5+5α+./#,# /75

5+5α+./#,# 156 756 0+0 0 7061676 +/75 NÄSIN TERVEYSASEMA, VANHA TUBERKULOOSISAIRAALA, ASKOLININTIE 1, PORVOO 27.1.2017 SWECO ASIANTUNTIJAPALVELUT OY Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

Yhteenveto Tutkimuksen kohteena on vuonna 1914 valmistunut rakennus, jota on laajennettu ja korjattu useissa vaiheissa ainakin 1930-, 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Rakennus on 1970- luvulla ollut osan ajasta tyhjillään. Rakennus on itäpäädystään yhdistetty 1980-luvun alussa valmistuneeseen uudempaan terveyskeskusrakennukseen. Tilojen lattiarakenteet ovat pääsääntöisesti kuivat ja pintamateriaalit ovat hyväkuntoiset. Lattiat ovat pääosin kaksoislaattapalkistoja, joiden sisällä on vanhat muottilaudat. Muottilaudat ovat lahonneet. Itä- ja länsipäädyn vanhojen ulkoparvekkeiden kohdalla välipohjarakenteiden sisällä on vanhana vedeneristeenä kivihiilipikeä, jonka hajua havaittiin myös paikoin sisätiloissa. Sisäilman hyvän laadun kannalta on tärkeää estää välipohjista peräisin olevien epäpuhtauksien ja hajun kulkeutuminen sisätiloihin. Ulkoseinä-, välipohja- ja väliseinärakenteissa ei havaittu rakenneavausten ja rakenneavauksista otettujen mikrobinäytteiden perusteella poikkeavaa mikrobikasvustoa. Rakennuksessa tehtiin paikoin havaintoja mikrobiperäisestä hajusta, jota pääsee kulkeutumaan rakennukseen uudemman terveyskeskusrakennuksen puolelta yhdysosan kautta. Haju paikannettiin terveyskeskusrakennuksen ulkoseinärakenteisiin samaan aikaan tehdyssä terveyskeskusrakennuksen 3. kerroksen sisäilma- ja kosteusteknisessä kuntotutkimuksessa (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 24.1.2017). Mikrobiperäistä hajua havaittiin myös yhdessä nykyisin väliseinänä toimivassa vanhassa täystiiliulkoseinässä siihen poratusta tarkastusreiästä. Merkkiainekokeen perusteella haju pääsee jossain määrin kulkeutumaan sisätiloihin. Hajujen kulkeutuminen sisätiloihin on suositeltavaa estää. Rakenteellinen korjaustarve kohdistuu välipohja-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden ilmatiiviyteen. Merkkiainekokeissa havaittiin, että rakenteiden sisältä pääsee kulkeutumaan sisätiloihin ilmaa sisätilojen ollessa alipaineisia rakenteisiin nähden. Ilman mukana sisätiloihin pääsee hajuja ja epäpuhtauksia. Epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan saadaan estettyä rakenteiden laajamittaisella ja järjestelmällisellä tiivistämisellä. Sisäilman olosuhdemittauksissa havaittiin, että tiloissa on ajoittain korkea lämpötila. Tavoitearvoa korkeampi sisäilman lämpötila vaikuttaa tilojen ilmanvaihdon riittämättömyyden tunteeseen. Tilojen ilmanvaihto on sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten perusteella riittävää. Ilmanvaihdon tuloilmavirtojen todettiin kuitenkin olevan suurimmassa osassa tutkituista tiloista pienempiä kuin Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitetyt, uusia rakennuksia koskevat ohjearvot. Lisäksi tuloilman kulkeutuminen tiloihin on paikoin epätasaista, jolloin tuloilman huuhteluvaikutus ei toteudu. Sisätilojen alipaineisuus ulkoilmaan nähden on paikoin melko voimakasta. Paikoin havaittiin myös ylipaineisuutta. Sisäilman laadun ja rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta ilmanvaihto olisi suositeltavaa säätää siten, että sisätilat pysyvät ympäri vuorokauden lievästi alipaineisina ulkoilmaan nähden. repo002.docx 2013-06-14 SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

Jatkotoimenpide-ehdotukset - Alapohjarakenteen AP3 muovimatto poistetaan itäpäädyn yhdysosan alueelta. Alapohjarakenne kuivatetaan. Lattian uudeksi pintamateriaaliksi valitaan hyvin kosteutta kestävä ja vesihöyryä läpäisevä materiaali. - Itäpäädyn yhdysosassa on käyttäjien mukaan havaittu ennen vuotta 2016 vesivuotoja 1. kerroksessa eli maan pinnan tasolla. Käyttäjillä ei ollut tietoa siitä, mikä on ollut vuotojen syy, ja onko sitä korjattu. Vesivuotojen syy on suositeltavaa selvittää ja korjata. - Alapohjalaatan liittymät ulkoseiniin, kantaviin väliseiniin, pilareihin ja kantavan laatan alapuolelle perustettuihin tiiliväliseiniin tiivistetään ilmatiiviiksi kellarikerroksen tiloissa 001, 003, 004 ja 005 esim. Ardex-tuotteilla. Myös alapohjalaatan saumakohdat ja läpiviennit tiivistetään. - Itäpäädyn alapohjan ryömintätilan muottilaudat ja rakennusjäte poistetaan. - Alapohjan tarkastusluukut 1. kerroksen käytävällä vaihdetaan ilmatiiviisiin malleihin. Vaihtoehtoisesti tarkastusluukut saumataan umpeen käyttötarkoitukseen soveltuvalla tiivistysmassalla ja saumaus uusitaan aina luukun avaamisen jälkeen. - Välipohjarakenteet VP1, VP2, VP3, VP4, VP5, VP8, VP9, VP10, VP11 ja VP12 suositellaan tiivistettäviksi sekä välipohjan ala- että yläpinnasta esim. Ardextuotteilla. Tiivistettäviä kohtia ovat välipohjan liittymät pystyrakenteisiin (mm. seinät, pilarit, hormit), välipohjan läpiviennit sekä välipohjan pinnassa olevat mahdolliset halkeamat ja reiät (havaittu mm. alapinnassa). Kivihiilipikeä sisältävien VP2:n ja VP4:n alueella tiivistäminen tehdään tuotteilla, jotka soveltuvat haittaaineiden kapseloitiin. - Yläpohjarakenne YP1 suositellaan tiivistettäväksi sisätilojen puolelta. Tiivistettäviä kohtia ovat yläpohjan läpiviennit sekä yläpohjan liittymät ulkoseinärakenteisiin. - Yläpohjan puinen tarkastusluukku apuvälinevarastossa vaihdetaan ilmatiiviiseen malliin. - Ulkoseinärakenteet suositellaan tiivistettäväksi sisäpuolelta. Tiivistettäviä kohtia ovat ulkoseinien liittymät ikkunoihin, välipohjiin ja yläpohjaan sekä ulkoseinien patteri- yms. kannakkeet ja sähkörasiat. - Nykyisten väliseinien, vanhojen täystiiliulkoseinien liittymät välipohjiin ja ulkoseiniin suositellaan tiivistettäviksi. Täystiiliseinien läpiviennit ja seiniin poratut ruuvinreiät tiivistetään. Kalkkihiekkatiilimuuratut ja levyrakenteiset hormit rakennetaan ilmatiiviiksi. - Tiloissa 132 ja 206 suositellaan alennettavaksi sisäilman lämpötilaa työpäivien ΧΚΜΧΠΧςΧΥΘΘΠ É%5ΧΟΘΚΠΞΘΚΦΧΧΠςΘΚΟΚΧΟ[{ΥΟΩΚΥΥΧςΚΝΘΚΥΥΧΛΘΚΥΥΧ lämpötila koetaan liian korkeaksi. Toimenpiteellä pyritään vähentämään sisäilman laatuun liittyviä haittatuntemuksia. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

