - yksityishenkilö: keskuspuhdistamon sähköpostilistalaisille tiedotus yleisötilaisuudesta olisi voinut tulla aiemmin. - Etelä-Alvari: keskuspuhdistamo olisi pitänyt olla jo maakuntakaavassa, purkuputki ja varapurkuputki pitää esittää kaavassa, Pyhäjärven säännöstelyn ylä- ja alarajat on otettava huomioon, varapurkuputken vaikutukset Vihiojaan pitää arvioida eri olosuhteissa, Pyhäjärven itäpään jätevesikuormituksen lisääntymisen vaikutusta kokonaiskuormitukseen ei ole laskettu, suunnitellussa purkupaikassa on virtaamaongelma, maalämpökaivoihin kohdistuvista vaikutuksista ei ole tehty riittävää selvitystä, hankkeesta tiedottaminen uutiskirjeellä on toiminut huonosti ja viiveellä. Valmisteluaineistosta saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Valmisteluvaiheen palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti), yleisötilaisuuden muistio ja kaupunkikuvatoimikunnan lausunto ovat kaavaselostukseen liitteenä. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen huomioon ottaminen: Maakuntakaavatilannetta koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdat korjattiin ja päivitettiin. Suunnittelun lähtötietoja ja vaikutusten arviointia täydennettiin mm. louhinnan ympäristövaikutusten ja vesistövaikutusten osalta. Kaavaan liittyviä havainneaineistoja täydennettiin alueleikkauksissa esitettyjen toimintojen, korkeusasemien ja mittojen osalta. 2
Kaavaprosessin aikana tavoitteet ovat tarkentuneet lupaprosessien osalta. Lisäksi hankkeen teknisessä suunnittelussa päätettiin tutkia Viinikanlahden nykyisen puhdistamon ja Vihilahden solmupisteen välisen siirtotunnelin rinnalla vaihtoehtoa, jossa tunneli korvattaisiin siirtoviemäreillä. Siirtoviemärit ovat tavanomaisia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia johtoja, joiden sijoittamista ei ole tarpeen ratkaista asemakaavalla. Ehdotusvaihe Kaavaehdotus esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 13.12.2016 ja hyväksyttiin 20.12.2016 yleisesti nähtäville asetettavaksi. Aineistot olivat nähtävillä 22.12.2016-31.1.2017 välisen ajan. Avoin yleisötilaisuus järjestettiin 12.1.2017 Koivistonkylän Tredulla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää suunnitelmasta muistutuksia ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 ehdotusvaiheen aineistoista jätettiin yhteensä 11 viranomaislausuntoa/-kommenttia. Muistutuksia ei jätetty. Asemakaavan nro 8613 selostukseen ja sen liitteenä olleisiin aineistoihin liittyen Tampereen Sähkölaitos Oy:n Energia-yksikön lausunnossa todettiin alueen nykyisten kaukolämpöjohtojen sijainti. Pirkanmaan ELY-keskus esitti lausunnossaan, että aineistoon on tarpeen lisätä varapurkulinjan kuvausta vastaavat tiedot koskien likaisen jäteveden siirtolinjaa ja sen toimivuutta mahdollisessa poikkeustilanteissa. Pirkanmaan liitto esitti, että kaavaselostuksen kohtaa 4.5.4, Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, olisi hyvä täydentää Rautaharkon-Lakalaivan uuteen aluekeskukseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla. Muita viranomaispalautteessa esitettyjä kommentteja olivat mm. mahdollisten maanalaisten johtojen ja kaapeleiden siirtokustannusten kohdentuminen sekä erilaisten lupien ja lausuntojen tarve hankkeen toteutusvaiheessa. Puolustusvoimilla ja Tampereen Sähköverkko Oy:llä ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen huomioon ottaminen: Kaavaselostusta ja kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton lausunnoissa esitetyllä tavalla. Lisäksi suunnittelualueen nykytilanteen kuvaukseen lisättiin maininta kaukolämpöjohdoista. Muilta osin viranomaispalaute merkittiin tiedoksi. Yleisötilaisuudessa saadun palautteen pohjalta asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ja selkeytettiin kaavaehdotusten nähtävilläolon jälkeen mm. raportissa käytettyjen kaupunginosien nimien, hankkeen ilmanlaatu- ja vesistövaikutusten kuvauksen sekä puhdistetun veden purkupisteen sijaintia osoittavan kuvan osalta. Kaava-asiakirjoihin päivitettiin kaavaprosessin vaiheen sekä suunnittelun lähtökohtien kuvaukset valmisteilla olevien Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 osalta. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 27.3.2017. Kantakaupungin yleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä helmi-maaliskuussa 2017. Täydennetyt asiakirjat käsiteltiin 28.3.2017 järjestetyssä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Kaavaselostukseen ja kokonaisvaikutusten arviointiraporttiin tehdyt täydennykset eivät olleet merkitykseltään MRA 32 :n tarkoittamalla tavalla olennaisia muutoksia. Asemakaavakarttaan palautteesta johtuvia muutoksia ei ollut tarpeen tehdä. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti) ja viranomaisneuvottelun muistio ovat kaavaselostuksen liitteenä. Saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. 3
Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muistuttajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan valitusajan ja mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulutuksella. