Harakan saaren jäkälät



Samankaltaiset tiedostot
METSIEMME JÄKÄLIÄ WE LEAD. WE LEARN.

MÄNNYN RUNKOJÄKÄLÄ- JA NEULASVUOSIKERTAKARTOITUS SAVONLINNASSA VUOSINA

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Turun seudun jäkäläkartoitus Jukka Limo

MÄNNYN RUNKOJÄKÄLÄ- JA NEULASVUOSIKERTAKARTOITUS SAVONLINNASSA KEVÄÄLLÄ 2005

JÄKÄLÄKARTOITUS Teemu Koskimäki. Nokian kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö

Jäkälät. Runkojäkälät, IAP ja standardit Bioindikaattorit. Seuralaislajien määrä. Index of Atmospheric Purity (IAP)

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

JÄKÄLÄ BIOINDIKAATTORINA ILMANLAADUN TUTKIMISESSA

Oppaan käyttö. Saara Velmala

Lataa Suomen rupijäkälät. Lataa

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

TURUN SEUDUN ILMANLAADUN BIOINDIKAATTORITUTKIMUS VUOSINA

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

1/ kuormituksen vaikutukset bioindikaattoreihin pääkaupunkiseudulla SO 2. - ja NO x. Katja Polojärvi ja Ilkka Niskanen

Etelä-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2012

Rahjan saaristoluonto

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2014

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Seinäjoen seudun bioindikaattoritutkimus 2012

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

KOKKOLAN JA PIETARSAAREN SEUDUN ILMANLAADUN BIOINDIKAATTORITUTKIMUS VUONNA 2012

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄ. Riikka Räty, Johanna Soppela, Vilma Virtanen, Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

PIETARSAAREN SEUDUN ILMANLAADUN BIOINDIKAATTORITUTKIMUS VUOSINA

Ilkka Niskanen Katja Polojärvi Anu Haahla Virpi Laitakari KOTKAN KAUPUNGIN ILMANLAADUN BIOINDIKAATTORISEURANTA VUONNA 2002

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

SEINÄJOEN SEUDUN ILMANLAADUN BIOINDIKAATTORITUTKIMUS VUOSINA

BIOINDIKAATTORITUTKIMUS 16X GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

VAKKA-SUOMEN ALUEEN ILMANLAADUN BIOINDIKAATTORITUTKIMUS VUOSINA

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Juhani Jokinen Jatta Karonen. Helsinki Turku -moottoritien ilmanlaatuvaikutukset Paimion ja Piikkiön tutkimuskohteissa

RAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA

SILKO-koeohjelma 2018

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Lataa Suomen jäkäläopas. Lataa

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Kilpilahden teollisuusalueen ympäristön ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2014

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Yliopiston puistoalueet

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Suomen Luontotieto Oy. Urjalan Valajärven ranta-asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys Suomen Luontotieto Oy 29/2011 Jyrki Oja

OULUN ILMANLAATU JÄKÄLÄKARTOITUS 1991

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

Aineisto ja inventoinnit

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

Pisa-Kypäräisen (FI ) sammalkartoitukset 2017

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Pikku-Made LUONTOKARTOITUS. Kuviotiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA

Lataa. Huom. Kirja sisältää linkkejä ääninäytteisiin. Äänimateriaalien kuuntelu vaatii Internetyhteyden.

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Lataa Puut ja pensaat Suomen luonnossa - Jouko Rikkinen

Transkriptio:

Harakan saaren jäkälät Sampsa Lommi 2001 Muurattu kivinen merimerkki Harakan kaakkoisosassa on monien kalkkia ja typpeä suosivien jäkälien kasvualusta ( Kuva: Sampsa Lommi). 1

Harakan saaren jäkälät Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kivipintojen jäkälät 3. Betonipintojen ja muurilaastin jäkälät 4. Epifyyttiset ja puuaineksen jäkälät 5. Maajäkälät 6. Joitakin jäkäläkohteita Harakan saaressa 7. Kirjallisuus LIITE: Harakan saaresta vuonna 2001 tavatut jäkälälajit 2

