ES 1 TUTKIMUSRAPORTTI 4/76 ESITUTKIMUSRAPORTTI KANSANNAYTTEET HYV

Transkriptio

1 U:..- ES 1 TUTKIMUSRAPORTTI 4/76 I:' 1 I RAUTAIB&U.KKl OY MALMINETSINTA ESITUTKIMUSRAPORTTI KANSANNAYTTEET?@TKIMUSALUC Koillismaa V Makkonen OU mal 'CPNrAPudasjämi, Tai-: /alkosks, Kuusamo, MAT.PVM HYV r 24 =RDINAATIT LIITEKARTAT JA -SELOSTEFT 1 : aero kartta, hietutkirnusselostuc analyysitulakset ARKISTO OU mal.. 1 Esitutkimusraportti 3/76 2 x. r..- b- KU~LLISMAAN ïs7 6 ALUEEN RAUTAMALMITIETOJEN UUDELLEENTARKASTELU Lyhehnelmä E'kupäa~sä uusiin ahuthie/lisäanalyysi-havaintoihin perustuen on Taivalkosken - Pudasjärven alueelta todettu afkaisernmista rautamalmitiedostoicta piirteitä, joiden perusteella huomatta-. vaa. osaa erikoisesti FEM-pitoisista n'aytteistä voidaan pitiiä FEMUUD-tyyppiin kuuluvina. TZrnan perusteella on aiheellista, että eräin paikoin.suoritetaan niiden suhteen,esitutkimuksia.

2 ' U RAUTARUUKKI OY OU mal V Gbkkonen/lh (5) KOILLISMAAN ALUEEN RAUTAMALMITIETOJEN UUDELLEENTARKASTELU 1976 Lyhennelma Etupäässä uusiin ohuthie/lisäanalyysi-havaintoihin perustuen on Taivalkosken - Pudasjärven alueelta todettu aikaisemmista rautamalmitiedoista piirteita, joiden perusteella huomattavaa osaa erikoisesti FEM-pitoisista näytteistä voidaan pitää FEMUOD-tyyppiin kuuluvina. Tämän perusteella on aiheellista, että eräin paikoin suoritetaan niiden suhteen esitutkimuksia FEH-tiedot, lohkareet FEH-tiedot voidaan jakaa kolmeen osaan, joista e ~&. (1.1. ) 6n lähinnä rinnastettavissa ns. Suonnan tyyppiin, kun taas toisessa (1.2) on siitä poikkeavia piirteitä enemmän. 1.1 Klastiseen tyyppiin kuuluviksi on katsottu harmaat, blastoklastiset - klastiset kvartsiitit, joissa malmiaines on alunperin selvästi iskokseen kuuluva. Malmimineraalin nykyasu on etupäässä spekulariitti-feh, minkä lisaksi kivessä on porfyroblasteina martiittiutuneita FEM-kiteita. Harmeesta päämineraali on KVA ja lisämineraaleina voi olla SER, BIT, MSP (MKL, PLA) ja akserssorisesti APA, EPI, TIT. Näytteen puitteissa ei esiinny kerroksellisuutta. Tähän tyyppiin kuuluvat näytteet , , ja (vert. liite 1). Poikkeuksena tyypilliseen Suonnan malmiin on niissa kiille (SER) pitoisuus pienempi ja skapoliitti puuttuu. Kansannäytteiden lisaksi tunnetaan alueelta eräitä tietoja, jotka liittyvät tähän tyyppiin. Malmipitoisuudet ovat niissä kuitenkinfc20 % (vrt. raportteja OU 1 ja 2/71 ). Klastis-tyyppisten FEH-iskoksisten kvartsiittien laaja, vaikkakin tällä hetkellä hajanainen esiintyminen vahvistaa sen, että sitä esiintyy Livojarven kautta etelään jatkuvalla vyöhykkeellä. Ainoana prospektointi-mahdollisena kohteena nii-