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluita järjestettiin kaavan aloitus- ja ehdotusvaiheissa (30.3.2016 ja 28.3.2017). Neuvotteluiden muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaprosessin aikana on käyty lisäksi useita asemakaavaan sekä erillisselvityksiin ja -suunnitelmiin liittyviä neuvotteluja mm. Pirkanmaan ELY-keskuksen, kaupungin ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kanssa. Asemakaava Maanalaisella asemakaavalla alueelle muodostuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan maanalaisen rakentamisen aluetta suojavyöhykkeineen (ma/sv-et). Aluetta koskevan toimenpiderajoituksen mukaan alueen merkittävä maanpäällinen kuormittaminen sekä maatai kallioperään kajoavat toimenpiteet edellyttävät maanalaisiin tiloihin, rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä sekä näiden omistajan/haltijan kuulemista. Maanalaisen rakentamisen alueelle on osoitettu suojavyöhykkeiden likimääräinen ylin korkeusasema alueen eri osissa, sekä ohjeelliset alueen osat, joille voidaan sijoittaa maanalaisia jätevesitunneleita (ma/tu-j). Kaavassa annettu lisäksi yleismääräyksiä (y-8613), jotka koskevat maanalaisen rakentamisen suojavyöhykkeitä, kiinteistönmuodostusta ja hulevesien hallintaa. Vaikutusten arviointi Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvia merkittäviä vaikutuksia arvioidaan maankäyttöja rakennusasetuksen (MRA) 1 :n mukaisesti. Vaikutusten arviointi perustuu mm. kaavaprosessin aikana laadittuihin perusselvityksiin, vuonna 2015 päivitettyyn hankkeen yleissuunnitelmaan ja Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, vuonna 2012 valmistuneeseen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) sekä valmisteilla olevien maakunta- ja yleiskaavojen yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Asemakaavojen nro 8610-8613 ja keskuspuhdistamohankkeen toteuttamisesta syntyviä yhteisvaikutuksia on tarkasteltu kaava-asiakirjoihin sisältyvässä kokonaisvaikutusten arviointiraportissa. Lisäksi kunkin asemakaavan selostuksessa käsitellään yksityiskohtaisemmin kaava-aluekohtaisesti merkittäviksi arvioituja vaikutuksia. Kokonaisvaikutusten arviointiraportin liitteenä on kooste hankkeen YVA- selostuksesta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyistä huomautuksista ja lisäselvitystarpeista sekä niiden huomioon ottamisesta hankkeen jatkosuunnittelussa. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavoituksella päätetään hankkeen edellyttämistä alue- ja tilavarauksista sekä suunnittelualueiden muusta maankäytöstä. Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus sallia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnassaan 4
olevalle alueelle. Sijoittaminen on mahdollistettavissa eri tavoin riippuen mm. siitä, ratkaistaanko asia osapuolten välisillä sopimuksilla vaiko kiinteistönmuodostamislain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina rasitteina. Tämänhetkisen arvion mukaan keskuspuhdistamon rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2019 ja keskuspuhdistamo otettaisiin käyttöön vuonna 2024. Rakennusluvan lisäksi hankkeen toteuttaminen edellyttää mm. ympäristönsuojelulain, jätehuoltolain ja vesilain mukaisia lupamenettelyitä, joiden yhteydessä määrätään esimerkiksi laitoksen prosessimitoituksesta ja toiminnan lupaehdoista, rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen raja-arvoista sekä siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä. Näitä päätöksiä koskeva toimivalta on alueellisilla viranomaisilla, joita ovat mm. Pirkanmaan ELYkeskus, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto. 5
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 8 1.1 Tunnistetiedot 8 1.2 Kaava-alueen sijainti 8 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 8 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 8 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista 9 2. LÄHTÖKOHDAT 10 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 10 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 10 2.1.2 Luonnonympäristö 10 2.1.3 Rakennettu ympäristö 15 2.1.4 Väestö ja palvelut 20 2.1.5 Maanomistus 20 2.2 Suunnittelutilanne 21 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 21 2.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset 24 3. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 26 3.1 Asemakaavan laatimisen tarve 26 3.2 Asemakaavaprosessin käynnistäminen 26 3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 26 3.3.1 Aloitusvaihe 26 3.3.2 Valmisteluvaihe 27 3.3.3 Ehdotusvaihe 27 3.3.4 Hyväksymisvaihe 27 3.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 28 3.4.1 Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana 30 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja sen kehittyminen suunnitteluprosessin aikana 30 3.5.1 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 30 3.5.2 Suunnitelmiin kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset 31 3.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 31 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 32 4.1 Kaavan rakenne 32 4.1.1 Mitoitus 32 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 32 4.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset 32 4.3.1 Muut alueet 32 4.4 Asemakaavan suhde yleiskaavaan 33 4.5 Kaavan vaikutukset 33 4.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 33 4.5.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 34 4.5.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 35 6
4.5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 35 4.5.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 36 4.5.6 Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen 36 4.6 Nimistö 36 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 37 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 37 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 37 5.3 Toteutuksen seuranta 37 7
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Maanalainen asemakaava: Hatanpään kaupunginosan (122) korttelin nro 506 tonttien 4, 7, 8, 9, 11 ja 12 507 tontin 1 508 tonttien 12 ja 18 509 tonttien 35 ja 36 511 tonttien 16 ja 21 513 tontin 3 sekä katu- ja puistoalueiden alapuolella. Maanalaisella asemakaavalla muodostuu: Maanalaista yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Marjut Ahponen. Aloitus- ja valmisteluvaiheissa kaavan laatijana toimi WSP Finland Oy/ Petri Saarikoski. Diaarinumerot: Asemakaava nro 8613, TRE:317/10.02.01/2016, pvm 13.1.2016 Asemakaavojen nro 8610-8613 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, TRE:313/10.02.01/2016, pvm 13.1.2016 Vireille tulo: 28.1.2016 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Hatanpään kaupunginosaan. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus XXII (Hatanpää), Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Vihilahti-Viinikanlahti). Maanalainen asemakaava nro 8613. Maanalaisen asemakaavan laatiminen tarkoituksena on mahdollistaa seudulliseen jäteveden keskuspuhdistamoon liittyvien vesihuoltotunneleiden rakentaminen. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavojen nro 8610-8613 kokonaisvaikutusten arviointi (WSP Finland Oy ja Tampereen kaupunki), jonka liitteinä: Kooste keskuspuhdistamo-hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (2012) annetun yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottamisesta hankkeen jatkosuunnittelussa Asemakaavojen nro 8610-8613 yhteinen havainneaineisto 8
