korjattu versio Merenkulkulaitoks en to imintakertomus 1995 Merenkulkulaitos
I
Merenkukthallitus Päiväys Dnro 29.3.1996 7/21/96 Jakelussa mainitut Viite Asia Merenkulkulaitoksen toimintakertomus vuodelta 1995 Merenkulkuhallitus lähettää kunnioittavasti valtion talousarvioasetuksen 65 edellyttämän toimintakertomuksen vuodelta 1995. Pääj ohtaj a 'yösti Vesterinen Lute Toimintakertomus vuodelta 1995 Jakelu Liikenneministeriö Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori Merenkulku laitoksen johtokunnan jäsenet Merenkulkulaitoksen osasto- ja piiripäälliköt I ItI-ITIL l'uhelun Teleksi Piiiiiutii Ii L 15$ (90) 18081 (90 I 55 Ill 471 M01.4 0014) I IIsiiik I
MERENKULKUHALLITUS 29.3.1996 MERENKULKULAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1995 sivu 1. TOIM[NNAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3 1.1. TOIMINTA- JA OHJAUSTAVAN KUVAUS 3 1.2. JOHTO-ORGANISAATIO 3 1.3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3 1.4. MERKITTÄVÄT INVESTOINNIT 4 1.5. MERENKULKULAITOKSEN SISÄISET HANKKEET 5 1.6. MERENKULUN TURVALLISUUS 5 1.7. RESURSSIT 6 2. TULOSTEN KUVAUS 6 2.1 PALVELUJEN LAATU 6 2.2 KOKONAISTA VOITTEET 6 2.2.1 LAITOKSEN KOKONAISTUOTTAVUUS 6 2.2.2 KAUPPAMERENKULUN TALOUDELLISUUS 6 2.2.2.1 RANNIKKO 6 2.2.2.2 SAIMAA 6 2.2.3 MUUN VESILIIKENTEEN TALOUDELLISUUS 7 2.3 TULOSALUEITTAISET TAVOITTEET 7 2.3.1 VÄYLÄTOIM[NNAN TALOUDELLISUUS 7 2.3.2 LUOTSAUKSEN TALOUDELLISUUS 7 2.4 VÄYLÄMAKSUN KUSTANNUSVASTAAVUUS 7 2.5 LUOTSAUKSEN KUSTANNUS VASTAA VUUS 7 2.6 MUUT KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAT 8 2.6.1 MERENKULUN TURVALLISUUSTOIMINNAN KUSTANNUS VAS- TAAVUUS 8 2.6.2 SAARISTOLIIKENTEEN KUSTANNUSVASTAAVUUS 9 2.6.3 VARUSTAMOIDEN KUSTANNUS VASTAAVUUS 9 2.6.4 MUUN LIIKETOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS 10 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 10 3.1 TULOT JA MENOT 10 3.2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 12 LIITTEET LIllE 1. MERENKULKULAITOKSEN VUODEN 1995 TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 13
3 1. TOIMINNAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 1.1. TOIMINTA- JA OHJAUSTA VAN KUVAUS Merenkuikulaitos on tulosjohdettu nettobudjetoitu virasto. 1.2. JOHTO-ORGANISAATIO Organisaatioyksikkö Pääjohtaja Kyösti Vesterinen Ylijohtaja Heikki Muttilainen Yleinen osasto Merenkuikuneuvos Heikki Valkonen Merenkulkuosasto Merenkulkuneuvos Lennart Hageistam Liikenneosasto Merenkulkuneuvos Kimmo Mannola Väyläosasto Merenkulkuneuvos Eero Muuri Merikarttaosasto Piiripäällikkö Paavo Sarkkinen Suomenlanden merenkulkupiiri Piiripäällikkö Paavo Wihuri Saaristomeren merenkulkupiiri Piiripäällikkö Markku Myi ly Pohjanlanden merenkulkupiiri Piiripäällikkö Seppo Koivupuro Järvi-Suomen merenkulkupiiri 1.3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Vientija tuonti Merikuljetukset vähenivät selvästi vuonna 1995. Satamien ulkomaanliikenne oli viime vuonna 71,2 miljoonaa tonnia. Laskua edellisestä vuodesta, joka oli ennätysvuosi, oli yli 3 miljoonaa tonnia. Viennissä kuljetettiin 34,1 milj. tonnia, kun vienti vuonna 1994 oli 35,6 milj. tonnia. Määrä väheni siis 1,5 milj, tonnia. Viennistä oli 3,5 milj, tonnia transitokujetuksia. Oma vientimme väheni 0,25 milj, tonnia; lasku oli voimakasta loppuvuodesta - alkuvuodesta viennissä oli vielä kasvua. Voimmakkaimmin vähenivät viljan, selluloosan ja kappaletavaran vienti. Tuontikuijetusten määrä oli 37,0 milj, tonnia. Edellisestä vuodesta se on laskenut 1,6 milj. tonnia. Lasku johtui suurimmalta osin vähentyneistä hiilen, raakaöljyn ja öljytuotteiden kuljetuksista. Transitokuljetusten osuus tuontikuljetuksissa on 1,3 milj. tonnia. Transitokuljetukset olivat 4,7 milj, tonnia; vuonna 1994 5,6 milj. tonnia. Valtaosa vientitransitosta on erilaisten kemikaalien ja öljytuotteiden vientiä Suomen satamien kautta Keski- Eurooppan. Vientitransito väheni 1,2 milj. tonnilla. Tuontitransito koostuu taas pääasiassa kappaletavarasta, rikasteista ja erilaisista metalliteollisuustuotteista.
