1 (16) Asianumero 4887/10.02.03/2011 Aluenumero 240118 Seilimäki-Lukupuro 26. kaupunginosa, Mankkaa Kortteli 26135, katu- ja virkistysalue (Muodostuu korttelit 26180, 26181 ja osa korttelia 26182) Kaupunginosan rajan siirto Asemakaavan muutos Mankkaanlaakso 15. kaupunginosa, Niittykumpu 16. kaupunginosa, Pohjois-Tapiola Virkistysalue (Muodostuu osa korttelia 26182) Asemakaavan muutos Koivumankkaa II 16. kaupunginosa, Pohjois-Tapiola Virkistysalue Asemakaavan muutos Tontunmäki, muutos 26. kaupunginosa, Mankkaa Virkistysalue Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 9. päivänä tammikuuta 2012 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6693. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Mankkaan (26), Niittykummun (15) ja Pohjois- Tapiolan (16) kaupunginosissa, Lukupuronpuistossa, Lukupuron ja Seilimäen asuntoalueiden välissä. Suunnittelualue on kooltaan noin 24,6 ha.
2 (16) Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa, joka on julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) 21.9.2011. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 24056 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Jenni Mettälä etunimi.sukunimi@espoo.fi Olli Koivula Aino Aspiala
3 (16) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 2.1.2 Maakuntakaava... 6 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 7 2.1.5 Rakennusjärjestys... 7 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.8 Pohjakartta... 8 2.2 Selvitys alueesta... 8 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 8 2.2.2 Maanomistus... 8 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 8 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 9 2.2.5 Suojelukohteet...10 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät...10 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET...10 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...10 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...10 3.3 Osallisten tavoitteet...10 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...10 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus...10 4.2 Mitoitus...11 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö...11 4.3.1 Maankäyttö...11 4.3.2 Liikenne...12 4.3.3 Palvelut...13 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto...13 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...13 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö...13 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet...13 4.5 Ympäristön häiriötekijät...13 4.6 Nimistö...13 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...14 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...14 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...14 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...14 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...14 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...14 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS...14 6.1 Rakentamisaikataulu...14 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...14 6.3 Toteutuksen seuranta...14 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...14 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...14 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...15 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...15 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet...15 Sivu
4 (16) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, lisätään ehdotusvaiheessa Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 13.9.2011 Liite 3 Ote yleiskaavasta Liite 4 Ote asemakaavarajoista Liite 5 Havainnekuva Liite 6 Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen. Katso myös kohta 2.1.7.
5 (16) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan muutoksen sisältö 1.3 Suunnittelun vaiheet Suunnittelualue koostuu Lukupuron, Kluuvin ja Seilimäen puistoalueista. Alue liittyy pohjoisessa Kluuvinkallion puistoalueeseen, lännessä ja idässä aluetta rajaavat asuinalueet ja etelässä vilkasliikenteinen Mankkaanlaaksontie. Suunnittelualueella sijaitsee kaupungin vuokraviljelypalstoja, koirapuisto, lasten leikkipuisto sekä jäteveden pumppaamo. Suurpellosta lähtevä Lukupuro ja Sinimäestä lähtevä Mankkaanpuro yhtyvät alueen eteläreunassa Gräsanojaksi. Itä-länsisuunnassa aluetta halkovat maakaasulinja sekä 110kV sähkölinja. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tenniskeskuksen sijoittuminen Lukupuron alueelle. Alueelle suunnitellaan myös uusia pientalotontteja Lukupurontien varteen. Nykyisiä puisto- ja viljelytoimintoja kehitetään. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli kokouksessaan 16.5.2011 mm. Tapiolan alueen kehittämispäätöksiä ja päätti (47 3b) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään asemakaavan laatimisen tenniskeskusta varten Lukupuron alueelle. Espoon kaupungin tonttiyksikön kaavoitushakemus saapui 14.11.2011. Vireilletulosta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) 21.9.2011. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3) sekä Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. (4.3) Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle.