- Asemakaavakartta - Asemakaavan seurantalomake - Asemakaavojen nro 8610-8613 osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavojen nro 8610-8613 aloitus- ja valmisteluvaiheissa saatu palaute, yleisötilaisuuksien muistiot ja ote kaupunkikuvatoimikunnan pöytäkirjasta - Asemakaavojen nro 8610-8613 viranomaisneuvottelun muistio - Asemakaavojen nro 8610-8613 vastineraportti - Asemakaavan nro 8613 havainneaineistot (WSP Finland Oy) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivitys 2016, ID 1676660 (Ramboll Finland Oy) - Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut ID 1691280 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 hulevesitarkastelut, ID 1691270 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 luontoselvitys, ID 1615291 (Ramboll Finland Oy 2016) - Vihilahden arkeologinen selvitys, ID 1599176 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016) - Polttolaitoksen savukaasun leviämismallinnus ja piipun korkeuden määrittäminen / Puhdistamon lietteenpolton päästöjen leviämismalli 9.9.2016 (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy) - Lämpö- ja porakaivojen kartoitus, tilanne 15.1.2016 (Ramboll Finland Oy) - Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus taustaselvityksineen (http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/) - Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 taustaselvitykset (www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleiskaava-2040.html) - Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman päivitys 2015, jonka yhteydessä on tehty mm. pora- ja maalämpökaivojen kartoitus ja lämpöpumppulaitoksen esisuunnitelma (www.keskuspuhdistamo.fi) - Ympäristövaikutusten arviointiselostus 29.11.2012 ja yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 29.5.2013. YVA-selostuksen liitteenä olivat mm., hiukkasten ja hajujen leviämisen mallinnukset (liitteet 8 ja 10), meluselvitys (liite 12), louhintatärinän lähtötietomuistio (liite 13), arseenipitoisuudet kallioperässä (liite 6). Aineistoja Keskuspuhdistamo Oy:n internet-sivuilla osoitteessa: www.keskuspuhdistamo.fi - Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset, esiselvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008 - Tampereen ilmanlaatuselvitys 2013 - Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma Takli 2013 - Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 ja Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 (2013) - Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma ja valuma-alueselvitys 2012 9
2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Maanalaisen asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Hatanpään kaupunginosaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7,8 ha. Kaava koskee noin 1,3 km:n pituista ja noin 60 metrin levyistä maanalaista vyöhykettä, joka ulottuu Vihilahden pohjoisrannalta Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon alueelle. Suunnittelualue alittaa mm. Hatanpään valtatien, Hatanpään puistokujan, Lokomonkadun ja Valimokadun sekä liike-, toimistoja teollisuusrakentamisen korttelialueita. Maanpäälliset alueet ovat Tampereen kaupungin ja yksityisten tahojen omistuksessa. 2.1.2 Luonnonympäristö Maisema ja topografia Suunnittelualueen maasto on hyvin tasaista, eikä alueella ole ympäristöstä selvästi erottuvia kohoumia tai painanteita. Pohjakartan mukaan maanpinta on korkeimmillaan Hatanpään valtatien, Hatanpäänkadun ja Lokomonkadun liittymän itäpuolella (noin +83 mmpy). Matalin kohta sijoittuu Hatanpään valtatien, Vihilahdenkadun ja Lokomonkadun liittymään (noin +79,6 mmpy). Maanpäällisen alueen maisemaa hallitsevat vilkkaat liikenneväylät, rautatie ja ratapiha sekä aluetta reunustavat Hatanpään asuin-, liike- ja teollisuuskorttelit. Ilmakuva vuodelta 2016 (Lentokuva Vallas Oy). 10
Ote Maanmittauslaitoksen korkeusmallikartasta (vinovalovarjoste). Maa- ja kallioperä Keskuspuhdistamo- hankkeen suunnittelua ja toteutusta varten alueella on tehty kallioperätutkimuksia vuodesta 2010 lähtien. Alueella tehdyistä kallionäytekairauksista on tulkittu mm. kivilaji, rakoilu ja rikkonaisuusvyöhykkeitä sekä kallion vedenjohtavuutta ja kallioperän jännitystilaa. Tutkimusten mukaan alueen kallioperä soveltuu kalliorakentamiseen hyvin. Tulosten pohjalta on laadittu jatkosuunnittelussa hyödynnettävät kallion pinta- ja laatumallit. Tutkimusten avulla on voitu optimoida mm. kallioon louhittavien tilojen dimensioita, korkeustasoa ja suuntausta sekä ennakoida lujitus- ja tiivistystarvetta. Tutkimusten mukaan Viinikanlahden ja Vihilahden välisellä alueella pohjaolosuhteet ovat hyvin vaihtelevat: pintamaakerroksina on pehmeän saven, savisen siltin ja eloperäisen (turve/lieju) lisäksi karkeampia hiekkakerroksia, tiivistä pohjamoreenia ja kalliota. Pintamaan paksuus vaihtelee noin seitsemästä metristä 20 metriin. Kallion pinta on suunnittelualueen kohdalla tasolla +61 +75 mmpy. Kallioperä koostuu liuskeisesta sarvivälkekiillegneisseistä, seoksisista migmatiiteistä sekä muita kivilajeja leikkaavista graniittijuonista. Sulkavuorta lähestyttäessä pääkivilajiksi muuttuu massiivinen granodioriitti. Kalliolaatu on alueella pääasiassa hyvä. Vedenjohtavuus on rikkonaisuusvyöhykkeiden kohdilla kohtalaista ja muuten pääosin vähäistä. Laboratorioanalyysien tulosten perusteella alueen kivien kalliomekaaniset ominaisuudet vastaavat kivilajien tyypillisiä arvoja Suomessa ja soveltuvat hyvin tunnelirakentamiseen. Kairarei istä tehtyjen kalliopohjaveden kemian analyysien perusteella ei ole tarvetta poikkeuksellisille materiaalivalinnoille suunnittelukäyttöiän saavuttamiseksi kallion mekaanisissa lujitusrakenteissa. 11