Johdanto Helsingin edustalla sijaitseva Harakan saari on pinta-alaltaan noin kahdeksan hehtaaria. Pienestä koostaan huolimatta saaren maisema on monipuolinen. Harakassa vanha rakennettu ympäristö ja jokseenkin luonnontilainen saaristoluonto lomittuvat toisiinsa. Jäkälälajiston moninaisuutta ylläpitävät varsinkin saaren laajat avokalliot jyrkänteineen, hylätyt betonirakennelmat sekä varttuneet lehtipuut ja pensaat. Jäkälät ovat sieniä, jotka elävät symbioosissa fotosynteettisten sinibakteerien tai levien kanssa. Jäkäläsymbioosin sieniosakasta sanotaan mykobiontiksi ja fotosynteettistä osakasta fotobiontiksi. Jäkälien luokittelu perustuu mykobiontin ominaisuuksiin. Valtaosa mykobionteista on kotelosieniä (Ascomycetes). Fotobiontit luokitellaan kuten muutkin sinibakteerit ja levät. Jotkut jäkälien fotobiontit esiintyvät luonnossa myös "vapaana" ilman sieniosakasta. Mykobiontti vaatii useimmiten tietyn fotobionttilajin kumppanikseen, jotkut sienet taas hyväksyvät muutamia eri vaihtoehtoja. Joillakin jäkäläsienillä on kaksi tai kolmekin fotobionttia samanaikaisesti sekovarressaan. Symbioosi mahdollistaa joidenkin jäkälien esiintymisen hyvin äärevissä oloissa, missä muu kasvillisuus ei menesty. Toisaalta monet jäkälälajit ovat hyvin herkkiä ympäristön muutoksille, kuten ilmansaasteille tai pienilmaston kuivumiselle. Jäkälälajien esiintymiseen vaikuttavat monet ekologiset tekijät, kuten valo (ja UV-säteily), lämpö, kosteus (myös valuvedet), suolapitoisuus, typpipitoisuus (erityisesti lintujen lannoitus), happamuus, ilmansaasteet (hapan laskeuma) ja kallioilla myös esim. rautapitoisuus. Lumipeitteellä ja rantoihin kohdistuvalla jään kulutuksella sekä tallauksella on myös merkitystä. Nämä tekijät vaikuttavat paitsi koko saaren alueella, myös yksittäisten jäkäläsekovarsien kannalta katsottuna jo muutaman neliösentin mittakaavassa. Kesän 2001 aikana Harakan saaressa tehdyssä tutkimuksessa löytyi 91 jäkälälajia (50 nk. makrojäkälää ja 41 rupimaista lajia; yhteensä 45 sukua). Todellisuudessa lajeja lienee jonkin verran enemmän, varsinkin suvuissa Aspicilia, Lecidea (sensu lato) ja Rhizocarpon. Ongelmana on näiden sukujen suurehko lajimäärä, vaikea määritettävyys ja kerättävyys (näytteenottoon tarvitaan kivitaltta ja vasara) sekä kivijäkäläharrastuksen vähäisyys. Tämän raportin toivotaan osaltaan innoittavan harrastajia listaa täydentäviin jäkälätutkimuksiin. Lajeista on käytetty tavallisesti vain tieteellisiä nimiä, sillä kaikilla tavatuilla lajeilla ei vielä ole suomenkielistä nimeä. Raportin lopussa on aakkostettu lajiluettelo suomenkielisine nimineen ja kasvupaikkatietoineen (LIITE). Käytetty nimistö on julkaisun Vitikainen ym. 1997 mukainen. Määritykseen sopivia teoksia ovat Moberg, R. & Holmåsen I. 1995: Lavar (varsinkin makrojäkälät) sekä Foucard, T. 2001: Svenska skorplavar (rupijäkälät). 3

