Nuorten Päihdepysäkki Haavi

Nuorten Päihdepysäkki Haavi

Nuorten Päihdepysäkki Haavin toiminnan taustaa Taustalla lastensuojelun ja päihdehuollon yhteinen huoli alaikäisistä päihteidenkäyttäjistä Hahmotelma toimintamallista kehitetty Vaasan kaupungin esimiehille järjestetyssä strategisen johtamisen koulutuksessa vuosina 2008-2009 Alkuperäisenä tavoitteena luoda lastensuojelun ja päihdehuollon yhteistoimintamuoto ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen alaikäisten lasten osalta

Sosiaalityö ja perhepalvelut Lastensuojelu Lastensuojelunjohtaja Hilkka Sundqvist Hallinto Avotyö -lastensuojelutyö -lapsiperheiden kotipalvelu -Väylä Perhehoito -Perhehoitajat n.40 -Kortteeri -Tuki- ja kriisiperheet Perheoikeudelliset asiat (isyys-, elatus-, huolto- ja tapaaminen) Kustaalan nuorisokoti -Vastaanotto -Pysäkki - OmaKoti Perhetukikeskus -Vastaanotto -Mäntykoti -Perhetyö Jälkihuolto Ostopalvelut Pohjanmaan sovittelutoimisto Psykososiaaliset palvelut Psykososiaalisten palvelujen johtaja Marja Jokiniemi Hallinto Ehkäisevä päihdetyö Perheneuvola Nuorisoasema Klaara A-neuvola Päihdeasema Vaasan päihdekuntoutusyhteisö Asumispalvelut Ostopalvelut Tulosalueen johtaja Erkki Penttinen Hallinto Pohjanmaan sosiaalipäivystys Sosiaalityö Sosiaalityön johtaja Ritva Heiman Hallinto Alueellinen sosiaalityö - Toimeentulotuki -Yhdyskuntatyö - Ehkäisevä lapsiperhetyö -Välitysasiakkaat -Muu sosiaalityö Kuntouttava työtoiminta Työvoiman yhteispalvelukeskus Maahanmuuttajatyö Maahanmuuttajatyön johtaja Mirja Törmä Ulkomaalaistoimisto Tulkkikeskus Vastaanottokeskus Vammaispalvelut Vammaispalvelujen johtaja Nadja Suomela Hallinto Sosiaalityö -Vammaispalvelut ja avustukset -Kehitysvammahuolto Perhetyö Ostopalvelut ja kuntayhtymät -Asumispalvelut -Päivä- ja työtoiminta -Laitoshoito Päivä- ja työtoiminta -Palvelukeskus Majakka -Meritähti- Ankkuri -Poiju Asumispalvelut Kivikoto Kotikulta, Kultapiha Olympiakoti, Mäkikaivo Puistokoti/Parkhemmet Rantakoto

Psykososiaaliset palvelut Hallinto Palvelualuejohtaja 3 toimistosihteeriä Ehkäisevä Päihdetyö Raittiuslain mukaiset tehtävät Henkilökunta: Ehkäisevän päihdetyön toiminnanohjaaja Tukiasunnot A-neuvola Tukiasunto-ohjaaja Päihdehuoltolain mukainen avopalvelu Henkilökunta 6 Vastaava sosiaaliterapeutti Sosiaalityöntekijä 50% 3 sairaanhoitajaa Päiväkeskus Päihdeasema Päihdehuoltolain mukainen laitospalvelu Selviämishoito Katkaisuhoito Vieroitushoito Korvaushoito Nuorten Päihdepysäkki Haavi Henkilökunta 15,5 Osastonhoitaja Sairaanhoitajat Ohjaajat Sosiaaliohjaaja Suurtalouskokki Laitosapulainen Päihdehuoltolain mukainen laitospalvelu Henkilökunta 8 Vastaava ohjaaja Ohjaajat suurtalouskokki Silmukodit Vaasan päihdekuntoutusyhteisö Päihdehuoltolain mukainen asumispalvelu Henkilökunta 9 Vastaava ohjaaja Sosiaalityöntekijät Terveysneuvontapiste Tipsi Ohjaajat laitosapulainen Nuorisoasema Klaara Päihdehuoltolain ja mielenterveyslain mukaiset tehtävät Henkilökunta 6,5 Sairaanhoitajat Psykologi Avioliittolain mukainen perheasiain sovittelu Henkilökunta 6,5 Psykologit Sosiaaliterapeutti Nuorisoohjaajat Perheneuvola Perheneuvonta Päiväkeskusohjaaja

