A S E M A K A A V A N S E L O S T U S ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 29 TONTEILLE 1, 2, 3 JA 7 KORTTELIN 30 TONTILLE 4 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEILLE Kaavatunnus 09:069 LÄNSIVÄYLÄ KAAVAN PÄIVÄYS 20.5.2013 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 23.10.2014
(2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan korttelin 29 tonttia 1,2,3 ja 7, korttelin 30 tonttia 4 sekä katu- ja liikennealuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 9. kaupunginosan korttelin 29 tontit 12-17 sekä katualuetta. Kaavan nimi Länsiväylän asemakaavan muutos Kaavan tunnus 09:069 Kaavan päiväys 20.5.2013 Kaavan laatija Nana Pentti, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 puh. 014 266 5043 sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalainen 25.6.2013 Hyväksymispäivämäärät Ltk 9.9.2014, 18.11.2014 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 2 km Jyväskylän kaupungin keskustasta länteen, Kukkumäen kaupunginosassa Keuruuntien, Länsiväylän varressa lähellä keskussairaalaa. Kaavan tarkoitus Asemakaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Alue käsittää teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita sekä katu- ja liikennealuetta. Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa alueen maankäytön ja liikennejärjestelyjen muutostarpeet, kuten mahdollisen kiertoliittymän rakentamisen. Lisäksi tavoitteena on uudistaa vanhentunut asemakaava ajanmukaistamalla vanhentuneita asemakaavamerkintöjä sekä selkeyttää Länsiväylän länsipuolisen alueen maankäyttöä osana uuden sairaalan rakentamiseen liittyvää maankäytön suunnitelmaa.
(3) SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 SISÄLLYSLUETTELO... 3 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 ASEMAKAAVA... 4 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Maisema ja luonnonympäristö... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.1.4 Maanomistus... 6 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN... 8 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 8 3.2.1 Osalliset... 8 3.2.2 Vireilletulo... 8 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 3.2.4 Viranomaisyhteistyö... 9 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 9 3.3.2 Osallisten tavoitteet... 9 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT... 9 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSESTA EHDOTUKSEKSI... 10 3.5.1 Asemakaavaratkaisusta luonnoksen nähtävilläoloaikana annetut lausunnot ja mielipiteet... 10 3.5.2 Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa... 10 Asemakaavaluonnokseen 1. nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 11 Asemakaavan 2. luonnosvaihe... 11 Asemakaavaluonnokseen 2. nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset... 12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 4.1 KAAVAN RAKENNE... 12 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 12 4.3 ALUEVARAUKSET... 12 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 13 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET... 13 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 15 4.7 NIMISTÖ... 15 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 15 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 15 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 15 6 ASEMAKAAVAN SELOSTUKSEN LISÄLEHDET... 16 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - ote ajantasa-asemakaavasta - asemakaavan seurantalomake - asemakaavan muutos, pienennös
(4) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Alue käsittää teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita sekä katu- ja liikennealuetta. Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa alueen maankäytön ja liikennejärjestelyjen muutostarpeet, kuten mahdollisten kiertoliittymien rakentamisen. Lisäksi tavoitteena on uudistaa vanhentunut asemakaava ajanmukaistamalla asemakaavamerkintöjä sekä selkeyttää Länsiväylän länsipuolisen alueen maankäyttöä osana uuden sairaalan rakentamiseen liittyvää maankäytön suunnitelmaa. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 25.6.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 24.6.2013. Asemakaavaluonnos oli 1. kerran MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä 25.6.-9.7.2013. Asemakaavaluonnos 2. kerran MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä 29.4.-16.5.2014. Kaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä 9.9.2014 Asemakaavaehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä 16.9.-30.9.2014. Asemakaava hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa 18.11.2014. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Alueen toteuttamisesta ei kaavan laadinnan aikana ole saatu varmaa tietoa. Alueelle hakeutuvat yritykset ja toimijat toteuttavat alueen rakennukset. Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua voimaan. Tavoitteena on, että alue on rakennettavissa vuonna 2015. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta tontinluovutuksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Alue käsittää teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita sekä katu- ja liikennealuetta. Muutosalueella sijaitsee teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueella on tehty maanvaihtoja ja maanrakennustöitä. Alueen itäreunassa kulkee suurjännitevoimalinja, jonka suoja-alue ulottuu korttelialueen reunaan. 2.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Maisemakuvassa suunnittelualue on merkittävällä ja näkyvällä paikalla vilkasliikenteisen tien varressa. Alue sijaitsee mäkisellä Kukkumäki Keltinmäki- alueella eikä merkittävästi erotu suurmaisemassa. Luonnonolot Alue on tällä hetkellä vain osin rakennettua teollisuusaluetta. Luonnonympäristöä on alueen Länsiväylän puoleisessa reunassa sekä rautatiealueen puoleisessa reunassa. Osalle alueesta on läjitetty maa-aineksia. Suunnittelualue viettää loivasti etelän suuntaan.