3 RAUTARUUKKI OY den suhteen on Anetjärven alue Livolta etelän T:ki - Posio - rajalle saakka. Toisaalta on myös mahdollista, että ko. tyyppi jatkuu lohkareistossa W - NW:n; sitähän tunnetaan mm. Rov. mlk. alueelta ja Tervolasta. Siten osa lohkareista voi olla hyvinkin pitkamatkaisia. Em. lohkareiden suhteen ei tässä vaiheessa ole syytä ryhtyä lisatutkimuksiin Edellisesta selvästi eroaa - ainakin näytteen puitteissa (liite 2), jonka löytöpaikka sijoittuu Jakalavaaran jakson W-laidalle (vrt. liitekartta Nl/-osaa). Nayte on sel- l vasti kerroksellinen ja klastisuus osittain puuttuu. Siten se voisi edustaa FEMUOD-sekatyyppia. 1.3 Jäkälävaaran jakson E-osasta on taas näyte (liite 3), jossa on vielä havaittavissa jonkinlaista blastoklastisuutta. Nayte eroaa kuitenkin tyypistä l.l.siina, että se on variltaan punainen, hienorakeisempi. 2. FEM-tiedot, lohkareet FEM-pitoisten näytteiden suhteen nyt suoritettu uud.tarkastelu on tuonut esiin useimmista näytteistä uusia piirteitä jotka tekevät niistä FEMUOD-kriittisia. Aikaisemmat kivilajimaarityksethan olivat perustuneet makroskooppiseen tarkasteluun. Seuraavassa tarkastellaan näytteitä 1: karttalehdittain. 2.1 Lehdilta tunnetaan 5 k-näytettä ( ; ; ; ; ; vrt. liite 4 ja karttaliite). Ne ovat kaikki kerroksellisia/raidallisia kiviä, joista puuttuvat Ti, V. Myös P-pit. on alhainen. 0H:n mukaan paamineraalit ovat KVA, FEM, AMF, PYR ja lisamineraaleina GRA, APA; BIT aksessorisena APA; GRA; SKA (?); FEG; TUR; MSP. Maasalpa puuttuu tai on korkeintaan aksessorinen. Amfiboli on joko gruneriitti tai sinivihert. sarvivälkettä (mvös ed. muuttumistuloksena). FEM etupäässä puhtaina omina rakeina, mikä

4 RAUTARUUKKI OY merkitsee hyvää rikastetta. Harmemineraalien keskinäiset suhteet hiukan vaihtelevat. Muut paitsi -375 edustavat siten - nykyasussa ainakin - FEOKSI-tyyppiä. Näyte -375 sensijaan on FESILI-tyyppi (M 8,l; Fe 31,6 %), mutta muuten ed. rinnastettava. Kesän 1970 lohkare-etsinnästä on rekisteröity näytte& , j$ka si joitctuh samalle alueelle ja kuulu* myös samaan tyyppiin. 2.2 Lehdeltä 3541 tunnetaan 8 lohkaretta, jotka tyyppeinä voidaan rinnastaa edellisiin (vrt. liite 5). Niistä edustaa - FEOKSI- ja taas FESILI-valtaista (liite 5) tyyppiä. (OH-tutkimuksen selostus). 2.3 Lehdeltä 3532 tunnetaan 4 kpl FEM-pit. lohkareita, joista sijoittuu läntisimmäksi ja eroittuu omaksi tyypikseen (vrt. liite 6). Se on erittäin rauhallisesti raitainen FEM- Cherty-kivi ja liittyy osana Pudasjärven Yli-Livon vastaaviin näytteisiin, jotka on ainakin toistaiseksi tulkittu pitksmatkalaisiksi. Muut 3 näytettä ( , ja ) ovat sensijaan KVA+ FEM+AMF-liuskeita, raidallisia ja maasälpävapaita ja siten edustavat FEMUOD-tyyppinä (vrt. liite 7). r Lehdelta 3534 tunnetaan,g kpl em. vastaavk FEMUOD-tyyppilohkare- (vrt. liite 8/ , Em. lohkareiden vertailutiedoiksi tarkastellaan seuraavassa eräitä kalliotietoja, joissa esiintyy vastaavaa FEMUOD-rinnastettavaa tyyppiä. olevaa raidallista malmia.