- Rakennuksen huonetilojen ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirrat suositellaan säädettäviksi tasapainoon suunnitteluarvoja vastaaviksi, huomioon ottaen tilojen nykyinen käyttö. Toimenpiteellä pyritään vähentämään ilmanvaihdon toimintaan liittyviä haittatuntemuksia. - Ilmanvaihto säädetään siten, että rakennuksen sisätilat saadaan ympärivuorokautisesti 0 2 Pa alipaineiseksi ulkoilmaan nähden. - Tekninen kuilu 123 ja eri porrashuoneet suositellaan alipaineistettavaksi koneellisesti. Toimenpiteellä pyritään estämään ilman kulkeutumista epäpuhtaammista tiloista kerrosten oleskelutiloihin. - Tilassa 601 suositellaan harkittavaksi koneellisen tuloilman tuomista tilaan nykyistä laajemmalle alueelle. Toimenpiteellä pyritään tehostamaan ilmanvaihdon huuhteluvaikutusta tilassa. Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan harkittavaksi: - Alapohjalaatan liittymien tiivistämistä 1. kerroksen alueella. - Välipohjarakenteiden laajamittaisempaa korjaamista, jossa kaksoislaattapalkiston muottilaudoitus ja kivihiilipiki välipohjarakenteissa VP2 ja VP4 poistetaan. repo002.docx 2013-06-14 SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

Sisältö 1 Lähtötiedot 1 1.1 Kohde ja tilaaja 1 1.2 Taustatietoja 3 1.3 Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö 4 2 Alapohja 5 2.1 Rakenne 5 2.2 Tutkimustulokset 6 2.3 Johtopäätökset 6 2.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 7 3 Välipohjat 7 3.1 Kellarin ja 1. kerroksen välinen välipohja 7 3.1.1 Rakenne 7 3.1.2 Tutkimustulokset 8 3.1.3 Johtopäätökset 8 3.1.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 8 3.2 1. ja 2. kerroksen välinen välipohja 9 3.2.1 Rakenne 9 3.2.2 Tutkimustulokset 10 3.2.3 Johtopäätökset 10 3.2.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 10 3.3 2. ja 3. kerroksen välinen välipohja 11 3.3.1 Rakenne 11 3.3.2 Tutkimustulokset 12 3.3.3 Johtopäätökset 12 3.3.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 13 3.4 3. ja 4. kerroksen välinen välipohja 13 3.4.1 Rakenne 13 3.4.2 Tutkimustulokset 15 3.4.3 Johtopäätökset 15 3.4.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 15 3.5 4. ja 5. kerroksen välinen välipohja 15 3.5.1 Rakenne 15 3.5.2 Tutkimustulokset 16 3.5.3 Johtopäätökset 16 3.5.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 16 3.6 5. kerroksen ja ullakon välinen välipohja 16 3.6.1 Rakenne 16 3.6.2 Tutkimustulokset 17 repo002.docx 2013-06-14 SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

3.6.3 Johtopäätökset 3.6.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 17 17 4 Yläpohja 17 4.1 Rakenne 17 4.2 Tutkimustulokset 20 4.3 Johtopäätökset 20 4.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 20 5 Ulkoseinät 21 5.1 Rakenne 21 5.2 Tutkimustulokset 22 5.3 Johtopäätökset 22 5.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 22 6 Väliseinät 23 6.1 Rakenne 23 6.2 Tutkimustulokset 23 6.3 Johtopäätökset 23 6.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 23 7 Sisäilman laatu ja ilmanvaihto 24 7.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset 24 7.2 Sisäilman lämpötilan seurantamittaukset 24 7.3 Sisäilman suhteellisen kosteuden seurantamittaukset 24 7.4 Paine-erojen kerta- ja seurantamittaukset 24 7.5 Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset 25 7.6 Ilmanjako 26 7.7 Johtopäätökset 26 7.8 Jatkotoimenpide-ehdotukset 27 SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

1 Lähtötiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Tutkimuskohde Rakennuksen tiedot Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1 06100 Porvoo Tutkimuskohde on vuonna 1914 valmistunut rakennus, jota on laajennettu ja korjattu useissa vaiheissa ainakin 1930-, 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Rakennus on 1970-luvulla ollut osan ajasta tyhjillään. Rakennus on itäpäädystään yhdistetty 1980-luvun alussa valmistuneeseen uudempaan terveyskeskusrakennukseen. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tiloja palvelevat 4. kerroksessa sijaitsevat tulo- ja poistoilmakoneet G3.01TK01-G3.01PK01 ja G3.02TK01- G3.02PK01, jotka on asennettu 2000-luvulla ilmanvaihtojärjestelmien uusimisen yhteydessä. Tilaaja Pekka Koskimies Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Tekniikankaari 1 06100 Porvoo Käytössä olleet piirustukset: - Grundritning (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 30.11.1938 - Källarvåningens konstruktionsritning (kellarin katto) (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 14.12.1938 - Bottenvåningens konstruktionsritning (1. krs katto) (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 23.12.1938 - II våningens konstruktionsritning (2. krs katto) (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 4.1.1939 - III våningens konstruktionsritning (3. krs katto) (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 9.1.1939 - IV våningens konstruktionsritning (4. krs katto) (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 12.1.1939 - Källarvåningens balkar (kellarin palkit) (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 15.12.1938 - Bottenvåningens takkonstruktioner (1. krs palkit) (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 29.12.1938 - II våningens takkonstruktioner (2. krs palkit) (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 4.1.1939 - III våningens takkonstruktioner (3. krs palkit) (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 10.1.1939 - IV våningens takkonstruktioner (4. krs palkit) (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 12.1.1939 - Takkonstruktioner (RAK), Ins.tsto A. Rosendahl 30.12.1938 - Julkisivu pohjoiseen, leimat Erik Karls Byggnadsinspektion ja Borgå stads byggnadskontor 13.3.1965 - Perustukset, mittapiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975 SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017 1 (28)