(5) Ilmakuva osalta suunnittelualuetta Suunnittelualueen korkein kohta Keskussairaalantien Länsiväylän risteyksen läheisyydessä on noin +132mpy ja matalin kohta Länsiväylän eteläpäässä n. +120mpy. Alueen maaperä on pääosin moreenia. Alueella ei ole todettavia luontoarvoja. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Tällä hetkellä alueella sijaitsee 1-2 kerroksisia teollisuushalleja sekä talous- ja varastorakennuksia. Rakennusten piha-alueet ovat paikoitusalue- ja lastauskäytössä. Alueen pohjoisosan teollisuustontti on yhtä teollisuusrakennusta lukuun ottamatta rakentamaton. Yhdyskuntarakenne ja kaupunki/ taajamakuva Suunnittelualue sijaitsee Keskussairaalantien, Länsiväylän ja Savelankadun risteyskohdan läheisyydessä tiiviimmän yhdyskuntarakenteen länsiosassa. Yhdyskuntarakenteen olennaisena piirteenä on vilkas liikenneväylä ja teollisuusalue. Alueen taajamakuva on pienteollisuusalueelle tyypillistä yksi - kaksikerroksisten teollisuushallien aluetta. Alueen pohjoisosa on yhtä teollisuushallia lukuun ottamatta avoin ja rakentamaton. Länsiväylän varsi on osin pusikoitunut ja kadunvarren kaupunkikuva on jäsentymätön. Palvelut ja työpaikat Julkisten ja kaupallisten palvelujen osalta alue tukeutuu Jyväskylän keskustan palveluihin. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Keski- Suomen keskussairaala. Virkistys Alue tukeutuu olemassa oleviin kevyen liikenteen yhteyksiin, jotka kulkevat Länsiväylän varrella suunnittelualueen reunassa. Liikenne Alue sijaitsee vilkasliikenteisen risteyksen tuntumassa erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Ajoyhteys suunnittelualueelle tullaan osoittamaan Länsiväylältä uuden keskussairaalan rakentamisen yhteydessä rakennettavan kiertoliittymän kautta. Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Alueen ohitse liikennöi useita Jyväskylän Liikenteen linja-autovuoroja. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Länsiväylän varressa. Länsiväylän ajoväylästä on erotettu kevyen liikenteen väylä. Keskussairaalan rakentamissuunnitelmien yhteydessä laadittaviin liikennesuunnitelmiin sisältyy myös kevyen liikenteen reittiyhteyden saavutettavuuden ja turvallisuuden parantaminen.
(6) Tekninen huolto ja erityistoiminnat Suunnittelualueen äärelle on toteutettu talousvesiverkosto sekä jätevesiviemäriverkosto. Verkostot kulkevat Länsiväylän varrella. Osittain kaava-aluetta sivuaa myös Ilmajohto. Ilmajohto maakaapeloidaan keskussairaalan uudisrakentamisen yhteydessä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue sijoittuu liikennemelualueelle. Melu tulee huomioida suunniteltaessa alueelle sijoittuvien toimintojen luonnetta. 2.1.4 Maanomistus Kaava-alue on tonttien 12 ja 13 sekä katualueen osalta Jyväskylän kaupungin omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. 13.11.2008 valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Maakuntakaavassa (hyväksytty 6.11.2009) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Ote maakuntakaavasta (6.11.2009) Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.6.1984. Alue on osoitettu T -merkinnällä teollisuusalueeksi. Alue on tarkoitettu pääasiassa teollisuus- ja varastokäyttöön. Alue sisältää myös sen toiminnalle tarpeelliset liikenneväylät ja alueet, virkistysalueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja kuten toimisto- ja terminaalitiloja.