Kalliopinnan korkeusasema siirtotunnelin linjauksella. (lähde: Siirto- ja purkulinjojen yleissuunnitelman tarkistus 2015, kalliorakennussuunnittelu. Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy) Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperäkartalla alue on kartoittamatonta maaperää. Ote GTK:n maaperäkartasta. Punainen väri = kallio, vaaleanruskea = hiekkamoreeni, sininen = savi, viivoitettu alue = täytemaata tai kartoittamatonta maaperää. (Lähde: GTK:n karttapalvelut, http://gtkdata.gtk.fi/maa nkamara/index.html) 12
Vuonna 2015 tarkastetun siirto- ja purkulinjojen yleissuunnitelman (Ramboll Finland Oy ja Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy) mukaan alueelle suunnitellun jäteveden siirtotunnelin louhinta voidaan toteuttaa Vihilahden ajotunnelin kautta. Tunneli sijoittuu suunnittelualueen kohdalla noin 30-50 metrin syvyydelle maanpinnasta. Suunnittelualueelle sijoittuva Viinikanlahden pystykuilu ulottuu maan pinnalle nykyisen jätevedenpuhdistamon alueella. Tunneli louhitaan poraus-räjäytys -menetelmää käyttäen. Viinikanlahden pystykuilu rakennetaan alhaalta ylöspäin louhimalla ja ylhäältä alaspäin poraamalla. Mahdolliset siirtoviemäreihin tai muuhun alueen tekniseen verkostoon liittymistä varten tarvittavat kallioreiät voidaan porata maanpinnalta tunneliin päin. Tunnelin holvi- ja seinäpinnat lujitetaan kallioon juotettavilla teräspulteilla. Lisäksi kalliopinta betonoidaan ruiskubetonilla pulttien välisten lohkojen sitomiseksi sekä estämään kalliopinnan rapautumista ja hienomman kiviaineksen putoamista. Louheet kuljetetaan ajotunneleiden kautta läjityspaikoille. Ote siirtotunnelin pituusleikkauksesta. Tunneli viettää suunnittelualueen kohdalla jyrkästi kohti etelää. (lähde: Pituusleikkauksen luonnos 5.7.2016 Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy). Siirto- ja sukellusviemäritunneleiden alustavia poikkileikkauksia (lähde: Siirto- ja purkulinjojen yleissuunnitelman tarkistus 30.10.2015, Ramboll Finland Oy ja Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy) 13
Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä ei hyödynnetä talousvetenä. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 3 km päässä koillisessa sijaitseva Aakkulanharjun (0483701) pohjavesialue. Pohjaveden pinta noudattelee Pyhäjärven vedenpintaa ollen hieman sitä ylempänä. Suunnittelualue kuuluu Pyhäjärven valuma-alueeseen. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa ja valuma-alueselvityksessä 2012 valuma-aluekohtaisina kehittämisperiaatteina on Pyhäjärven valuma-alueen osalta esitetty pohjavesialueita koskevia toimenpiteitä. Valuma-alueen nykyisenä ongelmakohtana mainitaan Hatanpään rantaalue, jolla on esiintynyt hulevesitulvia. Kasvillisuus ja eläimistö Maanalaisessa asemakaavassa käsitellään jo rakentuneen alueen alapuolelle sijoittuvaa maa- ja kallioperää. Viinikanlahden pystykuilun maanpäällisten osien alustavalla sijoituspaikalla ei ole tiedossa olevaa huomionarvoista kasvillisuutta, eläimistöä tai erityisesti suojeltavia lajeja. Ote ilmakuvasta ja asemakaavayhdistelmästä. Siirtotunnelin alustava linjaus on merkitty kuvaan sinisellä katkoviivalla. Viinikanlahden pystykuilu sijoittuu tunnelin pohjoispäähän nykyisen jätevedenpuhdistamon tontille. 14
2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävien liikenneväylien solmukohtaan noin 3,5 km:n etäisyydelle Tampereen ydinkeskustasta. Lähiympäristössä on seudullisesti merkittäviä työpaikka-alueita ja vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueen koillis- ja pohjoispuolinen kaupunkirakenne muodostuu pääosin pientalovaltaisesta asuinalueesta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 ja siihen liittyvässä rakennemallissa Lakalaivan - Lahdesjärven alue (kohde nro 51) on varattu uudeksi merkittävästi kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Nykyinen järjestelyratapiha on varattu uudeksi merkittävästi kehitettäväksi asuinalueeksi tai asuin- ja työpaikka-alueeksi. Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu näiden väliin ja tuntumaan. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2040. Kantakaupungin yleiskaavaan 2040 liittyvissä Viinikka-Rautaharkko ja Lakalaiva-Rautaharkko rakennetarkasteluissa ja maankäytön visiossa Lakalaivasta on muodostettu yhdessä Peltolammin kanssa uusi kantakaupungin eteläinen aluekeskus. Lakalaivan sijainti valtakunnallisten pääväylien tuntumassa asettaa alueen myös seudullisesti merkittäväksi logistiseksi keskittymäksi, mikä on hyödynnettävissä aluekeskuksen elinvoimana ja lisävahvuutena. Ote Viinikka - Rautaharkko rakennetarkastelun maankäytön vision havainneaineistosta. (lähde: Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 valmisteluaineistot, Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY 2016) 15
