Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017
Territorio Maantieteen peruskäsite, joka yhteiskunnallisen muutoksen myötä on saanut uusia merkityksiä ja näkökulmia. Territoriolla on 1) rajat, jotka määrittävät territorion reunat 2) suljettu tila 3) ulkopuoli, jonka kontrastina territorion sisäpuoli määritellään. Määritelmä: territorio on eri merkitysten, vallan ja sosiaalisen tilan fuusio. Yleisin esimerkki: valtio territorio määrittelee ja rajaa itsemääräämisoikeuden, hallintaoikeuden, hallinnoinnin ja kansalaisuuden spatiaaliset ulottuvuudet.
Territorio Usein territoriot otetaan luonnollisina, itsestään selvinä, valmiina kategorioina. Keskeisiä territoriaalisia rajauksia: Yksityinen/julkinen Territorio on funktionaalinen yksikkö, jolla on erityinen rooli ihmisten eri tarpeiden tyydyttämisessä.
Territorio Territoriot ovat prosesseja, joissa sosiaalista tilaa ja sosiaalista toimintaa ei voida erottaa toisistaan (Paasi)
Territoriaalisuus Jos territorio ymmärretään rajattuna tilana, viittaa territoriaalisuus ( territoriality ) territorion rakentamiseen ja puolustamiseen liittyvään käyttäytymiseen. Yksilön tai ryhmän pyrkimys ohjata ja kontrolloida ihmisiä ja ilmiöitä näiden hyödyntämän tilan kontrollin kautta (Robert Sack).
Territoriaalisuus Territoriaalisuus on myös yhteydessä muiden yhteiskunnallisten kysymysten ympärillä käytäviin kysymyksiin: Esimerkiksi kysymys saamelaisten maanomistusoikeudesta on samalla kysymys saamelaisten kulttuurisesta itsemääräämisoikeudesta
Kaikki territoriaalisuuden muodot eivät ole yhteydessä vallan ja hallinnan ylläpitoon: esimerkiksi tasa-arvo, yhteistyö ja solidaarisuus voivat toimia territoriaalisuuden perustana. Territoriaalisuus
Territoriaalisuuden ansa (John Agnew) Ajatus maailmasta eri territorioiden (käytännössä valtioiden) järjestyneenä kokonaisuutena nähdään kahlitsevana.
Valta Valta viittaa asemaan, jossa toinen osapuoli pystyy toteuttamaan tahtonsa toista osapuolta vastaan. Vallan eri muotoja: Poliittinen Taloudellinen Sotilaallinen Ideologinen Perhe- jne
Valta Sosiaalinen valta on aina relationaalista - valtaa ei omisteta (vaikka puhekielessä käytetään ilmaisuja poliisilla on valta ). Valta on aina jonkun valtaa suhteessa toiseen. Vaikka vallan ymmärretään olevan instituutioiden, organisaatioiden ja laajempien yhteiskunnallisten rakenteiden hallinnassa, se toteutuu kuitenkin aina konkreettisissa tilanteissa.
Valta ja territorialisaatio Vallan territorialisoitumisen eri muotoja: Itsemääräämisoikeus Omistajuus Territorialisoituminen on usein valtioiden ja niiden toimijoiden etuoikeus, tai niiden sallimat myönnytykset vallankäytölle. Imperialismi Aluerakenne (maakunnat, kunnat) Reservaatit (esim. Native Americans intiaanit ) Tuomarit (esim. ehdonalaiset vapautetut vangit) Poliisi (esim. mielenosoitukset) Talonomistajat, työnantajat, jengit, koulut, päiväkodit, vanhemmat, lapset
Valta ja territorio Territorioita käytetään vallan määrittelyn ja rajaamisen välineinä. Esim. valtioiden rajat ovat myös oikeudenkäytön, lainkäytön, toimivallan ja tuomiovallan rajoja. Territoriaalisia tiloja muodostetaan (vallataan) eri vallan muotojen vahvistamiseksi.
Kansalaisuus Kansalaisuus viittaa ihmisen asemaan osana sitä valtaverkostoa, jonka kautta yhteisöä hallitaan ja hallinnoidaan. Kansalaisoikeudet
YK:n kansalaisoikeudet Äänioikeus, joka määrittelee, ketkä saavat päättää yhteisön asioista. Ennen kaikkea vahva oikeusvaltioperiaate, jonka mukaan ihmisiä ei saa pidättää mielivaltaisesti tai rangaistuksia ei saa antaa teoista, jotka eivät tekohetkellä olleet laittomia. Kansalaisoikeutensa loukatuksi tuntevilla pitää olla mahdollisuus nostaa syyte, ja tuomiot pitää saattaa toimeen. Vangittujen tulee olettaa olevan syyttömiä ennen kuin heidät todistetaan syyllisiksi, ja syytetyille pitää kertoa mistä heitä syytetään. Pidätettyjä ei saa pitää vangittuna mielivaltaisen pitkään, vaan oikeudenkäynti pitää taata pian vangitsemisen jälkeen.