(7) Ote v. 1984 hyväksytystä Jyväskylän yleiskaavasta Voimassa oleva asemakaava Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty v. 1979. Asemakaavan muutoksen kohteena olevan korttelialueen koko on n. 1,54 ha ja käyttötarkoitus TVÖ (Palavien nesteiden varastoalue). Lisäksi muutosalueella on Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta TTV n. 0,84 ha, teollisuus- ja liikerakennusten korttelialuetta (TL-5) n. 0,31ha, katualuetta (Länsiväylä) sekä teollisuusraidealue (LRT). Rakennusoikeus on asemakaavan muutosalueella tehokkuusluvulla e=0.70 yht. noin 24 700 k-m2 ja kerrosluku on II. Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako ja -rekisteri Korttelin 29 alueella on voimassa oleva tonttijako. Korttelin 30 alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Suunnittelualueen pohjakartta on tarkistettu 14.5.2013. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Samanaikaisesti on vireillä keskussairaalan alueen asemakaavan laadinta uuden sairaalarakennuksen rakentamisen mahdollistamiseksi.
(8) Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit Alueelta tullaan laatimaan liikennesuunnitelmia sekä pohjatutkimuksia kaavoituksen edetessä. Liikenteen alustavan yleissuunnitelman on laatinut Trafix Oy 20.6.2013, päivitetty viimeksi 24.4.2014. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Asemakaavan laatiminen on aloitettu keväällä 2013 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 25.6.2013. Asemakaavahanke on käsitelty kaupungin sisäisessä viranomaispalaverissa 20.6.2013. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Jyväskylän kaupunki/ Maankäyttö Liikenne- ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Keski-Suomen ELY- keskus Keski-Suomen Pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy 3.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 25.6.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutosta käsiteltiin kaupungin sisäisessä viranomaispalaverissa 20.6.2013. Asemakaavan laadinnan aikana järjestetään työneuvottelu Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa kaavan liikenteellisten vaikutusten ja tulevien liikennesuunnitelmien huomioimiseksi. Kaavaluonnoksen valmistelu: Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa 25.6.2013 sekä kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Kaavaluonnos asetetaan nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n sekä asetuksen 30 :n määräysten mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. 1. Luonnosvaiheen kuuleminen oli 25.6. 9.7.2013 välisenä aikana ja 2. luonnosvaiheen kuuleminen 29.4.-16.5.2014. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan kuulutuksella sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kirjeitse maanomistajille, nimetyille osallisille ja naapurikiinteistöille.