Kaupunkikuva ja rakennuskanta Suunnittelualue alittaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita, katualueita sekä kaksi asuinkerrostalokortteleihin liittyvää pysäköintitonttia. Maanpäällisen alueen kaupunkikuvaa luonnehtivat vilkkaat liikenneväylät, jotka erottavat toisistaan suurimittakaavaisia asumisen, kaupan, teollisuus- ja työpaikkarakentamisen alueita. Rakennettu kulttuuriympäristö ja arkeologiset kohteet Suunnittelualueen rakennettua kulttuuriympäristöä on käsitelty mm. aluetta sivuavan Vihilahden asemakaavan nro 8611 arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016) sekä kantakaupungin yleiskaavaa 2040 ja Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 varten laadituissa selvityksissä. Inventointien mukaan suunnittelualueella ei ole maanalaisessa rakentamisessa huomioitavaa arvokasta kulttuuriympäristöä tai arkeologisia kohteita. Virkistys Suunnittelualueen yläpuoliset alueet ovat pääosin rakennettuja, eikä niille sijoitu merkittäviä virkistysalueita tai vapaa-ajan toimintoja. Asemakaavoitetut viheralueet ovat pienialaisia ja niiden merkitys alueellisen viher- ja virkistysverkon kannalta on vähäinen. Suunnittelualue rajautuu etelässä Vihilahdenpuistoon ja Härmälän rantapuistoon. Tampereen vihreä keskusta -selvityksen (2014) mukaan puistot ovat osa Pyhäjärveä reunustavaa viher- ja virkistysverkon ydinaluetta, jolle sijoittuu merkittävä virkistysreitti. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksessa Vihilahdenpuisto ja Härmälän rantapuisto kuuluvat kaupungin viheraluejärjestelmän rungon muodostavaan keskuspuistoverkostoon. Asemakaavoitetut viheralueet suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä (lähde: Tampereen kaupungin paikkatiedot) 16
Liikenne Suunnittelualueen alittaa valtatien 3, ratapihan ja rautatien, Haapakujan, Hatanpään valtatien ja Sarankulmankadun sekä Hatanpään valtatien liittymän. Maanpäällisen liikenneverkon nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä keskuspuhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisen liikenteen järjestämistä on tarkasteltu asemakaavoihin nro 8610 ja 8611 liittyvien liikennetarkasteluiden yhteydessä (Ramboll Finland Oy 2016). Siirtotunnelin rakentamisen aikainen työmaaliikenne järjestetään suunnittelualueen ulkopuolelle kaavan 8611 alueelle sijoittuvan ajotunnelin kautta. Suunnittelualueen pohjoispuolelle nk. Vihilahden solmupisteeseen sijoittuva työmaaliittymä rakennetaan neljänneksi haaraksi Hatanpään valtatien ja Lahdenperänkadun liittymään, mikä edellyttää muutoksia mm. nykyisten suojateiden sijaintiin ja joukkoliikennekaistan käyttöön. Työmaaliittymän kohdalle suositellaan valo-ohjausta myös Hatanpään valtatien suuntaiselle pyöräilyn ja jalankulun reitille. Selvityksen mukaan rakentamisen aikaisten louhekuljetusten määräksi arvioidaan 50-100 ajon./vrk. Liikennemääräarvio sisältää siirtotunnelin ohella suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuvien tulo- ja purkutunneleiden rakentamisen aikaisen liikenteen. Suositeltava työmaaliikenteen reitti Hatanpään valtatien liittymästä. (lähde: Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut, Ramboll Finland Oy 2016) Tekninen huolto Hankesuunnittelun yhteydessä tehdyn kartoituksen (tilanne 15.1.2016 Ramboll Finland Oy) mukaan suunnittelualueelle ei sijoitu lämpö- tai porakaivoja. Suunnitteilla olevia hankkeita on kartoituksen mukaan yksi (Hatanpään valtatie 36). Suunnittelualueen yläpuolisille alueille sijoittuu runsaasti erilaisia teknisen huollon verkostoja, kuten vesijohtoja, jäte- ja hulevesiviemäreitä, sähköverkon maakaapeleita, kaukolämpöjohtoja sekä useiden eri toimijoiden tele- ja tietoliikennekaapeleita. 17
Ote lämpö- ja porakaivojen kartoituksesta, tilanne 15.1.2016. (lähde: Ramboll Finland Oy) Ote karttayhdistelmästä, johon on koottu tietoja eri toimijoiden verkostokartoista. Maakaasuputki (punainen), vesijohdot ja viemärit (sininen), kaukolämpöja sähköverkko (musta) sekä tele- ja tietoliikennekaapelit (vihreä). 18
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaan mm. asumiseen käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Tampereen kaupungin meluselvityksen 2011 mukaan ajoneuvo- ja rautatieliikenteestä aiheutuva melu ylittää suunnittelualueen yläpuolisilla alueilla ohjearvot sekä nykytilanteessa että vuoden 2030 ennustetilanteessa. Asemakaavan yhteydessä tehtyyn aiempien meluselvitysten päivitykseen (Ramboll Finland Oy 2016) on koottu liikennemelun ohella tietoja puhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisesta melusta. Selvityksen mukaan rakentamisen aikainen melutaso voi tilapäisesti nousta ohjearvojen tuntumaan maan pinnalla tehtävien louhintatöiden aikana. Muusta rakentamisesta syntyvä melu ei ylitä ohjearvoja. Laitoksen toiminnan aikana maan päälle ei sijoitu ohjearvot ylittävää melua aiheuttavia toimintoja. Otteita asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivityksestä 2016 (Ramboll Finland Oy). Vasemmalla Vihilahden ajotunnelin suuaukon rakentamisvaihe. Oikealla ajotunnelin rakentamisvaihe, jolloin tunnelin suuaukolla on kaksi tuuletuspuhallinta. Meluntorjuntatoimenpiteenä esitetyn meluesteen korkeus on 2-4m. Tampereen ilmanlaatuselvityksen 2013 mukaan alueellinen ilmanlaatuindeksi 2011 (90. prosenttipiste ja pahin tuntitilanne) on liikenneväylien alueella ja niiden välittömässä läheisyydessä huono tai välttävä, ja alueen muilla osilla tyydyttävä tai hyvä. Valtatien alue on selvityksen mukaan nk. Hot Spot, jossa asukkaat voivat altistua sekä Lden on suurempi kuin 55 db). 19
Hankkeen YVA-menettelyn aikana laadittujen hajukaasun leviämismallinnusten (Enwin Oy 2012) ja vuonna 2016 laaditun keskuspuhdistamon lietteenpolttolaitoksen savukaasujen leviämismallinnuksen (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy 2016) mukaan keskuspuhdistamon toiminnasta ei aiheudu suunnittelualueen ilman laatua heikentäviä päästöjä. 2.1.4 Väestö ja palvelut Suunnittelualueen yläpuoliselle alueelle ei sijoitu vakituista asutusta. Hatanpään valtatien itäpuoliselle alueelle sijoittuu kaupan ja teollisuuden työpaikkoja, erikoiskaupan toimipisteitä sekä pienimuotoisia ravintola- ja majoituspalveluita. Väestöntiheys syyskuussa 2014 (as/ha) ja toimipaikkojen sijainti Tilastokeskuksen toimipaikkatiedoissa 2/2015. (lähde: Tampereen kaupungin paikkatietoaineistot) 2.1.5 Maanomistus Maanpäälliset alueet ovat Tampereen kaupungin ja yksityisten tahojen omistuksessa. Ote nk. virastokartasta. Kaupungin omistamat alueet on merkitty karttaan vihreällä värillä. 20
