E-1 Eno, Otravaara Kivila jikartoitus, kairaus 1965/~y~ Tutkimukset : 1920-luvulla ja m;öhernmin eri yrittäjien toimesta suoritettujen tutkimusten lisä,ksi on Outokumpu 1964 ja 1965 suorittanut alueella seuraavia tutkimuksia: Lenta~~.; ttaus Kartoitue hkiirföalueella Geofysikaaliset profiilimittaukset kilometrin välein, Kairattu 5 reikaä, yhteensa 904 m, Reiät kairattu prafiileihin X= 34,200 ja x= 39,000 siis noin 5 km:n välein, Tarkaitus onv-66 suorittaa systemaattiset geofysikaaliset mittaukset ja piiatt&ä mahd, jatkotutkimuksista sitten. (Linjoitus on jo valmiina) Alueella on 57 valtausta, jotka vanhenevat 5.3.47, rz 01.- - Karttamat eriaali :, p- e&.,l' te,/. -63 -=+-.+ 1, Lentomittauskartat, 1:20000 ja 1:100000, magneettinen seaali imagingari 2, Kivilajikartat, 1:10000 ja 1:50000. 3. Geofysikaaliset prafiilit, 1:2000. 4, Tiluskartat, 1 : 10000, 5. Ilmakuvat 1:10000. 6. Kairuusprafiilit 1:500 Iia,portin liitteet : 1. Kivila jikartta, 1 : 50000 2 ja 3, Aerogeoïysikaaliset kartat 1 : 100000 4, IIleaelosteet, kartoitusnäytteet ja kairausnaytteet, 5 ja 6. Kairauaprofiilit, 1:1000
Geologia : Vanhemmat tutkimukset: M Saxen (Saksela), Bu11.Comrn. Geol.Pin1. 65 ja 157 ja Medd. Geol,Eör. Helsingfors 191 9-1 920. W,W. Wilkman, Joensuun lehti. Kivila jikartta, liite 1, Kartoituksessa st, noudatettu seuraavanlaista kivilajijakoa: l0 Amfiboliitti, hienorakeinen, vaaleanvihrea, osittain vulkaniittimainen tyyppi, Tähän liittyy uraliittiporfyriittej8, Saksela: "super'krustaler amfibolitfl. 2. Amfiboliitti, karkeampi, joskus vahvasti liuskeinen, joskus rnassamaiseuipi. Enimmäkseen gabromainen, rnyöa selviii gabroja. Kairauksisua on tullut esiin myös selv&ä diabaasia, kartalla aita ei ole erotettu, vaan kuuluu yhteen t&m&n gabromaisan afb:n kanssa* Saksela: infrakrustaler amfibolit. 3. Leptiitti, hienbrakeinen, vaalea, usein vaalean vihertava maasalpaliuske, joka usein serisiitti ja tremoliittipitoinen. 4, Kvartsiitti, Liittyy selviisti edelliseen leptiittiin ja on niina ohuempina ja paksumpina valikecraksina. Kartalle kvt on merkitty sanialla värillä kuin leptiittikin, mutta suuremmat kvt-nlueet on erotettu pisteityksellki. 5, Ml. Osa kvt:stä on hyvin Crf-sikasta, Dl1 +i ole tavattu leptiitti-kvartsiittialueen ulkopuolella. 6, Cngr, ogr. Pohjoiasassa on tata yhteniiinen suurehka :{lue, samoin kartoitetun alueen keskiosaeaa rautatien eteliipuolella. Kenkiasassu olevan p>raniitt ialue n reund3i lla on kiillegneissinii&isiet kivi6 ja muutamassa hieessä on havaittu pohjaliuskemaisia piirteitä, Kysymyksesaa voisi alla kupalimainen muodoatuma, jota liuskeet kiertaviit. 7. Serpentiniitti muodostaa pieniä linnsejä, jatka ovat jarjestyneet Jonoon enimrnaksecn Ziuskevyöhykkeen it&puoleller 8, Karkeaa punaista graniit tia on suurempana alueena kartaitstun vyöhykkeen ctcl~;iiass~, Ruualla aita esiintyy pwa8ia88a juonina. Tam& graniitti ja pegrnatiitti leikkaa muita kivi&. Kivila jikartta, liite 1,