(9) Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavasta saa lisätietoja suunnittelijalta ja kaavoituksen internet-sivuilta. Osallistuminen: Luonnosvaiheen kuulemisen aikana kaavasta voi jättää mielipiteitä. Mielipiteensä voi ilmoittaa ensisijaisesti kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen tai sähköpostilla kaavoittajalle. Ehdotusvaihe Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen laaditaan kaavamuutosehdotus. Kaavamuutosehdotus käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa arviolta syyskuussa 2014, jonka jälkeen se laitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n sekä -asetuksen 27 :n määräysten mukaisesti julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään asianmukaiset viranomaislausunnot. Nähtävillä olosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja tiedotetaan lisäksi kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallistuminen: Kaavan ollessa nähtävillä siitä voi jättää muistutuksia kaupunkirakennelautakunnalle. Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kaupunginkanslian kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto (vastine) muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Hyväksymisvaihe Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Lautakunnan päätöksestä voi tarvittaessa valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää pöytäkirjan hyväksymisestä. Oikeudesta valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä säädetään Maankäyttö- ja rakennuslain 191 :ssä. 3.2.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan laadinnan aikana järjestettiin työneuvottelu Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa kaavan liikenteellisten vaikutusten ja tulevien valtatien liikennesuunnitelmien huomioimiseksi. 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muodostaa teollisuus- ja työpaikka-alue Länsiväylän varteen, hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Suunnittelussa huomioidaan alueen keskeinen sijainti Keski-Suomen keskussairaalan läheisyydessä sekä Länsiväylän muutos- ja parantamissuunnitelmat. Lisäksi tavoitteena on uudistaa vanhentunut asemakaava ajanmukaistamalla vanhentuneita asemakaavamerkintöjä. 3.3.2 Osallisten tavoitteet Osallisten tavoitteena on selkeyttää Länsiväylän länsipuolisen alueen maankäyttöä osana uuden sairaalan rakentamiseen liittyvää maankäytön suunnitelma. 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Alue on jo voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusaluetta. Kaavaratkaisun myötä teollisuusalueen kaavamerkintöjä täsmennetään. Asemakaavoituksen yhtenä lähtökohtana ovat olleet uuden sairaalan rakentamiseen liittyvät maankäytön suunnitelmat, joiden mukaan kaavaratkaisua tarkennetaan kaavaprosessin edetessä.
(10) Asemakaavaratkaisun vaikutuksia on esitetty selostuksen loppupuolella vaikutusten arvioinnin yhteydessä. 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSESTA EHDOTUKSEKSI 3.5.1 Asemakaavaratkaisusta luonnoksen nähtävilläoloaikana annetut lausunnot ja mielipiteet Asemakaavan luonnos on ollut 1. kerran nähtävillä 25.6. 23.7.2013 ja 2. kerran nähtävillä 29.4.- 16.5.2014. 3.5.2 Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa Asemakaavan 1. luonnosvaihe Asemakaavan 1. luonnoksesta saatiin nähtävilläolon aikana 5 lausuntoa ja 2 kirjallista mielipidettä. Näiden lisäksi on tullut suullisia kyselyitä kaavan sisältöön ja kaavamuutoksen toteuttamisen aikatauluihin liittyen. Lausunnot pääpiirteittäin: Keski-Suomen ELY-keskus Kaavaprosessien edetessä Länsiväylä 2:n sekä keskussairaalan asemakaavan muutoksia erityisesti liikenteellisten vaikutusten näkökulmasta tulee tarkastella kokonaisuutena. Länsiväylän asemakaavamuutosluonnoksesta tulee järjestää työneuvottelu ELY-keskuksen ja kaavoituksen kesken. Lisäksi ELY-keskus esittää harkittavaksi, olisiko kaavamääräyksiin tarpeen ottaa vaatimus huomion kiinnittämisestä kaupunkikuvaan tai korkeatasoisesta arkkitehtuurista tai muu vastaava määräys. Kaavaselostukseen tulisi lisätä havainnekuva siitä, minkälaisen kaupunkikuvallisen kokonaisuuden alueelle toivotaan rakentuvan. Lisäksi suunnittelualueella osoitteessa Länsiväylä 2 on kaksi pilaantuneiden maa-alueiden kohdetta eli entinen öljyterminaalialue ja Oy Teboil Ab:n palavan nesteen varasto, mikä on syytä ottaa alueen rakentamisessa huomioon. Kaavamääräyksissä tulisi edellyttää hulevesiselvitystä. Kaavoittajan vastine: Kaavan liikenteellisiä vaikutuksia on huomioitu alueelta tehtyjen liikennesuunnitelmaluonnosten pohjalta. Asemakaavan muutoksesta järjestetään työneuvottelu kuten lausunnossa on esitetty. Kaavaluonnokseen on lisätty kaupunkikuvaa ja rakennusten ulkonäköä koskeva määräys. Havainnekuva lisätään kaava-asiakirjoihin kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaan on lisätty määräykset pilaantuneiden maa-alueiden sekä hulevesien käsittelystä kuten lausunnossa on esitetty. Jyväskylän energia Oy Vesiliiketoiminta Jyväskylän Energia Oy esittää lausunnossaan, että rakennetulle vesijohtolinjalle 200 MAN/1954 sekä rakennetulle jätevesilinjalle 225 BET/1968 tulee kaavassa osoittaa "ohjeellinen varaus maanalaiselle johdolle". Lisäksi tonteille ei ole osoitettu JE:n hulevesiverkostoon liitospistettä. Kaavoittajan vastine: Johtolinjat on lisätty kaavakarttaan, kuten lausunnossa on esitetty. Hulevesiverkoston liitospistettä ei osoiteta kaavassa vaan kaavamääräyksen mukaisesti erillisessä, rakennuslupa-asiakirjoihin lisättävässä hulevesien hallintasuunnitelmassa. JE Siirto Oy Kaavaan tulee lisätä varaus puistomuuntamoa varten. Kaavoittajan vastine: Kaavakarttaan on lisätty ohjeellinen aluevaraus puistomuuntamoa varten, kuten lausunnossa on esitetty. Jyväskylän kaupunki, liikenne- ja viheralueet Lausunnossa ei ollut huomautettavaa.