- 1. krs katto mittapiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975-1. krs katto raudoituspiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975-2. krs katto mittapiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975-3. krs katto mittapiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975-2. ja 3. krs katto raudoituspiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975-4. krs katto mittapiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975-4. krs katto raudoituspiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975-5. krs katto mittapiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975 - Ullakkokerroksen katto mittapiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975 - Pääsisäänkäynnin katos (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975 - Vanhoihin seiniin tehtävien aukkojen palkkipiir. (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975 - Rakenneleikkaukset 1 4 (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975 - Porrashuoneen leikkauksia 5 5 (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975 - Savupiipun perustus ja kanaali (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 18.9.1975 - Ruumishuoneen rak.piir (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 19.9.1975 - Vesikattojen tyyppipiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975 - Välipohjien tyyppipiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975 - Ulkoseinien tyyppipiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975 - Väliseinien tyyppipiirustus (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.2.1975 - Pohjapiirustus kellari (ARK), Arkkit.tsto Helge Railo, 12.5.1976 - Pohjapiirustus 1. krs (ARK), Arkkit.tsto Helge Railo, 12.5.1975 - Pohjapiirustus 2. 3. krs (ARK), Arkkit.tsto Helge Railo, 12.5.1975 - Pohjapiirustus 4. krs (ARK), Arkkit.tsto Helge Railo, 12.5.1975 - Pohjapiirustus 5. krs (ARK), Arkkit.tsto Helge Railo, 12.5.1975 - Pohjapiirustus ullakkokerros (ARK), Arkkit.tsto Helge Railo, 12.5.1976 - Leikkaukset A A ja B B (ARK), Arkkit.tsto Helge Railo, 12.5.1976 - Leikkaukset C C ja D D (ARK), Arkkit.tsto Helge Railo, 12.5.1976 - Julkisivut länteen ja pohjoiseen (ARK), Arkkit.tsto Helge Railo, 12.5.1976 - Julkisivut etelään ja itään (ARK), Arkkit.tsto Helge Railo, 12.5.1976 - Osa A katos (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.12.1981 - Rakenneleikkaukset 1 4 (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 18.10.1981 - Rakenneleikkaukset 5 11 (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 15.12.1981 - Osa A huoltokäytävä, 1. krs katto (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen 12.5.1982 - Osa B sos.tilat, vss, 1. krs katto (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen 5.4.1982 - Osa C apteekki, arkisto, 1. krs katto (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen 15.4.1982 - Osa A pääaula, pot.tsto, päivystyspkl, 2. krs katto (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen 12.3.1982 - Osa A hammas- ja välinehuolto, 3. krs katto (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen 23.6.1982 - Osa A perustukset (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 12.5.1982 - Osa A rakenneleikk. 20 22 (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 7.5.1982 - Osa A rakenneleikk. 23 25 (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, 10.5.1982 2 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

- Pohjapiirustus (pääpiirustus) kellari (ARK), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Pohjapiirustus (pääpiirustus) 1. krs (ARK), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Pohjapiirustus (pääpiirustus) 2. krs (ARK), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Pohjapiirustus (pääpiirustus) 3. krs (ARK), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Pohjapiirustus (pääpiirustus) 4. krs (ARK), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Pohjapiirustus (pääpiirustus) 5. krs (ARK), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Pohjapiirustus (pääpiirustus) ullakko (ARK), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Pohjapiirustus (pääpiirustus) vesikatto (ARK), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Leikkaukset A A ja B B (pääpiirustus), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Leikkaukset C C ja D D (pääpiirustus), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Leikkaus E E (pääpiirustus), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Leikkaus F F (pääpiirustus), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 - Leikkaus G G (pääpiirustus), peruskorjaus- ja muutostyö, Arkkit.tsto Pekka Hornamo Ky, 19.9.2006 1.2 Taustatietoja Sisäilman laatu koetaan tunkkaiseksi, mikäli ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi täydellä teholla jatkuvasti. Joissakin tiloissa (mm. ullakon apuvälinevarasto, 121, 218) on koettu oireita, jotka on liitetty rakennuksessa oleskeluun. Osassa tiloista on todettu huonetiloihin kuulumattomia, mm. ruoan ja öljyn hajuja. Useat käyttäjät kertoivat havaitsevansa 1. kerroksen yhdysosan alueella röntgentilojen edustalla mikrobiperäistä hajua. Tilassa 225 on käyttäjän mukaan aamuisin naftaleenin haju. Tila 328 on käyttäjän mukaan aamuisin tunkkainen. Röntgentiloissa 131, 132 ja 135 ilmanvaihtuvuus tuntuu käyttäjistä riittämättömältä ja tiloissa on käyttäjistä usein liian korkea lämpötila. Useissa huoneissa käyttäjät kertoivat avaavansa aamuisin ikkunat tilojen tuulettamiseksi. Öljyn hajun vuoksi kellarin kattilahuoneen ilmanvaihto on jo aiemmin säädetty siten, että kattilahuone on muihin tiloihin nähden alipaineinen. Tuberkuloosisairaalan ja uudemman terveyskeskusrakennuksen välisessä yhdysosassa on käyttäjien mukaan ollut ämpäreitä keräämässä tippuvaa vettä peruskorjauksen jälkeen vuonna 2008. Käyttäjillä ei ollut tietoa, mistä vesi oli ollut peräisin tai missä kohdissa SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017 3 (28)