2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Alueella voimassa olevissa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahv. 29.3.2007) ja 2. vaihemaakuntakaavassa (liikenne ja logistiikka, vahv. 25.11.2013) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) ja kaupunkikehittämisen kohdealueeksi (kk2, Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalue). Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu lisäksi päävesijohto (v), voimalinja (z), ulkoilureitti ja eritasoliittymä. Maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen (A) alueeksi. Muita suunnittelualuetta koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat mm. kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke (kk1), Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhyke (kk4), tiivis joukkoliikennevyöhyke ja vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävä ratapiha (VAK). Kaavaehdotuksessa on esitetty jätevedenpuhdistuksen keskittäminen Sulkavuoren alueelle sijoittuvaan keskuspuhdistamoon (kaavamerkintä ET/j, Yhdyskuntateknisen huollon alue, jätteenpoltto ja jätevesien käsittely). Kohdemerkinnällä on osoitettu seudullisesti merkittävät jätteenpolttolaitokset sekä jätevedenpuhdistamot, joiden asukasvastineluku on vähintään 20 000. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan merkittävät ympäristöhaitat on estettävä teknisin ratkaisuin. Sulkavuoren alue on varattu maanalaista jätevedenpuhdistamoa varten. Sulkavuoren alueella tulee ottaa huomioon mahdollisuus lietteiden käsittelyyn ja puhdistamon suunnittelussa tulee maanpinnalla turvata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen. Maakuntakaavaehdotukseen on merkitty lisäksi nykyiset ja tarvittavat uudet siirtoviemärit (j). Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa virkistys- ja suojelualueilla sekä liikenteen sekä teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetuilla alueilla. Yleiskaava Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevien vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä. Ote Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta (mkv hyv. 27.3.2017). Suunnittelualueella on voimassa 27.5.1998 kaupunginvaltuuston hyväksymä ja 16.10.2003 lainvoiman saanut Tampereen kantakaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kantakaupungin yleiskaavassa 1998 suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia aluevarauksia ja toimintoja: - T-3 Tuotantovaltaisen yritystoiminnan alue. - PK-2 Kauppa- ja palveluvaltaisen yritystoiminnan alue. - ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. - Liikennealue. 21
Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta 1998. Valmisteilla olevan Tampereen kantakaupungin yleiskaavaehdotus käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa 7.2.2017 ja kuulutettiin julkisesti nähtäville 15.2. - 17.3.2017 väliseksi ajaksi. Kyseessä on uudenlainen, strategisen tason yleiskaava, jossa esitetään tulevan maankäytön tavoitteita pääpiirteissään. 1.2.2017 päivätty yleiskaavaehdotus on esitetty neljällä kartalla, joissa suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on esitetty mm. seuraavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä: - Kartalla 1 (yhdyskuntarakenne) keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittunut alue (C/V), palveluiden ja työpaikkojen sekoittunut alue (P/T), asumisen alue (A), keskuspuistoverkosto (V), kasvun vyöhyke, etelän kasvusuunta/vyöhyke, jota kehitetään tulevaisuuden työ- ja toimipaikkaympäristönä, VAK-ratapiha, pääliikenneverkon osia (moottoritie, eritasoliittymä, seudulliset pääväylät, rautatie), kaupunkirakenteen kannalta merkittävä liikenteen kokoojakatu, joukkoliikenteen laatukäytävä (Hatanpään valtatie), pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkko (Hatanpään valtatie), liikenteen yhteystarve (Lempääläntie - Hatanpään valtatie), kehitettävä virkistyspainotteinen pyöräilyreitti, sekä joukkoliikenteen vaihtopysäkki, jonka läheisyydessä tulee varautua pyöräpysäköintiin. - Kartalla 2 (viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut) ohjeellinen keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden tarvealue (vu). keskuspuistoverkosto (V) ja ohjeellinen virkistysyhteys ja ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue. - Kartalla 3 (kulttuuriperintö) maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö (M23 Rantaperkiö). - Kartalla 4 (kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto) uusi ohjeellinen paineviemäri (pv), melu- ja ilmanlaatuselvitystarpeen harkintaalue, kemikaalilaitoksen konsultointivyöhyke (kv), uusi ohjeellinen viettoviemäri (vv), valuma-alueet (Vihioja, Pyhäjärvi) ja merkittävä oja tai vesireitti (Vihioja). 22
Otteet Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksen kartoista 1-4 (1.2.2017). Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 aineistoon voi tutustua tarkemmin kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleiskaava-2040/aineistot.html Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa maanalaisia asemakaavoja. Alueella on voimassa maanpäälliset asemakaavat nro 1325,1907, 4749, 6297, 6666, 7039, 7362, ja 7449. 23