Tässä selvityksessä esitellään Harakan jäkälälajistoa ekologisina ryhminä kasvualustoittain. Varsinkin saarelle tulevia koululaisryhmiä ja aloittelevia jäkäläharrastajia ajatellen näin on helpompi päästä alkuun jäkälien tuntemuksessa. Kuvassa 1 on havaitut lajit luokiteltu niiden ensisijaisen kasvualustan mukaan. Jotkut lajit voivat kasvaa monilla erilaisilla kasvualustoilla. Tällainen on esimerkiksi sormipaisukarve Hypogymnia physodes, joka kasvaa yhtä hyvin kaarnalla, kivellä kuin rautaromullakin. Kuva 1. Harakan saaressa havaittujen jäkälälajien jakautuminen niiden ensisijaisten kasvualustojen mukaan. betoni 5 lajia puuaines 2 lajia maa 15 lajia kivi 38 lajia kaarna 31 lajia Kivipintojen jäkälät Tavallisimpia kivien ja kallioiden jäkäliä ovat Acarospora fuscata, Aspicilia caesiocinerea, A. cinerea, Candelariella vitellina, Lecanora intricata, Lecidea fuscoatra, Lecidea lapicida, Parmelia saxatilis, Rhizocarpon geographicum ja Xanthoparmelia conspersa. Meren läheisyydessä yleisiä ovat Caloplaca scopularis, Lecanora muralis, Neofuscelia pulla, Rinodina gennarii, Tephromela atra. Aivan vesirajan yläpuolella, varsinkin saaren eteläkärjen lohkareilla ja kalliolla kasvaa nimensä veroinen merimustuainen Verrucaria maura. Kallion valuvesikohdissa yleisiä ovat napajäkälät Umbilicaria deusta, U. hirsuta, U. polyphylla ja U. torrefacta sekä näitä muistuttava kuhmujäkälä Lasallia pustulata. Isokokoiset lajit Umbilicaria hirsuta ja Lasallia pustulata muodostavat paikoin laajoja kasvustoja varsinkin jyrkille kalliopinnoille. Rautapitoisilla kivipinnoilla kasvavat ruosteenpunaiset rupijäkälät Acarospora sinopica ja Lecidea silacea. Lintujen voimakkaasti lannoittamilla alueilla, kuten saaren eteläosan pesimäalueilla, Physcia dubia on hyvin runsas. Betonipintojen ja muurilaastin jäkälät 4

Betonin ja muurilaastin kalkkipitoisuus vaikuttaa sillä kasvavan jäkälälajiston koostumukseen. Betonirakenteiden emäksiset valuvedet vaikuttavat myös niiden lähiympäristöön. Harakassa on joitakin betonirakenteita, kuten vanhoja kivijalkoja ja saaren eteläosan bunkkeri. Kivijaloilla esiintyy mm. Lecanora dispersa, Phaeophyscia sciastra, Physcia adscendens, P. dubia ja Xanthoria parietina. Saaren kaakkoisosan muuratun kivikasan lajistoon kuuluvat mm. Caloplaca saxicola, Candelariella vitellina, Physcia caesia, Tephromela atra ja Xanthoria parietina. Erikoisin Harakan jäkälälaji on loistokeltajäkälä Xanthoria elegans, jota kasvaa saaren eteläosan betonibunkkerin katolla (kuva 2). Sekovarsia on yhteensä seitsemän ja ne näyttävät hyväkuntoisilta. Sekovarsien pinta-ala ja sijainti on esitetty kuvassa 2. Seuralaislajeina ovat Caloplaca decipiens, C. saxicola, Lecanora dispersa, L. muralis, Physcia caesia ja Xanthoria parietina. Suomenlahden saarilta loistokeltajäkälästä on toistaiseksi vain muutamia havaintoja, joskin viimeisen kymmenen vuoden aikana on ilmaantunut uusia havaintoja kivipinnalta mm. Suomenlinnasta ja Vehkalahdelta. Kuva 2. Loistokeltajäkälän Xanthoria elegans sekovarsien (A G) sijainti betonibunkkerin katolla. Sekovarsien sijainti ilmoitettu etäisyyksinä (cm) bunkkerin lähimmistä reunoista. Sekovarsien pinta-alat: A = 2 cm 2, B = 1 cm 2, C = 1 cm 2, D < 1 cm 2, E = 4 cm 2, F = 12 cm 2, G = 4 cm 2. 178148 58 D C 23 305 E 6 81 F 295 266 G 110 90 95 A B 210 N 180 Epifyyttiset ja puuaineksen jäkälät Ilmansaasteiden vaikutus näkyy epifyyttisessä jäkälälajistossa kaikkein selvimmin, sillä puiden ja pensaiden jäkälät ovat alttiina ilmansaasteille myös talvella, jolloin lumi peittää useimmat muut jäkälät. Havupuiden kaarna, joka on luonnostaankin hapan, käy kaupungin läheisyydessä miltei mahdottomaksi alustaksi jäkälien kasvaa. Happamoittavia päästöjä sekä nokihiukkasia syntyy mm. lämmityksestä ja liikenteestä. 5