-lim Tuontitransito kasvoi kappaletavaran ansiosta edellisvuodesta 0,4 milj, tonnia. 4 Transitokuljetukset ovat keskittyneet pääosin muutamaan satamaan (Kotka, Haminaja Kokkola), joiden kokonaisliikenteestä transitokuljetuksilla on merkittävä osuus. Matkustajaliikenne Suomen ja ulkomaiden välinen matkustajaliikenne väheni vuonna 1994 ensimmäisen kerran vuoden 1980 jälkeen. Vuonna 1995 kasvu kuitenkin jatkui. Silloin kuljetettiin 13,9 miljoonaa matkustajaa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,4 miljoonaa matkustajaa. Ruotsin liikenne kasvoi vuonna 1995 jälleen hieman. Ruotsin liikenne väheni kolmena edellisenä vuotena yli kymmenen vuotta jatkuneen kasvun jälkeen Tallinnan liikenne kasvoi viime vuonna voimakkaasti. Vuonna 1995 kuljetettiin 4,0 miljoonaa matkustajaa, vuonna 1994 2,2 milj. matkustajaa. Suomalaisen tonniston osuus kasvoi Suomalaisen toimiston osuus merikuljetuksista vuonna 1995 oli 40,6 %, kun vastaava luku vuonna 1994 oli 38,9 %. Vuonna 1995 suomalaisten alusten osuus kaikista tuontikuljetuksista oli lähes 49 %; etenkin kivihiilenja kivennäisöljyjen tuonnissa suomalaisten alusten osuus on erittäin korkea. Vientikuljetuksista suomalaisilla aluksilla hoidettiin vuonna 1995 31,7 %. Suomalaisen toimiston osuuden vuonna 1984 alkanut väheneminen näyttää pysähtyneen. Osuus oli samalla tasolla kuusi edellistä vuotta, mutta vuonna 1995 osuus kasvoi. 1.4. MERKITTÄVÄT INVESTOINNIT Alusinvestoinnit Merenkulkulaitos vastaanotti syksyllä lautta-alus Auroran. Aurora aloitti yhteysliikenteen saaristomeren merenkulkupiirissä 11 päivänä joulukuuta. Meriväylät Kokkolan 13 metrin väylän ruoppaustyöt aloitettiin EU:n säädösten mukaisen urakkakilpai jälkeen. Salon Uskelan 4,0 metrin väylän ruoppaustyöt saatiin päätökseen ja väylä vahvistettiin käyttöönotettavaksi syyskuussa. Rauman Rihtniemen 10,0 metrin väylän ruoppaustöitä jatkettiin. Sisävesiväylät Osana Tampere-Hämeenlinna väylän parantamista saatiin päätökseen Lempäälänja Kirkkojärven ruoppaukset.