Ote asemakaavaindeksistä. Tonttijako Alueella on voimassa lukuisia maanpäällisiä alueita koskevia tonttijakoja, joiden muuttaminen ei ole maanalaisen asemakaavan johdosta tarpeen. Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016. 2.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Kaavan suunnittelu- ja lähivaikutusaluetta koskevia selvityksiä ja suunnitelmia ovat mm.: - Asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivitys 2016, ID 1676660 (Ramboll Finland Oy) - Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut ID 1691280 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 hulevesitarkastelut, ID 1691270 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 luontoselvitys, ID 1615291 (Ramboll Finland Oy 2016) - Vihilahden arkeologinen selvitys, ID 1599176 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016) - Polttolaitoksen savukaasun leviämismallinnus ja piipun korkeuden määrittäminen / Puhdistamon lietteenpolton päästöjen leviämismalli 9.9.2016 (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy) - Lämpö- ja porakaivojen kartoitus, tilanne 15.1.2016 (Ramboll Finland Oy) 24
- Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus taustaselvityksineen (http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/) - Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 taustaselvitykset (www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleiskaava-2040.html) - Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman päivitys 2015, jonka yhteydessä on tehty mm. pora- ja maalämpökaivojen kartoitus ja lämpöpumppulaitoksen esisuunnitelma (www.keskuspuhdistamo.fi) - Ympäristövaikutusten arviointiselostus 29.11.2012 ja yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 29.5.2013. YVA-selostuksen liitteenä olivat mm., hiukkasten ja hajujen leviämisen mallinnukset (liitteet 8 ja 10), meluselvitys (liite 12), louhintatärinän lähtötietomuistio (liite 13), arseenipitoisuudet kallioperässä (liite 6). Aineistoja Keskuspuhdistamo Oy:n internet-sivuilla osoitteessa: www.keskuspuhdistamo.fi - Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset, esiselvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008 - Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia - Tampereen ilmanlaatuselvitys 2013 - Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma Takli 2013 - Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 ja Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 (2013) - Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma ja valuma-alueselvitys 2012 - Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmat ja MAL-aiesopimus - EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella 2011 - Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008 - Pyhäjärven kunnostustarpeen selvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 03/2007 25
3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan laatimisen tarve Maanalaisen asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa seudulliseen jäteveden keskuspuhdistamoon liittyvien vesihuoltotunneleiden rakentaminen. Asemakaavan laatiminen ei olisi hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä, sillä tunneleiden yläpuolille sijoittuvien kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus sallia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnassaan olevalle alueelle. Tiiviiseen kaupunkirakenteeseen sijoitettuna tunnelit kuitenkin poikkeavat tavanomaisesta vesihuoltoverkostosta mm. rakentamista edeltävien selvitys- ja lupaprosessien sekä tunneleiden yläpuolelle sijoittuville alueille muodostuvien käyttörajoitteiden osalta siinä määrin, että maanalaisen asemakaavan laatiminen on perusteltua. 3.2 Asemakaavaprosessin käynnistäminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 17.2.2014 (29 ) jätevedenpuhdistamon paikaksi Sulkavuoren kaupunginhallituksen 3.2.2014 (61 ) tekemän esityksen mukaisesti. Jäteveden keskuspuhdistamo on kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 30.11.2015 (76 ) hyväksymän Tampereen asemakaavoitusohjelman 2016-2018 kohde nro 11. Asemakaavaehdotuksen valmistuminen oli ajoitettu vuodelle 2016. 3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 3.3.1 Aloitusvaihe Asemakaavojen nro 8610-8613 vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella 28.1.2016. Kaikille kaavoille yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Dno: TRE:313/10.02.01/2016) kuulutettiin nähtäville 28.1-25.2.2016 väliseksi ajaksi ja se lähetettiin tiedoksi osallisille. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 3.2.2016 ja hanketta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 9.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin 13 mielipidettä ja seitsemän viranomaislausuntoa/-kommenttia (kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, Tilakeskus, Puolustusvoimat, Finavia, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto). Keväällä 2016 saatiin lisäksi kaksi täydentävää viranomaisten kannanottoa (Finavia ja Tampereen Sähkölaitos). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 30.3.2016. Aloitusvaiheessa saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Yleisötilaisuuden ja viranomaisneuvottelun muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Aloitusvaiheen palautteessa ja viranomaisneuvottelussa esitettyjä kaavaa 8613 koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita olivat mm.: maa- ja kallioperää koskevat lisäselvitykset, rakentamisen (erit. louhinnan) aikaiset ympäristöhaitat ja työmaajärjestelyt, maanalaisesta rakentamisesta maanpäällisille kiinteistöille muodostuvat rasitteet ja maankäyttörajoitukset sekä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelutilanne. Aloitusvaiheessa saatu palaute pyrittiin kaavan 8613 osalta ottamaan jatkosuunnittelussa huomioon mm. seuraavin tavoin: - kaavasuunnittelun yhteydessä osallisten luettelon täydentäminen, neuvottelut ja lisätietopyynnöt eri tahoille (mm. TRAFI ja TUKES), - hankesuunnittelun yhteydessä kallio- ja pohjavesitutkimusten, riskien hallinnan, pora- ja lämpökaivoselvityksen laatiminen/täydentäminen, sekä tutustumiskäynti Viikinmäen puhdistamolle 23.3.2016 sekä ulkoilmatapahtuma 17.5.2016 (Sulkavuori ja Vihilahti). 26