ämpärit olivat olleet. Käyttäjien mukaan yhdysosassa on ollut vesivuotoja myös maan pinnan tasolla eli vanhan tuberkuloosisairaalan 1. kerroksen tasolla. 1.3 Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö Tutkimuksen tarkoituksena on ollut määrittää tuberkuloosisairaalan rakennetyypit ja rakenteissa käytetyt materiaalit sekä arvioida sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tekijöinä olivat DI Heli Hakamäki, DI Jarkko Lesonen ja ins. (AMK) Tomi Norokivi. Tutkimukset tehtiin 7.11.2016 23.1.2017. Tutkimusmenetelminä käytettiin pintakosteuskartoitusta, viiltokosteusmittauksia ja merkkiainekokeita. Eri puolille rakennusta tehtiin rakenneavauksia rakenteiden kunnon määrittämiseksi. Rakenneavauksista otettiin materiaaleista mikrobinäytteitä. Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuutta arvioitiin määrittämällä iv-koneiden palvelualueet, tuloja poistoilmamäärät sekä arvioimalla ilmavirran jakautumista huonetilassa. Ilman liikkumista eri tilojen välillä tutkittiin hetkellisin paine-eromittauksin. Lisäksi seurattiin ulkoja sisäilman välistä paine-eroa sekä sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Rakennetyypit kartoitettiin pääpiirteittäin. Pohjakuviin merkityt eri rakennetyyppien alueet ovat rakenneavausten, tarkastusporausten ja vanhojen rakennepiirustusten perusteella tehtyjä arvioita, ja poikkeuksia todennäköisesti esiintyy. 4 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

2 Alapohja 2.1 Rakenne Kellarin kattilahuoneen kohdalla alapohjarakenne AP1 on kellarin lattiaan tehdyn tarkastusporauksen mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (maali) - teräsbetonilaatta 80 100 mm - soratäyttö. AP1 Alapohjarakenne AP2 on rakennepiirustusten (1975) mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (muovimatto) - pintalaatta 40 mm - kantava teräsbetonilaatta 80 mm - EPS-eriste 100 mm - muovikelmu 0,12 mm - tiivistetty soratäyttö. AP2 Alapohjarakenne AP3 on 1. kerroksen käytävälle tehdyn tarkastusporauksen mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - teräsbetonilaatta 50 80 mm - EPS-eriste 50 mm AP3 - soratäyttö. Itäpäädyssä on alue, jossa alapohjarakenne on ryömintätilallinen AP4. Alapohjarakenne AP5 on tilaan 125 tehdyn tarkastusporauksen mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - teräsbetonilaatta n. 80 mm - ilmatila 50 100 mm, täyttömateriaalista ei tietoa - teräsbetonilaatta n. 80 mm - soratäyttö, seassa hiekkaa. AP5 AP4 001 003 002 007 005 004 Kuva 1. Kellarikerroksen alapohjarakenteet ja tilanumerot. 5 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

YHDYSOSA 125 135 6 (28) Kuva 2. 1. kerroksen alapohjarakenteet. 2.2 Tutkimustulokset Suhteellinen kosteus kellarikerroksen alapohjarakenteessa AP1 on alapohjalaatassa alhainen vaihdellen välillä 74 81 % ja maatäytössä 87 %. Suhteellinen kosteus muovimaton alla alapohjarakenteessa AP3 on korkea 96 %. Röntgentiloissa ja muissa 1. kerroksen tiloissa suhteellinen kosteus lattiamaton alla on alhainen (tilassa 135 suhteellinen kosteus 64 %). Pintakosteusmittarin näyttämät suuret arvot alueella johtuvat röntgentilojen lattiamateriaalin sähkönjohtavuudesta. Käyttäjien mukaan yhdysosassa on ollut vesivuotoja maan pinnan tasolla eli vanhan tuberkuloosisairaalan 1. kerroksen tasolla. Tilaan 125 poratusta tarkastusreiästä havaittiin alapohjarakenteessa AP5 kivihiilipien haju. Itäpäädyn ryömintätilassa (AP4) on muottilautaa ja rakennusjätettä. Toimistohuoneeseen 125 tehdyssä merkkiainekokeessa (liite 4.3) ei havaittu alapohjasta olevan ilmayhteyttä sisätiloihin. Ensimmäisen kerroksen käytävällä on kuitenkin alapohjan tarkastusluukkuja, jotka eivät ole aistinvaraisesti tarkasteltuina ilmatiiviitä. Kellarikerroksessa on havaittavissa maakellarimainen haju, joka viittaa siihen, että alapohjan liittymät ympäröiviin rakenteisiin eivät ole ilmatiiviitä. Porrashuoneen kantavien tiilipintaisten seinien tiilimuuraus alkaa rakennepiirustusten mukaan alapohjalaatan alapuolelta, jolloin tiilipinnan kautta tai alapohjalaatan ja tiiliseinän väliin muodostuvan raon kautta on ilmayhteys maaperästä sisätiloihin. Kellarikerroksessa on teknisiä tiloja ja porrashuone. Kellarin tiloissa on havaittavissa öljymäinen haju, joka viittaa rakennuksen aikaisempaan lämmitysmuotoon. Nykyisin rakennuksessa on kaukolämpö. Vanhaa öljysäiliötä kellarikerroksessa ei päästy tarkastelemaan. Kattilahuoneessa havaittiin lisäksi kivihiilipien hajua. 2.3 Johtopäätökset Pintamateriaalit ovat hyväkuntoiset. Alapohjarakenteet ovat kuivat lukuun ottamatta uudempaan rakennukseen vievää yhdysosaa itäpäädyssä, jossa kosteus alapohjarakenteessa AP3 muovimaton alla on korkea 96 %. Korkea kosteus on tyypillistä SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

