Vastaanottaja Kaustisen kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 27.10.2016 KAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS; UUTELAN ALUE
2 Tarkastus 27.10.2016, 29.4.2016 Päivämäärä 8.3.2017 (selostuksen päivitys), 27.10.2016 (ehdotus), 29.4.2016 (luonnos) Laatija Ville Vihanta Tarkastaja Anne Koskela Hyväksyjä Kaustisen kunnanvaltuusto Kaavaselostus Kuvaus
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 5 1.1 Alueen määrittely 5 1.2 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue 5 1.3 Kaavan nimi ja tavoite 6 2. YHTEYSTIEDOT 6 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 6 3.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite 6 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 7 3.2.1 Suunnittelualueen ympäristön nykytila 7 3.2.2 Väestö 8 3.2.3 Palvelut 8 3.2.4 Työpaikat 8 3.2.5 Virkistys 8 3.2.6 Liikenne 8 3.2.7 Tekninen huolto 8 3.2.8 Maanomistus 8 3.2.9 Häiriöt 8 4. SUUNNITTELUTILANNE 9 4.1 Maakuntakaava 9 4.2 Yleiskaava 10 4.3 Asemakaava 11 4.4 Rakennusjärjestys 11 4.5 Pohjakartta 11 5. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 12 5.1 Osalliset 12 5.2 Vireilletulo 12 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 12 5.3.1 Valmisteluvaiheen kuuleminen 12 5.3.2 Ehdotusvaiheen kuuleminen 13 5.3.3 Kaavan hyväksyminen 13 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS 13 6.1 Laaditut vaihtoehdot 13 6.2 Asemakaavaluonnos 14 6.3 Asemakaavaehdotus 14 6.4 Laajuustiedot 14 7. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 15 8. KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET 15 9. ALUEEN TOTEUTTAMINEN 15
4 LIITTEET Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Erillisenä Kaavaehdotuskartta 1:2000 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Uutelan alueen luontoselvitys, Pöyry Environment Oy, 2006. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, Kaustisen kunta, 2009 Kaustisen kunta; Kuntakeskuksen kehittämissuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, 2009 Kaustisen kaupallinen selvitys. FCG Planeko Oy, 2008. Kaustisen kaupallinen selvitys 2014. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kaustisen kunta, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vesihydro Oy (2002) Vesihuollon toiminta-alueen laajennus. Ramboll Oy (2007)
5 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Alueen määrittely Asemakaavan selostus koskee 27.10.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Kaustisen kirkonseudun asemakaavan maa- ja metsätalousaluetta, joka voidaan muuttaa asuntoalueeksi, kun tilalla 31:1 sijaitseva turkistarha on lopettanut toimintansa (M/A). Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaustisen kirkonseudun asemakaavan korttelit 143-147, lähivirkistysaluetta sekä katualuetta. 1.2 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Suunnittelualueen koko on n. 2,9 hehtaaria ja se sijaitsee Kaustisen keskustan koillisosassa noin 1,5 kilometrin päässä liikekeskustasta, Uutelan alueella Savitien länsipuolella. Kaavan vaikutusalue ulottuu suunnittelualueen lähiympäristöön. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Maanmittauslaitos 2015.
6 Kuva 2. Suunnittelualueen tarkempi rajaus. Maanmittauslaitos 2015. 1.3 Kaavan nimi ja tavoite Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutos. Kaavan nimi on Kirkonseudun asemakaavan muutos; Uutelan alue 2. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kaustisen kunta Kappelintie 13 69600 KAUSTINEN KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA Tekninen johtaja Patrik Knutar patrik.knuter@kaustinen.fi puh. 050 579 0182 Hankkeen vastuuhenkilö projektipäällikkö, Anne Koskela anne.koskela@ramboll.fi puh. 050 524 8011 Rakennustarkastaja Tero Uusitalo tero.uusitalo@kaustinen.fi puh. 040 826 2577 Kaavasuunnittelija, Ville Vihanta ville.vihanta@ramboll.fi puh. 050 590 6214 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite Kunnanhallitus on päättänyt 30.11.2015 käynnistää alueen asemakaavan muutoksen. Suunnittelutehtävänä on laatia Kirkonseudun asemakaavan muutos Uutelan alueelle Savitien varrella sijaitsevalle M/A-alueelle. Tavoitteena on tarkentaa voimassaolevaa asemakaavaa muuttamalla alue pientalo/rivitaloalueeksi. Kaavoituksessa huomioidaan lähialueen nykyinen toiminta, sijainti pohjavesialueella sekä kaavatyön yhteydessä esiin tulevat muut asiat.
7 Asemakaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti siten, että se täyttää MRL 54 :ssä asemakaavoitukselle asetetut sisältövaatimukset. 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2.1 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelualueen eteläosa on vesakoitunutta peltoa/niittyä. Pohjoisosa puolestaan on havulehtipuusekametsää. Luonnonympäristö on kartoitettu kesällä 2006 Pöyry Environment Oy:n toimesta. Luontokartoituksen mukaan alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Suunnittelualue on rakentumaton ja siten myös asumaton. Alue rajautuu eteläpuolella tiiviisti rakentuneeseen pientalo- ja rivitaloalueeseen sekä koillispuolella toistaiseksi vielä harvakseltaan rakentuneeseen omakotitaloalueeseen. Länsipuolella tilalla 31:1 sijaitsee vanha turkistarha, joka on lopettanut toimintansa ja sen ympäristölupa on umpeutunut vuonna 2015. Muilta osin suunnittelualueen lähiympäristö on peltoa ja metsää. Suunnittelualueen eteläosa sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Oosinharjun pohjavesialueella (1023601). Oosinharjun, Kaustin, Åsen A, Åsen B, Koppeloharjun, Peltokydönharjun ja Pläkkisenharjun vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita koskeva suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2009. Oosinharjun I-luokan pohjavesialue kuuluu Kaustiselta Kokkolaan kulkevaan harjujaksoon. Länsi-Suomen vesioikeus on määrännyt pohjavedenottamolle suojaalueen vuonna 1979. Tanhuanpään vedenottamo sijaitsee noin 550 metrin päässä kaavoitettavasta alueesta kaakkoon. Suoja-alue ei ulotu kaavoitettavalle alueelle. Seuraavassa on ilmakuva suunnittelualueelta Kuva 3. Ilmakuva suunnittelualueelta. Maanmittauslaitos
8 3.2.2 Väestö Suunnittelualueella ei ole asutusta, mutta alue sijoittuu Kaustisen kuntakeskukseen, joten lähiympäristön asuinalueilla asuu useita satoja henkilöitä. 3.2.3 Palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat noin 1 km päässä Kaustisen liikekeskustassa. 3.2.4 Työpaikat Suunnittelualueelle ei sijoitu työpaikkoja 3.2.5 Virkistys Alueelta on hyvät yhteydet taajaman eri puolilla oleville virkistys- ja liikunta-alueille. Kaustisen urheilutalo palveluineen sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä suunnittelualueesta. 3.2.6 Liikenne Suunnittelualueen itäpuolella kulkee Savitie niminen katu. Savitie yhdistyy Harjutiehen, joka puolestaan yhdistyy päätieverkkoon kantatielle 63 Jylhäntien sekä Ylijoentien kautta. Alueella on voimassa alueellinen 40 km/h nopeusrajoitus. Lähimmät linja-autopysäkit ovat kantatien varrella noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Lisäksi alue on melko hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen yhteyksien kautta, vaikka Savitien varressa kevyenliikenteenväylää ei olekaan. 3.2.7 Tekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Alueen pohjoispuolella kulkee 20 kv sähkölinja. 3.2.8 Maanomistus Suunnittelualue on Kaustisen kunnan omistuksessa. 3.2.9 Häiriöt Alueen länsipuolella olevien maatalousalueiden viljelyistä aiheutuu kausiluonteista häiriötä lähinnä työkoneiden äänistä sekä mahdollisista hajuhaitoista.
9 4. SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Kaustisen kunta kuuluu Keski-Pohjanmaan liiton maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu 24.10.2003, 2. vaihe 29.11.2007 ja 3. vaihe 8.2.2012 sekä 4. vaihe 22.6.2016. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna 2001. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Vahvistetuissa vaihemaakuntakaavoissa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueeseen, matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen sekä maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Lisäksi alueelle on osoitettu tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue merkintä. Keski-Pohjanmaan liitossa on aloitettu 5. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Kaava tulee ajantasaistamaan kaupan palvelurakennetta ja huomioimaan seudulliset ampumaradat. Lisäksi kaavassa tarkastetaan yhdyskuntarakenteen merkintöjä ja elinkeinoelämän edellytyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä 1.9.-30.9.2015. Suunnittelualueella on voimassa oleva yleiskaava, joten maakuntakaava ei suoraan ohjaa alueen suunnittelua. Kuva 4. Ote vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä.
10 4.2 Yleiskaava Kaustisen keskustan alueella on voimassa Keskustan osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2015 24. Kuva 5. Ote alueen osayleiskaavasta. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle osoitettuja merkintöjä ovat:
11 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Kirkonseudun asemakaavan laajennus, Uutela (kunnanvaltuuston hyväksymä 3.5.2007 29). Kyseisessä kaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, joka voidaan muuttaa asuntoalueeksi, kun tilalla 31:1 sijaitseva turkistarha on lopettanut toimintansa (M/A). Asemakaavassa on annettu kaavamääräyksiä rakennustavasta, pohjavesialueen huomioimisesta, kasvillisuudesta sekä autopaikoista. Kuva 6. Ote voimassaolevien asemakaavojen kaavayhdistelmästä. Suunnittelualue on osoitettu punaisella rajauksella. 4.4 Rakennusjärjestys Kaustisen kunnassa on voimassa 1.7.2004 hyväksytty rakennusjärjestys. Rakennusjärjestystä päivitetään parhaillaan. 4.5 Pohjakartta Asemakaavan 1:2000 vektorimuotoinen pohjakartta on laadittu vuonna 2013 ilmakuvauksen ja mittausten pohjalta. Pohjakartan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy. Pohjakartan on hyväksynyt Kannuksen kaupungin maanmittausteknikko Matti Salmela 8.3.2017.
12 5. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä (luonnosvaihe) ja muistutuksia (ehdotusvaihe) sekä viranomaisten ja yhteisöjen antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisia ovat MRL: 62 :n mukaan: Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaustisen kunnan eri hallintokunnat Etelä-Pohjanmaan ELY Keski-Pohjanmaan liitto K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto Korpelan Voima Oy Kaustisen Lämpö Oy Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat 5.2 Vireilletulo Kaavan vireilletulosta kuulutetaan ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan yleisesti nähtäville samanaikaisesti kaavaluonnoksen ja selostuksen kanssa. 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 5.3.1 Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos on pidetty yleisesti nähtävillä yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa 30.5.-29.6.2016 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatiin 3 lausuntoa. Mielipiteitä kaavaluonnoksesta ei saatu. Tiivistelmät saaduista lausunnoista: K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, 28.6.2016 Museovirasto syytä lisätä osallisiin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, 29.6.2016 Kaavaprosessi ei toteuta OAS:ssa esitettyä erillistä aloitusvaihetta Alue sijoittuu pohjavesialueelle ja siksi on syytä tarkistaa mahdollinen tarve ELY-keskuksesta annettavalle ohjeistukselle Keski-Pohjanmaan liitto, 30.6.2016 Ei huomautettavaa Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen jatkosuunnittelussa huomioitiin seuraavaa: Museovirasto lisättiin osallisiin OAS:n kohdan 6 alussa on esitetty yleispätevä karkea kaavio kaavaprosessin vaiheista. Valmisteluvaiheen (luonnosvaiheen) kuvauksessa mainitaan että kaavaluonnos pidetään aloitusvaiheen (OAS:n) yhteydessä samanaikaisesti nähtävillä.
13 ELY-keskukselta on sähköpostitse tiedusteltu kaavan sijainnista johtuvaa tarvetta mahdolliselle ohjeistukselle. Vastauksen mukaisesti on lisätty kaavamääräys autojen pesupaikkojen materiaalista sekä pesuvesien johtamisesta pohjavesialueen ulkopuolelle. 5.3.2 Ehdotusvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus on pidetty yleisesti nähtävillä 5.12.2016 5.1.2017 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin 2 lausuntoa. Muistutuksia kaavaehdotuksesta ei saatu. Tiivistelmät saaduista lausunnoista: K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, 20.12.2016 Ei huomautettavaa Museovirasto, 10.1.2017 Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on havaittu päivittämistarpeita Kaustisen keskustan alueella Kaavamuutosalueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä Ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen jatkosuunnittelussa huomioitiin seuraavaa: Kaavaselostukseen lisättiin, että rakentamisessa huomioidaan Muinaismuistolain (295/1963) 14 :n mukainen automaattinen velvoite keskeyttää kaivutyöt, mikäli alueella tavataan kiinteä muinaisjäännös ELY-keskukselta tiedusteltiin puhelimitse, että onko ELY-keskuksella tarkoitusta lausua kaavasta. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta (puhelu 23.1.2017). 5.3.3 Kaavan hyväksyminen Helmi-maaliskuussa 2017 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Laaditut vaihtoehdot Alueelta on laadittu kaksi vaihtoehtoista luonnosta. Vaihtoehdossa 1 rivitaloalue on osoitettu hieman suurempana kuin vaihtoehdossa 2. Rivitaloalue on eri vaihtoehdoissa myös osoitettu eripuolille suunnittelualuetta. Pientalojen osalta vaihtoehdossa 2 on yksi erillispientalotontti enemmän kuin vaihtoehdossa 1. Lisäksi tonttien sijoittelussa on eroavaisuuksia. Kuva 7. Vaihtoehto 1. Kuva 8. Vaihtoehto 2.
14 6.2 Asemakaavaluonnos Vaihtoehdoista kaavaluonnoksen pohjaksi valikoitui kunnasta saatujen kommenttien perusteella vaihtoehto 2. Keskeisenä muutoksena on maa- ja metsätalousalueen, joka voidaan muuttaa asuntoalueeksi, kun tilalla 31:1 sijaitseva turkistarha on lopettanut toimintansa, muuttuminen/tarkentuminen asuinalueeksi. Kaavaluonnoksessa alueelle on osoitettu yksi rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) sekä neljä erillispientalojen korttelialuetta (AP), joissa yhteensä 12 tonttia. Suunnittelualue sijaitsee lähes kokonaan pohjavesialueella ja kaavassa on annettu pohjavesialuetta koskevia suojelumääräyksiä. Kuva 9. Asemakaavaluonnos. 6.3 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus on kaavaluonnoksen mukainen. Ehdotukseen on lisätty kaduille nimet sekä kaavamääräyksiin on tarkennettu, että autojen pesupaikat pitää päällystää vettä läpäisemättömällä materiaalilla ja pesuvedet on viemäröitävä ja johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. 6.4 Laajuustiedot Käyttötarkoitus Kortteli Tontti Pinta-ala (m2) Rakennusoikeus (k-m2) AR 143 1 6285 1257 II AO 144 1 1491 298 Iu3/4 AO 144 2 1531 306 Iu3/4 AO 144 3 1458 292 Iu3/4 AO 145 1 1313 263 Iu3/4 AO 145 2 1406 281 Iu3/4 AO 145 3 1273 255 Iu3/4 AO 146 1 1310 262 Iu3/4 AO 146 2 1351 270 Iu3/4 AO 146 3 1197 239 Iu3/4 AO 147 1 1463 293 Iu3/4 AO 147 2 1396 279 Iu3/4 AO 147 3 1140 228 Iu3/4 Kerroskorkeus Asemakaavan laajuustiedot on esitetty myös liitteenä 1 olevalla seurantalomakkeella.
15 7. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Alueen rakentaminen täydentää nykyistä rakennettu ympäristöä ja jatkaa maankäytöllistä kehitystä. Kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen on yleiskaavan mukaista ja alue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Alueen rakentaminen myös kehittää taajamakuvaa rakennetumpaan suuntaan. Suunnittelualueen rakentuminen nostaa alueen asukasmäärää, minkä lähialueen asukkaat saattavat kokea negatiivisena kun liikenne ja liikkuminen alueella lisääntyvät. Liikennemäärän kasvu on kuitenkin suhteellisen vähäistä, eikä alueen liikenneturvallisuus siten oleellisesti huonone. Alueen rakentuminen nostaa yhdyskuntateknistenverkostojen käyttöastetta ja vaikutukset tätä kautta ovat myönteisiä. Luonnonympäristö on kartoitettu kesällä 2006 Pöyry Environment Oy:n toimesta. Luontokartoituksen mukaan alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Kaavoitettava alue sijoittuu pohjavesialueelle, joka on otettava kaavamääräysten mukaan huomioon kaikessa rakentamisessa. Suunnittelualueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Kaavalla ei ole vaikutuksia muinaisjäännöksiin, mutta rakentamisessa tulee huomioida Muinaismuistolain (295/1963) 14 mukainen automaattinen velvoite keskeyttää kaivutyöt, mikäli tavataan kiinteä muinaisjäännös. 8. KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkintöinä on käytetty asetuksen 2000 mukaisia merkintöjä. Lisäksi on annettu yleismääräyksiä. 9. ALUEEN TOTEUTTAMINEN Asemakaava tulee valtuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2017 ja rakentaminen alueella voi alkaa kun kaava on saanut lainvoiman. Kokkolassa, 8.3.2017 Anne Koskela Kaavan laatija Ville Vihanta Kaavasuunnittelija