Kivilajikartassa on tilanne esitetty kovasti yksinkertaistettuna. Kivilajien petrologia on paljon mónimutkaisempi.; esimerkiksi kvartsiitti vaihettuu leptiitiksi ja tamä puolestaan amfibaliitiksi, eikä mitään selvää rajaa niiden valil1i.i voi vetaa. Vaihtelu on hyvin tiheaä, mm rei'issä 1 ja 2 tavattuja kivilajivyöhykkeitä ei ole voitu yhdiatiiti, vaikka reiät avat samassa profiilissa ja lähella toisiaan, Sakselan mukaan Pnikki alkuperäiset kivet ovat tässä vyöhykkeessii joutuneei;hietaaomataaain uhreiksi ja lopputulos on serisiittiliuske ja kvartsiitti. Kiisut, jatka ovat pkiäasiaasa Fek, vkihemmän Sk, liittyvat kapeaan 'riemurtelevaan ja katkeilevaan legtiitti-kvartei ittimustaliusk~vyöhykkeeseen. Geofysikaaliset htiiriöt aiheutuvat niistki, Aer nkartat, liit?:tiet 2 ja 3. Kivistii on tehty runsaasti hieita. Hieselosteet ovat liitteenki4. Kairausprafiilit 1:1000 liitteinä 5 ja 6. XRP-analyyseja arvometallien euhteen on tehty runsaasti. Cu, Co, Mi ja Zn avat yleensä luokkaa 0,OOx - 0,Ox. Paikkeustapauksessa reiäasa 1 on Cu = 0,2 $. Tämäkin voi liittya vierese2i olevaan diabaasijuoneen, Korkein rikkianalyysi on S = 35 $. Lyb; i 1;-ekin niatkoille lasketut keskipitoisuudet jiiavät kuitenkin alhaisiksi: Reiässa 1 on 6,5 a:n matkalla S = 10 $ ja Fe = 15 $, reiasp.ii 2 on 14 m:n rnqtkalla S = 6 7: ja Pe = 11 74 sekä 6 m:n rnatk~lla S = 5 $ ja Pe = 11 $8 ja vielä 5 m:n matkalla S = 9 $ ja Fe = 16 $, Outokumpu 28.3.-66
mustaliuske gngr, 0g.r serpentiniitti + k.-
/er+i kaäl i komponentti
Liite. 3
Liite 4 Afb, intrus. tyyppi Afb 1. Sv 2. P1, And 3. Rt 4. Ep 5. Il-leuk 6. Ap Karkea, suunt, Afb 3. at 4, Rv-juoni, muualla kai af ka vahan Kv sa 7 5. Ti 6, Ep (KV- Juonen reunalla) 7. f)p 8. Ap 9 14 i.,'?~,?m<ng. auuntaulumatan, ker 1. Sv, vualeahka 2. Ep 3. Op Rer, epaselvtisti sut
Afb, - t 2. P1; Lbr, jossa Ab-reunat ja raot 3. Ti 4, KV 5. Klo Ker, sut, Af-rikas + Ep. Afb, vulkaniittimainen Yv-gn (vulkaniitteihin Kuuluva?) l Q Olg-Ab 3. sv 4. op 5, Ap 6, Ort tms, aktiivinen miner. 7. Krb Rer, sut. Juovainen, ailmtikkeinen (KV-rr tai MS-rr),!l, Sv; hir perusmassassa seka Ur-pfbl: ja 2. Ep, suht. runs. -"- 3, Kv+Olg-silmäkkeit&i seka hiukan hir perusmassassa 4. Op 5. Bt 6, Ti Porfyyrinen -;l. Sv (ural) 2, Pl+Kv; vähän 3. iit 49 Ep 5. Op 60 Ti Epäselvästi porfyyrinen, ker-kar
P1-pf t, vaalea / 1, Olg-Ab-porfyrablasteja - Ser+Sauoo + suotautunut Mi, jota mahd. parusmassa yhdessä Kv:n kanssa 20 KV (3. sv 4. Qp 5. Bt-Klo 6, Ti 7. Ep Parfyyrinen, P1-hajarakeet omamuotoisia usein keskus täysin ser+sauqs. 1, P1, 01 -And - Ser+SauBs 2 sv - st 3. KV 4. Mi tai Ab 5. Ap 60 Qp Parfyyrinen Vulkaniitti (intermed, tuffiitti) Sv-Bt-Ep-Ti; Opakit Olg-And; Kv Sut, raitainen 1 r Tre 2, Opakit 3. P1 (Qlg) 4. Mu - Ser,5* KV 6. Ti, runs. 7. Ep 8, 4p g* *b" Ker, jonkin verran sut.