maanvaraisille lattioille, joiden pintamateriaalina on huonosti vesihöyryä läpäisevä muovimatto. Lattiarakenteen suhteellinen kosteus on korkea. Korkea suhteellinen kosteus voi aiheuttaa liima- ja tasoiteaineiden hajoamisreaktioita ja päästöjä sisäilmaan sekä heikentää liiman tartuntaa alustaan. Yhdysosan alueella käyttäjien havaitsemat vesivuodot voivat johtua puutteellisesta maapohjan kuivatuksesta. Käyttäjillä ei ollut tietoa, milloin vesivuodot on havaittu, ja onko niiden syy korjattu. Alapohjasta on ilmayhteyksiä sisätiloihin alapohjan kahden tarkastusluukun kautta. Lisäksi kellarikerroksen tiloihin pääsee maakellarimaisen hajun perusteella kulkeutumaan maaperästä ilmaa alapohjan ja alapohjalaatan alapuolelle perustettujen seinien liittymien kautta. 2.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 3 Välipohjat - Alapohjarakenteen AP3 muovimatto poistetaan itäpäädyn yhdysosan alueelta. Alapohjarakenne kuivatetaan. Lattian uudeksi pintamateriaaliksi valitaan hyvin kosteutta kestävä ja vesihöyryä läpäisevä materiaali. - Itäpäädyn yhdysosassa on käyttäjien mukaan havaittu ennen vuotta 2016 vesivuotoja 1. kerroksessa eli maan pinnan tasolla. Käyttäjillä ei ollut tietoa siitä, mikä on ollut vuotojen syy, ja onko sitä korjattu. Vesivuotojen syy on suositeltavaa selvittää ja korjata. - Alapohjalaatan liittymät ulkoseiniin, kantaviin väliseiniin, pilareihin ja kantavan laatan alapuolelle perustettuihin tiiliväliseiniin tiivistetään ilmatiiviiksi kellarikerroksen tiloissa 001, 002, 003, 004, 005 ja 007 (kuva 1). Myös alapohjalaatan saumakohdat ja läpiviennit tiivistetään. - Alapohjalan tarkastusluukut 1. kerroksen käytävällä vaihdetaan ilmatiiviisiin malleihin. Vaihtoehtoisesti tarkastusluukut saumataan umpeen käyttötarkoitukseen soveltuvalla tiivistysmassalla ja saumaus uusitaan aina luukun avaamisen jälkeen. - Itäpäädyn ryömintätilan muottilaudat ja rakennusjäte poistetaan. - Alapohjalaatan liittymien tiivistämistä myös 1. kerroksen alueella suositellaan harkittavaksi seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. 3.1 Kellarin ja 1. kerroksen välinen välipohja 3.1.1 4ΧΜΓΠΠΓ Välipohjarakenne VP1 on rakennepiirustusten (1938 ja 1975) mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017 VP1 7 (28)

- teräsbetonilaatta 50 mm - muovitiivistyspaperi - EPS-eriste 50 mm - kaksoislaattapalkisto 420 mm, betonia, sisällä muottilaudat - pintamateriaalit (pääosin maali) 121 Kuva 3. Kellarin ja 1. kerroksen välinen välipohja. 3.1.2 6ΩςΜΚΟΩΥςΩΝΘΜΥΓς Suhteellinen kosteus muovimaton alla on kosteusmittauksen perusteella alhainen 41 %. Merkkiainekokeessa (liite 4.1) havaittiin, että kellarin kattilahuoneen 003 ja yläpuolisen tilan 121 välillä on ilmayhteys patteriputkien läpivientien kautta. Välipohjan kaksoislaattapalkiston ilmatilasta on ilmayhteys kellarikerrokseen ja 1. kerrokseen. Kaksoislaattapalkiston kohdalla täystiiliseiniä ei tyypillisesti ole pinnoitettu, jolloin kaksoislaattapalkiston sisältä on todennäköisesti ilmayhteys täystiiliseiniin. Täystiiliseinien sisältä on merkkiainekokeen (liite 4.5) perusteella ilmayhteyksiä sisätiloihin. Siten myös kaksoislaattapalkiston sisältä on todennäköisesti ilmayhteys sisätiloihin täystiiliseinien kautta. 3.1.3,ΘϑςΘΡκκς{ΜΥΓς Välipohjarakenne on kuiva. Pintamateriaalit ovat hyväkuntoiset. Kellarikerroksesta ja kaksoislaattapalkistosta voi merkkiainekokeiden perusteella kulkeutua hajuja ja epäpuhtauksia 1. kerroksen tiloihin. 3.1.4,ΧςΜΘςΘΚΟΓΠΡΚΦΓΓϑΦΘςΩΜΥΓς - Välipohjarakenne VP1 tiivistetään sekä välipohjan ala- että yläpinnasta. - Välipohjarakenteiden laajamittaisempaa korjausta suositellaan harkittavaksi seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Korjauksen yhteydessä kaksoislaattapalkiston muottilaudoitus poistetaan. 8 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

3.2 1. ja 2. kerroksen välinen välipohja 3.2.1 4ΧΜΓΠΠΓ Välipohjarakenne VP2 on rakennepiirustusten (1938) ja tilaan 218 tehdyn rakenneavauksen mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - betonilaatta 75 mm - soratäyttö 70 mm - kivihiilipikieriste n. 10 mm - pahvi 10 20 mm - kaksoislaattapalkisto 300 400 mm, betonia, sisällä muottilaudat - pintamateriaalit (pääosin maali) VP2 Välipohjarakenne VP3 on 2. kerroksen käytävälle tehdyn tarkastusporauksen mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - betonilaatta 50 60 mm - pahvi 0 5 mm - hiekkatäyttö 40 50 mm - kaksoislaattapalkisto, betonia, sisällä muottilaudat - pintamateriaalit (pääosin maali) Välipohjarakenne VP6 on rakennepiirustusten (1975) mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - teräsbetonilaatta 160 mm - pintamateriaalit VP3 VP6 Itäpäädyn yhdysosan välipohjarakenne VP7 on rakennepiirustusten (1982) mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - pintabetonilaatta 40 mm VP7 - teräsbetonilaatta 160 mm - pintamateriaalit 218 225 Kuva 4. 1 ja 2. kerroksen välinen välipohja. 9 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

