Å PÖYTÄKIRJA 100439 1 (3) MMMO17/2010 at rnrnrn.i 26.5.2011 ZOONOOSIKESKUKSEN OHJAUSRYIIMÄN KOKOUS 2/2011, PÖYTÄKIRJA Aika 25.5.2011 klo 13-16 Paikka Osallistujat MMM, Mariankatu 23, kokoushuone Pirtti Veli-Mikko Niemi, MMM, pj. Kajsa Hakulin, MMM, siht. Terhi Laaksonen, MMM, jäsen Saara Raulo, Evira (Zoonoosikeskuksen johtaja), jäsen Tuula Honkanen-Buzalski, Evira, jäsen Ilkka Miettinen, THL, jäsen (videoyhteys Kuopioon) Sebastian Hielm, MMM, varajäsen, Marita Aalto, MMM, varajäsen Jarkko Rapala, STM, varajäsen Susanna Pesonen, Evira, varajäsen Anja Siitonen, THL, varajäsen Markku Kuusi, THL, varajäsen 1 Järjestäytyminenja edellisen kokouksen pöytäkirja Todettiin, että Evira on nimennyt Tuula Honkanen-Buzalskin varajäseneksi Susanna Pe sosen Maria Teirikon tilalle. Myös STM:stä on tulossa esitys edustajien muuttamiseksi. Muutokset ohjausryhmän kokoonpanossa viedään ministerin hyväksyttäväksi myö hemmin. Edellisen kokouksen pöytäkirjaan liittyen todettiin, että reservimikrobilääkeasiaa on kä sitelty FinRes-ryhmässäja zoonoosikeskusryhmässä. MMM on pyytänyt THL:ltä lau suntoa koskien mahdollisuutta käyttää seuraeläimille ihmisten reservimikrobilääkkeitä, joiden käyttöä eläimille on lainsäädännöllä rajoitettu. Jos näiden mikrobilääkkeiden käyttö olisi mahdollista tietyin edellytyksin, on lupamenettelyä vielä pohdittava. Kuntatason toimenpiteitä ruokamyrkytystapausten selvittämisessä ei vielä ole selvitetty, vaan on odotettu terveydensuoj eluasetuksen uudistamista. 2 STM:n uusi strategia Jarkko Rapala esitteli uutta strategiaa. Strategiassa näkyy selvästi ympäristöterveyden huolto. Elinympäristön suojaamisessa mainitaan talousvesistä aiheutuvat epidemiat ja sairastumiset. Tartuntataudeista mainitaan maailmanlaajuisiin epidemioihin varautumi nen. Mikrobilääkeresistenssistä on oma kappale, jonka yhteydessä eläinlääkkeiden hal littu käyttö on mainittu erikseen. 3 Zoonoositutkimuksen painopisteet Terhi Laaksonen alusti aiheesta. Alustus on pöytäkirjan liitteenä. MMM on rahoittanut sitomattomista tutkimusrahoista noin 15 zoonooseihin liittyvää tutkimushanketta vv. Å MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Å JDRD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET Å MINISTRY 0F ACRICULTURE AND FORESTRY P130, 00023 VALTiONEUVOSTO (Helsinki) PB 30, 00023 STATSRÅDET (Helsingfors) P0 Box 30, FI-00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki) puh. (09) 16001 faksi(09)160 54202 tfn(09) 16001 fax(09) 160 54202 tel. +3589 16001 fax +3589 160 54202
2(3) 2004-2011. Tutkimusyhteistyötä valtion tutkimuslaitosten välillä on lisätty perustamalla Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (Lynet) ja Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä. Terhi pyysi kannanottoja tutkimushankkeista, joita pitäisi rahoittaa jo ensi vuonna, eh dotuksia Zoonoosistrategian tutkimussuosituksiksi ja ehdotuksia MMMnja STMn väli sen tutkimusyhteistyön lisäämiseksi. Keskustelussa nousi esille erityisesti kampylobakteerit, jotka ovat tällä hetkellä yksi merkittävimpiä eläimistä peräisin olevien ruokamyrkytysten aiheuttajia. Kampylobak teereista puuttuu perustietoa tartuntalähteistä ja kannoista. Tutkimusta esitettiin myös li sättäväksi yleisellä tasolla zoonooseibin liittyvien ongelmien systemaattisesta kartoitta misesta sekä riskinhallintakeinoista. Rabieksen katsottiin edelleen olevan ajankohtainen Suomessa, joten se pitäisi säilyttää yleisissä tutkimusprioriteeteissa, vaikka välitöntä hankerahoitusta ei tarvita. Luonnonvaraisista eläimistä aiheutuvat tartuntariskit voitai siin mainita yleisemmällä tasolla. MMMnja STMn tutkimusyhteistyötä voitaisiin lisätä erityisesti talousveteen liittyvien riskien osalta. Yleisellä tasolla mainittiin, pitäisikö panostaa myös yksittäisten ruokamyrkytystapaus ten selvittämiseen, ei pelkästään epidemioihin? Asiaan palataan tarkenmiin zoonoosistrategian yhteydessä. 