-män 5 Keiteleen ja Konneveden yhdistävän Neiturin kanavan parantamistyöt aloitettiin marraskuussa. Keiteleen kanavan Vaajakosken sulun yläpuolinen Haapakosken uusi ratasilta valmistui kesällä. 1.5. MERENKULKULAITOKSEN SISÄISET HANKKEET Merenkulkulaitoksen navigointitietojenhallinnan strategisen suunnitelman toteuttamiseksi vuonna 1994 perustetun Navi2003-projektin puitteissa käynnistettiin vuoden 1995 aikana kauppamerenkulun väylien tarkistusmittaukset Perämerellä ja Saimaan syväväylällä. Navi-tiedonhallintaan liittyvien tietojärjestelmien kehittämistyötä jatkettiin. Karttajärjestel osalta kehittäminen tapahtui yhteistyössä Ruotsin merenkulkulaitoksen kanssa. Vuoden aikana laadittiin Navi-mittauksia ja tiedonhallintaa palvelevia ohjeita ja määrittelyitä. Ohjeistojen tarkentaminen ja kehittäminen jatkuu edelleen. Sisäisen koulutuksen lisäksi Naviprojekti järjesti informaatiotilaisuuksia merenmittauksen, karttatuotannon ja väylänpidon sidosryhmien informoimiseksi Navi-tilanteesta sekä palautteen saamiseksi asiakaskunnan tarpeista ja odotuksista. 1.6. MERENKULUN TURVALLISUUS Meriturvallisuustyö vuonna 1995 painottui voimakkaasti ro-ro-matkustaja-alusten turvallisuuden parantamiseen. SOLAS-konferenssi hyväksyi marraskuussa sarjan yleissopimusmuutoksia, jotka koskevat alusten rakenteita, paloturvallisuutta, hengenpelastuslaitteita, radiolaitteitaja miehistön koulutusta. Muutokset tulevat voimaan 1.7.1997. Meriturvallisuuden parantamista kansallisella tasolla on käsitelty laajasti Meriturval I isuus-95- toimikunnan työssä. Valtioneuvosto teki sen pohjalta periaatepäätöksen merenkulun turvallisuuspoliittisesta ohjelmasta. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi kesällä 1995 laajan muutoksen merenkulkijain koulutusta, pätevyyskirjojaja vandinpitoa koskevaan yleissopimukseen STCW 1978:aan. Euroopan Unionin meriturvallisuusdirektiivien valmisteiuun osallistuminen ja jo hyväksyttyjen säännösten kansallinen voimaansaattamisen valmistelu ovat laajentaneet merenkulkuosaston tehtäväkenttää. VTS-järjestelmän rakentaminen Helsingin edustalle ja Turun saaristoon aloitettiin. Turvallisuusvalvonta Vuoden aikana peruskatsastettiin Suomen lipun alle 15 alusta. Matkustaja-alusvarustamoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottoon liittyvät tarkastukset ja auditoinnit ovat jatkuneet koko vuoden. Järjestelmä saadaan käyttöön kaikissa ulkomaanliikenteen matkustaj a-alusvarustamoissa kesään 1996 mennessä. Ulkomaalaisten alusten Port State Control -satamatarkastuksia tehtiin vuoden aikana 386.
1.7. 8,0 6 Merionnettomuudet Vuoden 1995 aikana kirjattiin 50 suomalaisille tai Suomen aluevesillä liikkuneille ulkomaalaisille aluksille sattunutta onnettomuutta, mikä oli 9 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ihmishenkiä ei menetetty. Meriympäristön suojelu Vuoden aikana ei sattunut merkittäviä alusten aiheuttamia ympäristövahinkoja. RESURSSIT Merenkulkulaitoksen omilta momenteilta palkattujen henkilötyövuosien määrä vuonna 1995 1.980, mikä oli 3,2 % (66 htv) pienempi kuin vuonna 1994. oli 2. TULOSTEN KUVAUS Vuosi 1995 oli merenkulkulaitoksen viides tulosjohdettuja kolmas nettobudjetoitu toimintavuosi. Tulostavoitteet laitostasolla saavutettiin pääosin. Eräiltä osin sisäiset tulostavoitteet ylitettiin selvästi. Merenkulkulaitoksen vuoden 1995 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on 1. esitetty liitteessä 2.1 PALVELUJEN LAATU Palvelujen laatutavoitteet saavutettiin. Talvi 1995 oli leuto. Siksi jäänmurtotoiminnasta aiheutui aluksillevain vähäisiä odotusaikoja. Luotsauksessa ei odotusaikoja syntynyt. 2.2 KOKONAISTAVOITTEET 2.2.1 LAITOKSEN KOKONAISTUOTTAVUUS Kokonaistuottavuutta mitataan tuottavuusindeksillä, joka oli vuonna 1991100. Vuonna 1995 se oli 115. Edellisestä vuodesta tuottavuus heikkeni 1,7 prosenttia. Tavoitteena ollut tuollavuuskehitys 113 ylitettiin 1,8 prosentilla. Hyvään kehitykseen vaikuttivat lähinnä toiminnan tehostamiseen tähtäävät säästötoimetja normaalia leudompi talvi. 