3.2.2 6ΩςΜΚΟΩΥςΩΝΘΜΥΓς Suhteellinen kosteus muovimaton alla on kosteusmittausten perusteella alhainen 39 72 %. Välipohjarakennetta VP2 tarkasteltiin tilaan 218 tehdystä rakenneavauksesta (liite 7.8). Rakenneavauksessa havaittiin kivihiilipien haju. Kaksoislaattapalkiston muottilaudat ovat lahonneet ja mustuneet. Puisen muottilaudan painokosteus on alhainen 12,7 paino-%. Välipohjarakenteen VP2 pahvissa ei ole mikrobiviljelyn perusteella poikkeavaa mikrobikasvustoa (liite 1). Välipohjarakenteen VP2 alapinnassa 1. kerroksen puolella havaittiin betonilaatassa reikiä, joista näkyi muottilautaa. Tilassa 218 havaittiin kivihiilipien haju rakenneavausten paikkaamisen jälkeen. Lisäksi tilassa 225 on käyttäjän mukaan aamuisin naftaleenin haju, mikä viittaa kivihiilipiestä haihtuviin yhdisteisiin. Välipohjarakennetta VP3 tarkasteltiin käytävälle tehdystä tarkastusreiästä tarkastuskameralla. Kaksoislaattapalkiston muottilaudat ovat lahonneet ja mustuneet. Kaksoislaattapalkiston kohdalla täystiiliseiniä ei tyypillisesti ole pinnoitettu, jolloin kaksoislaattapalkiston sisältä on todennäköisesti ilmayhteys täystiiliseiniin. Täystiiliseinien sisältä on merkkiainekokeen (liite 4.5) perusteella ilmayhteyksiä sisätiloihin. Siten myös kaksoislaattapalkiston sisältä on todennäköisesti ilmayhteys sisätiloihin täystiiliseinien kautta. Kaksoislaattapalkiston sisältä havaittiin merkkiainekokeessa (liite 4.1) olevan ilmayhteys sisätiloihin välipohjan läpivientien kautta. 3.2.3,ΘϑςΘΡκκς{ΜΥΓς Välipohjarakenteet ovat kuivat. Lattian pintamateriaalit ovat hyväkuntoiset. Välipohjarakenteen VP2 alapinnassa 1. kerroksessa on reikiä. Kaksoislaattapalkiston muottilaudoissa on lahoamisen perusteella aiemmin ollut mikrobikasvustoa. Välipohjan VP2 pahvista otetussa mikrobinäytteessä ei havaittu poikkeavaa mikrobikasvustoa. Kaksoislaattapalkistosta voi merkkiainekokeiden perusteella kulkeutua hajuja ja epäpuhtauksia sisätiloihin. Tiloissa havaitun kivihiilipien hajun perusteella välipohjarakenne VP2 ei ole sisätiloihin nähden ilmatiivis. Kivihiilipien haju ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. 3.2.4,ΧςΜΘςΘΚΟΓΠΡΚΦΓΓϑΦΘςΩΜΥΓς - Välipohjarakenteet VP2 ja VP3 tiivistetään sekä välipohjan ala- että yläpinnasta. Tiivistettäviä kohtia ovat välipohjan liittymät pystyrakenteisiin (mm. seinät, pilarit, hormit), välipohjan läpiviennit sekä välipohjan pinnassa olevat mahdolliset halkeamat ja reiät (havaittu mm. alapinnassa). Kivihiilipikeä sisältävän VP2:n alueella tiivistäminen tehdään tuotteilla, jotka soveltuvat haitta-aineiden kapselointiin. 10 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

- Välipohjarakenteiden laajamittaisempaa korjausta suositellaan harkittavaksi seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Korjauksen yhteydessä kaksoislaattapalkiston muottilaudoitus poistetaan. 3.3 2. ja 3. kerroksen välinen välipohja 3.3.1 4ΧΜΓΠΠΓ Välipohjarakenne VP4 on rakennepiirustusten (1939) ja tilaan 331 tehdyn rakenneavauksen mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - betonilaatta n. 70 mm - soratäyttö 20 40 mm - kivihiilipikieriste n. 10 mm - ylälaattapalkisto 450 mm, betonia - pintamateriaalit (pääosin maali) VP4 Välipohjarakenne VP8 on rakennepiirustusten (1939) mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - kaksoislaattapalkisto 420 mm, betonia, sisällä muottilaudat - pintamateriaalit (pääosin maali) VP8 Välipohjarakenne VP5 on 3. kerroksen käytävälle tehdyn tarkastusporauksen mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - 180 200 mm betoni - kaksoislaattapalkisto, betonia, sisällä muottilaudat - pintamateriaalit (pääosin maali) VP5 Välipohjarakenne VP6 on rakennepiirustusten (1975) mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - teräsbetonilaatta 160 mm - pintamateriaalit VP6 Itäpäädyn yhdysosan välipohjarakenne VP7 on rakennepiirustusten (1982) mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - pintabetonilaatta 40 mm VP7 - teräsbetonilaatta 160 mm - pintamateriaalit SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017 11 (28)

319 328 331 12 (28) Kuva 5. 2 ja 3. kerroksen välinen välipohja. 3.3.2 6ΩςΜΚΟΩΥςΩΝΘΜΥΓς Suhteellinen kosteus muovimaton alla välipohjarakenteessa VP4 on kosteusmittauksen perusteella korkea 95 % itäpäädyssä. Myös pintakosteusmittarin lukemat ovat kohdassa korkeita (liite 2.8). Pintakosteusmittarin lukemat ovat korkeita myös länsipäädyn tilassa 319. Pintalaatan alapuolella oleva soratäyttö välipohjarakenteessa VP4 on tilaan 328 tehdyn kosteusmittauksen perusteella märkää, suhteellinen kosteus soratäytössä on 92 %. Välipohjan VP4 alapinnassa 2. kerroksen puolella havaittiin maalin hilseilyä. Pintakosteusmittarin näyttämät olivat alapinnassa korkeita (liite 2.7). Tilan 331 rakenneavauksessa havaittiin kivihiilipien haju (liite 7.11). Välipohjarakenteessa VP5 on pieni alue, jossa pintakosteusmittarin näyttämät ovat korkeita. Pintamateriaalit ovat hyväkuntoiset. Rakennetta tarkasteltiin käytävälle tehdystä tarkastusreiästä tarkastuskameralla. Kaksoislaattapalkiston muottilaudat ovat lahonneet. VP4:n alapinnasta saattaa olla ilmayhteyksiä sisäilmaan tiloissa 218 ja 225 havaitun kivihiilipien hajun takia. Kaksoislaattapalkiston kohdalla täystiiliseiniä ei tyypillisesti ole pinnoitettu, jolloin kaksoislaattapalkiston sisältä on todennäköisesti ilmayhteys täystiiliseiniin. Täystiiliseinien sisältä on merkkiainekokeen (liite 4.5) perusteella ilmayhteyksiä sisätiloihin. Siten myös kaksoislaattapalkiston sisältä on todennäköisesti ilmayhteys sisätiloihin täystiiliseinien kautta. Kaksoislaattapalkiston sisältä havaittiin merkkiainekokeessa (liite 4.1) olevan ilmayhteys sisätiloihin välipohjan läpivientien kautta. 3.3.3,ΘϑςΘΡκκς{ΜΥΓς Välipohjarakenteet VP8 ja VP5 ovat kuivat. Lattian pintamateriaalit ovat hyväkuntoiset. Välipohjarakenteen VP4 alapinnan maali on hilseillyt. Kaksoislaattapalkiston muottilaudoissa on lahoamisen perusteella aiemmin ollut mikrobikasvustoa. Rakennuksen päädyissä välipohjarakenne VP4 on märkä. Märälle alueelle tehtiin rakenneavaukset lattiaan, ulkoseinään ja kipsiväliseinään. Märkään alueeseen rajoittuvat ulkoseinärakenteet ja puukoolatut kipsiväliseinät ovat hyväkuntoiset tilaan 331 tehtyjen rakenneavausten perusteella. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