4 Varautuminen myyräekinokokkoosiin Ruotsissa on ketuilla todettu jo kolme myyräekinokokkoositapausta, ja taudin hävittä misestä on luovuttu. Ruotsissa on keskusteltu suosituksista metsämarjojen osalta ja on päädytty siihen, ettei yleisesti suositella metsämarjojen kuumentamista, joskin täyttä varmuutta niiden turvallisuudesta ei voida antaa. Pakastaminen ei tuhoa ekinokokkia, ainoastaan kuumentaminen. Ruotsi on tehostamassa ekinokokkiseurantaa. Ekinokokin analysointi on varsin työläs ja epävarma prosessi,joten Suomessa ei tässä vaiheessa olla lisäämässä seurantaa. Todet tiin, että Suomesta saattaa melko suurella todennäköisyydellä löytyä myyräekinokok koosia jossakin vaiheessa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta metsämarjojen käyttösuosituk sun, koska riski metsämarjoista on hyvin pieni. Metsämarjoja myös tuodaan paljon sel laisista maista, joissa myyräekinokokkoosia esiintyy. Evira järjestää ekinokokkeihin liittyvän seminaarin helmikuussa 2012. 5 Zoonoosit maatilatalouden työterveydessä Maatilayrittäjien eläkelaitos on päivittämässä oppikirjaansa maatilatalouden työtervey destä. Zoonoosikeskukselta on tiedusteltu, mitä uusia zoonooseja pitäisi ottaa mukaan oppikirj aan. Keskustelussa mainittiin MRSA. Saara Raulo keskustelee erikseen THL:n edustajien kanssa muista mahdollisista uusista zoonooseista, joita olisi syytä mainita oppikirjassa. 6 Ajankohtaista zoonoosirintamalta Suomessa on todettu Salmonella Typhimurium kahden eri yrityksen omavalvontanäyt teissä, jotka molemmat käyttivät kotimaista naudanlihaa. Salmonellakanta on saman
3 (3) tyyppinen molemmissa näytteissä, ja se muistuttaa tyyppiä DT104, jota on aikaisemmin löytynyt myös suomalaisilta nautatiloilta. Kyseessä on ampisilliinilleja sulfalle resisten tistä kannasta. Löydöskantojen tyypitykset ovat edelleen kesken. Saksassa on laaja EHEC epidemia, jonka epäillään olevan peräisin kuumentamattomista vihanneksista. Kolme ihmistä on kuollut ja ainakin 80 henkilöllä on todettu HUS syndrooma. Kyse on harvinaisesta 0104 kannasta. Viime talvena todetusta vesiepidemiasta Ruotsin Östersundissa on saatu lisää tietoa. Ai kaisemmin epäiltiin kryptosporidien olevan peräisin eläimistä, mutta nyt on paljastunut niiden olevan peräisin virastotalosta, jonka jätevedet johdettiin määräysten vastaisesti ojaan. Ojasta vedet menivätjärveen, josta otettiin juomavettä. Juomaveden käsittely oli puutteellista. Myös Skellefleåssa onjuomaveteen liittyvä kryptosporidiepidemia. Pohjois-Karjalan synnytysosastolla on Salmonella-epidemia, jonka aiheuttaja on mono faasinen salmonella, mahdollisesti S.Typhimurium. Kolme vastasyntynyttä vauvaaja yksi hoitaja on sairastunut. Kannan epäillään olevan peräisin ulkomailta. 7 Muut asiat Terveydensuojeluasetusta ollaan uudistamassa. Uuden asetuksen nimi olisi Valtioneu voston asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien epidemioiden sel vittämisestä. Asetuksessa uudistetaan nimikkeistöä ja Eviran raportointifrekvenssiä. Luonnos jaetaan zoonoosikeskuksen ohj ausryhmälle. 8 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään 5.9.20 11 klo 14.30-16 MMMn tiloissa, kokoushuone Pirtis sä. Kokouksesta on videoyhteys Kuopioon. Liitteet: Zoonoositutkimuksen painopisteet, ppt-esitys
(1) - I L) E rn Q CNO CI) LO LCCtJ CN 0 0 N N
0onoosistrategia 2004-2008 0onoositorjUflflafl kehittämistä tukevan, monialaisefl tutkimusrahoituksen lisääminen Selvitetään kampylobakteerin EHEC:n, listerian ja yersiniafl kansanterveydetiifl ja taloudellinen merkitys sekä eri tartuntalähteiden merkitys panostamalla epidemiologiseen tutkimukseen, riskinarvioifltiifl ja taloudellisiin arviointeihin. O Tuetaan myös muita zoonooseja koskevia monitieteellisiä, laajapohjaisia tutkimushaflkkeita, joiden avulla riskinhallintatoimia voidaan suunnata tehokkaammin.