2.2.2 KAUPPAMERENKULUN TALOUDELLISUUS 2.2.2.1 RANNIKKO Merenkulkulaitoksen kauppamerenkulkuun kohdistuneet kustannukset olivat 617 milj, eli jokaista rannikolla kuljetettua tonnia kohti. Tulosta voidaan pitää tyydyttävänä, sillä 8,1. Eroa suunniteltuun on - 0,13 /tonni. Ero aiheutui toisaalta kustannusten tavoite oli alittumisesta (- 0,51 /tonni) ja toisaalta kuijetetun tavaramäärän vähenemisestä 0.38 ( ltonni). Kustannuserosta suurin osa (- 0,40 /tonni) aiheutuu pääomakustannusten muutoksesta ja loput (- 0,11 /tonni) käyttömenojen pienentymisestä leudon talven vuoksi. Pääomakustannuksia pienenensi käyttöomaisuuslaskennan muutos, jonka yhteydessä omaisuus inventoitiin ja arvostettiin uudelleen. 2.2.2.2 SAIMAA Saimaan kauppamerenkulun kustannukset vuonna 1995 olivat 84,2 milj, eli 29,9
12 %. ja 7 syväväylillä kuljetettua tonnia kohden. Kuijetetun tonnin yksikkökustannus oli 1,9 korkeampi kuin tavoite (27,9 lkuljetettu tonni). Eron aiheutti pääomakustannusten kohoaminen, mikä johtui käyttöomaisuuslaskennan tarkentumisesta. Kuijetusten ja uiton yhteismäärä Vuoksen vesistössä oli 3,15 milj. tonnia, missä oli kasvua edellisestä vuodesta vajaa Luvut sisältävät myös kauppamerenkulun väylien kanavien kustannukset, mistä syystä Saimaan taloudellisuuden tunnusluku on korkeampi kuin rannikolla. 2.2.3 MUUN VESILIIKENTEEN TALOUDELLISUUS Muun vesiliikenteen kustannukset vuonna 1995 olivat 139,7 milj eli 13 840 väyläkilometriä kohden. Yksikkökustannus oli 684 alempi kuin tavoite. Tavoitetta asetettaessa arvioitiin väyläkilometrien määräksi 9 759 km. Toteutuma oli 337 kilometriä suurempi. Kasvu aiheutuu pääosin väyläkilometrien kasvusta Saaristomeren merenkulkupiirissä. Väyläkilometrien kasvusta aiheutunut muutos paransi yksikkökustannusta 478 markalla. Toisaalta kustannusten alittuminen 2,0 milj, markalla alensi yksikkökustannusta 206 markalla. 2.3 TULOSALUEITTAISET TAVOITTEET 2.3.1 VÄYLÄTOIMINNAN TALOUDELLISUUS Rannikon kauppamerenkulkua palvelevan väylätoiminnan kustannukset väyläkilornetriä kohden olivat 13 557. Tulos oli prosentin suunniteltua ja 7,9 % edellisen vuoden toteutumaa heikompi. Tulosta heikensi kustannusten näennäinen kasvu kirjauskäytännön muuttuessa kulutusmenojen ja investointien välisen rajanvedon tarkennusten vuoksi. Saimaan kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen ylläpidon kustannukset väyläkilometriä kohden toteutuivat 6 13 prosenttia tavoitetta parempina. Tuloksiin vaikuttivat kustannussäästöt ja väyläkilometrien määrän kasvu. 2.3.2 LUOTSAUKSEN TALOUDELLISUUS Luotsauksen taloudellisuus oli 194 lmpk. Taloudellisuuden tunnusluku oli prosentin parempi kuin tavoite. Vuodesta 1994 tunnusluku heikkeni 11 prosentilla johtuen luotsausten määrän laskusta. Suunnitelmaan verrattuna tulos parani yhden prosentin. Muutokseen vaikutti kustannusten alittuminen kolmella prosentilla ja luotsausmäärien supistuminen kandella prosentilla. Luotsausten määrä vuonna 1995 oli 40 319 luotsausta (vuonna 1994 41 646) ja luotsattujen mailien määrä oli 795 384 mpk (vuonna 1994 889 599). Luotsaukset vähenivät edellisestä vuodesta 3 prosenttia ja luotsatut mailit 11 prosenttia. Lukuihin vaikutti liikennemäärien pienentyminen ja talven 1995 leutous. Edelliseen vuoteen verrattuna luotsausmäärät pienenivät Suomenlandellaja Saaristomerellä, sen sijaan Pohjanlandellaja Saimaalla tapahtui kasvua. 2.4 VÄYLÄMAKSUN KUSTANNUS VASTAA VUUS (sisältää pääomakustannukset) Vaylämaksun kustannusvastaavuus oli 75,9 %, mikä oli 2,6 prosenttiyksikköä tavoitetta ja prosenttiyksikköä vuoden 1994 tulosta parempi. Kustannusvastaavuuden paranemisen 6,8 aiheutti kustannusten aleneminen 96 milj. verrattuna vuoteen 1994 ja 66 milj. verrattuna suunnitelmaan. Kustannuksiin vaikutti toisaalta normaalia leudompi talvi ja toisaalta pääomakustannusten muutos. Väylämaksutulot vähenivät 41 milj. vuodesta 1994 ja vuoden 1995 suunnitelmiin verrattuna 39,5 milj.. Tämä aiheutui liikennemäärien vähenemisestä sekä liikenteen rakenteellisista muutoksista. Tulotason lasku alensi väylämaksun kustannusvastaavuutta kandeksan prosenttiyksikköä.