Päihdeasema Selviämishoito Akuuttia laitoshoitoa päihtyneille. 7 asiakaspaikkaa Päivystys 24h/vrk Matalan kynnyksen periaate. Lähetettä ei tarvita. Katkaisu- ja vieroitushoito Hoidon tarpeen arviointi Katkaisuhoito Vieroitushoito Korvaushoidon aloitukset 10 asiakaspaikkaa Päivystys 24h/vrk Matalan kynnyksen periaate. Lähetettä ei tarvita. Korvaushoito Korvaushoitoasetuksen mukaista hoitoa 20 asiakasta Lähetteellä korvaushoitoarvioinnin kautta Arviointi A-neuvolassa ja Klaarassa Nuorten Päihdepysäkki Haavi Selviämishoito alaikäisille akuutisti päihtyneille - 3 asiakaspaikkaa - Avoinna Pe- La 20-08 Päihdekartoitus ja ohjaus Matalan kynnyksen periaate. Lähetettä ei tarvita.

Päihdeaseman henkilökuntarakenne päihdehuollon ylilääkäri osastonhoitaja 5 sairaanhoitajaa sosiaaliohjaaja 7 päihdehuollon ohjaajaa (lähihoitajia, sosionomi) keittäjä laitosapulainen

Nuorten Päihdepysäkki Haavi 12-18-vuotiaille nuorille, joilla päihteidenkäyttöä/päihdekokeiluja Sijoittuu Päihdeaseman tiloihin Lastensuojelun ja päihdepalveluiden yhteistoimintamalli Haavi-toiminta koostuu viikonlopun selviämisasematoiminnasta ja virastoaikaan tehtävästä työstä nuoren ja perheen kanssa Nuorten ja perheiden tapaamiset, tilanteen selvittely, hoidon tarpeen arviointi ja asiakassuunnitelman laatiminen Akuutti selviämishoito viikonloppuisin, pe- la 20-08 Yksi vakituinen työntekijä, jonka lisäksi päivystysvuoroissa viikonloppuisin työntekijöitä Klaarasta, Väylästä sekä mahdollisesti muista yksiköistä

Yhteistyökumppanit Lastensuojelu Lastensuojelun avopalvelupiste Väylä Sosiaalipäivystys Poliisi Pelastuslaitos Nuorisoasema Klaara Peruskoulut Toisen asteen oppilaitokset Etsivä nuorisotyö Nuorisotoimi Vapaaehtoisryhmät (esim. SPR, Saapas) Nuorisovaltuusto

Asiakkuuden synty selviämisasematoiminnan kautta lastensuojelun päihteidenkäyttöön liittyvän huolen perusteella muiden tahojen ohjaamana (esim. Nuorisoasema Klaara, peruskoulu, ammattiopisto, etsivä nuorisotyö, työvalmennuskeskus Jupiter) vanhempien ja muiden läheisten kautta nuoren omasta aloitteesta

Nuorten Päihdepysäkki Haavin toiminnan tavoitteet Nuorten päihteettömyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääminen Siirtää painopistettä päihdeongelmiin puuttumisessa mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen, tämän kautta myös vähentää huostaanottoja Luoda matalan kynnyksen palvelupiste Haavi, jossa Nuorten päihteiden käyttäjien tilanne pysäytetään Järjestetään akuutti selviämishoito Tehdään tilanteen kartoitus (Baro-fi menetelmä) Tavataan nuoren perhettä ja aloitetaan työskentely perheen kanssa Tarjotaan nuoren vanhemmille tai läheisille apua, tukea ja neuvoja miten ehkäistä lasten päihteiden käyttöä ja puuttua päihteidenkäyttötilanteisiin. Sovitaan jatkotoimenpiteistä Motivoidaan nuori jatkotuen piiriin, mikäli tarpeellista Tarjotaan nuorten päihteiden käyttäjien tilanteeseen koko päihdeaseman asiantuntemusta. Moniammatillinen tiimi päihdehuollon ja lastensuojelun asiantuntijoista saadaan kokoon tarvittaessa hyvinkin nopeasti