5 % RAUTARUUKKI OY Lehdelta on saatu KPR/E. Hugglilta näyte kairausreikä no B-8:sta (vrt. liite 9), jota sikäläisessä raportoinnissa on nimitetty "musta peridotiittiv. Näyte on kauniisti raidallinen ja vaikuttaa makroskooppisesti flemäksiseltäm mutta OH- tutkimus osoittaa, että siinä päämineraalit ovat KVA+ AMF+FEM, aksessorisesti APA; maasälvät puuttuvat sensijaan kokonaan. AMF on muuttunutta ja pohja lienee melkein väritön. AMF on erik. malmin lähellä edelleen muuttunut B1T:ksi. Kutous on hyvä ja merkitsee hyvää rikastetta. Molemmin puolin tätä raitaista FEMMAL-vyöhykettä on vastaavaa AMF:a olevaa AMFLSK:tta, mikä edustaisi FESILI-fasiesta ja se alaspäin vaihettuu AFBLIT: ksi. Aerokartan mukaan ko. paikassa oleva anomalia on heikko. Lehdellä 3543 on omassa kairauksessamme tavattu ~irnig-joella lyhyt lävistys ALBITI-kiven keskellä raidallista KVA+FEM+vihreä kiille+epi kiveä, jota ko. raportissa on pidetty FEMU0D:na ja em. verrattuna voisi edustaa alemman metamorf. fasieksen uud. kiteytynyttä tyyppiä oleva Korpuan anomaliassa on FEM-raitaisessa lavistyksessä Sirniön vastaavan kiven lisäksi myös hyvin puhdasta FEM+CHERTY-raitaisia osueita, joissa vihertävä kiille+epiovat vain aksersorisesti.,-- ' sijaitseva Löytövaaran anomalia on aikaisemmin tulkittu yksinomaan SEP-kivestä aiheutuneeksi. Sen kauniisti raidallisesta osasta ei kuitenkaan ole esim. kokonaisanalyysiä ja 0H:kin on epäonnistunut. Sen vuoksi kohde vaatii uuden nkiytteenoton ja analyysin. 4. Alueen ulkopuoliset vertailukohteet. 4.1 Lehdeltä , Iivaaran pohjoispuolella on todettu (J Paakkola) pieni raidallinen FEMMAL-esiintymä. Se sekä makroskooppisesti että mikroskooppisesti rinnastettavissa em. Syötteen reikätietoon ja päämineraaliensa puolesta em. lohkareihin.

6 Meillä olevasta Kostamus-näytteestä voidaan todeta aivan samaa kuin edellä 4.1 kohdassa. Samaa on sanottava myöskin Olenogorskin esiintymästä olevasta näytteesta. Yhteenveto Suoritetun tarkastelun perusteella voidaan todeta, että T:ki- P:ji - alueelta tunnetaan useita raidallisia FEM-pitoisia/-malmitietoja, jotka täyttävät FEMUOD-tuntomerkit. Niiden yhteisenä piirteenä on mm. että - paämineraaleina ovat KVA+AMF, vihreä kiille BIT, EPI+FEM - maasalvät puuttuvat tai niitä on vain aksessorisesti - P, S, Ti, V-pitoisuudet ovat alhaiset - ne antavat korkealaatuisen rikasteen - FEOKSI-fasies on voitolla FESILI-fasieksesta Näihin tietoihin liittyviii naytteita voisi nimittää Kostamustyypiksi. Stratigrafisesti ne voisivat edustaa esim. alempaa tasoa kuin ns. Merijatulin FEMUOD. Ne näyttävät liittyvän Tki-P:ji-alueella emäks. kerrosintruusioiden reunavyöhykkeeseen (syöte, Sirniöjoki, Korpua ja Löytövaara?) tai pohjaan (~uusamo) tai Puolangalle menevään jaksoon. Malminetsinnän kannalta on todettava, että aero-m-vedot -nyt - tarkastelun alaisella vyöhykkeellä eivät ole lupaavasti suuria. Kuitenkin em. lohkaretietoja olisi tarpeen tutkia, ilman muuta -Ko~tonj% alueella ja lisäksi esim. T:ken Kisos jokivarren (no 267) ja P:in Parjan alueen (no 200, 150) tietoja, joilla voisi olla yhteys läheisiin aerovetoihin. Mikäli sellainen voitaisiin todeta olisi sillä merkitystä silloinkin, jos tulos viittaisi liian pieniin tai köyhiin esiintymiin. Vastaisuudessa voitaisiin alueen uudet vastaavat tiedot asettaa oikeaan arvoonsa ja keskittyä muualle. Em. kaavailtujen esitutkimusten yhteydessä voitaisiin saada lisäselvyyttä myös FEH-tietoihin. Niistä oman tarkistuksen ansaitsevat näytteet 123 ja 223 pohjois-p:järvella.