1994 8 Väylämaksun kustannusvastaavuuslaskelma TOT 1994 TOT 1995 ST.JUNN 1995 Väylämaksut Muut tulot Tulot yhteensä 401 338 000 7963260 409 301 260 360 447 568 15 887 720 376 335 288 400 000 000 11.669674 411 669 674 Erillismenot 248 311 051 191 485 826 230514382 Pääomakustannukset 332 132 294 290 583540 319 291542 Yhteiskustannukset 11 696 843 13 609 328 11 944 055 Kustannukset yhteensä 592140 188 495 678 694 561749 979 Alijäämä -182838928-119343406 -150080305 KUSTANNUS VASTAAVUUS 69,1 75,9 73,3 2.5 LUOTSAUKSEN KUSTANNUSVASTAAVUUS (sisältää pääomakustannukset) Luotsauksen kustannusvastaavuus oli 51,7% eli 2,4 prosenttiyksikköä suunniteltua parempi. Vuodesta 1994 kustannusvastaavus heikkeni 3,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 1994 luotsaus kovan talven vuoksi normaalia suuremmat, mikä paransi tilapäisesti vuoden -määrät olivat kustannusvastaavuutta. Luotsauksen kustannusvastaavuuslaskelma TOT 1994 TOT 1995 SUUNN 1995 Tulot 109689995 97931679 99327000 Erillismenot 155296 119 152967 680 158 820 000 Pääomakustannukset 32 340 364 24 997 733 30 702 125 Yhteiskustannukset 11 578 922 11 461 836 12 037 855 Kustannukset yhteensä 199 215 405 189 427 249 201 559 980 Alijäämä -89525410-91 495 570-102 232 980 KUSTANNUS VASTAAVUUS 55,1 51,7 49,3 2.6. MUUT KUSTANNUS VASTAA VUUSLASKELMAT 2.6.1 MERENKULUN TURVALLISUUSTOIMINNAN KUSTANNUS VASTAA VUUS Maksullinen turvallisuustoiminta käsittää peruskatsastus- auditointi- ja asiakirjatuloja. Tulojen määrä ylitti suunnitellun, mihin vaikutti mm turvallisuusjohtamisjärjestelmien tarkastaminen matkustajalaivayhtiöissä.
Merenkulun turvallisuustoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TOT 1994 9 TOT 1995 SUUNN 1995 Tulot 4355140 2840000 Erillismenot 3 445 417 2 639 908 Pääomakustannukset 31 298 Yhteiskustannukset 283 481 213 048 Kustannukset yhteensä 3 760 197 2 852 956 Ylijäämälalijäämä 594 943-12 956 KUSTANNUSVASTAAVUUS % 115,8 99,5 2.6.2. SAARISTOLIIKENTEEN KUSTANNUS VASTAAVUUS Yhteysalusliikenne on saaristolaisille ilmaista. Tulojen kasvusta 409 000 aiheutui sekalaisista tuloista. Liikenteen tulot kasvoivat liikennemäärien kasvusta johtuen vuodesta 1994 20 % ja suunnitellusta 31 %. Paikkausmenot nousivat edellisestä vuodesta 6,4 % ja suunnitelmasta 6,2 %johtuen alushenkilöstön palkankorotuksistaja takautuvien vastikepalkkojen maksusta. Muiden kulutusmenojen ylittymiseen ( 7 % suunnitellusta) vaikutti mm tilapäisten ja vuokrattujen alusten käyttö kevään 1995 lakon yhteydessä. satamien rakentaminen Saaristoliikenteen kustannusvastaavuuslaskelma TOT 1994 TOT 1995 SUUNN 1995 Tulot 1530667 2236306 1400000 Erillismenot 27 492 386 31 408 985 29 057 000 Pääomakustannukset 18 769 587 16 427 081 21 492 701 Yhteiskustannukset 2 299 457 2 759 379 2 395 562 Kustannukset yhteensä 48 561 430 50 595 445 52 945 263 Alijäämä - 47 030 763-48 359 139-51 545 263 KUSTANNUS VASTAA VUUS % 3,2 4,4 2,6 2.6.3.VARUSTAMOPALVELUIDEN KUSTANNUSVASTAAVUUS Varustamopalvelut sisältävät Arandan, Hansen ja Muikun hoidon sekä jäänmurtajien kesätyön. Kaupallisen toiminnan tulos jäi noin 6 milj. alle budjetoidun. Mta Aranda toteutui budjetin mukaisena. Hansen tulosta heikensi noin 400 t alukselle kirjattujen hoitosopimuksessa mainitsemattomien henkilöiden palkat. Monitoimimurtajien rahtauksessa ei ylletty