(11) Keski-Suomen pelastuslaitos Kaavoituksessa tulee huomioida toimenpiteet sammutus- ja pelastustoimien turvaamiseksi, sekä otettava huomioon kaavan mahdollistaman toiminnan aiheuttamat suojaetäisyydet sairaala- ja asuinalueisiin Kaavoittajan vastine: Kaava-alueella oleva TVÖ merkintä poistuu kaavasta. Laadittavan kaavan mahdollistaman toiminnan vaatimat suojaetäisyydet tarkastellaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Kaavaan on myös lisätty määräykset pilaantuneiden maa-alueiden sekä hulevesien käsittelystä. Mielipiteet pääpiirteittäin: Kaavaluonnoksesta annetut mielipiteet koskivat lähinnä yksittäisten tonttialueiden rajaamista sekä kaavamerkintöjä teollisuustonteilla. Kaavoittajan vastine mielipiteisiin Kaavamerkinnöistä ja alueiden rajaamisesta on käyty keskustelua maanomistajien kanssa, ja merkintöjä ja rajauksia on tarkistettu. Asemakaavaluonnokseen 1. nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavaa on muutettu luonnosvaiheen jälkeen saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun perusteella. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä on tarkistettu, lisäksi kaavaluonnokseen on lisätty neljän teollisuustontin alue pajatien varressa. Lisäksi osa voimassa olevan kaavan LRT aluetta on liitetty kaavaluonnoksessa korttelin 29 teollisuustontteihin (TTV-1). Asemakaavan 2. luonnosvaihe Asemakaavan 2. luonnoksesta saatiin nähtävilläolon aikana 5 lausuntoa. Kirjallisia mielipiteitä ei jätetty. Kaavasta on tullut vähäisessä määrin suullisia kyselyitä kaavan sisältöön ja kaavamuutoksen toteuttamisen aikatauluihin liittyen. Lausunnoista Jyväskylän Energian vesiliiketoiminnan, Keski-Suomen pelastuslaitoksen eikä Liikenne ja viheralueet- vastuualueen lausunnossa ollut huomautettavaa. Lausunnot, joissa oli huomautettavaa: Keski-Suomen ELY-keskus ELY-keskuksen 1.luonnosvaiheessa antamassa lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu pääasiassa huomioon. Pilaantuneiden maiden osalta tulee lisätä kaavamääräys. Kaavoittajan vastine: Kaavaan on lisätty määräys mahdollisten pilaantuneiden maa-alueiden käsittelystä. JE Siirto Oy 110 kv:n ja 20kV:n kaapeleiden putkitustyötä varten haettu käyttöoikeuden supistus on otettava huomioon asemakaavan muutoksessa. Kaavoittajan vastine: Kaavakartassa katualue Pajatien kohdalla säilyy ennallaan. Pajatien- Länsiväylän risteysalueen sekä Länsiväylän katualueen leveys kasvaa. Katu- ja risteysalueen leveyden lisäyksessä on huomioitu kaapelien putkituksen vaatima tila. Muilta osin putkitustyö ei ulotu kaava-alueelle. Mielipiteet: 2. Kaavaluonnoksesta ei jätetty kirjallisia mielipiteitä. Alueen kaavoitusta koskevat suulliset kyselyt ovat koskeneet tonttien rajaamista sekä käyttötarkoitusta koskevia kaavamerkintöjä. Kaavoittajan vastine mielipiteisiin Kaavamerkinnöistä ja alueiden rajoista on keskusteltu maanomistajien kanssa, ja merkintöjä ja rajauksia on tarkistettu.