6 (16) Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Uusien asuin, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. (4.6) Asemakaavan muutos ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää osaltaan niiden toteutumista. 2.1.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan marraskuussa 2006. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden 15.8.2007 tekemän päätöksen jälkeen. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 22.6.2010. Vaihekaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheiluja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu. Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä, maakuntakaavaehdotus on tavoitteena asettaa nähtäville keväällä 2012. Metropolimaakunnan rakennetta on päästy ensi kertaa suunnittelemaan yhtenä kokonaisuutena Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yhdistyttyä. Maakuntakaavan uudistamisessa eli 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskeva Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä 24.1. 25.2.2011. Tavoitteena on, että lopullinen kaavaehdotus saadaan maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Kaavaehdotuksessa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellisella merkinnällä siirtoviemärin linjaus puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Samalla esitetään kumottavaksi 8.11.2006 vahvistetun maakuntakaavan Espoon Suomenojalla oleva jätevedenpuhdistamon kohdemerkintä sekä 22.6.2010 vahvistetun Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan Espooseen osoitetut vaihtoehtoiset jätevedenpuhdistamon sijaintimerkinnät ja niihin liittyvät siirtoviemärien ohjeelliset linjaukset. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Alueen eteläreunaan on ositettu viheryhteystarve, maakaasun runkoputki sekä 110 kv voimalinja. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Ote maakuntakaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma).
7 (16) 2.1.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. 2.1.4 Asemakaava Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin virkistysalueeksi (V). Virkistysalueen poikki on osoitettu virkistysyhteystarpeet (sijainti ohjeellinen, yhteys sitova). Alueen lounaiskulmaan on osoitettu uusi alue tiiviille ja matalalle rakentamiselle (A2). Alueen eteläosaan on merkitty maakaasu- ja päävoimansiirtolinja. Virkistysalue (V). Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia alueita, rakennuksia ja rakenteita. Alueella voidaan harjoittaa metsätaloutta. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä on säädetty. Alueella sallitaan ympärivuotis- tai lomakäyttöön tarkoitettuja asuntoja vain niillä rakennuspaikoilla, jotka yleiskaavan hyväksymisajankohtana jo ovat mainitussa käytössä. Asuntojen lukumäärää ei saa lisätä eikä loma-asuntoja muuttaa pysyvään asumiseen. Tiivis ja matala pientaloalue (A2). Alueelle suositeltava rakentamistapa on pikkukaupunkimainen ja tiivis. Rakentamiskorttelit ovat avoimia puutarhakaupunkimaisia tai puoliavoimia. Korttelitehokkuudet vaihtelevat e=0,2-0,6. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Ote yleiskaavasta on liitteenä 3. Suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat ja asemakaavan muutokset (sisältökuvaukseen otettu vain kaavamuutoksen suunnittelualueeseen liittyvä osuus): Seilimäki-Lukupuro kaava-alue 240100, katualuetta (Mankkaanlaaksontie), puistoaluetta (P) (Lukupuronpuisto) sekä yhdyskuntateknisten rakennusten ja laitosten korttelialuetta (YT) (kortteli 26135). Puistoalueelle on merkitty voimansiirtoalue (Vs) ja ajoyhteys (ajo) kortteliin 26135. Lisäksi puistoalueelle on merkitty ohjeellisia yhteyksiä ja alueita leikkipaikalle (UL), palloilukentälle (UP) ja muuntajalle (VM). Korttelialueelle 26135 on osoitettu rakennusoikeutta yhteen (I) kerrokseen tehokkuudella e=0,40. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.7.1980. Mankkaanlaakso kaava-alue 212500, katualuetta (Mankkaanlaaksontie) ja puistoaluetta (VP) (Niittykumpu). Puistoalueelle on merkitty vaara-alueen rajat (v). Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.10.1996. Koivumankkaa II kaava-alue 211900, puistoaluetta (P) (Seiliniitty). Puistoalueelle on merkitty voimansiirtoalue (Vs). Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 3.11.1977. Tontunmäki, muutos kaava-alue 240100, puistoaluetta (P) (Lukupuronpuisto). Puistoalueelle on merkitty voimansiirtoalue (Vs). Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Seilimäki- Lukupuro kaava-alueen yhteydessä 17.7.1980. Ote asemakaavarajoista on liitteenä 4. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 14.10.2002 (5. ). Valtuusto määräsi 16.12.2002 (5. ) maankäyttö- ja rakennuslain 202. :n nojalla, että 14.10.2002 hyväksytty rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2003 lukien ennen kuin päätös siitä on saanut lainvoiman.