10 odotettuun käyttöasteeseenja tulot jäivät noin 11 % budjetoidusta. Budjetin ylitystä tapahtui myös kustannuksissa. Eniten ylittyivät kunnossapitoon budjetoidut menot. Ylityksen suurin yksittäinen syy on alusten takuun jälkeisten telakointien puuttuminen budjetista (noin 850 t). Odottamattoman suuret luokituskulut heikensivät tulosta noin 300 t. Ulkopuolisten operaattoreiden palkkiot eivät pienentyneet budjetoidulla tavalla, koska toiminnan vähäisyyden vuoksi omalle henkilökunnalle ei ole kertynyt riittävästi praktiikkaa, joka oikeuttaisi omiin lisensseihin. (n 500 t) Varustamopalveluiden kustannusvastaavuuslaskelma TOT 1994 TOT 1995 SUUNN 1995 Tulot 21 282 295 27 650 175 30 925 000 Erillismenot 31344 717 33 989 210 30615 000 Pääomakustannukset 8451265 6049911 8005364 Yhteiskustannukset 1 492 050 1 925 958 1 566 478 Kustannuksetyhteensä 41288033 41965079 40186842 Alijäämä - 20 005 738-14 314 904-9 261 842 KUSTANNUS VASTAAVUUS % 55,1 65,9 77,0 2.6.4. MUUN LIIKETOIMINNAN KUSTANNUS VASTAAVUUS Ulkopuolisten töiden kustannusvastaavuuslaskelma TOT 1994 TOT 1995 SUUNN 1995 Tulot 3 244 665 5 517 013 4 340 000 Erillismenot 2 193 534 3 935 603 3 793 000 Pääomakustannukset 384 841 675 617 321 300 Yhteiskustannukset 61390 90 024 89 077 Kustannukset yhteensä 2 640 765 4701 244 4203 377 Ylijäämä 865895 815769 136623 KUSTANNUSVASTAAVUUS % 3. TILINPAATÖSLASKELMAT 3.1 TULOT JA MENOT 123,3 117,4 103,3 Tulot Merenkulkulaitoksen tulot vähenivät edellisestä vuodesta 5,0 prosenttia. Väylämaksutuloja kertyi 40,9 milj vähemmän kuin vuonna 1994, mikä aiheutui liikenteen rakenteen muu-
milj. 1995 11 toksestaja liikenteen määrän vähenemisestä. Väylämaksutuloja arvioitiin kertyvän vuonna 1995400 milj,. Luotsausmaksutulot vähenivät il milj, eli 10,1 %. Muut suoritetulot kasvoivat 9,4 milj. suuremmiksi kuin vuonna 1994. Syynä tähän oli lähinnä monitoimimurtajien kaupallisen toiminnan ja muiden ulkopuolisten töiden piristyminen. Suunnitelmiin verrattuna tulot jäivät vain 1,8 milj, alle tavoitteen. Muiden tulojen kaksinkertaistuminen johtui va Lonnan myyntitulosta sekä siitä että Tarmon ja Varman myyntitulot kirjautuivat 1,5 milj. samalle vuodelle. Muihin tuloihin kirjattiin myös satunnaisluonteisia tuloeriä noin markan edestä. Kulutusmenot Paikkausmenot alenivat vuodesta 1994 0,8 prosenttia eli noin 3,5 milj.. Säästö on pieni vaikka vuonna 1995 talvi oli leutoja vuonna 1994 normaali. Lisäksi henkilöstö väheni edellisvuoteen verrattuna 2,7 prosentilla. Se että henkilötyövuosisäästöt, lomautukset, jäänmurtajahenkilöstön työskentely retkikunnissaja leuto talvi eivät juuri näy palkkausmenojen alenemisena johtuu lomarahavapaiden määrän taantumisesta sekä suurehkoista palkankorotuksista, jotka toteutuivat alusten työsuhteisille tuntuvasti yleistä linjaa korkeampinaja muille TUPO:n mukaisina. Merenkulkulaitoksen toimintamenomomentin henkilötyövuosien määrä vuonna oli 1957, missä oli