YK:n kansalaisoikeudet Mitään vähemmistöä ei saa syrjiä julkisen vallan toimesta, eikä lainsäädännössä tai julkisen vallan määräyksissä saada erotella ihmisiä syntyperän, rodun, seksuaalisen suuntautumisen tai yhteiskunnallisen aseman perusteella. Ruumiillinen koskemattomuus: kidutuksen ja hengen riistämisen tulee olla kiellettyä, ja kuolemanrangaistuksen ollessa käytössä sen tulee koskea vain törkeimpiä rikoksia. Orjuuden ja pakkotyön tulee olla kiellettyä Pananarkismi: kansalaisilla tulee olla mahdollisuus poistua valtion alueelta tai liikkua vapaasti. Sananvapaus ja lehdistönvapaus tulee taata. Yksityisyyden suoja tulee taata. Uskonnonvapaus tulee suojata.
Kansalaisuuden maantieteellinen ulottuvuus Missä voimme ja missä emme voi asua? Mitä oikeuksia ihmisillä on tiettyjen tilojen käyttämiseen? Mitä velvollisuuksia meidän tulee täyttää hallitaksemme tilaa?
Kansalaisuus Ennen 1970-lukua poliittisen maantieteen tutkijat lähestyivät kysymystä kansalaisuudesta epäsuoraan: Äänestysmallit Äänestysalueet Kansalliset rajat
Kansalaisuus 1970-luvulta alkaen kriittiset näkökulmat (mm. radikaalimaantiede, feministinen maantiede, kriittinen yhteiskuntamaantiede) ovat ymmärtäneet kansalaisuuden valtasuhteiden epätasapainoisen jakautumisen kautta: Kuinka marginaaliryhmät toimivat todellisissa ja kuvitteellisissa yhteisöissä, eri maantieteellisillä tasoilla. Kuinka eri ryhmät toimivat kapitalistisessa yhteiskunnassa suhteessa valtaan, erityisesti suhteessa luokkaeroihin.
Kansalaisuus: yhteiskunnallinen epätasa-arvo 1970-80 -luvuilla huomion kohteena ei ollut kansalaisuus per sé, vaan sitä sivuttiin epäsuoraan: Kaupunki- ja aluesuunnitteluun liittyvät oikeudelliset kysymykset Neokolonialismin myötä kiihtyvä slummiutuminen ja ghettoutuminen Koulutuksen desegregaatiota seurannut rasistinen väkivalta. Yliopistomaantieteilijöiden sosialistinen kansalaisuus
Radikaalimaantiede Radikaalimaantiede korosti sitä, kuinka vaihtoehtoiset (kriittiset) lähestymistavat eivät auta ainoastaan ymmärtämään maailmaa, vaan voivat myös auttaa muuttamaan sitä.
Muita maantieteen käsitteitä lyhyesti: Mobiliteetti David Seamon: body-ballet, tila-aika-rutiinit Kuinka ihmiset liikkuvat tilassa totuttujen kaavojen kautta; esim. kassajono, lasten kouluunmeno Tila on ns. ruumiillistunutta ( embodied ) Allen Pred: tilaa ja paikkoja ei tulisi ymmärtää staattisina arjen näyttämöinä vaan prosesseina Seamonin näkemykseen Pred lisää aikaulottuvuuden polut kuvaavat sitä, kuinka ihmiset liikkuvat ajassa ja tilassa, sekä yhteiskunnallisen ulottuvuuden
Muita maantieteen käsitteitä lyhyesti: 2 näkökulmaa Tilan performatiivisuus 1. Tila ymmärretään eräänlaisena kulttuuristen, sosiaalisten ja poliittisten prosessien näyttämönä. 2. Erilaisten persormanssien kautta voidaan luoda tilallisia merkityksiä.
Muita maantieteen käsitteitä lyhyesti: Non-representuaalisuus - affekti Tilaan liittyy ulottuvuuksia, joita ei voida perinteisen merkityksenannon kautta tuoda esiin (Nigel Thrift) Affekti: esikognitiivinen tunnetila, jonka pukeminen sanoiksi on haastavaa.
Lopuksi