8 (16) 2.1.6 Tonttijako 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset 2.1.8 Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus 2.2.3 Rakennettu ympäristö Korttelin 26135 tontin 1 tonttijako on hyväksytty 28.4.1981 (tonttijako 049 26135). Muut alueet ovat Espoon kaupungin ylläpitämässä yleisten alueiden rekisterissä: 26P2, 15P26, 16P6 (puisto), 26K (katualue). Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja case Urheilupuisto (Strafica, 17.8.2011) Espoo Tapiola Tuuliniitty, selvitys alueen kehittämisedellytyksistä (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, Sito Oy, 1.4.2011) Hulevesiselvitys Lukupuro - Henttaanpuro (Ramboll Finland Oy, 31.12.2010) Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. Suunnittelualue koostuu Lukupuron ja Kluuvin puistoalueista. Alue liittyy pohjoisessa Kluuvinkallion puistoalueeseen, lännessä ja idässä aluetta rajaavat asuinalueet ja etelässä vilkasliikenteinen Mankkaanlaaksontie. Suunnittelualueen maan omistaa Espoon kaupunki. Maankäyttö Suunnittelualue on osin rakennettua ja osin luonnontilaista puistoaluetta. Rakennettuja kohteita ovat, alueen itäosassa sijaitseva koirapuisto, parkkipaikka, pieni pallokenttä ja leikkipuisto sekä alueen eteläosan viljelypalsta-alueet. Alueen läpikulkevan Gräsanojan varrella on vesilaitoksen pumppaamorakennus. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsee 1990-luvun pientaloalueita sekä Orionin teollisuusalue. Aivan suunnittelualueen viereen Mankkaanlaaksontien eteläpuolelle on suunnitteilla reilun 1500 asukkaan uusi asuntoalue. Kaavallisesti lähiympäristö muodostuu asuinpientalojen korttelialueista (AO, AR), teollisuuden korttelialueista (T, K, ET) sekä viheralueista (P). Kaupunkikuva Suunnittelualueen kaupunkikuvaa hallitsee Mankkaanlaaksontie, sitä reunustavat Orionin teollisuusalueen rakennukset ja samassa linjassa kulkeva suurjännitelinja. Puistoalueella toiminnot ovat jäsentymättömiä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alueen eteläreunassa sijaitseva Mankkaanlaaksontie on pääkatu, jonka liikennemäärä oli vuonna 2010 n. 7000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Lukupurontie on päättyvä tonttikatu, jolla liikenne on vähäistä. Alueen yhteydet paranevat tulevaisuudessa Laajalahden ja Turunväylän suuntaan uuden Turveradantien valmistuessa. Turveradantie tulee yhdistämään Mankkaanlaaksontien Turvesuontielle sekä edelleen Turunväylälle. Kevytliikenne Puistoalueella sijaitsee jalankulku- ja pyöräilyreittejä. Reitit yhdistävät ympäröivien asuin- ja teollisuusalueiden väliset viheralueet tosiinsa. Mankkaanlaaksontien kummallakin puolella sijaitsee jalankulku- ja pyöräilytie.
