Varhain vanhemmaksi toimintamalli

Samankaltaiset tiedostot
Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

PaKaste -hankkeen loppuraportti ajalta Kemi: Nuorten pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäiseminen

Jari Savikuja, sosiaalityöntekijä, Kemi

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso

Jari: Olisi kiva, jos pohtisit omaa rooliasi johtajana, työnkehittäjänä ja asiakastyön tekijänä? Casena voisit käyttää nuoria ja niiden tarpeita...

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Lapset puheeksi -menetelmä

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS

työpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

Kainuun sote. Perhekeskus

Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Uudenmaan LAPE / Ketterät kokeilut tuloskortti. Ketterän kokeilun nimi: Neuvola ja perheneuvola päiväkodissa 3v terveystarkastuskokeilu

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Leila Mukkala projektipäällikkö

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 ( )

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

uudistaminen Kehittäjäasiakkaat; Tämä kommentointi on ollut todellista osallisuutta ja vaikuttamista hieno juttu! 2.7.

Valtioneuvoston asetus

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Varhain vanhemmaksi Uusi toimintamalli äitiysneuvolan ja sosiaalitoimen proaktiiviseen yhteistyöhön

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ Kirsti Huvinen

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke

Ammattitaito ja ammatillisen osaamisen kriteerit sosiaalityöntekijän näkökulmasta

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

Asiakashyötyjen arviointi

Rovaniemen lapset ja perheet

Lataa Ravitsemus neuvolatyössä. Lataa

Vahva vuorovaikutus opetus- ja kulttuuritoimessa. Maakuntauudistuksen II-vaiheen aluekierros 2017

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

Asiakaspolkuja aikuisten sosiaalityöhön työntekijän näkökulmasta

Miksi koulu on olemassa?

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

RUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä

OTE- Kelan kokeilu-uudet ohjautumisen mallit. Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Päihteet ja vanhemmuus

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Kehittäjäasiakastoiminta

Ohjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö

Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen Esitteitä 2004:9

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeen neuvottelukunnan kokous 3/2010

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

osakokonaisuus Johtajien työkokous

Transkriptio:

Varhain vanhemmaksi toimintamalli Aikuissosiaalityön ja äitiysneuvolan yhteinen toimintamalli Kemissä ja Torniossa Mirja Lanne, terveydenhoitaja, Kemi ja Jari Savikuja, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Kemi/PaKaste

Kaikki alle 21-vuotiaat nuoret raskaana olevat äidit ja heidän kumppaninsa tapaavat yhteisvastaanotolla äitiysneuvolassa terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän

Normaalipalvelu ei leimaa Sosiaalityö on nuorten kanssa tehtävää sosiaalityötä Asiakkaalle muodostuu luottamuksellinen suhde työntekijöihin, koska toiminta ei ole ongelmalähtöistä, vaan osa julkista normaalia palvelua Toiminnalla pyritään ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen neuvonnan, ohjauksen ja erilaisten tukitoimien avulla

Palvelu tavoittaa perheet varhaisvaiheessa Ammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen välillä käynnistyy luonnollisella tavalla

Voimavaralomake Yhteinen arvio perheen voimavaroista ja mahdollisista riskeistä nk. voimavaralomakkeen kautta Voimavaralomakkeen läpikäynti perheen kanssa on kattavaa ja sen avulla havaitaan tuen tarpeita Toimintatapa on selkeä

Voidaan käydä syvempää ja asiakkaalle tärkeätä tarpeenmukaista keskustelua Keskustelun kautta arvioidaan ja järjestetään tukitoimia. Jos syntyy yhteisasiakkuus, varataan yhteisiä aikoja.

7

8

Pohtimolampi 12.5.2011 9

Toimintatapaa harjoittaneiden mukaan yhteinen työ on tehnyt työstä kokonaisvaltaisempaa 1 + 1 > 2 Neuvolaterveydenhoidon ja sosiaalityön näkökulmana perheen hyvinvointi

Toimintaa on arvioinut Kemi-Tornion amk Arviointitutkija Seppo Kilpiäinen kirjoittaa arvioinnissaan, että erityisen tyytyväisiä työparit ovat olleet ammatillisen lisäarvon kehittymisestä (Kilpiäinen 2011, 31).

Kilpiäisen mukaan terveydenhoitajat kokivat että perheen kokonaistilanne hahmottuu tarkemmin kuin aikaisemmin. Professioiden välinen dialogi on alentanut kynnystä ottaa tarvittaessa yhteyttä toiseen nopeammin ja aikaisemmin.

Asiakkaat saavat vähintään ohjausta ja neuvontaa Työ ja kasvot tulee tutuksi Yhteisasiakkuudessa vahvistetaan perheen voimavaroja Pienet toimet aikana jolloin isoja riskejä ja paljon menetettävää

Arviointitutkija Seppo Kilpiäinen kirjoittaa arvioinnissaan, että asiakkaiden näkökulmasta projekti on selkeästi osoittanut tarpeellisuutensa (Kilpiäinen 2011, 31). Onko syntyneillä lapsilla paremmat mahdollisuudet parempaan varhaiseen vuorovaikutukseen vanhempien kanssa?

Vuoden 2010 kesän ja syksyn 2011 aikana n. 20 perhettä Kemissä, Torniossa n. 10 perhettä Kemissä jatkotyöskentelyssä noin puolet, joista yhteisasiakkuudessa puolet

Ajankohta otollinen, täyttää laajan terveystarkastuksen vaatimukset Valtioneuvoston asetus 338/2011. Kemin ja Tornion alueellinen yhteistyö.

Juurruttamisella tarkoitetaan prosessia, jossa uudenlainen toimintatapa otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan osaksi olemassa olevia työkäytäntöjä (Vanhustyön keskusliitto)

Miten juurrutettu käytäntöihin? Alusta asti yhdessä pohdittu Yhteinen tarve Yhteinen intressi Kriittinen ja avoin keskustelu kehittämisprosessin aikana

Miten juurrutettu käytäntöihin? Selkeä ja yksinkertainen työtapa Lapin sosiaalialan osaamiskeskuksen mallinnus palvellut työn hiomista ja levittämistä ulospäin Yksinkertainen malli on helposti yleistettävissä

Miten juurrutetaan? (toisiin kuntiin) On tiedettävä mitä ollaan tekemässä Eri kuntien työntekijätapaamisissa on tärkeätä vaihtaa tietoja ja kokemuksia nuorten palvelujen ongelmakohdista ja vahvistaa tahtotilaa uudelle Mallia esitellään läpinäkyvän, kriittisen ja vuorovaikutteisen keskustelun kautta

Miten juurrutetaan? Kuntien palvelujärjestelmä ja sen ongelmat ovat samankaltaiset Korjaavatyö hallitsee palvelujen toimintaa Uusi tapa toimia kiehtoo ammatillisesti Jos on yhteiset intressit, kokeilulle on mahdollisuus Palvelualueen johdon merkitys