Kosteuden alkuperä rakennuksen päädyissä on epäselvä. Länsipäädyssä märkä alue sijaitsee tilan 319 keskellä. Ulkoseinien vierustat ovat pintakosteuskartoituksen perusteella kuivia. Länsipäädyssä kostealla alueella ei ole viemäri- tai vesijohtoläpivientejä. Itäpäädyssä kostealla alueella on patteriputkien läpivientejä. Kosteus voi johtua siitä, että soratäyttö on ollut asennettaessa märkää. Soratäytön asennusajankohdasta ei ole kuitenkaan tietoa. Mikäli soratäyttö on asennettu yli 10 vuotta sitten, rakenne olisi todennäköisesti ehtinyt kuivua. Tällöin kosteuden syynä olisi todennäköisimmin vuotava vesiputki. Viemärin hajua ei tilaan 328 tehdyssä rakenneavauksessa havaittu. Kosteus voi olla peräisin myös vuoden 2007 peruskorjauksen ajalta, mikäli pinnoittamattomalle lattialle on päässyt suuri määrä lunta tai vettä. Kaksoislaattapalkistosta voi merkkiainekokeiden perusteella kulkeutua hajuja ja epäpuhtauksia sisätiloihin. Tiloissa havaitun kivihiilipien hajun perusteella välipohjarakenne VP4 ei ole sisätiloihin nähden ilmatiivis. Kivihiilipien haju ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. 3.3.4,ΧςΜΘςΘΚΟΓΠΡΚΦΓΓϑΦΘςΩΜΥΓς - VP4:n alueella yläpinnan muovimatto ja alapinnan hilseillyt maali poistetaan. Välipohjarakenne kuivatetaan. VP4:n läpi menevien patteriputkien kunto tarkastetaan ja korjataan tarvittaessa. Välipohjarakenne tiivistetään kuivattamisen jälkeen. Kivihiilipien takia tiivistäminen tehdään tuotteilla, jotka soveltuvat haittaaineiden kapselointiin. Tiivistettäviä kohtia ovat välipohjan liittymät pystyrakenteisiin (mm. seinät, pilarit, hormit), välipohjan läpiviennit sekä välipohjan pinnassa olevat mahdolliset halkeamat ja reiät (havaittu mm. alapinnassa). - Välipohjarakenteet VP8 ja VP5 tiivistetään sekä välipohjan ala- että yläpinnasta. Tiivistettäviä kohtia ovat välipohjan liittymät pystyrakenteisiin (mm. seinät, pilarit, hormit), välipohjan läpiviennit sekä välipohjan pinnassa olevat mahdolliset halkeamat ja reiät (havaittu mm. alapinnassa). - Välipohjarakenteiden laajamittaisempaa korjausta suositellaan harkittavaksi seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Korjauksen yhteydessä kaksoislaattapalkiston muottilaudoitus poistetaan. 3.4 3. ja 4. kerroksen välinen välipohja 3.4.1 4ΧΜΓΠΠΓ Iv-konehuoneiden välipohjarakenne VP9 on rakennepiirustusten (1975) ja vedeneristyskermiin saakka tehdyn tarkastusporauksen mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (vedeneristyspinnoite) - betonilaatta n. 300 mm - 3-kert. kermieristys - vaahtolasi 100 mm VP9 13 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

- tasauslaasti - ylälaattapalkisto 300 400 mm, betonia - pintamateriaalit (pääosin maali) Iv-konehuoneiden välipohjarakenne VP10 on rakennepiirustusten (1975) ja VP9:n kohdalle vedeneristyskermiin saakka tehdyn tarkastusporauksen mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (vedeneristyspinnoite) - betonilaatta n. 300 mm - 3-kert. kermieristys - vaahtolasi 100 mm - tasauslaasti - kaksoilaattapalkisto 360 440 mm, betonia, sisällä muottilaudat - pintamateriaalit VP10 Välipohjarakenne VP11 on rakennepiirustusten (1939) mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto) - kaksoilaattapalkisto 440 mm, betonia, sisällä muottilaudat - pintamateriaalit Välipohjarakenne VP12 on 4. kerroksen käytävälle tehdyn tarkastusporauksen mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto) - betonilaatta n. 50 100 mm - koksikuonatäyttö n. 100 200 mm - betonilaatta n. 50 100 mm - kaksoilaattapalkisto betonia, sisällä muottilaudat - pintamateriaalit Välipohjarakenne VP6 on rakennepiirustusten (1975) mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto, tasoitteet) - teräsbetonilaatta 160 mm - pintamateriaalit VP11 VP12 VP6 Kuva 6. 3 ja 4. kerroksen välinen välipohja. 14 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