Harakan muutamilla männyillä ja kuusella sinnittelevät vain kaikkein sitkeimmät lajit Hypogymnia physodes, Lecanora conizaeoides ja Scoliciosporum chlorococcum, joita voidaan pitää Harakan yleisimpinä epifyyttijäkälinä. Lisäksi kuuselta on tavattu Xanthoria polycarpa, mikä kielii ympäristön ravinnepitoisuudesta. Edellä mainitut neljä jäkälää muodostavat myös suurehkon paatsamapensaan lajiston. Katajan samaten niukkaan lajistoon kuului kuitenkin raidanisokarve Parmelia sulcata. Lehtipuiden ja pensaiden kaarna ei ole yhtä hapanta, ja ne tuovat epifyyttien listaan parikymmentä lajia lisää. Lehtipuilla eräänlaisia jokapuun jäkäliä ovat edellä mainittujen viiden lajin ohella Melanelia exasperatula, Parmeliopsis ambigua ja Vulpicida pinastri. Varsinkin haavalla ja pihlajalla esiintyvät myös Cetraria sepincola, Phaeophyscia sciastra ja Physcia aipolia. Haapojen lajistoon kuuluvat myös mm. Lecanora allophana, Lecanora carpinea, Lecidella euphorea, Melanelia exasperata ja Ramalina fraxinea (vain muutaman sentin pituisia sekovarsia). Saarnelta ja tuomelta löytyi niukanlaisesti Physconia enteroxanthaa. Jäkälille soveltuvaa harmaantuvaa teknistä puuta on Harakassa vain vähän puurakenteiden hoidon takia. Vallille vievillä puuportailla ja vallin päällä olevilla vanhoilla puupenkeillä sekä lauttalaiturin kaidepuilla kasvavat paljaalle puuainekselle tyypilliset Lecanora varia ja Micarea denigrata. Laiturin kaidepuulla esiintyy myös keltaisen - oranssinvärinen Candelariella vitellina. Vallin penkeillä kasvaa lisäksi joukko tavallisia epifyyttejä: Cetraria sepincola, Hypocenomyce scalaris, Hypogymnia physodes, Lecanora spp. ja Parmelia sulcata. Maajäkälät Harakan maajäkälistö on varsin niukka, sillä jäkälille sopivia karuja maalajeja tai humusta on vain vähän.. Kallioilla humusta esiintyy vain laikuittain, rakennetun ympäristön ravinteikkampi maa taas on enimmäkseen heinien ja ruohojen peitossa. Linnut kääntelevät ohutta humusta, mikä paikoitellen estää jäkäläsukkession etenemistä pioneerivaihetta pidemmälle. Palleroporonjäkälää Cladina stellaris ei löytynyt lainkaan. Ensimmäisiä paljastuneen maan jäkäliä on melko huomaamaton kunttaruskeinen Placynthiella oligotropha. Runsaimpia maajäkäliä Harakassa ovat haaratorvijäkälä Cladonia furcata, valkoporonjäkälä Cladina arbuscula ja isohirvenjäkälä Cetraria islandica. Silotorvijäkälä Cladonia gracilis ssp. gracilis on paikoin runsas. Harmaaporonjäkälä Cladina rangiferina on erittäin niukka. Paikoitellen esiintyy melko suuria Peltigera rufescens -laikkuja. Pienempiä torvijäkäliä Cladonia on ohuella kalliohumuksella. Äimätorvijäkälä Cladonia coniocraea esiintyy myös puiden tyvillä. Vallin kaakkoisosan rinteen juurella maassa kasvaa melko niukkana hietaokajäkälä Cetraria aculeata. Joitakin jäkäläkohteita Harakan saaressa 6