dl. Tlk 12, Bt-Plg i'?,.- - Tre 4. Opakit 5 Aika kar tlk-bt-1, josca Tre-ualöjii eri suunnista, 11 -TVK/T~V-65 Afb (pft;) (1. Sv Aika hir, sut, Sv-rikas, Paikoin kuitenkin kookkaampia P1- ja Sv-r (pft':"). Eri suuntaisia rakaja, joistia Ep-Ms-täyte. ~v(t)-raitainen afb Kuekaaltaan vaihteleva, raitainen, poirnuttunuta Sv-Y1-valtaisia raitoja, Kv-rikkaita raitoja, Muutama isohko Sv-rae (uraliitti?). '.l Olg+Kv (Kv:a ehka aika vähän, taitekerroin saaa k. Pl:lla)+~v j k. Klo 3, Ti-Ru(keskus) 4, Qp 5, Ap 6, Zr Hir-ker, sut. Yhdellä nikolilla näkyy kivessä silmäkkeinen rakenne, Sllrnäkkeet Pl+Kv-raeryhm5a.
Pft? Vaaleat miner, yleensii aika hir. Paikoin karkeampia juovia seka yksittäisiä kookkaampia Olg-Kv-rakeita (klastinen vai porf,?) Jonkinlainen suuntaua, vaikkei kaikki Sv-sälöt ole L:n suunnassa, Afb 1. Sv 2, Olg+Kv+IVli; Ser 3, Klo 4. Ti 5. Tur, kookkaita rakeita Klo-l&iakaasa Hir-ker, epahomog. Eri suuntaisia Klo-pit, liik. pintoja. 1. Sv (ural) i 2. Pl+Kv 3, Ti 4, Opak 5. Tst-Klo 6, Ap Sut, raekoko vaihteleva, raitainen* 1, Sv (ural) 2, Pl+Kv 3. Bt-Klo 4. Ti 5. Tur, muutama iso 6. Opak Raekoks vaihteleva.
Diabaasi *. SV+ Bt 111, Lbr.'.r Op 5. Ti 6, Ep Ofiittinen, aika hir* P1-sälöt kapeita ja pitkia. Ofiittinen, karkeahka. Vaalea Sdk-pit. gneissi (1. P1,#- And ta* Kv 3. Bt 3 Klo 4. Tre-Akt (-.v&ritön Af) 5. Ap 6. Op 7. Ti 3, Zr Raekooltaan vaihteleva, vaalea, Osa P1:a suht. koakkaina rakeina. Muistuttaa wsatraliitte jaw. 1, 6p 2. Kv (+rnahd. Ms) 3. Tre Hir, sut, Ep-rikkaita laiskia,
1. KV 2. Bt- Klo 3. Olg+ Ser 4. Op 5. Ort tms. akt. miner. (oranssinkelt.) 6. Zr iir-ker, tasarak. KV-Bt(-Klo)-liuske, jossa karkeampia Bt-riklaita raitoja, joiden yhteydessä karkeampaa Kv:a tai O1g:a. Täma rakenne muistuttaa hiukan vinokerroksellisuu4ta, mutta saattaa olla lii kunto jen aikaansanmaa, Vaalea ker, sut. Rakenne muistuttaa klastf sta puh jaliusketta. Kokoomus apl-gr:nen. Vaalea gn 11. Olg 4. Bt+ Klo Ker, aika. Lasarak. Klastisen tapaista rakennetta voi paikoin hava ita
Paragn 4. Opakit 5. Tur, muutama isohko 6, Ap /. Xr Ker, sekava rakenteinen. P1-valtaieia ja Kv-valthi~ia vyöhykkeitä, Di!u-rikkaiirkaita alueita. Paikoin kivi vaikuttaa kvt : selta, :, Klo-Bt 3. Olg 4. Opakit 5* Zr 6, Ap '7, Tur Ker, sut. Ser-bt-kvt (Liittyykö kg1 : iin?) Epahomog. Ker KviBt-Klo-alueita, Joisoa sitten karkeampia Kvl&iski&, joista osa (junnimaisesti) lienee sekund,, mutta osa saattaisi alla pallo ja.