(12) Asemakaavaluonnokseen 2. nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavaa on vähäisesti muutettu luonnosvaiheen jälkeen saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun perusteella. TL-5 korttelialueen tontin 12 kaavamerkintä on muutettu muotoon TL-2 ja tontin 13 kaavamerkintä on muutettu muotoon LH. Lisäksi kaavaan on lisätty mahdollisten pilaantuneiden maa-aineksien käsittelyä koskeva kaavamääräys. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kaksi korttelialuetta, jotka on merkitty teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueeksi, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi sekä huoltoaseman korttelialueeksi Mahdollisen liiketilan osuutta on täsmennetty kaavamerkinnöissä. Kortteliin 29 ja 30 on osoitettu yhteensä kuusi tonttia, joka ovat kooltaan n.2000 7400m2. Rakennustehokkuus vaihtelee e=0,50 tai e= 0,70 ja kerrosluku on II. Keskussairaalantien varteen rajoittuvalle tontinosalle on osoitettu istutettavat alueen osat. Suunnittelualueelle on osoitettu myös katualuetta, jonka mitoituksessa on otettu huomioon Keski- Suomen keskussairaalan rakentamissuunnitelmia varten laaditut liikenteen yleissuunnitelmat. Mitoitus Asemakaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on n. 3,5 hehtaaria. LH n. 0,6 ha rakennusoikeus e= 0.20 = n. 1200 kem2 (liiketilaa sallitaan 20%) TL-2 n.1,14 ha rakennusoikeus e= 0.50 = n. 5700 kem2 (liiketilaa sallitaan 30%) TTV-1 n.0,6ha rakennusoikeus e= 0.70 = n. 4300 kem2 (liiketilaa sallitaan 20%) TL-5 n.0,3 ha rakennusoikeus e= 0.70 = n. 2150 kem2 (liiketilaa sallitaan 50%) Katualue n.0,7 ha Hulevedet Kaava-alueen tonteilla syntyvät hulevedet kulkevat tonteilta hulevesiverkostoon. Alueen toteutuessa alue muuttuu suurelta osin päällystetyksi, mikä nopeuttaa pintavesien valumista. Alueelta on kaavamääräyksen mukaisesti rakennuslupamenettelyjen yhteydessä laadittava hulevesien hallintasuunnitelma. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan tavoitteena on olla osa suurempaa Länsiväylän Keskussairaalantien alueen teollisuus-, työpaikka- ja sairaala-aluekokonaisuutta, joka hyödyntää olemassa olevaa liikenneverkkoa ja infrastruktuuria. Asemakaava tulee muuttamaan oleellisesti alueen ilmettä nykyisestä. Suurelta osin alue muuttuu rakennetuksi ja päällystetyksi sekä erityistä kunnossapitoa vaativaksi alueeksi. Asemakaavan määräyksillä ohjataan alueen toteutusta siten, että asemakaavaan tavoitteet voivat toteutua. Liittymän aukaiseminen osoitteessa Länsiväylä 2 olevalle alueelle on mahdollista kun liikenteen yleissuunnitelmaan suunniteltu kiertoliittymä on toteutettu. 4.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Kaavan alueella on LH-,TL-2-, TTV-1 ja TL-5 korttelialueita yhteensä noin 2,75ha. Katualue Katualuetta muodostuu kaavassa n. 0,7ha. Länsiväylän katualuetta levennetään, jotta suunnitellut, keskussairaalan rakentamissuunnitelmiin liittyvät liikennejärjestelyt saavat tarvittavat tilavaraukset ko. alueelle.
