Selvitykset asemakaavan muuttamiseksi

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Asemakaava alue ja lähivaikutusalue 23.7.2007 Selvitykset asemakaavan muuttamiseksi 1

Suunnittelualueen sijainti 2

Hankkeen lähtökohta 3

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Liikuntatoimen aloite 4

Nykyinen pukukoppi 5

Nykyinen pukukoppi 6

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Suunniteltu uudisrakentaminen Suunniteltu pukukoppi Nykyinen pukukoppi 7

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Vääräväri ilmakuva 2006 Nykyinen pukukoppi 8

Kaavatilanne 9

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Pirkanmaan 1. maakuntakaava valtioneuvoston vahvistama 29.3.1007 Valtakunnallisesti arvokkaat ympäristöt Kohde 173: Tammerkosken teollisuusmaisema akv = valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, Alue on myös valtakunnallisesti merkittävä maisema alue (Kohde 25 Manv) 10

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Ympäristökeskuksen valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö 11

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Tampereen keskustan osayleiskaavan (hyv. 4.11.1995) mukainen maankäyttö VL 1 W VL 1 PY 12

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Ajantasainen asemakaava ja ajoyhteys Kuninkaankatu 13

Mältinrannan rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen selvitys 28.8.2007 projektiarkkitehti Jouko Seppänen 14

Inventoinnin tarve: Museoviraston lausunto 7.5.2007 dno:ypa:7574/611/2006 15

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Paikan historia kartoissa 16

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Paikan vulkaaninen lähtökohta Kiillegneissiä ja suonigneissiä Kvartsi ja granodioriittia Mältinranta Mältiranta on osa Tampereen Näsijärven etelärannan voimakaspiirteistä kallioaluetta. Kallio jatkuu Aitolahdesta Pyynikin harjun poikki Pyhäjärven rantaan. Kallio on vuosituhansia padonnut maan kohoamisesta seurannutta Näsijärven altaan vedenpinnan kohoamista. Kaupungin länsiosassa patorakennelman virkaa on toimittanut Pyynikin, Pispalan ja Epilänharju. Tammerkosken muodostumisessa paikkaansa on olennaista se, että Mältinrannan vieressä on täytynyt olla jo alun perin kalliossa ympäristöään matalampi kohta. kaupungin korkeussuhteet ovat sellaisia, että Näsijärven vesi on täytynyt päästä alkuvaiheessa Ratinansuvantoon asti ennen kuin Kalevanharjun ja Pyynikin harjun välinen matalampi harjuosuus on puhjennut Eteläpuiston paikkeilta. Mältinrannan Tammerkosken puoleiset kalliot ovat olleet Näsijärven etelärannassa olleen kallioportin seinämää. Se tekee Mältinrannan kalliomuodoista Tampereen myöhemmän kehityksen kannalta merkittäviä. Kallioita on sittemmin parin sadan vuoden aikana useaan otteeseen louhittu ja muokattu. Tampereen historia 1, s. 36, Pentti Ahonen toteaa, että Tammerkosken synty, puhkeamisajankohdan ajoitushaarukka on noin 5400 6900 vuotta sitten. 17 kuva copyright Jouko Seppänen

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tammerkosken kartta, versio 1 1696 (1685?) Ennen Tampereen kaupungin perustamista Mältinranta on todennäköisesti ollut täysin luonnontilainen. Myllynpaikkojakaan tiettävästi ei siellä ole ollut. Tampereen kaupunginarkisto 18

Tammerkosken kartta, versio 2 Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Kosken yläjuoksulle on merkitty teksti: Pispalan ja Hyhkyn myllyt Hämeenlinnan maakunta arkisto 1696 Tampereen talon kartta 19

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tammerkosken kartta, versio 3 Tampereen kaupunginarkisto Tammerkosken kartta 1696 20

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tampereen ensimmäisen asemakaavan luonnos, Daniel Hall, vuodelta 1775 Tampereen historia osa 1, s.396, 21

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tampereen ensimmäinen asemakaava 1779 Daniel Hall Tampereen ensimmäiseen asemakaavaan Daniel Hall on piirtänyt Mältinlahden ja Mältinrannan alueen jo melko tarkasti. Kiinnostavaa kartassa on se, että Mältinlahteen näyttäisi laskevan oja tai kanava. Oja oli merkitty myös Hallin tekemään asemakaavaluonnokseen vuodelta 1775, josta Viljo Rasila esittää Tampereen historia 1:ssä sivulla 396, että ojan länsipäästä karttaan merkitty viiva osoittaisi mahdollisen kanavalinjan, joka olisi oikaissut vanhan ojalinjan Mältinlahdesta Pyhäjärveen lähelle Nalkalaa eli Eteläpuistoon. mahdolliseksi kanavalinjaksi tulkittu viiva Tampereen kaupunginarkisto 22

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 1780 Kuninkaan Kartasto Tampereen tienoilta Kuninkaan kartaston kartat valmistuivat vuonna 1780, vuosi Tampereen kaupungin perustamisen jälkeen. Mältinrannan lounaispuolelle on karttaan merkitty taloryhmä. Mältinrannan eteläpuolella on myös karttaan merkitty viiva, joka jatkaa Kyttälän puolelta tulevaa tietä Tammerkosken yläjuoksun yli ehkä paikalla ollutta siltaa pitkin. 23

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Hämeen maakuntamuseo, Pohjois Pirkkala, 28:1 Tampereen kruununpolttimon alue noin vuodelta 1780 24

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tampereen kaupunkimittaus 1781, Erityiskartta Tammerkoskesta, N. J. Ehrenströmin mukaan, Tammerkosken tienoon maastomuodoista. Mältinlahdessa näyttäisi olevan siltaan viittaava itä länsi suuntainen viiva sekä lahden etelälaidassa rakennus, joka saattaisi olla viljamakasiini. 1758 isojakokartta Isak Lithovin mukaan Hatanpään ja Härmälän rustholleista ja Tammerkosken kylästä 25

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 1805, (1775kartan pohjalta) Gust. A. Tuderus Tuderuksen kartassa näkyy myös kaupungin läpi pohjois eteläsuunnassa kulkenut oja. D Hallin 1775 ja 1779 kaavaan verrattuna pohjoisosan Mältinrannasta lähtevää ojaa ei enää ole merkitty. Kaupungin pohjoisosaan, Mältirannan eteläpuolelle, on esitetty kruunun polttimon uusine rakennuksineen. Tässä kartassa Tuderus on piirtänyt Kuninkaankadun jatkumaan Mältinrannan kalliolta kohti Pyhäjärveä ja ehkä kohti Pyhäjärvessä ollutta Kuninkaan kiveä. Tampereen kaupunginarkisto 26