3.3.2 Valmisteluvaihe Asemakaavan valmisteluaineisto koottiin yhteistyössä viranomaisten, kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä hankesuunnitteluryhmän kanssa. Aineistot kuulutettiin nähtäville 8.9.-6.10.2016 väliseksi ajaksi ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin 21.9.2016. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 valmisteluaineistosta jätettiin yhteensä kuusi mielipidettä ja kahdeksan viranomaislausuntoa/-kommenttia, joissa esitettiin seuraavia asemakaavaa nro 8613 ja/tai hankekokonaisuutta koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita. - kaupungin yleisten alueiden suunnittelu: hulevesiselvityksen laatiminen ei ole tarpeen. - Pirkanmaan liitto: maakuntakaavatilanteen kuvauksen täydentäminen. - Pirkanmaan maakuntamuseo: ei huomautettavaa. - yksityishenkilö: keskuspuhdistamon sähköpostilistalaisille tiedotus yleisötilaisuudesta olisi voinut tulla aiemmin. - Etelä-Alvari: keskuspuhdistamo olisi pitänyt olla jo maakuntakaavassa, purkuputki ja varapurkuputki pitää esittää kaavassa, Pyhäjärven säännöstelyn yläja alarajat on otettava huomioon, varapurkuputken vaikutukset Vihiojaan pitää arvioida eri olosuhteissa, Pyhäjärven itäpään jätevesikuormituksen lisääntymisen vaikutusta kokonaiskuormitukseen ei ole laskettu, suunnitellussa purkupaikassa on virtaamaongelma, maalämpökaivoihin kohdistuvista vaikutuksista ei ole tehty riittävää selvitystä, hankkeesta tiedottaminen uutiskirjeellä on toiminut huonosti ja viiveellä. Valmisteluaineistosta saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Valmisteluvaiheen palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti), yleisötilaisuuden muistio ja kaupunkikuvatoimikunnan lausunto ovat kaavaselostukseen liitteenä. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen huomioon ottaminen: Maakuntakaavatilannetta koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdat korjattiin ja päivitettiin. Suunnittelun lähtötietoja ja vaikutusten arviointia täydennettiin mm. louhinnan ympäristövaikutusten ja vesistövaikutusten osalta. Kaavaan liittyviä havainneaineistoja täydennettiin alueleikkauksissa esitettyjen toimintojen, korkeusasemien ja mittojen osalta. Asemakaavan suunnittelun tavoitteet ovat lähtötietojen täydentymisen ja valmisteluaineistosta saadun palautteen myötä tarkentuneet erityisesti lupaprosessien osalta. Lisäksi hankkeen teknisessä suunnittelussa päätettiin tutkia Viinikanlahden nykyisen puhdistamon ja Vihilahden solmupisteen välisen siirtotunnelin rinnalla vaihtoehtoa, jossa tunneli korvattaisiin siirtoviemäreillä (kts. kohta 3.4.1, Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana). 3.3.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 13.12.2016 ja hyväksyttiin 20.12.2016 yleisesti nähtäville asetettavaksi. Aineistot olivat nähtävillä 22.12.2016-31.1.2017 välisen ajan. Avoin yleisötilaisuus järjestettiin 12.1.2017 Koivistonkylän Tredulla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää suunnitelmasta muistutuksia ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 ehdotusvaiheen aineistoista jätettiin yhteensä 11 viranomaislausuntoa/-kommenttia. Muistutuksia ei jätetty. 27
Asemakaavan nro 8613 selostukseen ja sen liitteenä olleisiin aineistoihin liittyen Tampereen Sähkölaitos Oy:n Energia-yksikön lausunnossa todettiin alueen nykyisten kaukolämpöjohtojen sijainti. Pirkanmaan ELY-keskus esitti lausunnossaan, että aineistoon on tarpeen lisätä varapurkulinjan kuvausta vastaavat tiedot koskien likaisen jäteveden siirtolinjaa ja sen toimivuutta mahdollisessa poikkeustilanteissa. Pirkanmaan liitto esitti, että kaavaselostuksen kohtaa 4.5.4, Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, olisi hyvä täydentää Rautaharkon-Lakalaivan uuteen aluekeskukseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla. Muita viranomaispalautteessa esitettyjä kommentteja olivat mm. mahdollisten maanalaisten johtojen ja kaapeleiden siirtokustannusten kohdentuminen sekä erilaisten lupien ja lausuntojen tarve hankkeen toteutusvaiheessa. Puolustusvoimilla ja Tampereen Sähköverkko Oy:llä ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen huomioon ottaminen: Kaavaselostusta ja kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton lausunnoissa esitetyllä tavalla. Lisäksi suunnittelualueen nykytilanteen kuvaukseen lisättiin maininta kaukolämpöjohdoista. Muilta osin viranomaispalaute merkittiin tiedoksi. Yleisille alueille sijoittuvia kaukolämpöjohtoja ei ole tarpeen osoittaa asemakaavassa. Yleisötilaisuudessa saadun palautteen pohjalta asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ja selkeytettiin kaavaehdotusten nähtävilläolon jälkeen mm. raportissa käytettyjen kaupunginosien nimien, hankkeen ilmanlaatu- ja vesistövaikutusten kuvauksen sekä puhdistetun veden purkupisteen sijaintia osoittavan kuvan osalta. Kaava-asiakirjoihin päivitettiin kaavaprosessin vaiheen sekä suunnittelun lähtökohtien kuvaukset valmisteilla olevien Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 osalta. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 27.3.2017. Kantakaupungin yleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä helmi-maaliskuussa 2017. Täydennetyt asiakirjat käsiteltiin 28.3.2017 järjestetyssä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti) ja viranomaisneuvottelun muistio ovat kaavaselostuksen liitteenä. Saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. 3.3.4 Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muistuttajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan valitusajan ja mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulutuksella. 3.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Keskuspuhdistamo Oy:n kuuden osakaskunnan yhteisenä tavoitteena on toteuttaa seudullisten vesihuollon ja maankäytön kehittämissuunnitelmien mukainen jätevedenkäsittelyn perusratkaisu useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin siten, että puhdistuskapasiteetti ja - teknologia riittää myös mitoitusvuoden 2040 jälkeenkin. Tampereen ja 28