Zoonoosistrategian seurantaraportti 2007 Työryhmä ei esitä muutoksia strategiaan, mutta katsoo, että strategian jäljellä olevana kautena pitäisi panostaa erityisesti seuraaviin asioihin: O tieteellinen riskinarviointi ja terveystaloudellinen tutkimus O zoonoosistrategian esittämien seurantaohjelmien käynnistäminen O mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjunta Zoonoosikeskuksen työn vakiinnuttaminen.
Elintarviketurvallisuusselonteko 2010 Kasvisten mikrobiologiseen turvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Salmonellan torjunnassa jatketaan kansallisia valvontaohjelmia sekä ylläpidetään muista maista tuotavien rehujen ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvontaa. Kampylo-, listeria-, yersinia- ja EHEC -bakteerien Ieviämisreittejä on kartoitettava sekä suunnattava torjuntatoimenpiteitä. Virustartuntojen ehkäisemiseksi on tarpeen huolehtia elintarviketyöntekijöiden riittävästä koulutuksesta sekä elintarviketuotannossa käytettävän veden laadusta.
Rehustrategia 2011-2020 O Laajennetaan rehujen riskinarviointityö kattamaan kemiallisten riskien lisäksi myös mikrobiologisia riskejä (Evira, MTT). 2011 O Salmonellan riskin hallintakeinojen kehittämiseksi ja arvioimiseksi panostetaan tutkimukseen. Erityisesti selvitetään happojen ja muiden kemikaalien tehoa saastuneen rehun käsittelyssä sekä eri saneerausmenetelmien tehoa varastoissa, rehutehtaissa ja maatiloilla. Kartoitetaan pohjoismaiset yhteistyömahdollisuudet (rehuteollisuus, MTT, Evira, ETT, MMM ELO). 2012
MMM:n rahoittama zoonoositutkimus 2004-2011 O MMM rahoittanutvajaa I5zoonoosihanketta sitomattomista tutkimusrahoista O MRSAx 1, ESBL+ExPEC xl, yersinia x 5, EHEC x 2, salmonella + EHEC x 1 (foodbug), kampylobakteeri x 1, rabies x 1, ym.
Sektoritutkimuksen neuvottelukunta O Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaosto: 2 esiselvitystä 2010: - Tulevaisuuden tutkimustarpeet elintarviketurvallisuus riskien hallitsemiseksi - Elintarvikevalintojen ja ohjauskeinojen haasteet globaalissa toimintaympäristössä O Esiselvitysten pohjalta hakujulistus: Eri kuluttajaryhmille kohdentuvien ohjauskeinojen kokonaisvaltainen tarkastelu liittyen ravitsemukseen, terveyteen ja kestäviin elintarvikevalintoihin O Hävinnyt ehdotus: Elintarvikevälitteisten tartuntatautien kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys
Lynet O O O Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteen Ii ittymä MTT, Evira, RKTL, METLA, Geodeettinen laitos, Syke Tutkimusohjelmat: Ilmastonmuutos, Itämeri, Bioenergia, Kestävä maankäyttö
MMM:n tutkimusstrategian uusiminen O Alkuvaiheessa O Perusrahoitusrakenne säilyy; tutkimuslaitosten budjetit, sitomattomat rahat O Lähtökohtana laajat koko ministeriön toiminnan kattavat tutkimusohjelmat, jotka rakentuvat tärkeimpien muutostekijöiden ympärille O Lähtökohdat eivät sovi riskipohjaiselle elintarvike turvallisuustutkimukselle (eläintautitutkimukselle?)
Kysymykset O O Mikä zoonoositutkimushanke on pitäisi aloittaa ensi vuonna? niin tärkeä, että Zoonoosistrategian tutkimussuositukset? (pitää perustella aiempaa paremmin yhteiskunnallinen tarve ja merkitys) O Millä mekanismein voitaisiin kehittää MMM:n STM:n sektoreiden tutkimusyhteistyötä? ja