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Suomen sodan 1808 9 sissitaistelun muistomerkki Tampereen historiassa Viljo Rasila kirjoittaa, että Suomen sodan aikana heinäkuun 23. päivänä 1808 aliupseerien Roth ja Spoof sissijoukko hyökkäsi sissioperaatiossa venäläisiä vastaan Tampereelle tarkoituksenaan polttaa Tampereen silta, joka maaliskuun kiireessä oli jäänyt hävittämättä sekä tuhota venäläisten varasto polttimon makasiinissa. (Tampereen historia 1 Viljo Rasila s.546) 27

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Mallastamo vai makasiini? Silta koskenniskalla Tammerkosken länsipuolelta itäpuolelle Polttimo Tampereen kaupunginarkisto Vuonna 1805 Gust. A. Tuderus täydensi Daniel Hallin jo vuonna 1780 kasvimailla ja plantaaseilla täydentämää vuoden 1775 kaavaluonnosta lisäämällä karttaan mm. kosken yläjuoksun länsipuolen rakennuksia. Polttimon rakentamisen aikaan oli yläputouksen niskassa sijainneen sillan jatkeeksi tehty patorakennelma, joka salpasi kosken nielun ja nosti Näsijärven tulvavedet teiskolaisten talonpoikien pelloille. Kun samaan aikaan kosken nieluun oli muutenkin aiheutunut veden kuljettamaa roskaa, teiskolaiset saivat 1801 luvan perata Tammerkosken yläputouksen kaupungin puoleisen osan. Rannan ja Kotkansaaren (Kotkankallion) väli laajeni näin uomaksi, jota syntynsä vuoksi ruvettiin sanomaan Teiskon tai teiskolaisten ruuheksi. Tämän ruuhen tai rännin yli johti siltä yläputouksen niskassa oleville saarille, mutta vanhan virran yli Erkkilän puolelle johtava silta hävitettiin. (Tampereen historia 1, Viljo Rasila s.542) Tämä on tiettävästi ainut Tampereen seudun kartta, jossa on selvästi esitetty Tammerkosken yläjuoksulla ollut silta kosken yli. Myöhemmissä kartoissa ja sittemmin valokuvissa näkyvät vain kivistä kootut hirsikehyksiset silta arkut. 1920 luvun lopussa silta arkut integroitiin kosken kanavarakenteisiin. 28

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Johan Gustaf Wallenius Tammerkosken yläjuoksua vuodelta 1820 Mälterie Viken Vanha mallashuone puuttuu. Oliko se myöhemmin siirretty viljamakasiini? Kruununpolttimo Ruotsin valtakunnan kruununpolttimo sijaitsi sittemmin Nottbeckien huvilan ja nykyisen Finlaysonin palatsin paikalla ympäristöstään poikkeavassa koordinaatistossa. Viljo Rasilan mukaan, Tampereen historia 1 (s.418), polttimon piirustukset saatiin 1776 ja kruunun viljavarastoa alettiin siirtää Kangasalalta Tammerkoskelle. Aluksi rakennettiin siis polttimo, viinapränni ja jyvämakasiini. Voionmaan Tampereen historian mukaan vuonna 1778 valmistui kruunun viinanpolttimo. Ruotsin kruunun taholta toiminta lakkasi 1785, mutta jatkui vuokrattuna toimintana Suomen sodan jälkeiseen rauhaan 1809 asti. Polttimon rakennukset huutokaupattiin 22.1.1801. (TH1, V Rasila, s.571) 29 Keski Suomen maakunta arkisto, Jyväskylä

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Vanhamallashuone Oliko vanha mallashuone sama, kuin jyvä tai viljamakasiini? Siis se sama, joka myöhemmin ehkä 1870 luvun lopussa siirrettiin Mältinlahden pohjoisrannalle. Tampereen historia osa 1,s.572, Viljo Rasilan kontsruoima kuva Voionmaa, Tampereen historia 30

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Keskellä Mältinlahtea Tammerkoskessa ollut rajakivi Mallassäkki Yksityiskohta Johan Gustaf Walleniuksen kartasta Tammerkosken yläjuoksua vuodelta 1820, Keski Suomen maakunta arkisto, Jyväskylä Tampereen historia 1:ssä sivulla 541 Viljo Rasila kirjoittaa, että koski alkoi Mältinlahdesta, joka oli saanut nimensä rannassa sijainneen polttimon mallastamon (mälterie) mukaan. Lahden suulla oli vedessä runsaan kolmen metrin läpimittainen pyöreähkö kivi, joka polttimon aikana oli saanut nimekseen Mallassäkki. Kivi näkyy vielä 1930 ja 1944 kaavakartoissa nimellä Mallaskivi. Vuoden 1946 ilmakuvassa ei Mallassäkkiä enää näy. Tammerkoski lehdessä 1949/2 3 sivulla 55 kerrotaan toisestakin Tammerkosken kivestä nimittäin Kuninkaankivestä. Lieneekö kuninkaallinen kartanpiirtäjä Daniel Hall seisonut Mältinrannan kalliolla ja katsellut päivää kohden yli Tammerkosken kartanon aukeiden vainioiden ja keksinyt siellä etelässä Ratinan suvannossa suuren kiven keskellä virtaa. Ja sitten kaupungin asemakaavaa suunnitellessaan piirtänyt kadun, jonka päätepiste oli Kuninkaankivi ja pohjoisessa Mältinrannan kalliot. Kuninkaan kivi ammuttiin pois vesiliikenteen tieltä 1890 luvulla. 31

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Johan Gust. Walleniuksen kartoitus Finlaysonin alueista vuodelta 1820 Kartoitus, jossa vuoden 1820 tilanne on yhdistetty vuoden 1937 tilanteeseen. Vuonna 1816 keisari asetti Virranperkaamisen directionin, koskenperkausjohtokunnan. 1817 23 Tammerkosken yläputouksessa suoritettiin suuri perkaus, joka paransi kosken käyttömahdollisuuksia. Räjäytettiin mm. kosken niskassa olevaa kalliota (Tampereen historia 1, V Rasila s.555) Tampereen kaupunginarkisto 32 Voionmaa, Tampereen historia

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Mältinrannan alue 1822 Maltsäcken = Mallassäkki niminen rajakivi (å) on kartan selityksissä merkitty: Kosken perkausjohtokunnan varastohuone Voionmaa, Tampereen historia Sama rakennus esiintyy C.L. Engelin asemakaavassa vuodelta 1830. 33 1838 valmistui Engelin suunnittelema Tampereen myöhemmin taidemuseoksi muutettu viljamakasiini.