9 (16) Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueella sijaitsevalle koirapuistolle on jonkin verran liikennettä. Koirapuiston vieressä on yleinen paikoitusalue, jolla säilytetään muutamia viereisen asuinalueen asukkaiden peräkärryjä ja matkailuautoja. Puistoalueen keskellä sijaitsevalle viljelypalsta alueelle ajetaan myös silloin tällöin autoilla. Julkinen liikenne Aivan suunnittelualueen vierestä kulkee neljä bussilinjaa (linja 16B Henttaa- Niittykumpu, linja 18Z Tapiola - Espoon keskus, linja 105B Helsinki - Tapiola - Orion ja linja 107 Helsinki - Tapiola - Orion - Suurpelto). Länsimetron Jousenpuiston ja Niittykummun asemat sijoittuvat noin puolentoista kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta. Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa on liitteenä 6. Palvelut Suunnittelualueen läheisyydessä alle kilometrin etäisyydellä sijaitsee yhdeksän päiväkotia sekä Tapiolan urheilupuiston alue. Puolentoista kilometrin etäisyydellä sijaitsee seitsemän eri asteen koulua. Kaupalliset palvelut sijaitsevat Tapiolan tai Olarin keskuksissa, joihin on matkaa noin kaksi kilometriä. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella on runsaasti kunnallisteknisiä verkostoja. Alueella kulkee maakaasulinja sekä päävoimansiirtolinja, kaukolämpöverkko, vesi- ja jätevesiputkia sekä puhelinkaapeleita. Alue kuuluu keskitetyn jätehuollon ja puhtaanapidon piiriin. Erityistoiminnat Suunnittelualueen läpi itä-länsisuunnassa kulkee maakaasuputki (DN300) ja 110kV:n suurjänniteilmalinja, jotka vaativat suojaetäisyyksiä. Maakaasuasetuksen mukaan yleiset kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset tulee sijoittaa vähintään 16 metrin etäisyydelle, asuinhuoneistot (omakotitalo, rivitalo) tulee sijoittaa vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle maakaasun siirtoputkesta (200<DN<500). Maanalaisissa risteilyissä maakaasuputkiston ja muiden maanalaisten rakenteiden kuten johto- ja putkilinjojen välinen vaaka- ja pystysuora etäisyys on oltava sellainen, että eri rakenteiden käyttö- sekä korjaus- ja kunnossapitotyöt ovat mahdollisia toisia rakenteita vahingoittamatta. Päävoimansiirtolinjat tarvitsevat johtoaukean lisäksi ympärilleen 10 metrin suoja-alueet molemmin puolin linjaa. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Maisemakuva, topografia ja kasvillisuus Alue sijaitsee maisemallisesti moreeniselänteiden rajaamassa laaksossa. Lukupuron ja Seilimäen asuinalueet ovat aikanaan sijoitettu rakennettavuudeltaan otollisimmille moreeniselänteille. Laaksoalue on osa vanhoja Mankasin kylän peltoja. Vanhaa peltolaaksoa halkovat liikennealueet, kevyen liikenteen reitit, polut ja ojat. Suunnittelualueen topografia on tasaista. Korkeustasot alueen pohjoisosassa ovat noin +3.0 ja eteläosassa alimmillaan +1.7. Suunnittelualueen kasvillisuus on pääosin vanhoille pelto-osille luontaisesti muodostunutta lehtipuustoa, vesakkoa ja pensaikkoa, jotka antavat hoitamattoman kuvan alueesta. Viljelypalsta-alueella on lisäksi hyötyviljely- ja koristekasveja. Maaperä Alueen maaperä on savea. Pääosa alueesta on rakennettavuusluokaltaan erittäin vaikeasti rakennettavaa (rakennettavuusluokka 5A), myös muut alueen osat edellyttävät paaluperustusta (rakennettavuusluokka 4). Pintavedet Suunnittelualue kuuluu Gräsanojan valuma-alueeseen. Alueen keskellä on paikallinen vedenjakaja, joka ohjaa alueen pintavedet alueen läpi kulkeviin valtaojiin (Lukupuro, Mankkaanpuro), jotka yhtyvät Gräsanojaksi alueen lounaiskulmassa.
10 (16) 2.2.5 Suojelukohteet 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita. Viereisellä Lukupuron asuntoalueella on sijainnut vanha kylämäkialue, joka on tuhoutunut. Mankkaanlaaksontiellä on vilkas liikenne. Liikennemäärien oletetaan kasvavan, kun Mankkaanlaaksontien jatke, Turveradantie, rakennetaan. Liikenne aiheuttaa ympäristöön pöly- ja meluhaittoja. Alueen läpi kulkeva päävoimansiirtolinja aiheuttaa häiriötekijän alueen maisemaan. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Tapiolan Tuuliniityn alueella on osittain metrolinjan rakentamisen myötä paineita tehostaa maankäyttöä ja osittaa alueelle asuinrakentamista. Alueella sijaitsevalle Tapiolan tenniskeskukselle on etsitty korvaavaa paikkaa, joista Lukupuronalueen on arvioitu omaavan parhaat edellytykset kyseisen toiminnan sijoittumiselle. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli kokouksessaan 16.5.2011 mm. Tapiolan alueen kehittämispäätöksiä ja päätti (47 3b) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään asemakaavan laatimisen tenniskeskusta varten Lukupuron alueelle. Espoossa omatoimiseen rakentamiseen luovutettavista omakotitonteista on kova kysyntä, tontteja kysytään moninkertaisesti se määrä mitä kaupunki pystyy tarjoamaan. Kaupungin tavoitteena on luovuttaa vuosittain tontteja omatoimiseen rakentamiseen. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tenniskeskuksen sijoittuminen Lukupuron alueelle. Alueelle suunnitellaan myös uusia pientalotontteja Lukupurontien varteen. Nykyisiä puisto- ja viljelytoimintoja kehitetään. Asemakaavan muutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on esillä koko kaavoitusprosessin ajan. Mielipiteitä voi esittää valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana ja muistutuksia voi esittää asemakaavan muutosehdotuksen nähtävilläoloaikana. Asukasmielipiteet Kaavan vireilletulon jälkeen suunnittelualueen lähiympäristön asukkailta on puhelimitse tullut toiveita alueen suunnitteluun mm. seuraavia: uudet asuinrakennukset yksikerroksisia, Lukupuron on säilytettävä, viheralueita on säilytettävä ja kunnostettava, Lukupurontien jalkakäytävä olisi rakennettava tien eteläpuolelle. Asemakaavan valmisteluaineistossa uudet asuinrakentamisen alueet on merkitty yksikerroksisiksi. Lukupuro säilytetään avoimena ja puistoalueen toimintoja on kehitetty. Jalkakäytävän sijoitus ratkaistaan katusuunnitelmassa. Liikenneturvallisuuden kannalta todennäköisempää on, että jalkakäytävä tulee sijaitsemaan tien pohjoispuolella, kuitenkin nykyisen katualueen puitteissa. Tätä kohtaa täydennetään valmisteluaineiston nähtävilläoloajan aikana saapuneen palautteen perusteella. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaava vastaa alueen yleiskaavallisia tavoitteita. Asemakaava on laadittu kohdassa 3 esitettyjen tavoitteiden pohjalta. Havainnekuva, joka esittää tilannetta, kun kaavan mukainen rakennusoikeus toteutetaan kokonaisuudessaan, on selostuksen liitteenä 5.
11 (16) 4.2 Mitoitus Ympäristöministeriön antama asetus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä tuli voimaan 1.5.2000 ja asemakaavassa on käytetty sen mukaisia merkintöjä. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 24,57 ha. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU-1) on noin 2,70 ha, erillispientalojen korttelialuetta (AO) 0,96 ha, lähivirkistysaluetta (VL) 15,20 ha, yleistä pysäköintialuetta (LP) 0,12 ha, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) 0,12 ha, suojaviheraluetta (EV) 5,24 ha ja katualuetta 0,24 ha. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Kokonaiskerrosala on 9375 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0.04. YU-1 korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 6500 k-m². AO korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuudella e=0.25 ja ET korttelialueelle tehokkuudella e=0.40. Kaava-alueelle on osoitettu asumiseen noin 2400 k-m², joka vastaa vajaata 50 uutta asukasta. Korttelialueet Kortteli 26182 Asemakaavan muutoksessa kortteli osoitetaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Kortteliin saa rakentaa urheilu- ja virkistysalueita kuten esim. pallokenttiä (YU-1). Rakentamisessa on varauduttava tulvavaaraan vesieristämällä kaikki alle +3.00 metriin tulevat tilat. Korttelin piha- ja pysäköintialueilla tulee suosia kuivatusvesien hyötykäyttö- ja haihdutusratkaisuja, jotka poistavat vettä pintakuivatusjärjestelmästä. Korttelialueella aitoja saa rakentaa ainoastaan pallokenttien suojaamistarkoituksessa. Korttelille osoitetaan rakennusoikeutta 6500 k-m² ja kerrosluvuksi II. Rakennusala on rajattu korttelin pohjoisosaan. Korttelin läpi on osoitettu yhteydet ja suojavyöhykkeet (sv, sv-1) alueen läpi kulkeville johtolinjoille sekä kevyen liikenteen väylälle (pp). Kaasuputken suojavyöhyke (sv-1) korttelin 26182 alueella on 16+16 metriä. Yleiset kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset tulee sijoittaa vähintään 16 metrin etäisyydelle maakaasun siirtoputkesta. Kulku kortteliin tapahtuu Mankkaanlaaksontieltä. Korttelit 26180 ja 26181 Asemakaavan muutoksessa korttelit osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonttien autopaikat ja jätehuoltotilat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille. Rakentamisessa on varauduttava tulvavaaraan vesieristämällä kaikki alle +3.00 metriin tulevat tilat. Kortteleiden piha- ja pysäköintialueilla tulee suosia kuivatusvesien hyötykäyttö- ja haihdutusratkaisuja, jotka poistavat vettä pintakuivatusjärjestelmästä. Kortteleiden VL -alueeseen rajautuvat sivut tulee aidata pensasistutuksilla. Kortteleihin on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuudella e=0.25, joten kortteleille muodostuu rakennusoikeutta seuraavasti: kortteliin 26180 noin 670 k-m² ja kortteliin 26181 noin 1740 k-m². Rakennusten kerrosluku on I. Korttelialueiden likimääräinen korkeusasema on +3.0, luku tarkoittaa pihan tai alueen osan pääasiallista korkeusasemaa. Korttelialueiden puistonpuoleisille rajoille on merkitty istutettava alueen osa. Ajo kortteleihin tapahtuu Lukupurontieltä. Kortteliin 26180 on merkitty johtolinjan suojavyöhykettä (sv). Kortteli 26135 Asemakaavan muutoksessa kortteli osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET).