1, Kvipaikoin hiukan Olg 2. Sor, Rt-Klo 3. Ti (ehkä myös Ru) 4, Op 5. Zr 6. Ap 'te Ep hir-ker, tasarakeinen, heikosti sut, Kv-rikas "1. KV Ep 12..3. 8v 4. Rrb 5* OP Epähomog., raekako vaihteleva. Kv-rikkaita, Sv-rikkaita ja Eprikkaita alueita, (1. Kv 2, Tur, heikosti pleoksainen j,3. 9pakit 4. Ser-Flg-Klo 5, Olg71Yli 6, Ti 7 s Ap 8, Zr Raekooltaan vaihteleva, epiihamog., sut, 1 6 KV 2, Sv 3, Opakit Epahomag. Sv- ja Kv-valtaf sia alueita. Opakit enimmakseen Sv:een yhteydessä,
Grdr 1. Qlg 3, Bt-Klo K&kzihke, Pl-rikas. Ruh joutunut niin että rakenne on hiukan ~muurblaastimainenm, Arkoosi (pohjal. )!Is Olg -) Ser :2, KV,3' Mi (4, Bt-Klo, HU 5, EP 6* Ap 7. Ti 8. Zr Selviiati klastinen rakenne, ker-karr Arkoosi - gn-gr (1, Olg -, Ser "'2. KV \3* Ni!4. Bt-Klo, Mu 59 Op 6, Ap 7. Ep 8, Zr Ker, rakenteessa klastiaen merkkejki. Voisi tosin olla gn-gr:bin. Pnhjaliuske (T) i 1. Olg.,'2, Kv -3. Dt-Klo 4. Ep-Ort 5. Ap 6, Ti 7. Gra Klastinen (?). Suuria P1- ja Kv-r tai -rr.
Serpentiniitti Serpentiniitti Krb+Klo+Op-raito ja Atg:ssa. klyöa tässä jonkinlaista jiirjestäytymiatki raitojen suuntaan, Atg-suamujen suunta silti usein 1 raitaisuutta vastaan* 1, Atg 2. Krb Jonkinverran Op+Atgt ssa juovaista rakennetta. Krb repaleisina läiekinä (Atg:a syrj$iytt&m&iasä?). 1, Y1, *. Olg (keskellä usein An-rikkaampi laiska) -r Ser $2, KV 3. Bt-Klo 4. Op (Feh?) 5, Tur, muutama iso rae 6. Ap 7. Zr Ker, sut. Aika lailla samanl. k. Okun kgn, 1. Tre-Akt 2, Ep 3, Klo 4. Ti Sdk usein aurinkoina; pikkupoimuilua.
Epdt An-rikkaita, tapläista, hiukan xiyrrnekiittirniiist$i 4. Dp 5, Ap 6, Tur (-rikkaita raitoja) 7. Gra 80 'Lr Raitainen, raekooltaan hiukan vaihtelev ia kerroksia, klastisen rakenteen merkkejki (mm* Kv-~ilmiä, jotka voivat kyllä olla sekund, ), 7. Olg -2. Kv, isot läiskiit sekund.,3. Bt-Klo, runrsaar~ti.4. Mi 5. Ap 6. Zr, suht. runs. 7, Ep Ker, Rakenne vaikuttaa klastiselta, f sommat Kv- ja Ms-rakeet ovat Bt-suomu jen yrnparöimiii, Juonikivi? Ker, selvaati sut. Osu P1:a kaokkaampina, omamuot. rakeina.
Afb. ( svgn; Vulk,) 1 1 P1, An-rikas 1;: voimakasviirinen - Klo i.4. Kv, suht. runs, 5. Opakit 6. Ti '70 AP Sv ja Bt-rikkaat juovat vuorottelevato Yv- ja Bt- raitainen leptiltti 1, P1 2. Kv 3. Bt 4. 3v 5, Klo 6, Ti, runs, pieni& 7. Ap-janoja 8, Zr Raitainen. Sv-pitoiset raidat P1-rikkaita, muuten kivi Kvrikkaanpaa Gra-pitoinen Sv-kivi, jossa Rv (kvt) fragmentte ja 1. Sv (uraliitti?) 2, Kir, raitoja ja laiskia 3. OpakiC 4, Gra 5. Krb Sv-rikas, Kv-alueita vastaan vaalea Sdk-vyöhyke. ~/0~-1/79,OO Leptiitti {l, Kv 12. Y1, Kv:n valeiss& seka isorakeisem Opak-Klo-juoviasa :3. Klo, kaikkialla hir, mutta - " - - 11-14. Bpakit, kivea leikkaavina, mutkittelevina II juoninatl 5, AP Ker, raekooltaan vaihteleva Kv-rikas kivi, jossa karkeampia Opak-yrnJg~onia~~ seka hyvin hir KV-P1(?) :a samaten kivet$. epaselvasti brekseoiden.