vähennystä 55 henkilötyövuotta vuodesta 1994. Muiden kulutusmenojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 12,8 milj. eli 7,1 prosenttia. Kasvu syntyi pääasiassa kiri auskäytännön muutoksesta, joka aiheutti siirtymää investoinneista kulutusmenoihin. Vuoden 1995 suunnitelmaan verrattuna kulutusmenoja säästyi 8,3 milj., mihin vaikuttivat normaalia leudompi talvi, luotsausten supistuminen ja säästötoimet. Investoinnit Investointeihin käytettiin merenkulkulaitokselle myönnettyjä budjettivaroja vuonna 1995 yhtensä 295,7 milj., mikä on 1,8% enemmän kuin vuonna 1994. Alustenja laitehankintojen 204,8 milj. markan luvussa on mukana monitoimimurtajien toimitusluoton lyhennyksiäja rahoitusmenoja 155,9 milj,. Saaristomeren merenkulkupiiriin valmistui lautta-alus Aurora. Väyliäja turvalaitteita rakennettiin 63,1 milj. markalla ja Keiteleen kanavan lopputöitä tehtiin vielä 3,7 milj markalla. Omaa toimintaa palveleviin talonrakennuksiin ja satamiin investoitim 17,5 milj.. Merenkulun edistäminen Merenkulun edistämiseen tarkoitettuja avustuksia ja korkotukia maksettiin 134,9 milj markkaa. Vuonna 1994 avustuksiin käytettiin 137,4 milj, markkaa. Suurin muutos on tapahtunut ulkomaanliikenteen alustuen määrässä, joka kasvoi edellisestä vuodesta 10,0 milj,. Lastialusten hankintojen tukemiseen myönnettävä korkotuki supistui edellisestä vuodesta 8,2. Piensatamien rakentamiseen kohdistuneet menot laskivat 5,2 milj. edellisestä vuodesta. Vähennys prosenteissa oli 42,8. Työllisyyden hoito Vuonna 1995 käytettiin työllisyysmäärärahoja 44,8 milj., kun vastaava määrärahojen käyttö vuonna 1994 oli 52,7 milj.. Työllisyysrahoilla työllistettiin yhteensä 124 henkilötyövuotta (vuonna 1994 118 htv)
TALOUS ARV I ON TOTEUTUMALASKELMA TALOUSAKVIUIN 1U11U I UNI 1-)f\iL,kVIt% V U J-1Jt TALOUSARVIOTILI MAARÄRAIIA TAI TULOARVIO KAY1ETTA VIS- KAYTEYFY TAI SIIRREtTY VUO- VERTAILU TA- 13.03.96 VUODELTA 1995 ED.VUOSILTA SÄ KERTYNYT DELLE 1996 LOUSARVIOON MK MK MK MK MK MK BRUTrOBUDJETOIDUT TULOT 12.31.30. Tulot 402 384 000 363 281 821-39 102 179 17479 12.39.04. Menorä.stien ym. palautukset 297 000 12.39.05 Valtion maaomaisuuden myynti 12.39.09. Paivä- ja äitiysraha sekä stm 11.19.02. Llstimaksut 3200000 4 166 189 966 189 BRUTFOBUDJETOIDUT TULOT YHTEENSÄ 405 584 000 367 811 838-37 772 162 LUKU 31.30 MERENKULKULAITOS 3 1.30.21. Toimintamenot (smr 2v) bruttomenot 634 657 000 657 545 011 -bruttoulot -147 985 000-165 966 105 =nettomenot 486 672 000 65 643 737 552 315 737 491 578 906 60736 831 31.30.22. Saimaan kanavan hoitokunta (arviomäriraha) 1 027 000 I 027 000 I 025 439-1561 31.30.70. Kaluston hankinta (smr 3v) 184 950 000 16 321 336 201 271 336 178 984 215 22287 120 3 1.30.74. Talonrakennukset (smr 3 v) 7 800 000 3 723646 II 523 646 9978 108 1 545 537 31.30.77. VaylttyÖt (smr 3v) 34 800 000 39638915 74 438 915 1) 56645 268 17 793 647 3 1.30.78. Keiteleen-Päijanteen kanava (smr 3v) 2368 310 2 368 310 2368310 3 1.30.79. Saimaan kanavan vuokra-alueen tie (srnr 3v.) 4 300 000 I 469 478 5 769 478 5 769 477 31.30.87. Maa-ja vesialueiden hankinta (smr 3v) 400 000 824 575 1 224 575 2) 