TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS

Transkriptio

1 TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS Ranja Hautamäki, maisema arkkitehti Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 1 (6)

2 Työnpuisto (ent. Satakunnanpuisto, Pellavatehtaanpuisto, Pellavanpuisto) esiintyi ensi kerran asemakaavassa 1860 luvulla (H. Nordenswanin kartta, Seppänen 2013). Tällöin tehtaan eteläpuolella sijaitsevan tontin kulmaan oli esitetty pieni istutettu aukio, jossa sijaitsi kaivo (kuvat 1, 2). Ensimmäinen laaja Työnpuiston viheralue esitettiin F. L. Caloniuksen laatimassa kaupunkikartassa (1877, 1887) sekä vuoden 1889 Kyttälän alueen kartassa (kuva 3). Puistoon kuului tällöin Konsulinsaaren vieressä sijainnut Langensaari, joka jäi myöhemmin puistolaajennuksen ja uuden rantamuurin alle. (kuva 4) Kartan mukaan puistoa reunustivat puuistutukset ja kolmiomaista aluetta halkoivat kaarevasti linjatut käytävät. Ei ole täyttä varmuutta, toteutettiinko puisto kartan mukaisesti, mutta valokuvien perusteella ensimmäiset istutukset tehtiin tehtaan viereen 1880 luvulla. Myös kaivoa ympäröinyt pieni kaupunkiistutus näkyy selvästi 1800 luvun lopun valokuvassa. (kuva 3) Merkillepantavaa on, että vuoden 1889 asemakaavassa on lisäksi esitys laajemmasta, yhtenäisestä koskenvarren viheralueesta: Työnpuiston lisäksi kartassa näkyy myös Koskipuiston hahmo. Kuva 2. Työnpuistoa edeltänyt pieni puistikko ja kaivo 1800 luvun lopulla. Kuva 3. Kyttälän alueen kartta vuodelta 1889, jolloin alkoi hahmottua koskenvarren puistonauha: Työnpuisto ja Koskipuisto. Työnpuistoon kuului Konsulinsaaren vieressä sijainnut Langensaari. (Tampereen kaupunginarkisto) Kuva luvulla laadittu kartta, jossa tehtaan eteläpuolella sijaitsevan tontin kulmaan oli esitetty pieni istutettu aukio. (Seppänen 2013, Työnpuiston kartta analyysi) Kuva 4. Langensaari ja taustalla näkyvä Työnpuisto luvulla. Taustalla näkyvät tehtaan eteen istutetut lehmukset. Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 2 (6)

3 Vuoden 1896 asemakartassa Työnpuiston hahmo muuttui ja rantamuuri muutettiin nykyiselle paikalleen. Muurin rakentaminen toteutui todennäköisesti sillan rakentamisen yhteydessä. Puiston itäreuna ulottui nykyistä ulommaksi. Viheralueen istutukset ja käytävät on esitetty yksityiskohtaisesti, samaan maisemapuistotyyliin kuin Koskipuisto. (kuva 5) Lounaisnurkassa näkyy pyöreä oleskelupaikka. Puistosta johtaa kävelysilta Konsulinsaareen. Koskenvarren puistoverkostoa on laajennettu etelään nykyisen Verkatehtaanpuiston paikalle. Työnpuisto sai nykyisen muotonsa 1900 luvun alussa, jolloin Lapintie (ent. Soukanlahdenkatu) linjattiin nykyiselle paikalleen. Tie lohkaisi samalla puiston itäreunan. Puisto on esitetty vuoden 1901 valokuvassa (kuva 6) ja vuoden 1907 asemakaavassa (kuva 7). Kaupunginpuutarhuri Karstenin muistelmissa kerrotaan, että puistoa muutettiin useampaan kertaan, mm. Satakunnansillan rakentamisen yhteydessä. Puiston hahmo käy selkeästi ilmi vuoden 1909 valokuvasta (kuva 8). Tehtaan edessä erottuvat puiston vanhimmat puut. Lapintien varressa on katupuita sekä leikattu pensasaita. Puiston pääkäytävä kulkee sillalta viistosti kohti tehtaan porttia ja valokuvan perusteella puisto on ollut keskeinen läpikulkureitti tehtaan suuntaan. Toinen käytävä kulkee poikittain rantaan kappelille. Puiston rannassa on Koskipuiston tapaan ollut penkkejä. Kuva 6. Vuoden 1901 valokuvassa Työnpuisto on nykyisessä laajuudessaan. Kuva 7. Asemakaavassa vuodelta 1907 Lapintie on siirretty nykyiselle paikalleen ja puisto muotoutunut nykyisiin mittoihinsa. (Seppänen 2013, Työnpuiston kartta analyysi) Kuva 5. Vuoden 1896 asemakartassa Työnpuistossa on Koskipuiston tapaan maisematyylisiä piirteitä, kaartuvia käytäviä ja vapaamuotoisia istutuksia. Rantamuuri on siirretty nykyiselle paikalleen. (Tampereen kaupunginarkisto) Kuva 8. Kuva vuodelta Kolmiomaista puistoa reunustivat pensasaita ja puut. Tehtaan edessä näkyvät vanhimmat lehmusistutukset. Puiston pääkäytävä kulkee sillalta viistosti kohti tehtaan porttia. Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 3 (6)