Luontotalon takana kalliojyrkänteellä: Acarospora fuscata, Aspicilia caesiocinerea, A. cinerea, Candelariella vitellina, Lasallia pustulata, Lecanora intricata, L. muralis, Parmelia saxatilis, Physcia caesia, Rhizocarpon geographicum, Rhizocarpon sp., Umbilicaria deusta, U. hirsuta, Xanthoparmelia conspersa ja X. somloënsis; kallion päällä humuksella on runsaasti Cladonia furcataa. Luontotalon edessä rauduskoivuilla: Evernia prunastri, Hypocenomyce scalaris, Hypogymnia physodes, Hypogymnia tubulosa, Lecanora conizaeoides, L. pulicaris, Parmelia saxatilis, P. sulcata, Parmeliopsis ambigua, Physcia tenella, Pseudevernia furfuracea, Scoliciosporum chlorococcum, Tuckermannopsis chlorophylla ja Vulpicida pinastri. Tervaleppälehdossa tervalepällä: Chaeonotheca ferruginea, Evernia prunastri, Hypocenomyce caradocensis (määritys vielä varmistamatta, lajin esiintyminen Suomessa todettu vasta tänä vuonna), H. scalaris, Hypogymnia physodes, H. tubulosa, Lecanora conizaeoides, Lepraria sp., Ochrolechia microstictoides, Melanelia exasperatula, Parmelia saxatilis, P. sulcata, Parmeliopsis ambigua, Platismatia glauca, Pseudevernia furfuracea, Scoliciosporum chlorococcum, Tuckermannopsis chlorophylla ja Xanthoria polycarpa. Huom. Parmelia saxatilis on kivipintojen laji, mutta toisinaan sitä tavataan myös epifyyttinä. Bunkkerin vieressä haavoilla: Cetraria sepincola, Hypogymnia physodes, H. tubulosa, Lecanora allophana, L. carpinea, Lecidella euphorea, Melanelia exasperata, M. exasperatula, Parmelia sulcata, Phaeophyscia sciastra, Physcia aipolia, P. tenella, Ramalina fraxinea, Scoliciosporum chlorococcum, Xanthoria parietina ja X. polycarpa. Taiteilijatalon luoteispuolella terttuseljalla: Hypogymnia physodes, H. tubulosa, Melanelia subaurifera, Parmelia sulcata, Physcia adscendens, P. aipolia, P. caesia, P. tenella, Scoliciosporum chlorococcum, Xanthoria parietina ja X. polycarpa. Kirjallisuus Vitikainen, O., Ahti, T., Kuusinen, M., Lommi, S. & Ulvinen, T. 1997: Checklist of lichens and allied fungi of Finland - Norrlinia 6:1-123. 7

LIITE. Harakan saaresta vuonna 2001 tavatut jäkälälajit ja niiden kasvualustavaatimukset, M = makrojäkälä (muut lajit ovat rupimaisia). TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI KASVU- ALUSTA EKOLOGINEN TARKENNE Acarospora fuscata ruskokuoppajäkälä kivi hapan Acarospora sinopica ruostekuoppajäkälä kivi rautapitoinen Arctoparmelia centrifuga M kaarrekarve kivi hapan Aspicilia caesiocinerea vainiokiventiera kivi hapan Aspicilia cinerea harmaakiventiera kivi hapan Aspicilia sp. kivi Biatora sp. maa Caloplaca decipiens linnakultajäkälä betoni Caloplaca saxicola muurikultajäkälä betoni Caloplaca scopularis merikultajäkälä kivi suolapitoinen Candelariella aurella kalliokeltuaisjäkälä betoni Candelariella coralliza korallikeltuaisjäkälä kivi typpipitoinen Candelariella vitellina kyläkeltuaisjäkälä kivi typpipitoinen Cetraria aculeata M hietaokajäkälä maa Cetraria islandica M isohirvenjäkälä maa Cetraria sepincola M pikkuröyhelö kaarna oksat Chaenotheca ferruginea ruosteneulajäkälä kaarna hapan Cladina arbuscula M valkoporonjäkälä maa Cladina rangiferina M harmaaporonjäkälä maa Cladonia chlorophaea M jauhetorvijäkälä maa Cladonia coniocraea M äimätorvijäkälä maa, kaarna Cladonia digitata M kantotorvijäkälä maa Cladonia fimbriata M pikkutorvijäkälä maa, kaarna Cladonia furcata M haaratorvijäkälä maa Cladonia gracilis ssp. gracilis M silotorvijäkälä maa Cladonia gracilis ssp. turbinata M metsätorvijäkälä maa Cladonia macilenta M tappitorvijäkälä maa Cladonia uncialis M okatorvijäkälä maa Evernia prunastri M valkohankajäkälä kaarna lehtipuut Hypocenomyce caradocensis kaarna Hypocenomyce scalaris seinäsuomujäkälä kaarna hapan Hypogymnia physodes M sormipaisukarve kaarna hapan Hypogymnia tubulosa M kärsäpaisukarve kaarna hapan Lasallia pustulata M kuhmujäkälä kivi hapan, valuvesi Lecanora allophana haavankehräjäkälä kaarna neutraali Lecanora conizaeoides puistokehräjäkälä kaarna hapan, saastunut Lecanora carpinea harmaakehräjäkälä kaarna neutraali Lecanora dispersa hajakehräjäkälä betoni Lecanora intricata ruutukehräjäkälä kivi hapan Lecanora muralis vainiokehräjäkälä kivi hapan 8