(13) 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Alla on lueteltu kaava-alueen keskeisimmät kaavamerkinnät- ja määräykset: Muuhun kuin huoltoasematoimintaan käytettävää liiketilaa saa rakentaa enintän 20% sallitusta rakennusoikeudesta. 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita täydennetään tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä.
(14) Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan laajennuksella on vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Länsiväylän varteen muodostuu teollisuus-, varasto- ja liikerakentamista, mikä vahvistaa aluetta teollisuus- ja työpaikkarakentamisen kokonaisuutena. Toteutuessaan asemakaava tehostaa alueen jo olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä. Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Asemakaavan vaikutukset maisemaan ovat kohtalaiset. Vaikutukset kaukomaisemaan ovat vähäiset, koska alue ei merkittävästi erotu suurmaisemassa. Lähimaisemassa vaikutukset korostuvat luonnontilaisen alueen muuttuessa rakennetuksi. Vaikutukset ovat näkyviä erityisesti Länsiväylällä liikkuville. Alueella ei ole todettavia luontoarvoja, jotka menettäisivät arvonsa rakentamisen myötä. Alue on jo osin muokkaantunut katu- ja tiealueiden rakentamisen, avohakkuiden ja maa-ainesten läjitysten myötä. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on nykyiselläänkin teollisuusaluetta, mutta asemakaavan toteutuessa vaikutukset kaupunkikuvaan ovat merkittäviä. Alue tulee toteutuessaan muodostamaan Länsiväylän varteen työpaikka- ja teollisuusrakentamisen kokonaisuuden, joka sijaitsee keskeisellä paikalla paikallisesti vilkkaan liikenneväylän varressa. Asemakaavamääräyksillä on pyritty ohjaamaan rakentamista siten, että alueesta muodostuu hallittu työpaikka- ja teollisuusrakennusten kokonaisuus. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia viheralueisiin ja viheryhteyksiin. Kaava-alue on nykyisellään teollisuusaluetta. Sosiaaliset vaikutukset Alueelle sijoittuvalla työpaikkarakentamisella ei ole erityisiä vaikutuksia alueen sosiaalisiin oloihin. Liikenteelliset vaikutukset Suunnittelualueelle on osoitettu katualuetta, jonka mitoituksessa on otettu huomioon Keski- Suomen Keskussairaalan rakentamissuunnitelmia varten laaditut liikenteen yleissuunnitelmat. Alueen rakentamisen myötä ajoneuvoliikenne alueella lisääntyy. Lisääntyvä ajoneuvoliikenne aiheuttaa jonkin verran meluhäiriötä, mutta Länsiväylän nykyiseen ohikulkuliikenteeseen verrattuna lisäys on kuitenkin melko pieni. Ajoyhteys suunnittelualueen korttelin 29 tonteille 12 ja 13 tulee kulkemaan Länsiväylältä keskussairaalan rakentamisen yhteydessä rakennettavan kiertoliittymän kautta. Länsiväylän liittymän aukaiseminen osoitteessa Länsiväylä 2 olevalle alueelle on mahdollista kun liikenteen yleissuunnitelmaan suunniteltu kiertoliittymä on toteutettu (Ote alustavasta yleissuunnitelmasta kohdassa 5.1). Keskussairaalan rakentamissuunnitelmien yhteydessä laadittaviin liikennesuunnitelmiin sisältyy myös kevyen liikenteen reittiyhteyden saavutettavuuden ja turvallisuuden parantaminen. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaupunki vastaa Länsiväylän alueen kunnallistekniikan toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista, mutta myös luovuttaa alueen tontit ja saa niistä muodostuvat myyntitulot. Kaava-alue liittyy jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin, joten alueen toteuttaminen on siten kokonaistaloudellista.