Nuorten päihdepysäkki Haavin toimintamalli Alkutapaaminen; läsnä nuori, vanhemmat, Haavin sosiaaliohjaaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä sekä muut tarvittavat yhteistyökumppanit Kartoitus BAROfi- menetelmällä; nuorelle ja vanhemmille sekä mahdollisesti koulun edustajalle Päihdekartoitus Päihdekeskustelut Valvotut päihdeseulat, tarvittaessa varmistus Palautekeskustelu kartoituksen perusteella saadusta tiedosta Jatkoon ohjauksesta tai jatkoseurannasta sopiminen Keskimäärin 4 käyntikertaa/ asiakas (ei sisällä päihdeseuloja, jotka toteutettu noin 2 x viikossa) Kartoituksissa ja tapaamisissa useimmiten mukana jo alusta alkaen työpari toisesta yksiköstä, näin mahdollistetaan asiakkaalle luonteva siirtyminen jatkotuen piiriin. Nuoren päihteiden käytön ja elämäntilanteen ollessa erittäin huolestuttavaa ja vaatiessa laitoskuntoutusta/vieroitusta voi kyseeseen tulla kiireellinen sijoitus Toiminta on lastensuojeluvetoista

Nuoren elämäntilanteen/lastensuojelutarpeen arviointi BAROfi-haastattelumenetelmällä Baro on lyhennelmä hollannin kielestä (BAsis Raads Onderzoek/Basic Child Welfare Council Screening) ja sisältää tutkittuun tietoon perustuvat puolistrukturoidut kysymyskokonaisuudet jaoteltuna yhdeksään eri elämänalueeseen (Doreleijers et al.,2001) BARO on strukturoitu asiakkuuden seulontamalli, jossa on sovittu etenemisjärjestys. Haastattelut tehdään nuorelle ja hänen huoltajilleen BAROfi - menetelmä on kehitetty ja rekisteröity Hollanissa 1990-luvulla, jossa se on otettu yleiseen käyttöön 1999 ja Sveitsissä 2001. Suomessa menetelmä on ollut Helsingin Sosiaalipäivystyksen nuorisoyksikön käytössä vuodesta 2001 lähtien. Käyttöoikeus on myönnetty Suomeen 10.6.2008.

Barofi-haastattelumenetelmän runko: Nuoren/vanhemman haastattelu aloitetaan kohdasta Esittely, jonka jälkeen käydään läpi tämän hetkinen tilanne. Esittelyyn sisältyy tutustuminen ja haastattelun esittely Perustiedot Rikos; tiedot rikosilmoituksesta (mahd. poliisin osio) Toimintakyky koulussa (mahd. luokanvalvojan/ opettajan/ rehtorin haastattelu) Toimintakyky vapaa-ajalla Kasvuolot Kehityshistoria Toimintakyky perheessä Käyttäytyminen Päihteidenkäyttö/uhkapelaaminen Tunteet Odotukset Kirjataan myös ylös haastattelijoiden omat vaikutelmat ja kontaktin kulku, osaalueiden kommentteja sekä tehdään arviointilomake jossa arvioidaan syntynyttä huolen määrää. Nuoren tilanteesta laaditaan kirjallinen yhteenveto.

Päihdehistoria Päihdekartoitus Kokeiluvaihe ja päihteiden käytön kehittyminen nykytilanteeseen Käyttö viimeisen puolen vuoden aikana Käyttö viimeisen kuukauden aikana Käyttö viimeisen viikon aikana Pisin jakso ilman päihteitä Vieroitusoireet Psykoottiset oireet aineiden käytön tai vieroitusoireiden aikana Nuoren fyysinen ja psyykkinen tila Mahdollinen lääkitys, missä määrätty ja milloin Rikokset ja tuomiot Rahankulutus päihteisiin Huumevelat, väkivallan uhka Onko nuori saanut rahaa tai päihteitä seksiä vastaan Riskikäyttäytyminen; IV-käyttö, seksikontaktit Tartuntatautiriski, testaus Päihteiden käytön vaikutukset nuoren Päivärytmiin Harrastuksiin Ystävyyssuhteisiin Rikollisuuteen Voimavarojen kartoitus mm. verkostokartta Päihdeseulat Lastensuojeluilmoitukset, muut tiedot päihteiden käytöstä

Tilat

Tilat

Selviämisasemalle saavutaan Poliisin tuomana Ambulanssin tuomana Sosiaalipäivystyksen ohjaamana Ystävien tuomana Vanhempien ja läheisten tuomana Kolmannen sektorin toimijoiden ohjaamana Nuori saapuu itse Muun tahon saattamana joka kohtaa akuutisti päihtyneen nuoren