Lecanora pulicaris lepänkehräjäkälä kaarna hapan Lecanora rupicola härmäkehräjäkälä kivi hapan Lecanora varia kelokehräjäkälä puuaines Lecidea fuscoatra ruskonystyjäkälä kivi hapan Lecidea lapicida pistenystyjäkälä kivi hapan Lecidea silacea kivi rautapitoinen Lecidella euphorea haavannystyjäkälä kaarna neutraali Lepraria neglecta paistejauhejäkälä kivi hapan Lepraria cf. jackii kaarna Melanelia exasperata M tappiruskokarve kaarna neutraali Melanelia exasperatula M nystyruskokarve kaarna, kivi neutraali Melanelia hepatizon M mustaröyhelö kivi hapan Melanelia sorediata M kyhmyruskokarve kivi hapan Melanelia subaurifera M lepänruskokarve kaarna neutraali Micarea denigrata kantotyynyjäkälä puuaines Neofuscelia pulla M siloruskokarve kivi hapan Ochrolechia microstictoides katajankermajäkälä kaarna hapan Parmelia saxatilis M kallioisokarve kivi, kaarna hapan Parmelia sulcata M raidanisokarve kaarna lehtipuut Parmeliopsis ambigua M keltatyvikarve kaarna hapan Peltigera rufescens M ruskonahkajäkälä maa Phaeophyscia sciastra M valulaakajäkälä kivi, kaarna typpipitoinen Physcia adscendens M kauhalaakajäkälä kaarna, betoni neutraali Physcia aipolia M valkolaakajäkälä kaarna neutraali Physcia caesia M sinilaakajäkälä kivi, kaarna typpipitoinen Physcia dubia M seinälaakajäkälä kivi typpipitoinen Physcia tenella M hentolaakajäkälä kaarna neutraali Physconia enteroxantha M pihlajanlaakajäkälä kaarna neutraali Placynthiella oligotropha kunttaruskeinen maa Platismatia glauca M harmaaröyhelö kaarna hapan Porpidia macrocarpa isonystyjäkälä kivi hapan Protoparmelia badia ruskokehräjäkälä kivi hapan Pseudevernia furfuracea M hankakarve kaarna hapan Ramalina fraxinea M isorustojäkälä kaarna neutraali Rhizocarpon geographicum keltakarttajäkälä kivi hapan Rhizocarpon sp. kivi Rinodina gennarii suolanappijäkälä kivi typpipitoinen Scoliciosporum chlorococcum viherkuprujäkälä kaarna hapan, saastunut Stereocaulon saxatile M suomutinajäkälä kivi hapan Tephromela atra mustakehräjäkälä kivi suolapitoinen Tuckermannopsis chlorophylla M ruskoröyhelö kaarna hapan Umbilicaria deusta M karstanapajäkälä kivi hapan, valuvesi Umbilicaria hirsuta M harmaanapajäkälä kivi hapan, valuvesi Umbilicaria polyphylla M liuskanapajäkälä kivi hapan, valuvesi Umbilicaria torrefacta M risanapajäkälä kivi hapan, valuvesi 9

Verrucaria maura merimustuainen kivi suolapitoinen Vulpicida pinastri M keltaröyhelö kaarna, kivi hapan Xanthoparmelia conspersa M karstakeltakarve kivi hapan Xanthoparmelia somloënsis M silokeltakarve kivi hapan Xanthoria elegans M loistokeltajäkälä betoni Xanthoria parietina M haavankeltajäkälä kaarna, betoni neutraali Xanthoria polycarpa M pikkukeltajäkälä kaarna neutraali; oksat 10