Kloriittipftoinen leptiitti kvt-l? 1. Ser eilmiikkeinen rakenne 20 KV 3.. P1 4,. Klo 5. Opak 6, Tur; harvinaisen runsaasti E/OV-1/1 58,00 Hiilipitoinen - Ser-Klo-1 Vahvasti tektonfn., jusvainen.3. Kv 4. Klo silmakk, rakenne 5. Opak Transversi.liusk. 6. Tur Hieno pakkip pöly, hiili 7. Tf Tur runs. paikoitellen, Ti silmiikkeina E/OV-1 /164, 00 Samanlainen kuin 158, enemman hiiltä ja Ser, vahemrnkin Tur Poimuttunut Ser-1, jossa Klo-pfbl:ja, Grf-pitoinen. 1 e' P1 2 Ep? Klo?! 7. Opak 4 Klo 5. Ser 6. Krb 7. Ti 8. sv Hir l p 1. 21 2. Kv silmakkeinen rakenne 3. Lier 4. Klo 5. Opak 6, Ti Kv :a tadennak. hyvin vtihan
Hir afb + lp 1. P1 2. Sv 3. Opakit 4. KV 5. Bt-Klo 6. Ep 7. Ti E/OV-3/3 1 100 Hir afb 1. Pl samantapainen kuin 6,00 2. Sv 3. Klo Bt 4. KV 5. Ti, hyvin runs, 6. Opakit Ep-pit. leptiitti? 1. P1 2. Kv 3. Bt 46 EF runs, 5. Opakit 6. Ser 7- Klo Karairaitainen leptf itti 1, Kv, Olg, Mi 2. Tre 3, Krb 4. Opakit 15. Sp 6. Gra 7. Ti 8, Ap 9. Prehniitti-taytteinen rako Haitainen - kerrnksellinen. Hir-kera Karsiraitainen kvt (hiukan Ms-ja sa Bt-pitainen) {1. Kv+ j onkinverran Olg, Ui ;2. Tre :3. Ep %. Opakit onko ZnS? @. Krb 6. Ti 7. Bt 3. Cra 9. AP
Hir-ker, aika tasarak, Kv-rikas kivi, jossa karkeampia Tre-Ep -Krb-Opak-rai to ja, 1, Kv+vah&n Olg, raekooltaan vaihteleva 2, Cv, karkea 3, Gra 4. Bt-Klo 5* Opakit Tummat ~r~ineraal3.t ovat ué~ein yhdessä L:n suuntaisina läikkinii, :K/OV-4/100 00 Afb (ur-pft?) Ker, sut. Joitakin kaokkaampia Sv-rakeita (ural?), ~/~~v-4/104,00 Afb (ur-pft) (1, Sv,?* Pl 13; BL- Klo 4, Ep; läpi hieen oleva 1/2 cm:n vyöhyke, myos muualla 5. np 64 Ti 7. Epähomog., Liikkunut, biv suurinakin yksilöina (ural'l). Kgn, hienarakeinen 1, Qlg 2* Kv, kaikkia yhtä paljon 3. iyli 4, Bt+Rlo, ~ T u 5. OP 6. Ti Hir, aut, kerroksellinen
(1. R t-ylg-mu (2. Kv 5. Ole?;, sat. 4. Opakft Kffllsrikas, poimuilla. Joku Kv-silrn&ks vaikuttaa klastiselta. Kf?r. E/ov-~/~I 900 Juonikivi, pnsfyyrinen (1. Dlg, osa kookkaina ha jarakeina J?. KV 1 ~3. Bt-Klo 4. Ti 5. Op 6. Ap 7. Ep 8. Zr Cut, porfyyrinen, valimaasa hir-ker, hajarakoet - 0,S cm ~u(-~er), Klo, Bt 4, Opakit 5. Gra 6. Ap 7. Hu 3. Zr Kiillerikas, aut, ker. Ser-rikkai-f<- ju Kv-valt. kerroksia tai raitoja. i 1. Kv (2. Ep ; 3. Krb, 4. gpakft 15. Tre 6. Klo 7. Ti Ker, auta Kv-rikkaf ta ja Ey+Krb+Tre-Op-rikkaita raita ja tai kerroksia.
Gra-kgn ( kl), Grf -gf toinen - Klo, Mu mahd. Ml 6. Ap 7. Zr Mr-ker, out, kerraksel,linen, Ksr, raekaaltaan vaihteleva, ep&hnmog., pafmuttunut.