7 ...,' RAUTARUUKKI OY LIITE 1 KOILLISMAAN ALUEEN Fe-MALMITIETOJEN TARKASTELUUN LIITTYVAT NAYTTEET HIETUTKIMUSSELOSTUS 1.1 Näyte H:- paamineraalit KVA, FEH+MRT, BIT, SER; aksess. APA, EPI, TIT - rakenne granoblastinen, mutta blastoklastisia piirteitä esiintyy. Kyseessä on kontsiitti, jossa malmi on alunperin iskoksena. Nayte edustaa keskimäarin rikasta kerrosta (Fe 42 %). - hajarakeina esiintyy MRT ja poikilo- blastinen BIT, usein yhdessä. Näyte H:- päamineraalit KVA, MSP (MKL+PLA), FEH+MRT, SER - rakenne klastinen ja malmi on iskoksena + harvoina MRT-ha jarakeina ( ~ e Näyte %). 0H:- paamineraalit KVA, FEH, MSP (PLA) ; li- saminer. AMF; aksess. APA, BIT. - eritt. hienorakeiset ja karkeammat kerrokset suorottelevat. Karkea osa on klastinen, mutta hieno osa chertymainen. Olisiko eräanl. sekatyyppi? - hajarakeina KVA, FEH, AMF. - näytteen anomaaliselle Nb-pit. (Nb 0,028 %) ei hieestä löydy mitään erik. mineraaleja. Nayte H:- paaminer KVA, FEH - aksess: SER, MSP - rapautumis punainen tyyppi, jossa ra- kenne granoblastinen, mutta blastoklastisia piirteitakin paikoin on, joten kyseessä lienee klastinen kivi. Edustaa alunperin rikasta kerrosta (Fe 39 %).

8 2.1 Näyte H:- päamineraalit KVA, FEM, AMF (siniuihr-vaal-vihr), - lisaminer. AMF' (varitön+mal.pigm) - aksess. APA, GRA - rakenne raidallinen. Malmi etupäässä omina puhtaina rakeina. Amfiboli muuttunutta ja ollut alunperin väritönta = Fe-pitoista. (M 40; Fe 37 %). MSP ei löydy. Nayte H:- paäminer. KVA, FEM, AMF' (vihreä) - lisaminer. GRA, AMF (sinivihr.) - aksess. APA - raidallinen, tumma, emaksisen näköinen kivi, jonka harmeeseen ei uskoisi kuuluvan KVA. AMF pääosiltaan gruneriittia (~'~ieni) ja muuttumassa sinivihr. tyypiksi, johon liittyy malmipigm. muodostusta. MSP ei löydy. Malmi etup. puhtaina omina rakeina (M 40, FE 36 %). Nayte H:- paäminer. PYR+muutt.tulos = pigmentti+ amfiboli, KVA, FEM. - aksess. APA, GRA, FEG - mukana voi olla muutama pieni rae skopoliittia tai sitten kyseessä on muuttunut APA = hydroapatiitti (aks. kuvaa ri ). Rakenne raidallinen, malmi etup. puhtaina omina rakeina (M 40, Fe 34 %). Nayte H:- paaminer. KVA, AMF+muutt. tulos = AMF+KIO+malmipigm., FEM - lisaminer. BIT, GRA, - aksess. APA, PLA, TUR (1 rae) - raidallisuus epäselvä, huomattava osa Fe:sta silikaateissa (M 13, Fe 21 ).