12 (16) Kortteliin ositetaan rakennusoikeutta tehokkuudella e=0.40, joka vastaa noin 470 k-m². Rakennusten kerrosluku on I. Ajo kortteliin tapahtuu kaavassa osoitetun ajoyhteyden (ajo) kautta. Virkistysalueet Suurin osa kaava-alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Virkistysalueelle on osoitettu ohjeellisia toimintoja seuraavasti: Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le), on sijoitettu lähelle alueen nykyistä leikkipuistoa. Viljelypalsta-alue (rp) on sijoitettu tenniskeskusalueen pohjoispuolelle, jossa pienilmasto olosuhteet ja saavutettavuus ovat lähes entisen paikan kaltaiset. Nykyinen koirapuisto (vk-1) säilyy alueen lounaiskulmassa. Alueen pienvesistöt on osoitettu asemakaavassa (w). Vesiuomat tulee toteuttaa avoimina. Uomien koko muoto ja sekä sijainti määritellään myöhemmin laadittavassa puistosuunnitelmassa. Mankaanpuron uomaan on suunniteltu uoman laajennuksia ja tulvaniittyjä, suunnitelmat tarkentuvat asemakaavan ehdotusvaiheessa. Virkistysalueelle on osoitettu yhteys ja suojavyöhyke (sv) alueen läpi kulkevalle kaasuputkelle. Kaasuputken suojavyöhyke on 8+8 metriä. Alueella on myös runsaasti yleiselle jalankululle ja pyöräilylle osoitettuja reittejä (pp). Muut alueet Suojaviheralue Mankkaanlaaksontien pohjoispuolelle on merkitty suojaviheralue (EV), jonka meluarvo Espoon meluennusteen (2030) laskelmien mukaan ylittää 55dB. Kaava-alueen meluhaittoja selvitetään tarkemmin asemakaavan ehdotusvaiheessa. Alueelle on osoitettu yhteys ja suojavyöhyke (sv) alueen läpi kulkevalle suurjännitelinjalle. Jännitelinjan suojavyöhyke on 18+18 metriä. Yleinen pysäköintialue Kaava-alueelle on osoitettu kaksi yleistä pysäköintialuetta. Katualue Lukupurontietä jatketaan noin 110 metrin matkalta koillisen suuntaan. Mankkaanlaaksontien katualuetta laajennetaan uuden kiertoliittymän kohdalta. 4.3.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne ja paikoitus Kaava-alueen liikenne tukeutuu pääosin jo olemassa olevaan liikenneverkkoon. Lukupurontie säilyy päättyvänä tonttikatuna. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YU-1) osoitetaan ajoyhteys Mankkaanlaakson tieltä Orionintien liittymään rakennettavan kiertoliittymän kautta. Palstaviljelyalueelle (rp) on osoitettu huoltoajoyhteys (pp/h-1). Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten tontille (ET) ositettu ajoyhteys (ajo) säilyy ennallaan. Kaava-alueelle on osoitettu kaksi uutta yleistä pysäköintialuetta Lukupurontien varteen. Pohjoisempi pysäköintipaikka kadun päässä on ensisijaisesti palstaviljelyalueen käyttäjiä varten. AO -korttelialueella tulee varata vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Autopaikoista vähintään 1 autopaikka / asunto tulee sijoittaa autokatokseen tai -talliin. YU-1 -korttelialueella tulee varata autopaikkoja rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella, kuitenkin vähintään 60 autopaikkaa. Jalankulku- ja pyöräliikenne Kaava-alueelle on osoitettu useita yleiselle jalankululle ja pyöräilylle osoitettuja reittejä (pp). Pääosa reiteistä on jo nykyisellään käytössä, osa reiteistä on linjattu uudelleen uusien korttelialueiden mukaan. Reittien sijainnit ovat ohjeellisia, mutta yhteydet sitovia.