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Hämeenlinnan maakunta arkisto Johan Gust. Walleniuksen kartta vuodelta 1825 6 Tampereen kaupungin tonteista 34

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Ote C. W. Gyldenin Tammerfors Plan kartasta vuodelta 1841 35

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tampereen kaupunginarkisto Gustaf Mohellin melko tarkka kartta 1842 43. 36

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tammerkosken yläjuoksun järjestelyjä Tampereen kaupunginarkisto Mohellin mukaan 1843 Pippingin mukaan 1864 Tässä kartassa ehkä parhaiten näkyy niin sanotun Teiskon ruuhen aiheuttama muutos koskenniskalla. 37

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Mältinranta ja kaupungin vesihuolto Kaupungin vähitellen kasvaessa kaivojen vähyys houkutteli vedenhankintaan Näsijärvestä, josta sen sai painovoimaisesti kulkemaan alas kaupungin keskustaan. 1843 Mältinranta, Mustalahti ja Alaranta eli Laukontori olivat aluksi vedenottopaikkoja niin kotitalouksille kuin palonsammutuksessakin. Mältinrannan laiturilla oli pumppu, josta vettä pumpattiin omiin astioihin. Sittemmin rakennettiin puinen vesijohto Kuninkaankatua pitkin kauppakadulle ja torin suihkukaivoon. Matkan varrella oli 8 palopostia, joista asukkaat saivat ottaa vettä. Tammerkosken yläkosken kartoissa vuodelta 1842 ja 1843 näkyy Mältinlahden pohjoisrannassa merkintä Kaupungin pumppulaitos tai Pumppulaitos ja laituriaiheita. 1842 1882 1883 vedettiin vesijohto Mältinrannasta Kuninkaankatua pitkin Laukontorille. Keskustorin suihkulähde sijoitettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1883. Halkaisijaltaan 350mm ollut valurautaputki upotettiin 275 metriä Mältinrannasta Näsijärvelle päin 6 metrin syvyyteen. (Tammerkoski 1953/1 sivu.4) 22.11.1898 otettiin käyttöön uusi järjestelmä. Pyynikin vesisäiliöön pumpattiin vesijohtovesi, josta paineella saatiin vettä myös kerrostaloihin, joiden kysyntä jatkuvasti lisääntyi. Vesijohtoa oli pian 18 123 metriä. Vuoden 1916 ankaran lavantautiepidemian jälkeen tuli käyttöön klooristerilointi. Kaupinojan uusi vesilaitos valmistui 1938 ja Mältinrannan nykyään taidekeskuksena toimiva pumppulaitos otettiin käyttöön 1931. 38

1842 Tammerkosken yläjuoksun kartta Mältinlahdessa kaupungin pumppulaitos Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 1866 Tammerkosken yläjuoksun kartta Mältinlahdessa laiturirakenteita Tampereen historia 2, s.732 Albert Edelfeltin suunnittelema asemakaava 1868 Voionmaa, Tampereen historia 39

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Vanha polttimo Jyvämakasiini puuttuu vielä Mältinranta, Ote Tammerforsströmin kartassa vuodelta 1871 40 Tampereen kaupunginarkisto

Karta öfver Tammerfors stad 1877 Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Mältinrannan kaikki oleelliset rakennukset ovat merkittynä, vaikka ne eivät näykään vuoden 1879 kartassa. Tampereen kaupunginarkisto 41

Tampereen kaupunginarkisto Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Polttimon kellari? Vanha polttimo? Asuinrakennus Varastot Asuinrakennus Jyvämakasiini Ote Tammerkosken vuoden 1878 kartasta, kopio vuodelta 1887 42

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 1879 Tampereen kaupunginarkisto, Tampereen historia 2 s.724 Tampereen kaupungin valokuva-arkisto Makasiini paikallaan 1910-luvulla Makasiini Kuten vuoden 1871 kartasta nähdään, ei siinä vielä näy makasiinirakennusta Mältinrannassa. Ilmeisesti makasiini on tätä ennen sijainnut Mältinlahden eteläpuolella. 1910-luvulla otetussa valokuvassa on ilmeisesti sama jyvämakasiini kuin vuoden 1878 Tammerkosken kartassa ja vuoden 1879 asemakaavakartassakin. Paikka ja muotokin on tarkalleen sama. Tässä vuoden 1879 kartassa uuden viinanpolttimon ja makasiinin välissä ei ole esitetty tuolloin paikalla olleita asuin-, varasto- ja polttimorakennuksia. Pajasaarikin puuttuu. 43