9 2.2 Näyte H:- paaminer. KVA, FEM, AMF - aksess. miner. BIT, APA - KVA:ssa suuntausta jo kivessakin, mutta naytteessa sitä ei havaitse. Amfiboli tervettä; MSP ei löydy. Näyte OH: - paaminer. KVA, AMF+mal-mipigm. (muutt. tulos), FEM - aksess. miner. APA, BIT, TIT - kivessä vielä selvää raidallisuutta. MSP puuttuu, AMF muuttunutta ja hyvin epahomogeenista. Huolimatta pigmentista, saa kivestä hyvan rikasteen. Nayte H:- paaminer. KVA, FEM, AMF - lisaminer. FEG, KRB - aksess. APA - hyvin hienorak. chertyä, jossa tasaisesti pieniä AMF-salöja ja siteett. aggregaatteja. Malmi on seka FEM että, usein rombisina FEG-rakeina. Mukana myös väritön KRB, josta FEG on syntynyt. Kyseessä lienee siten SID/DOL. APA hyvin pieninä rakeina. Nayte H:- pääminer. KVA, AMF, FEM, BIT - aksess. APA - stuffina hyvin afb1it:a muistuttava.se1- vaa raitaisuutta ei siinä ole, mutta 0H:ssa KVA on voim. suuntautunutta. FEM antaa hyvan rikasteen. Ei MSP:ä. Nayte H:- paäminer. KVA, AMF, FEM - lisaminer. BIT, APA, EPI - raidallinen (AMF/KvA) kivi, AMF muuttunutta, pohjalla vaalea (~e-rik?) amfiboli.

10 2.4 Näyte H:- paäminer. KVA, AMF (2 tyyppiä), FEM - lisaminer. SKI, GRA - aksess. APA - AMF alunperin hyvin vaalea ( nyt voim. muuttunut = sinivihr. amf+kiille+malmipigm. MSP ei löydy. Analyysi osoittaa myös silik. rautaa. Nayte H:- paaminer KVA, ArYIF, FEM - lisaminer. SKI - aksess. EPI, APA, BIT, ZIR, KRB - raitaisuutta vielä on. Hyvä rikaste. Nayte H:- paäminer. KVA, AMF, FEM - aksess. APA, BIT - MSP puuttuu ; AMF muuttunutta ja alunperin värit ( ); hyvä rikaste; rakenne kauniisti raidallinen (vrt. tekstiosaa). Malmin tyyppi makroskooppisestikin -1ainen meillä olevan porasydannäytteen mukaan.

11 0 oa *o r.. NO

12 0 0 k-- Mh W 00 > L I L Crrr 00 U1 U N CU b- I 00 > 0- cl NO rn N m > ct 'Co *--- > 1 a OQ a 9- J r z 0 I UI UO CO w 0)- a 0 J 0 P Q LL' I. SLT 00 mm

13 QO b0 00 mo oo r.....&. me 00 rn OLO * m m.. 00 QO

14

15

16

17 - Cc N - 65 Y - s * n C-r m > Bt * a 2 -- ;ic a Z e - M w 0 eaw C w 4-C- w 0 *- mk-

18 0 6 'Cm 0 F ero OQ "2. 00 VV rc - Fm-.- VW-.- CC - --w 'C-

19 z? Lu ll: w O> c3 C? J (1; W w 0 4 u UI-

20 Le- w e u UP-

21