13 (16) 4.3.3 Palvelut 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet 4.5 Ympäristön häiriötekijät Alue tukeutuu lähiympäristön valmiisiin palveluihin. Kaavamuutoksella mahdollistetaan uusien liikuntapalveluiden rakentaminen alueelle. Alueella on kunnallinen vesijohto- ja viemäriverkosto. Alueelle on rakennettu kaapeliverkosto sähkönjakeluun sekä kaukolämpöverkosto. Uudisrakentaminen on liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Alueella ei ole pilaantuneita maa-aineita. Alueen maaperä on savea. Pääosa alueesta on rakennettavuusluokaltaan erittäin vaikeasti rakennettavaa (rakennettavuusluokka 5A), myös muut alueen osat edellyttävät paaluperustusta (4). Kaava-alueen luonnonympäristö muodostuu kaavan osoittamasta lähivirkistysalueesta (VL) sekä sillä sijaitsevista palstaviljely- (rp) ja vesialueista (w). Kaava-alueella ei ole suojelukohteita. Alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. Mankkaanlaaksontien vilkas liikenne aiheuttaa kuitenkin ympäristöön pöly- ja meluhaittoja. Liikennemäärien oletetaan kasvavan, kun Mankkaanlaaksontien jatke, Turveradantie, rakennetaan. Muutos alueelle on merkitty suojaviheralue (EV), jonka meluarvo Espoon meluennusteen (2030) laskelmien mukaan ylittää 55dB. Kaava-alueen meluhaittoja selvitetään tarkemmin asemakaavan ehdotusvaiheessa. Alueen läpi kulkeva päävoimansiirtolinja aiheuttaa häiriötekijän alueen maisemaan. 4.6 Nimistö Seilimäen ja Lukupuron alueilla virtaavat isohkot purot ovat Lukupuro Lukubäcken, Mankkaanpuro Mankansbäcken ja Gräsanoja Gräsaån. Ruotsinkieliset nimet ovat perinteisiä paikannimiä, ja suomenkieliset nimet on muodostettu niistä. Nimet ovat mm. opaskartassa. Nimi Gräsanoja tarkoittaa Lukupuron ja Mankkaanpuron yhtymäkohdan alapuolista osuutta. Lukupuro on käytössä myös osa-alueennimenä. Puistoalueen toisella puolella olevan asuinalueen nimen Seilimäki Söilibacka ja muidenkin Seili-nimien taustalla on vanha mäennimi Söiliback, Söilibacken. Alueen puistot ovat pääosin vanhoja peltoja ja niittyjä. Puistonnimet Lukupuronpuisto Lukubäcksparken, Seiliniitty Söiliängen ja Kluuvi Gloet sekä kadunnimi Lukupurontie Lukubäcksvägen ovat olleet käytössä jo kymmeniä vuosia. Ne on suunniteltu 1970-luvulla ja vahvistettu asemakaavassa, ja ne säilyvät myös kaavanmuutoksessa. Kaavaan merkitään niiden lisäksi nimet puistojen jalankulkuteille. Puistonnimi Kluuvi ja Kluuvi-alkuiset jalankulkutiennimet tulevat niitynnimestä Gloet. Kluuvinreitti johtaa Lukupurosta Vanhan-Mankkaan suuntaan. Lukupuron ja Seilimäen välissä ovat Kluuvinniitynpolku ja Kluuvinniitynsivu. Lukupuron asuinaluetta kaakossa kiertävä jalankulkutie on Lukupuronkaari. Lukupurosta Seiliniitylle kulkeva pitkä ulkoilutie on Seiliniitynreitti, ja siitä erkaneva Mankkaanpuron ylittävä lyhyehkö polku saa nimen Seiliniitynsilta. Ojien yhtymäkohdan lähellä Gräsanojan yli Lukupurosta Mankkaanlaaksontielle kulkevalle polulle annetaan sijaintia kuvaava nimi Ojanhaaranpolku Bäckgrensgången. Nimistösuunnitelman on laatinut kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä tammikuussa 2012. Suunnitelma on kaupungin käännöspalvelujen tarkastama.