Alkuperäisen polttimon vaiheita Jotta voitaisiin arvioida, milloin polttimorakennus on aloittanut Mältinrannan puolella on syytä tarkastella Finlaysonin alueella sijainneen kruunun polttimorakennuksen vaiheita. Viljo Rasilan mukaan (Tampereen historia 1 s.418) polttimon piirustukset saatiin 1776 ja kruunun viljavarastoa alettiin siirtää Kangasalalta Tammerkoskelle. Aluksi Tampereen rakennuskulttuuri 1998 mukaan rakennettiin siis polttimo, viinapränni ja jyvämakasiini. Voionmaan Tampereen historian mukaan kruunun viinanpolttimo valmistui vuonna 1778. Ruotsin kruunun taholta toiminta lakkasi 1785, mutta jatkui vuokrattuna toimintana mm. ns. Kustaan sodan aikana 1789 90. Polttimorakennus oli kaksikerroksinen ja siinä oli 20 huonetta, joten viinanpolttamisen lisäksi rakennuksessa oli muitakin käyttötarkoituksia mm. asuinhuoneita. Polttimo oli pois käytöstä vuodesta 1800 lähtien (Tampereen kalentereja 1.10.1879). Polttimon rakennukset huutokaupattiin 22.1.1801 (TH1, V Rasila, s.571). 1820 Finlayson aloitti polttimorakennuksessa villakankaiden käsinkudonnan. Tällöin rakennuksessa oli edelleen useita asuinhuoneita. Kun Finlayson möi rakennuksen keisarin henkilääkärille G A Rauchille ja Carl Samuel Nottbeckille vuonna 1836, toimi polttimorakennus edelleen muun toiminnan ohella myös asuinrakennuksena. 1838 Finlayson muutti takaisin Skotlantiin. Carl Samuel Nottbeckin poika asettui asumaan vanhaan polttimorakennukseen, jolloin rakennuksen muu toiminta alkoi väistyä. Wilhelm Nottbeck muutti 1847 polttimorakennusta voimakkaasti palatsityyppisen asuin ja edustusrakennuksen suuntaan. Nykyisen muodon palatsi sai Lambert Petterssonin kynästä 1899. Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Ilmeisesti siis vuoden 1820 tienoilla oli viinanpolttimotoiminta siirretty muualle. Tammerforsströmin kartassa vuodelta 1871 näkyy Mältinrannassa oleva seuraava polttimorakennus Mältinrannan alueen keskivaiheilla. Vuoden 1879 kartassa näkyy täysvärisistä rakennuskuvioista poiketen ääriviivoilla piirretty rakennus Näsijärven rannassa, Mältinrannan pohjoisosassa. Rakennus oli seuraavan sukupolven viinanpolttimo. Ääriviivamerkintä ilmeisesti kertoo, että rakennus oli rakenteilla tuolloin. Kuvateos Vanha Tampere vuodelta 1945 kertoo: Vuoden 1873 paloviinalaki saattoi Tampereella käyntiin väkiviinateollisuuden. Tampereen Höyrypolttimo Oy rakensi tehtaansa koskenniskan läntiselle rannalle. Pörssitieto vuosikirja, suomalaiset keräilyosakkeet ( http://www.porssitieto.fi/osake/listaj.htlm) kerrotaan, että Tampereella jakoi osakkeita yhtiö nimeltä: Hagelberg, Emil, & C:o Ångbränneri Ab $ ilmeisesti vuonna 1873, koska vuosiluku on merkitty kysymysmerkillä varustettuna. Samaisessa lähteessä Tammerfors Ångbrännerin osakkeita on kirjattu vuonna 1883. Olisiko ensin mainittu vuoden 1871 kartassa näkyvä vanhempi polttimo ja jälkimmäinen 1877 ja 1879 kartassa näkyvä pohjoisin rakennus. 44

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Mältinrannan höyrypolttimon Kumina Wiinaa pullo Tampereen kaupungin kuva arkisto, VAR:10116, vuodelta n. 1900 Suomen kauppa, meriliike ja teollisuus sanoin ja kuvin teoksessa vuodelta 1908 esitellään Tampereen höyrypolttimo oy:n vaiheita. 45

Mältinrannan höyry polttimon vaiheita Kotipoltto lakkautettiin asetuksella 2.3.1865. Paloviinan valmistus muuttui tehdasmaiseksi. Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Apteekkari Granberg oli jo vuonna 1866 perustanut väkiviinatehtaan. Vuonna 1868 perustettiin toinen väkiviinatehdas proviisoreiden Konst. Hakulinin ja O.S. Mellgrenin toimesta. Granbergin polttimo lopetti toimintansa 1870 luvulla. Vuonna 1873 säädettiin Paloviinalaki, joka pienensi paloviinan verotusta. Apteekkari E.J. Granberg, kauppias Emil Hagelberg ja kapteeni Anselm. Gran aloittivat viinanpolton 1870 luvun alussa. Toiminta siirrettiin vuonna 1873 heidän perustamalleen yhtiölle Tammerfors Ångbränneri Aktiebolag. Hakulinin tehdas siirtyi 1890 luvulla osaksi Tammerfors Ångbränneri Aktiebolagetia. Vuonna 1878 Granbergin Tampereen Höyrybrännissä oli 1 mestari ja 15 työntekijää ja Hagelbergin Viinabrännissä 1 mestari ja 16 työntekijää. Tämä ilmenee Tampereen 100 vuotisjuhlakalenterista 1.10.1879. Samaisessa kalenterissa olevassa kartassa mainitaan Mältinrannassa viinanpolttimot monikossa. Ilmeisesti siellä toimivat kyseisenä vuonna keskivaiheilla ollut vanhempi polttimo ja pohjoisempana ollut uudempi polttimo. 1.6.1919 voimaan tullut kieltolaki supisti höyrypolttimon tuotannon vain puhtaan ja tislatun väkiviinan valmistukseen teknillisiä tarpeita varten. Näin ollen Mältinrannan viinanpoltto alkoi tyrehtyä jo 1920 luvun alkuaikoina. Kieltolaki päättyi 9.2.1932 annetulla alkoholilailla, joka sääti alkoholin myyntimonopolin valiolle. Näin viinanpolton edellytykset loppuivat pitkäksi aikaa kokonaan. 46

Tampereen kaupungin kartta 1882 Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Aug.Ahlberg Plan Karta Tammerfors 1882 Tampereen kaupunkimittaus Voionmaa, Tampereen historia 47

Ote Ahlbergin vuoden 1882 kartasta Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Uimahuone? 48

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Aug.Ahlberg Plan Karta Tammerfors 1882, kuvasovitus Suunniteltu pukukopin paikka Tampereen kaupunkimittaus Karttaan on merkitty jo 13 rakennusta Mältinrantaan. Kartta on kuitenkin niin epätarkasti mitattu, että rakennusten sijoittaminen esitetyssä muodossa nykyiselle karttapohjalle ei kovinkaan hyvin onnistu. 49

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Vuoden 1887 Tampereen kaupungin asemakartassa oli merkitty Mältinrannan kaakkoiskärkeen rantaa kaartava katualue. 1887 1887 Tampereen kaupunginarkisto, 50

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Porin radan lunastusalueen kartta vuodelta 1890 Uuden Porin radan rakentamista varten tehtyjen suunnitelmien pohjalta lunastettiin maa alueita. Lunastustoimenpiteitä varten komisionimaanmittari Math Nordman laati vuonna 1890 tarkan kartta aineiston tulevasta rautatiealueesta. Pajasaaren paja on vuoden 1903 kuvan mukaan siirretty rautatien alta saaren pohjoisosaan, Tampereen kaupungin valokuva arkisto HM 2881 854 n. 1900, J. Pahlman Pajasaaressa sijainnut pajarakennus. Rakennuksen ahjoa käytettiin polttimon toimintaan liittyen koivuhaloista hiillostettujen puuhiilien tekoon. Sillan rakentamisen yhteydessä paja on ilmeisesti siirretty Pajasaaren pohjoisosaan, jossa se esiintyy valokuvissa ennen vuotta 1912 51 Keski Suomen maakunta arkisto, Jyväskylä