Selviämisasematoiminnan periaatteet Perustuu vapaaehtoisuuteen Turvallinen, valvottu selviäminen Akuutin tilanteen selvittely; päihtymystila, perussairaudet, tilanne hoitoon saapuessa Hoidon tarpeen arviointi Yhteys huoltajiin heti hoidon alussa, toimintamallista sopiminen Tarvittaessa yhteys sosiaalipäivystykseen Mikäli nuoren ja vanhempien tilanne sallii, nuori voi siirtyä kotiin Kontraindikaatiot: aggressiivisuus myrkytystila Tajuttomuus Muu akuutti sairaanhoidon tarve

Asiakasrakenne 4.6.-30.9.2011 22 asiakasta, 14 poikaa, 8 tyttöä Keskimääräinen ikä 16v. Selviämishoidossa 4 Pääpäihde: Kartoitus 6 Kannabis 7 Alkoholi 7 Sekakäyttö 2

Asiakasrakenne 4.6.-30.9.2011 Jatkosuunnitelma Asiakkuus päättynyt 4 Ei toimenpiteitä päihdepalveluissa, asiakkuus jatkuu lastensuojelussa 3 Seuranta 2 Lastensuojelun avopalvelupiste Väylä 2 Lastensuojelulaitos 1 Kartoitus kesken 10

Havaintoja Useilla asiakkailla jo pitkällistä päihteidenkäyttöä Haaviin päädyttäessä Suurella osalla nuorista taustalla alavireisyyttä jo ennen päihteiden käyttöä Nuorten kertomukset päihteidenkäytöstä ja käyttäjistä kuvaavat ongelman laajuutta; käyttäjäporukka iso, käytetään kaikkea mitä saadaan, erityisesti huolena alaikäiset suonensisäisten huumeiden käyttäjät Kannabiksen käyttäjien asenne huolestuttava; kannabista ei koeta huumeeksi Useilla vanhemmilla liberaali suhtautuminen alkoholin käyttöön Vanhemmat kokevat menettäneensä otteen nuoreen Ylisukupolvisen syrjäytymisuhan alla 10%

Kokemukset Haavista Lastensuojelun näkökulma Aikaisemmin huonot työkalut nuorten päihdepulmien kanssa Lastensuojelu tarvitsee päihdehuollon asiantuntemuksen, muuten auttaminen on hakuammuntaa Ennen käynnistymistä olisi tarvittu enemmän yhteistä keskustelua ja määrittelyä -> syöksysynnytys Yhteisen työn myötä osaamisen lisääntyminen sekä lastensuojelussa että päihdehuollossa

Kokemukset Haavista Päihdepalvelujen näkökulma Tarpeellinen toimintamuoto, jolle selkeä tilaus päihdepalveluissa Selviämisasematoiminta hakee paikkaansa Yhteistyö eri toimijoiden kanssa lähtenyt hyvin käyntiin Asiakassuunnitelman jatkuva eläminen tilanteen selkiytyessä Nuoret pääosin Haavissa lastensuojelun velvoittamina Päihdetyön tekeminen haasteellista, koska tieto siirtyy lastensuojeluun ja vanhemmille -> nuoret pelkäävät lastensuojelun toimenpiteitä ja vanhempien reaktioita, joten peittelevät todellista tilannetta Vanhemmat ottaneet Haavin toiminnan pääosin hyvin vastaan Saanut paljon positiivista media-näkyvyyttä

Lastensuojelun toiveet ja tavoitteet Johdonmukaisuus Tiiviys Sisältää tuen ja kontrollin Huomioi koko perheen -> mahdollisimman moni nuori tulee autetuksi oikea-aikaisesti

Haavin kehittämisajatuksia Vanhempien ja nuoren läheisten intensiivisempi tukeminen Yhteistyön tiivistäminen sellaisten toimijoiden kanssa jotka kohtaavat päihtyneitä nuoria; poliisi, pelastuslaitos jne. Haavi-toiminnan painopisteen siirtäminen vielä varhaisempaan puuttumiseen; kokeilukäyttö Prosessinkuvauksen selkeyttäminen Laaja verkostoituminen Enemmän yhteistyötä ruotsinkielisten koulujen kanssa Haavi-toiminnan tunnetuksi tekeminen eri viranomaisille ja kansalaisille Resurssien lisääminen työparitoiminnan kehittämiseksi Työajan suunnittelu nuoren opintoja tukevaksi Haavin toiminta vielä alkutaipaleella, aika näyttää millaiseksi toiminta tarpeen mukaan muodostuu Toiminnan kehittyminen niin, että nuoret kokevat Haavin paikaksi, josta voi itsekin hakea apua

Olihan se hyvä, että te puutuitte, Vaikka silloin ei tuntunukkaa Siltä