14 (16) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Hulevesien osalta vaikutusalueena on laajempi kokonaisuus. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen. Kaavan valmisteluvaiheen jälkeen kaava-alueelle laaditaan hulevesiselvitys, luontoselvitys sekä puistoyleissuunnitelma. Kaavan vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin näiden selvitysten valmistuttua. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava on yleiskaavan mukainen. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä kaavaalueelle. Kaavamuutos toteuttaa kestävää kehitystä tiivistäen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja katuverkostoon. Liikennemäärät Lukupurontiellä kasvavat, muutos liikennemäärissä ei kuitenkaan ole merkittävä. Olemassa olevien virkistysalueiden käyttöä lisätään osoittamalla alueelle uusia reittiyhteyksiä. Asemakaavan muutoksen toteuttamien vaikuttaa merkittävästi alueen maisemakuvaan, koska aiemmin lähes luonnontilassa ollut alue muutetaan osin rakennetuksi ympäristöksi. Tasaisella laaksoalueella rakentamisen vaikutukset ulottuvat laajalle ympäröivään maisemaan. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikuntapalveluiden monipuolistaminen parantaa eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksia. Lähivirkistysalueen toiminnallisuuden parantaminen lisää alueen yleistä käyttöä ja viihtyisyyttä. Asemakaavan muutoksella hyödynnetään jo rakennettuja teknisiä verkostoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluita. Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä noin 9375 k-m². Asuinkerrosalaa on noin 2400 k-m². Kaavan mahdollistama väestönlisäys ei tuo lisätarvetta kunnallisten palvelujen laajentamiselle. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavamuutos voidaan toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. Rakentaminen toteutetaan kaavamääräysten mukaisesti. Kaavan toteutumista valvoo kaupungin rakennusvalvontavirasto. Toteutus määräytyy tarkemmin rakennuslupavaiheessa. Kaupunkisuunnittelukeskus antaa pyydettäessä lausunnon rakennusluvasta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 16.5.2011 (47 ) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään asemakaavan laatimisen tenniskeskusta varten Lukupuron alueelle.
15 (16) Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 21.9.2011 kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Sopimukset 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimusta. Asemakaavan muutosta koskien on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 13.9.2011. Sen nähtävilläolosta on kuulutettu vireilletulon yhteydessä 21.9.2011. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Jenni Mettälä. Liikennesuunnittelijana on toiminut suunnitteluinsinööri Olli Koivula. Maiseman ja ympäristöasioiden asiantuntijana on toiminut maisema-arkkitehti Aino Aspiala. Suunnitteluavustajana on toiminut Samu Lehtolainen. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelualueen reunaehdoista (kaasu- ja voimalinjat, vesistöt, katuverkosto) johtuen kaavan perusratkaisussa ja eri korttelitoimintojen sijoittamisessa alueelle ei ole ollut juurikaan vaihtoehtoja. Luonnosvaiheessa eri suunnitteluvaihtoehdot ovat eronneet toisistaan lähinnä rakennusten suuntaamisen ja kerrosluvun sekä viljelypalsta-alueen sijainnin suhteen. Luontevimmaksi vaihtoehdoksi valittiin kaavassa ja sen havainnekuvassa esitetty ratkaisu, jossa Lukupurontien varren uudet rakennukset ovat yksikerroksisia ja viljelypalsta-alue sijaitsee uuden tenniskeskuksen pohjoispuolella. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Ajankohta Käsittelytieto 16.5.2011 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään asemakaavan laatimisen tenniskeskusta varten Lukupuron alueelle. (47 3b) 14.11.2011 Asemakaavan muutoshakemus 21.9.2011 Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville. 9.1.2012 Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston. 6.2. - 6.3.2012 Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Jenni Mettälä arkkitehti Kari Moilanen kaupunkisuunnittelupäällikkö