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Vuoden 1896 Tampereen kaupungin asemakartassa oli merkitty Mältinrannan itäpuolelle Näsijärvenkatu ja polttimoalue oli jaettu tontteihin. Tampereen kaupungin matkailukartta 1902, tehty seuraavan sivun kartan 1897 pohjalta Tampereen kaupungin asemakartta 1896, Lambert Pettersson, Aa3:13, Kaupunginarkisto 52

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tampereen kaupunginarkisto G. Arvidssonin Tampereen kartta 1897 53

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tonttiluonnos vuodelta1903? 54

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Mältinrannan alue vuoden 1908 asemakaavakartassa Vuoden 1908 Tampereen kaupungin asemakartassa tonttijako oli uusittu. Uimahuone Tampereen kaupunginarkisto 55

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Asemakartta 1908 Tampereen kaupunginarkisto 26 28 27 25 Sinikopiossa näkyvät samat tonttihahmotelmat kuin 1908 kartassa: Makasiini ja kaksi asuinrakennusta tontilla 25. Mallaskellari ja asuinrakennus tontilla 27. Pääosin rakentamaton ranta alue tontilla 26. Polttimorakennus ja kaksi muuta rakennusta tontilla 28. 56

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Näsijärven puolella olleen uimahuoneen lähialueen kartoitusta 1900 luvun alussa uimahuone uh uimahuone uimahuone Heti polttimorakennusten vieressä Näsijärven rannassa rautatien pohjoispuolella oli uimahuone, joka näkyy vuoden 1908 kartassa. Vuoden 1908 kartassa oleva kaupungin rakennus on ko. uimahuone. Tampereen kaupunginarkisto 57

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 1921 1926 Tampereen kaupunginarkisto 58

Tampereen asemakaavoituksen arkisto, Frenckell Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 1930 Silta arkut ovat olleet vielä vuonna 1910, mutta vuonna 1930 jo integroituna kosken kanavointirakenteisiin Vuoden 1930 pohjakartassa ei katualuetta eikä tonttijakoa enää ole merkitty. 59

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Vuoden 1937 asemakartta ote Tampereen kaupunginarkisto 60

Tampereen asemakaavoituksen arkisto, Frenckell Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Asemakaavan pohjakartta 1944 61

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 1947 Tampereen kaupunkimittaus 1951 62

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tampereen kaupunkimittauksen arkisto, Frenckell Tampereen kaupungin virastokartta 1966 63

Tampereen kaupunkimittauksen arkisto, Frenckell Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tampereen kaupungin virastokartta 1983 Purjevenehalli oli myös vuoden 1972 pohjakartassa Kirkkovenekatos oli myös vuoden 1972 pohjakartassa 64

Paikan historia ilmakuvissa 65

vuoden 1946 ilmakuva Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa vanhoja ilmakuvia Tampereen kaupunginarkisto, Maamittaislaitos Polttimon rakennuksista ei näy jälkeäkään. Moottorivenehalli ja purjevenehalli sekä Mältinlahden etelärannalla oleva finlaysonin venevaja ovat jäljellä Mältinrannan rakennuskannasta. 66

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Uimarantana käytettiin 1950 luvulla venehallien pohjoispuolta. Nykyisen uimakopin kohta oli venepaikkoina. vuoden 1966 ilmakuva Kuvassa näkyy 1960 rakennettu pukukoppi ja kirkkovenekatos vuoden 1956 ilmakuva vuoden 1956 ilmakuvan päällä vuoden 2005 virastokartta 67

Paikan rakennushistoria 68

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Jyvämakasiini Mältinrannassa 1700 luvulla jyvämakasiini on ehkä ollut Finlaysonin palatsin paikalla olleen kruununpolttimon viljamakasiini. Kyseinen makasiini olisi näin ollen sijainnut ehkä vuonna 2006 puretun 1875 rakennetun puuvillamakasiinin tienoilla??? (Johan Gustaf Walleniuksen kartassa 1820) Olisikohan makasiini siirretty puuvillamakasiinin tieltä pois Mältinlahden pohjoisrannalle? vuoden 1871 Tammerkosken yläjuoksun kartassa makasiinia ei vielä näy Mältinrannassa. Vuoden 1877 kartassa Karta öfver Tammerfors stad näkyy jo makasiini Mältinrannassa Tammerkoski lehden numerossa 1966/1 ja 2 muistelee Eino Niironen, että jyvämakasiini olisi ollut perimätiedon mukaan jo 1700 luvulta Mältinrannassa.. Pajasaari Pajasaaressa sijainnut paja oli todennäköisesti paloturvallisuuden vuoksi rakennettu Koskenniskan saareen. Paja on ainakin viime vaiheessa (ennen vuonna 1893 rakennettua Porin radan terässillan kivistä siltapilaria ja ennen 1912 rakennettua purjehdusseuran taloa) ollut paikka, jossa on tuotettu koivuhaloista puuhiiltä viinanpolttimon käyttöön. Paja näkyy Porin radan paikalta lunastettavien maiden ja rakennusten toimituskartassa vuodelta 1890. Tuolloin pajarakennus sijaitsi Pajasaaren eteläkärjessä. Rautatien rakentamisen jälkeen 1893 paja on ilmeisesti siltapilarin tieltä siirretty Pajasaaren pohjoisosaan, kuten aikakauden valokuvista voi päätellä. 30. Kesäkuuta 1912 saareen valmistui Näsijärven purjehdusseuran paviljonkirakennus. Tämän tieltä paja purettiin ilmeisesti vuonna 1911. 69

Rekonstruktio vuoden 1882 toisen kartan mukaan Polttimorakennus Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 1882 Vanhempi polttimorakennus 1877 Asuinrakennuksia 70

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 71

Rekonstruktio vuoden 1890 rautatielunastusaluekartasta Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 72

Rekonstruktio vuoden 1908 tonttiehdotuksen mukaan Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 1871 1878 Vanha polttimo oli jo 1870 luvun alussa, mutta puuttuu kartoista 1900 luvun alussa 73

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Ote Elis Kaalamon kartasta 3.10.1930, jossa oli esitetty vuonna 1929 uponneen Kuru laivan muistomerkin vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Kartassa on nähtävissä tuolloin olleet rakennukset ja katkoviivoin merkittynä paikalla olleet puretut rakennukset. 74

Rekonstruktio vuoden 1930 Elis Kaalamon kartasta Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 75

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Ranta alueen alkuperäisyyden arviointi alkuperäisen oloisten silokallioiden avulla 1 4 5 2 3 6 76

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 1 2 3 Mältinrannan silokallion oloisia kalliopintoja 4 5 6 77