4 Puisto sai maamerkikseen vuonna 1934 Tampereveistoksen, jota kutsuttiin Työmieheksi. Puisto nimettiin sen mukaisesti Työnpuistoksi vuoden 1936 asemakaavassa. Varhaisimmat säilyneet puistosuunnitelmat ovat todennäköisesti 1940 luvulta. Suunnitelmissa ja ilmakuvassa näkyvät yksityiskohtaisesti alueen puusto ja käytävät, jotka noudattavat samaa jäsentelyä kuin 1900 luvun alussa. (kuva 9) Valokuvien perusteella puiston ilme on ollut hyvin vehmas ja alueella on ollut puiden lisäksi pensaita. Huomattavimpia istutuksia ovat tehtaan viereen istutetut lehmukset, yläkäytävän varressa kasvavat vaahterat ja rannan hopeapajut. (kuvat 13, 14) Puistossa on ollut lisäksi kioski, mainostolppa ja pysäkkikatos Satakunnansillan kupeessa sekä käymälärakennus lähempänä rantaa. (kuva 14) Kuva 10. Ilmakuva luvulla tehtaan viereen rakennettiin pysäköintialue luvulla tehtaan viereen rakennettiin pysäköintialue, joka säilyi puistossa 2000 luvun kunnostukseen asti (kuva 10) luvulla puiston rantaa uudistettiin ja käytävä siirrettiin kulkemaan kosken rantaan. (kuvat 11, 15) Puiston viimeisin vaihe on vuoden 2004 kunnostus, jonka yhteydessä toteutettiin alikulku Satakunnansillan alta Työnpuistoon ja toteutettiin portaat sillalta alas rantaan. Poikittainen käytävä veistokselta alas rantaan poistettiin. Myös puiston valaistus, kalusteet ja kosken kaide uusittiin. (kuvat 12, 16, 18 22) Kuva 11. Ilmakuva luvulla puiston rantaa uudistettiin ja käytävä siirrettiin kulkemaan kosken rantaan. Kuva 9. Ilmakuva Työnpuiston istutukset ja kaksi pääkäytävää, jotka noudattavat samaa jäsentelyä kuin 1900 luvun alussa. Kuva 12. Ilmakuva Vuoden 2004 kunnostuksessa toteutettiin alikulku Satakunnansillan alta Työnpuistoon ja rakennettiin portaat sillalta alas rantaan. Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 4 (6)

5 Yhteenveto Työnpuiston historiallisesta arvosta: Työnpuiston asemakaavallinen historia ulottuu 1860 luvulle. Alueen istutusten varhaisimmat säilyneet piirteet ovat 1880 luvulta, mutta puisto perushahmo perustuu 1900 luvun alun muutoksiin, jotka johtuivat Satakunnansillan ja Lapintien rakentamisesta. Vanhimpana yksittäisenä piirteenä voidaan pitää tehtaan vieressä kasvavaa, 1800 luvun lopulla istutettua lehmusta luvun alun rakenteista on säilynyt mm. rantamuuri, maastonmuodot, yläkäytävän linjaus sekä yläkäytävän varrelle istutettuja vaahteroita. Puiston rannan ja kalusteiden nykyinen ilme pohjautuu vuoden 2004 kunnostukseen. Kuva luvulla puiston ilme oli hyvin vehmas. Huomattavimpia istutuksia ovat tehtaan viereen istutetut lehmukset, yläkäytävän varressa kasvavat vaahterat ja rannan hopeapajut. Puiston arvo liittyy ennen kaikkea sen merkitykseen osana koskenvarren 1800 luvun lopulla suunniteltua puistonauhaa. Verkatehtaanpuiston, Koskipuiston ja Työnpuiston muodostama kokonaisuus on Tampereen puistohistorian merkittävin piirre ja olennainen osa kansallismaisemaksi luokiteltua Tammerkosken teollisuusmaisemaa sekä RKY aluetta. Työnpuistolla on lisäksi erityisarvoa kansallismaiseman tunnetuimman, Satakunnansillalta avautuvan näkymän osana. Kuva 14. Työnpuiston oleskelu keskittyi rantakäytävälle ja yläkäytävä toimi läpikulkutienä. Puiston ja kadun reunassa näkyy kioski ja pysäkkikatos. Valokuva 1920 luvun lopulta. (Vapriikin kuvaarkisto) Kuva 16. Vuoden 2004 kunnostuksessa toteutettiin alikulku Satakunnansillan alta Työnpuistoon. Myös valaistus ja kalustus uusittiin. Tehtaan edessä näkyy puiston vanhin lehmus. Taaempana erottuu 1900 luvun alussa istutettuja vaahteroita. (Ranja Hautamäki 2011) Kuva 15. Työnpuisto 1990 luvun lopulla ennen viimeisintä kunnostusta. Kuva 17. Seteliin kuvattu kansallismaisema Satakunnansillalta pohjoiseen. Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 5 (6)

6 Lähteet: Tampereen kaupunkimittauksen ja kaavoituksen arkisto: asemakaavat, ilmakuvat. Tampereen puistotoimen arkisto: puistosuunnitelmia. Vapriikin kuva arkiston kuvat. Seppänen, Jouko Työnpuiston historiallisen kartta aineiston analyysi. Koskimaiseman puistot, Koskipuiston ja Kirjastonpuiston historiallinen selvitys. Julia Donner. Toim. Ranja Hautamäki Tampereen kaupunki. Tammerkoski lehti Kaupunginpuutarhuri Onni Karstenin muistiinpanot. Voionmaa, Väinö Tampereen kaupungin historia, osa III. Koskesta voimaa verkkojulkaisu, Tampereen museot Akseli Pirkanmaan teollisuushistoria verkkojulkaisu, Tampereen museot. Kuvat Työnpuisto vuosina (Ranja Hautamäki) Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 6 (6)