628604 595 971 49 349 LUKU 31.30 YHTEENSÄ 719949 000 129 989 997 849 938 997 746978 327 102959 106 LUKU 31.32 MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN EDISTXMINEN 31.32.30. Piensatamien rakentaminen (smr 3v) 2 800 000 5 673 019 8 473 019 3) 4 009 875 4 463 145 31.32.31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korkotuki (arviomi.räraha) 3 916 000 3 916 000 2 871 148-1 044 852 3 1.32.40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomr) 32400000 32400 000 27 ISO 454-5 249 546 31.32.41. Ulkomaanliikcnteefl kauppa-alusluetteloon merk. alusten kilpailuedellytystcfl turvaaminen (arviomr) 92 000 000 92 000 000 95 450 054 3 450 054 31.32.44. Saaristoliik. avustaminen(kiinteämr) 800 000 800000 781 086-18 914 3 1.32.45. Saaristoliikenteen korkotuki (arviomr) 25 000 25 000 9611-15 389 31.32.46 Saimaan jänmur1ofl avustaminen(kiinteärnr) 300 000 300 000 300 000 3 1.32.50. Llstimaksuista suor. avustukset (arviomr) 3 200 000 3 200 000 4 346 000 1 146 000 LUKU31.32YHTEENSÄ 135441000 5673019 141114019 134918228 4463 145-1732647 Työllisyysmisä rärahat 34.06.02. Valtion työtehtävät (arviomälräraha) 12 326 193 12 326 193 II 067 305 - I 258 888 34.06.62. Työllisyysper.valtiOapU investointeihin (smr 3v.) 1 415 000 I 415 000 I 415 000 34.06.77. Sijoitusmenot työll.turvaamiseksi (smr 3 v.) 20310 000 16 157646 36467 646 32294 230 4 173 416 Halllnnonalolttaln jakamattomat menot 28.07.05. Kuntoutusmääräraha (arviomääräraha) 112263 112263 102 282-9981 28.60.21. Toimintamenot (smr 2v.) 132200 132200 132200 28.80.22. IntegraatiovalmenfluS (smr 3v.) 155 000 142 287 297 287 295 160 2 127 114 114 29.19.01. Korkeakouluharj.Palkat (arviomälträraha) YHTEENSÄ 33035656 17714933 50750589 45420291 4175543-1268869 MENOTYHTEENSÄ 888425656 153377949 1041803605 927316846 111597794 LIIkevaihto- ja arvonilsäverot 11.04.01. Arvonlisäverotulot 28.99.23. Arvonlisäveromenot - --------------------------... Peruutetut siirtomäärärahat 1)2831, 1 949 488 56 045 921
MERENKULKULAITOKSEN VUODEN 1995 TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 11.04.96 LuTE 1 PALVELUJEN LAATU Aukipidettävät talvisatamat kpl Jäänmurtajien viiveet, tuntia Luotsien odotusajat K % 6,7 Korko % 7,0 TOTEUTUNUT TAVOITE 1994 1995 23 23 MAX 4 EI OLE Korko % 7,0 OTEUTUNUT 1995 23 ALLE 4 EI OLE SUORITTEET Luotsattu matka, mpk 889599 810800 795 384- Ylläpidettävien väylien pituus, km - kauppamerenkulku 5 613 5 613 5 802 - muu vesiliikenne 9 800 9 759 10097 INFRASTRUKTUURI JA KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN MKL :N TUOTTAVUUSKEHITYS 117 113 115 KAUPPAMERENKULUN TALOUDELLISUUS 1) - rannikko /kuljetettu toimi 8,4 8,1 8,0 - Saimaa lkuljetettu toimi 2) (23,8) sis uiton 27,4 27,9 29,9 MUUN VESILIIKENTEEN TALOUDELLISUUS - lväyläkilometri 1) 12 922 14720 13 840 KUSTANNUSVASTAAVUUS % - luotsausmaksu 3) 55,1 49,3 51,7 - väylämaksu 3) 69,1 73,3 75,9 1)Mukana pääomakustannukset lukuunottamatta väylien ja kanavien pääomakustannuksia 2) Sisältää myös kauppamerenkulun kanavien käyttö- ja ylläpitomenot 3) Kustannusvastaavuuksiin sisältyy kaikki ko toimintojen pääomakustannukset