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Rantavalli Hannu VAR:238, n.1928 Tampereen kaupungin valokuva arkisto Kuvia n.vuodelta 1920 Mäkinen K, HM 858:174, n.1919, Tampereen kaupungin valokuva arkisto Tampereen kaupungin valokuva arkisto Polttimorakennus Asuinrakennukset Asuinrakennus Axel Tammelander, 447:1:786, n.1912, Tampereen kaupungin valokuva arkisto 78

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Polttimorakennus Kuva on ainakin vuodelta 1912, koska purjehdusseuran rakennus on valmiina. Uusi pursiseuran paviljonki Suunnittelija Birger Federley Tampereen kaupungin valokuva arkisto Mäkinen K, HM 2881:535, 1900 10 luku Tampereen kaupungin valokuva arkisto Pajasaari, vihkiäiset 30.6.1912 Oli vuoteen 1974 Näsijärven purjehdusseuran käytössä. 79

341:22:117, n.1890, Tampereen kaupungin valokuva arkisto Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Kuvia 1890 1896 ennen Nottbeckin Näsinlinnan rakentamista (valmistui 1898) Veikko Kanninen, 605:2:239, 11.8.1954, Tampereen kaupungin valokuva arkisto 80

n.1905 n.1910 vesi noin metrin ylempänä Kevätaurinko etelästä Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Kesäaurinko idästä Tampereen kaupungin valokuva arkisto 11.07.2007 Uimakopin paikalla ollut pelastusmasto Atelier Laurent,HM 2881:110 n. 1890, Tampereen kaupungin valokuva arkisto 11.07.2007 81

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Näsinlinna HM 3146:515, n.1920, Tampereen kaupungin valokuva arkisto Kaareva rautatiesilta 1893, ollut vielä 1930. n.1920 Tampereen kaupungin valokuva arkisto Hämeenmuseo Näsinlinna 11.07.2007 82

Viinanpolttimon kellari, HM 1232:3, Tampereen kaupungin valokuva-arkisto Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Viinanpolttimon jyvämakasiini, I.K.Inha, HM 1502:11, n.1880-90, Tampereen kaupungin valokuva-arkisto Polttimon kellari 1893 jälkeen Jyvämakasiini HM 2881:506, n.1900-10, Tampereen kaupungin valokuva-arkisto Naisten uimahuone 83

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Ylinnä makasiini, seuraavaksi naisten uimahuone ja Finlaysonin venetalas Valkoinen pelastusmasto lähellä nykyistä uimakoppia Ote panoraamasta. Koko panoraama nähtävilssä: http://www.historia.tampere.fi/kulttu/index9.htm 1910 Mältinlahti, E. A Bergius, 196:2004, Tampereen kaupungin valokuva arkisto 11.8.1954 Mältinranta, Veikko Kanninen, 605:2:240, Tampereen kaupungin valokuva arkisto N. 1900 Polttimo, Var:349, Hannu Rautakallio, Tampereen kaupungin valokuva arkisto 11.8.1954 Mältinranta, Veikko Kanninen, 605:2:239, Tampereen kaupungin valokuva arkisto 84

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Näsilinna Asuinrakennus Rantamakasiini Polttimo ja asuinosa 85

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tammerkoski seuran vanhan julkaisun kuvitusta vuodelta 1945. Kuvissa mainitaan, että 1700 luvun lopulta oleva makasiini purettiin n.1930. Viinanpolttimon nimeksi mainitaan Tampereen Höyrypolttimo Oy. Yläpuolen kuvassa on lisäksi näkyvissä Näsijärven puoleinen Mustanlahden uimahuone. 86

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Tyko Varto, Lapsuuteni Tampere, sivu 27, Mältinrannasta kohti Näsijärveä Kuva käännetty oikeinpäin 87

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Mältinrannan talviuintikuvia venehallit taustalla vuodelta 1959 Tammerkoski-lehti 2/59 s.46 ja 51 sekä 9/59 s.275 88

Uusi uimakoppi vuonna 1960 Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Veikko Kanninen, 341:36:56, 18.1.1960, Tampereen kaupungin valokuva arkisto 89

Kesällä 2007 näkyvät aikaisemman rakennuskannan jäänteet Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 90

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 91

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Kooste Mältinrannan toimintojen vaiheista 1. Kosken maastonmuokkausvaiheet 1801 Teiskon ruuhen louhiminen 1817 23 Koskenperkausjohtokunnan tekemät louhinnat 1842 43 Puutarhakanavan louhinta 1870 luvulla polttimorakennusten paikalta ja rantamuureiksi louhittiin Mältinrannan kalliota. 1882 83 Vesijohdon upottamisen Näsijärveen vaatimat louhinnat 1880 luvulla Mältinrannan kalliota louhittiin rakennuskiveksi 1990 luvulla Näsikallion alaista luolastoa laajennettiin etenkin länsiosastaan liikunta ja urheilukäyttöön. 2. Jyvämakasiinin vaiheet 1776 8 Makasiinin rakentaminen Finlaysonin palatsin paikalla olleen kruunun viinanpolttimon tarpeisiin 1785 Kruununpolttimon toiminta makasiini tähän tarpeeseen lakkasi 1801 Kruununpolttimo ja makasiini huutokaupattiin. 1877 Makasiini alkaa näkyä kartoissa Mältinlahden pohjoisrannalla 1908 Kartassa ja saman aikakauden tonttisuunnitelmassa makasiini on mukana n.1930 Vanha Tampere kuvateoksen (1945) mukaan makasiini purettiin. Se ei enää esiinny 1930 Kaalamon kartassa 3. Polttimotoiminnan vaiheet 1776 Kruununpolttimon Piirustukset 1785 Toiminta lakkasi 1800 Tyhjillään 1801 Rakennukset huutokaupattiin 1820 Finlayson muutti asumaan 1847 Wilhelm Nottbeck muutti palatsiksi 1871 Mältinrannan keskivaiheella seuraava polttimo, höyrypolttimo 1877 Uusi höyrypolttimo rakenteilla 1879 Uusi höyrypolttimo toiminnassa 1898 Vanhempi polttimo oli poistunut kartoista 1919 Kieltolaki heikensi polttimon toimintaa 1931 Polttimon rakennukset on purettu 1932 Alkoholilaki lopetti toiminnan lopullisesti Veikko Kannisen kuva vuodelta 1931 kertoo, että viimeisin polttimorakennus on purettu ja paikkaa tasataan. 92

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Kooste Mältinrannan toimintojen vaiheista 4. Vesihuollon kehittämisen vaiheet 1842 Mältinrannan pumppulaitos, laituri, jolla vedennoutoa varten 1865 Kaupungin palo vauhditti vesijohtoverkoston rakentamista 1882 3 Vesijohto upotettiin Näsijärveen, vesijohto puuputkella ja omalla paineella 1898 Valurautaputkisto otettiin käyttöön, Pyynikin vesisäiliöön pumpattiin Mältinrannasta vesi, joka paineella laski asuntoihin. Näin mahdollistettiin kerrostalojen rakentaminen Tampereelle, 1916 Vesijohto jatkettiin 1915 rajun lavantautiepidemian jälkeen ulommaksi Näsijärveen. Kun se ei auttanut, aloitettiin veden klooraus 1920 luvulla ryhdyttiin vettä puhdistamaan suodattamalla, (Käytettiin mm. Ratinan hiekkaa) 1931 Rakennettiin Mältinrannan pumppulaitos 5. Uimahuoneet 1908 Uimahuone Mältinrannan pohjoispuolella Näsijärven rannassa. Ehkä jo vuodesta 1882. 1905 1966 Mältinlahden naisten uimahuone 1960 Kaminallinen uimakoppi nykyisen uimakopin tuntumassa. 6. Vesiliikenne ja veneily 1800 luvun lopussa ja 1900 luvun alussa Mältinlahden etelärannalla oli höyrylaivoja mm. Arizona, joka kulki väliä Mältinlahti Lielahti. Vastakkaisella puolella koskea oli myös höyrylaivoja ja ns. majurin telakka. 1966 talvehti viimeinen höyrylaiva Mältinlahden satamassa. 1930 luvulta 1990 luvulle Mältinrannan koskenpuoleiset rannat olivat täynnä venepaikkoja. 2000 luvun alusta venepaikat on turvallisuuden vuoksi poistettu 7. Tontitus ja kadut 1805 kartassa Kuninkaankatu on linjattu suoraan Mältinrannan kallion yli Näsijärven rantaan. 1820 jälkeen Kuninkaankatu on päättynyt Mältinlahteen. 1887 kartassa Kuninkaankatu jatkuu pohjoiseen kiertyen Mältinrannan ympäri. 1896 kartassa Mältinrantaa kiertyvä katu on Näsijärvenkatu ja polttimoalue on tontitettu. 1908 kartassa tonttijakoa on muutettu siten, että kulkuyhteys on korttelialueen sisällä. 1926 kartassa samainen tonttijako on edelleen. 1930 kartassa tonttijakoa ei enää ole. 93

Kooste Mältinrannan toimintojen vaiheista Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 8. Mältinrannan sillat (osittain lähteenä myös Lea Varpasen/Tampereen asemakaavoitus Tampereen siltahistoriikin käsikirjoitus vuodelta 1996) Vanha silta, Myllysilta ja sen silta arkut 1696 kartoissa ei näy kosken yläjuoksun siltaa 1758 Isak Lithovin kartassa näkyy siltaa tai rajaviivaa kuvaava viiva? 1779 Daniel Hallin Tampereen ensimmäisessä asemakaavassa ei näy siltaa. n.1780 Polttimon alueen kartassa näkyy siltaratkaisu selvästi 1780 Kuninkaankartastossa on jonkinlainen ehkä siltaa kuvaava viiva Mältinlahden eteläpuolella? 1781 N.J.Ehrenströmin kartassa saattaa olla mahdollisesti siltaa tarkoittava tumma alue? 1805 G.A.Tuderuksen kartassa on selvästi esitetty silta nykyisen Kotkankallion kohdalta kosken itärannalle 1820 kartassa silta arkut näkyvät, siltaa ei ole merkitty 1842 3 G.Mohellin kartassa näkyvät kolme vanhaa silta arkkua Kotkankalliolta itään päin 1900 luvun alun valokuvissa silta arkut ovat nähtävissä. 1930 luvun alussa silta arkut olivat jo integroituna kanavarakenteisiin. Koskenniskalla on ehkä ollut silta 1780 luvun alusta 1810 luvulle asti. Tampereen historia 1:ssä Viljo Rasila toteaa sillan olleen jo ennen Tampereen perustamista (1779) ja Teiskon ruuhen raivaamisen (1901) jälkeen silta olisi hävitetty. Koska Näsijärven pinta on vaihdellut tulvavuosineen, on puisen sillan pysyminen erityisesti jäiden lähtiessä kevättulvien aikana hyvinkin kyseenalaista. Siltaa ei ole haluttu rakentaa uudelleen etenkään sen jälkeen, kun nykyinen 1897 aloitettu Satakunnan silta valmistui vuonna 1900. Silta arkut olivat pysyneet hyvin paikallaan 1930 luvun alkuun asti eli yli sata vuotta. 94

Rautatiesilta 1890 Kartoitettiin rautatietä varten lunastettavat alueet 1893 Rautatiesilta valmistui 1937 Kaarevakaariset sillat muutettiin vinoristikkorakenteisiksi, koska junakuormat olivat huomattavasti kasvaneet. (1931 valokuvassa silta oli vielä kaarevakaarinen, mutta 1946 ilmakuvassa vinoristikkorakenteinen) 1973 74 levennettiin rataosuutta rakentamalla Tampere Lielahti osuus kaksiraiteisena. Loppuvuoden 1972 kaavakartan pohjakartassa on esitetty lisäsillan siltapilarit, mutta ei vielä toista siltaa. Näsinsilta 1977 rakennettiin pohjoisen ohitustien, Paasikiven Kekkosentien, ylikulkusilta. Samassa yhteydessä rakennettiin siltapylonit myös toista ajorataa varten sillan eteläpuolelle. Toisen ajoradan silta rakennettiin 1990 luvun lopussa. 95