(15) 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueen ympäristön häiriötekijä on teollisuus- ja liikenneympäristöstä johtuva melu. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavassa ei ole osoitettu uutta nimistöä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavakartan, kaavamerkintöjen ja määräysten lisäksi kaava-alueesta on laadittu liikenteen yleissuunnitelmaluonnoksia. Ote liikenteen yleissuunnitelmaluonnoksesta suunnittelualueen kohdalta, Trafix Oy 24.4.2014 5.2 Länsiväylä TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen toteuttamisesta ei kaavan laadinnan aikana ole saatu varmaa tietoa. Alueen rakennukset toteuttavat alueelle hakeutuvat yritykset ja toimijat. Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua voimaan. Tavoitteena on ollut, että alue on rakennettavissa vuonna 2014. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta tontinluovutuksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutusta seurataan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan kanssa.
(16) 6 ASEMAKAAVAN SELOSTUKSEN LISÄLEHDET (Selostuksen lisälehdillä selostetaan julkisen nähtävillä olon palaute ja vastineet niihin sekä mahdolliset toimenpiteet muistutusten johdosta.) Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n sekä asetuksen 27 ja 28 :n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä 16.9.- 30.9.2014 välisen ajan. Kaupunkirakennelautakunta pyysi asemakaavan muutosehdotuksesta lausunnon Keski-Suomen ELY keskukselta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta sekä rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Julkisen nähtävilläolon aikana asemakaavan muutosehdotuksesta annettiin kolme lausuntoa ja yksi muistutus. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ELY keskus, Keski-Suomen pelastuslaitos sekä rakennus- ja ympäristölautakunta. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Muistutuksen antoi Kiinteistö Oy Pajatie 8/ Kalevi Horttonen. Muistutus pääpiirteittäin sekä kaavoittajan vastine Kiinteistö Oy Pajatie 8/ Kalevi Horttonen Muistutuksessa on tuotu esille osoitteessa Pajatie 8 sijaitsevan kiinteistön pysäköintipaikkojen puute sekä tarve lisäpysäköintipaikkojen järjestämiseksi kaupungin omistamalle VL-alueelle. Muistutuksessa toivotaan n. 50-100 neliömetrin suuruista aluetta kaupungin omistuksessa olevasta puistoalueesta liitettäväksi osaksi Pajatie 8-tonttia. Kaavoittajan vastine Suhtautuminen Jyväskylän kaupungin omistamien puistoalueiden liittämiseen osaksi teollisuus- tai asuintontteja on asemakaavoituksessa ollut kielteinen. Perusteluna kielteiselle kannalle on ollut voimassa olevissa asemakaavoissa olevien yhtenäisten puistoalueiden tai vyöhykkeiden säilyminen, maanomistajien epätasa-arvoisen kohtelun välttäminen sekä voimassa olevien asemakaavojen toteuttamisen vaikeutuminen. Lisäpysäköintipaikat vaatisivat Pajatie 8 tontin takaosassa paikoitusruutujen lisäksi myös kulkuyhteyden ja maaston merkittävän täyttämisen rata-alueen suuntaan, jolloin tontin laajentaminen muistutuksen mukaisella 50-100 neliömetrillä ei riittäisi. Mahdollisia pysäköinnin lisäpaikkoja varten tonttiin ei liitetä kaupungin omistamaa VL-aluetta, mutta tontin Länsiväylän, Pajatien sekä puistoalueen (PI) reunan puoleinen istutusalueen merkintä poistetaan, jotta lisäpaikoitusta on mahdollista sijoittaa lähemmäksi tontin rajoja.
(17) Annettujen lausuntojen ja muistutuksen perusteella asemakaavaa on muutettu julkisen nähtävilläolon jälkeen 23.10.2014 seuraavasti: - Asemakaavan selostusta täsmennetty - Istutusalueen rajoja tontilla 17 on tarkistettu Asemakaavan muutosehdotuksesta annettujen lausuntojen ja muistutuksen aiheuttamat tarkistukset asemakaavaan ovat vähäisiä eivätkä ne edellytä asemakaavan uudelleen nähtäville asettamista. Muutokset ovat pääosin teknisluonteisia korjauksia, jotka eivät olennaisesti muuta asemakaavaratkaisun sisältöä. Jyväskylässä 23.10.2014 Nana Pentti Kaavoitusarkkitehti puh. 014-266 5043 sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus