Varhain vanhemmaksi toimintamalli Aikuissosiaalityön ja äitiysneuvolan yhteinen toimintamalli Kemissä ja Torniossa Mirja Lanne, terveydenhoitaja, Kemi ja Jari Savikuja, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Kemi/PaKaste
Kaikki alle 21-vuotiaat nuoret raskaana olevat äidit ja heidän kumppaninsa tapaavat yhteisvastaanotolla äitiysneuvolassa terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän
Normaalipalvelu ei leimaa Sosiaalityö on nuorten kanssa tehtävää sosiaalityötä Asiakkaalle muodostuu luottamuksellinen suhde työntekijöihin, koska toiminta ei ole ongelmalähtöistä, vaan osa julkista normaalia palvelua Toiminnalla pyritään ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen neuvonnan, ohjauksen ja erilaisten tukitoimien avulla
Palvelu tavoittaa perheet varhaisvaiheessa Ammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen välillä käynnistyy luonnollisella tavalla
Voimavaralomake Yhteinen arvio perheen voimavaroista ja mahdollisista riskeistä nk. voimavaralomakkeen kautta Voimavaralomakkeen läpikäynti perheen kanssa on kattavaa ja sen avulla havaitaan tuen tarpeita Toimintatapa on selkeä
Voidaan käydä syvempää ja asiakkaalle tärkeätä tarpeenmukaista keskustelua Keskustelun kautta arvioidaan ja järjestetään tukitoimia. Jos syntyy yhteisasiakkuus, varataan yhteisiä aikoja.
7
8
Pohtimolampi 12.5.2011 9
Toimintatapaa harjoittaneiden mukaan yhteinen työ on tehnyt työstä kokonaisvaltaisempaa 1 + 1 > 2 Neuvolaterveydenhoidon ja sosiaalityön näkökulmana perheen hyvinvointi
Toimintaa on arvioinut Kemi-Tornion amk Arviointitutkija Seppo Kilpiäinen kirjoittaa arvioinnissaan, että erityisen tyytyväisiä työparit ovat olleet ammatillisen lisäarvon kehittymisestä (Kilpiäinen 2011, 31).
Kilpiäisen mukaan terveydenhoitajat kokivat että perheen kokonaistilanne hahmottuu tarkemmin kuin aikaisemmin. Professioiden välinen dialogi on alentanut kynnystä ottaa tarvittaessa yhteyttä toiseen nopeammin ja aikaisemmin.
Asiakkaat saavat vähintään ohjausta ja neuvontaa Työ ja kasvot tulee tutuksi Yhteisasiakkuudessa vahvistetaan perheen voimavaroja Pienet toimet aikana jolloin isoja riskejä ja paljon menetettävää
Arviointitutkija Seppo Kilpiäinen kirjoittaa arvioinnissaan, että asiakkaiden näkökulmasta projekti on selkeästi osoittanut tarpeellisuutensa (Kilpiäinen 2011, 31). Onko syntyneillä lapsilla paremmat mahdollisuudet parempaan varhaiseen vuorovaikutukseen vanhempien kanssa?
Vuoden 2010 kesän ja syksyn 2011 aikana n. 20 perhettä Kemissä, Torniossa n. 10 perhettä Kemissä jatkotyöskentelyssä noin puolet, joista yhteisasiakkuudessa puolet
Ajankohta otollinen, täyttää laajan terveystarkastuksen vaatimukset Valtioneuvoston asetus 338/2011. Kemin ja Tornion alueellinen yhteistyö.
Juurruttamisella tarkoitetaan prosessia, jossa uudenlainen toimintatapa otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan osaksi olemassa olevia työkäytäntöjä (Vanhustyön keskusliitto)
Miten juurrutettu käytäntöihin? Alusta asti yhdessä pohdittu Yhteinen tarve Yhteinen intressi Kriittinen ja avoin keskustelu kehittämisprosessin aikana
Miten juurrutettu käytäntöihin? Selkeä ja yksinkertainen työtapa Lapin sosiaalialan osaamiskeskuksen mallinnus palvellut työn hiomista ja levittämistä ulospäin Yksinkertainen malli on helposti yleistettävissä
Miten juurrutetaan? (toisiin kuntiin) On tiedettävä mitä ollaan tekemässä Eri kuntien työntekijätapaamisissa on tärkeätä vaihtaa tietoja ja kokemuksia nuorten palvelujen ongelmakohdista ja vahvistaa tahtotilaa uudelle Mallia esitellään läpinäkyvän, kriittisen ja vuorovaikutteisen keskustelun kautta
Miten juurrutetaan? Kuntien palvelujärjestelmä ja sen ongelmat ovat samankaltaiset Korjaavatyö hallitsee palvelujen toimintaa Uusi tapa toimia kiehtoo ammatillisesti Jos on yhteiset intressit, kokeilulle on mahdollisuus Palvelualueen johdon merkitys