Johtopäätökset 96

Johtopäätökset Edellä esitellyn aineiston perusteella ja seuraavien kuvakoosteiden ilmentämänä on todettavissa, että Mältinrannan uimakopin alueella ei ole ollut saatavissa olevan aineiston perusteella merkittäviä rakennuksia tai rakenteita, jotka voisivat olla uhanalaisia uutta uimakoppia rakennettaessa sille suunnitellulle paikalle. Paikan ominaisuuksissa paikalla olevilla, alkuperäisen oloisilla silokallioilla on merkitystä alkuperäisinä säilyneinä luontoelementteinä. Silokalliot kertovat myös alkuperäisen kosken kallioseinämistä, joita voidaan pitää jopa Tampereen synnyn kannalta merkityksellisinä. Koska Aitolahdesta Pyynikille ulottuva massiivinen kalliojakso on toiminut tehokkaana Näsijärven vesialtaan eteläisenä patomuurina, on koskenniskan kallioperässä ollut ympäristöään alempi maastokohta. Tämä aukko on päästänyt ehkä aluksi maastovesiä ja Vilusen, Kalevankankaan, Ratinan ja Pyynikinharjujen pohjoispuolisia vesiä Näsijärveen ja myöhemmin, ennen Ratinanharjun puhkeamista, Näsijärven vesiä nykyisen kaupungin keskustassa todennäköisesti olleeseen järvialtaaseen. Kun uimakoppia rakennetaan uudelle paikalleen, on tärkeätä huomioida silokallioiden säilyminen. Suunnitelmien perusteella se näyttäisikin olevan mahdollista. Ongelman saattaa muodostaa viemäri ym. kaivantojen rakentaminen. Jos melko vähäiset, näkyvillä olevat silokalliot halutaan säilyttää tuleville sukupolville, on mahdolliset louhintaa vaativat kaivannot suunniteltava erityisen huolellisesti ja mitoitettava aivan välttämättömään. 28.8 2007 projektiarkkitehti Jouko Seppänen 97

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa Rekonstruktiot päällekkäin, kuva kertoo, että Mältinrannan suunnitellun uimakopin tienoilla ei ole ollut huomioitavaa rakennuskantaa. 98

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, historiaa 30 metrin säteellä suunnitellusta uimakopin paikasta ei ole vanhojen rakennusten paikkoja. 99

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Maastonmuodot ja korkeusasemat 100

Tampereen topografia 101

+95.00 käyrä ennen vuotta 1900 102 Tammerkoskijärvi joskus 7600 vuotta sitten

103 Kalevanharjun notko näkyy edelleen Tampereen yliopiston pohjoispuolella

Tammerkoskijärven ranta- ja pohjasavikkoa nykyisissä perustuskaivannoissa Uuden rautatiealikulkutunnelin Pendoliino-rakennuksen kohdalla savikerroksen pinta on n.+90.00 104

Mältinranta 1878 mittauksen mukaan 105 Mältinranta_1878_TVH_p3_148_3_56_M_29_1_ins_Th_Ahlgren_Tammerkoski

Muut selvitykset kaavamuutoksen pohjaksi 106

Hankkeen rakennussuunnitelma 107

Tilakeskuksen rakennusluonnoksia 2.4.2007 108

Tilakeskuksen rakennusluonnoksia 15.6.2007 109

Uudisrakennussuunnitelman sovitus maastoon 15.6.2007 110

Dnro YPA:4729 /614/2007 291 POIKKEAMISHAKEMUS TALVIUINTIPAIKAN PUKUHUONERAKENNUKSEN RAKENTAMISEEN TAMPEREEN MÄLTINRANTAAN, I KAUPUNGINOSAN PUISTOALUETTA (101P) Yla 11.9.2007Asemakaava arkkitehti Sakari Leinonen 5.9.2007: "Tampereen kaupungin tilakeskus hakee lupaa poiketa asemakaavasta rakentamalla pukusuojarakennuksen I kaupunginosan puistoalueelle (101p), jossa ei ole tonttia eikä rakennusoikeutta. Hakija on jättänyt asiasta asemakaavanmuutoshakemuksen. Poikkeamisen myöntäminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Poikkeaminen voidaan myöntää maankäyttö ja rakennuslain 171 172 nojalla myöhemmin luetelluin edellytyksin 58 :n 1 momentin määräyksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. Hakemus on kuulutettu nähtäville 8.6. 29.6.2007 väliseksi ajaksi. Asiasta ei jätetty mielipiteitä. Hakija on antanut perusteluja hankkeen tarpeellisuudesta ja vaikutuksista: "Mältinrannassa on ollut talviuintipaikka jo lähes 40 vuotta, 1970 luvun alusta lähtien. Pukusuojana on nyt järjestyksessä jo toinen tilapäinen pukukoppi. Se on saanut olla paikallaan toistaiseksi väliaikaisella poikkeusluvalla. Kopin käyttöaste on korkea, normaali päivittäinen käyttöaste on 120 130 talviuimaria/vrk. Mältinranta on tarkoitus edelleenkin pitää talviuimareiden uimapaikkana. Tarkoituksena on rakentaa pysyvämpi suojarakennus, joka sopeutuu ympäristöönsä." Museoviraston lausunto Yli intendentti Sakari Mentu: "Avantouinti kaupungin sydämessä ja sen arvokkaimmassa vesimaisemassa on kaupunkikulttuurin omaleimainen ilmentymä ja sen jatkuminen on myönteistä. Pukusuojan suunnittelulle asettaa erityisvaatimuksia sen sijainti koskimaisemassa. Erityisen tärkeää on rakennuksen ja siihen liittyvän toimintaympäristön, kuten kulkureittien, sovittaminen ranta alueen maastoon." Hanke sijaitsee Näsinpuistossa. Alueella on voimassa 8.6.1953 hyväksytty asemakaava, jonka mukaan alue on merkitty puistoksi. Alueella ei ole korttelialuetta eikä rakennusoikeutta. Kaupunkiympäristöluokituksen mukaan talviuimapaikka on kaupunkirakenteellisesti ydinkeskustaa ja maisemallisesti se sijaitsee Tammerkosken kansallismaisemassa. Uimapaikan yhteisöllisesti merkittävä. Kohteen ympäristöhäiriöiden hallinta on hoidettavissa. Talviuinti on alueelle vakiintunutta toimintaa ja sopii virkistystoimintana hyvin myös Näsinpuiston käyttötarkoitukseen. Tilapäisen pukusuojaratkaisun korvaamisella pysyvällä rakennuksella on mahdollista kohentaa Mältinrannan talviuimapaikan kaupunkikuvallista ilmettä. Uimasuojan sijainti ei aiheuta uhkaa ranta alueella olevien polttimorakennusten rakenteiden jäänteille. Samoin se on sivussa asemakaavaan merkitystä Koskenniskan sillalle varatusta alueesta. Hanke on haetun asemakaavamuutoksen mukainen. Edellä mainittujen näkökohtien perusteella poikkeaminen asemakaavasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista." Päätösehdotus. Kaavoitusjohtaja Laiho: Yhdyskuntalautakunta päättää, että Tampereen kaupungin tilakeskuksen poikkeamishakemus talviuintipaikan pukuhuonerakennuksen rakentamiseksi Näsinpuiston Mältinrantaan, I kaupunginosan puistoalueella(101p)hyväksytään. 111