3.4.2 6ΩςΜΚΟΩΥςΩΝΘΜΥΓς Pintakosteuskartoituksessa käytävien päädyissä havaittiin lukemia, jotka ovat muihin kohtiin nähden suuria (liite 2.10). Päädyissä on ulko-ovet kynnyksineen. Kaksoislaattapalkiston kohdalla täystiiliseiniä ei tyypillisesti ole pinnoitettu, jolloin kaksoislaattapalkiston sisältä on todennäköisesti ilmayhteys täystiiliseiniin. Täystiiliseinien sisältä on merkkiainekokeen (liite 4.5) perusteella ilmayhteyksiä sisätiloihin. Siten myös kaksoislaattapalkiston sisältä on todennäköisesti ilmayhteys sisätiloihin täystiiliseinien kautta. Kaksoislaattapalkiston sisältä havaittiin merkkiainekokeessa (liite 4.1) olevan ilmayhteys sisätiloihin välipohjan läpivientien kautta. 3.4.3,ΘϑςΘΡκκς{ΜΥΓς Lattian pintamateriaalit ovat hyväkuntoiset. Välipohjien päädyissä on pienet alueet, joissa rakenne joko poikkeaa kynnysrakenteiden vuoksi muusta käytävästä tai rakenteen suhteellinen kosteus on suurempi kuin muualla kerroksessa johtuen esimerkiksi ulko-oven kautta kulkeutuvasta lumesta. Kaksoislaattapalkistosta voi merkkiainekokeiden perusteella kulkeutua hajuja ja epäpuhtauksia sisätiloihin. 3.4.4,ΧςΜΘςΘΚΟΓΠΡΚΦΓΓϑΦΘςΩΜΥΓς - Välipohjarakenteet VP10, VP11 ja VP12 tiivistetään sekä välipohjan ala- että yläpinnasta. Tiivistettäviä kohtia ovat välipohjan liittymät pystyrakenteisiin (mm. seinät, pilarit, hormit), välipohjan läpiviennit sekä välipohjan pinnassa olevat mahdolliset halkeamat ja reiät (havaittu mm. alapinnassa). - Välipohjarakenteiden laajamittaisempaa korjausta suositellaan harkittavaksi seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Korjauksen yhteydessä kaksoislaattapalkiston muottilaudoitus poistetaan. 3.5 4. ja 5. kerroksen välinen välipohja 3.5.1 4ΧΜΓΠΠΓ Välipohjarakenne VP13 on rakennepiirustusten (1939) ja 5. kerroksen käytävälle tehdyn rakenneavauksen mukaan ylhäältä alas: - pintamateriaalit (pääosin muovimatto) - lastulevy 22 mm, lattiakoolaus kakkosnelosista - alalaattapalkisto 360 mm, pohjalla mineraalivillalevy - pintamateriaalit VP13 Välipohjarakenteen VP14 kohdalla lattiassa on betonilaatta. Rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä eikä tarkastusporausta tehty. VP14 SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017 15 (28)

Kuva 7. 4 ja 5. kerroksen välinen välipohja. 3.5.2 6ΩςΜΚΟΩΥςΩΝΘΜΥΓς Pintakosteuskartoituksessa ei havaittu lukemia, jotka olisivat olleet muihin kohtiin nähden suuria. Välipohjarakenteen VP13 rakenneavauksessa ei havaittu poikkeavia hajuja. Rakenteessa oli jonkin verran sahanpurua ja pölyä. Rakenteet olivat aistinvaraisesti tarkasteltuina kuivat ja hyväkuntoiset. Välipohjan VP13 betonia vasten olleesta puusta otetussa näytteessä ei ole mikrobiviljelyn perusteella poikkeavaa mikrobikasvustoa (liite 1). 4. ja 5. kerroksen välisen välipohjarakenteen lastulevykannen liitoksia seiniin ei rakennusajankohdan perusteella ole tiivistetty. Liitokset eivät siten ole ilmatiiviit. 3.5.3,ΘϑςΘΡκκς{ΜΥΓς Lattian pintamateriaalit ovat hyväkuntoiset ja välipohjarakenne VP13 on rakenneavauksesta tarkasteltuna kuiva. Mikrobinäytteen perusteella mikrobikasvustoa ei ole. Välipohjasta VP13 voi kulkeutua sisätiloihin pölyä ja mineraalikuituja. 3.5.4,ΧςΜΘςΘΚΟΓΠΡΚΦΓΓϑΦΘςΩΜΥΓς - Välipohjarakenteen VP13 tiivistämistä ympäröivin rakenteisiin nähden suositellaan harkittavaksi mm. pölyn sisätiloihin kulkeutumisen estämiseksi. - Välipohjarakenteiden laajamittaisempaa korjausta suositellaan harkittavaksi seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Korjauksen yhteydessä kaksoislaattapalkiston muottilaudoitus poistetaan. 3.6 5. kerroksen ja ullakon välinen välipohja 3.6.1 4ΧΜΓΠΠΓ Välipohjarakenteen VP15 yläpintana on maalattu betonilaatta. Rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä eikä tarkastusporausta tehty. VP15 16 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

Välipohjarakenteen VP16 pintamateriaalina on akryylibetoni. Rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä eikä tarkastusporausta tehty. VP16 Kuva 8. 5. kerroksen ja ullakon välinen välipohja. 3.6.2 6ΩςΜΚΟΩΥςΩΝΘΜΥΓς Pintakosteuskartoituksessa (liite 2.12) ei havaittu lukemia, jotka olisivat olleet muihin kohtiin nähden suuria. 3.6.3,ΘϑςΘΡκκς{ΜΥΓς Lattian pintamateriaalit ovat hyväkuntoiset ja välipohjarakenteet VP15 ja VP16 ovat kuivat. 3.6.4,ΧςΜΘςΘΚΟΓΠΡΚΦΓΓϑΦΘςΩΜΥΓς 4 Yläpohja 4.1 Rakenne - Ei esitetä jatkotoimenpiteitä. Yläpohjarakenne YP1 on rakenneavauksesta tarkasteltuna ja arkkitehtipiirustuksen (2006) mukaan ylhäältä alas: - peltikate, 2-kertainen sauma - ruodelaudoitus - alusrimat 50 mm x 50 mm - panssarialuskate tai vastaava - alusrimat 50 mm x 50 mm - ruodelaudoitus - kattokannattajat - tuuletettu ilmatila 0 1000 mm - teräsbetonilaatta n. 50 mm - umpilaudoitus 22 mm - kiviaineinen jäte: tiilimurska, muurauslaasti jne. - puru- ja turve-eriste - alalaattapalkisto 450 mm YP1 17 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

- pintamateriaalit Yläpohjarakenne YP2 on arkkitehtipiirustuksen (2006) mukaan ylhäältä alas: - peltikate, 2-kertainen sauma - ruodelaudoitus - alusrimat 50 mm x 50 mm - panssarialuskate tai vastaava - alusrimat 50 mm x 50 mm - ruodelaudoitus - kattokannattajat - tuuletettu ilmatila 0 2000 mm - lämmöneriste, puupalkisto 100 mm + 100 mm - ilmansulkupaperi - aluskoolaus 50 mm x 50 mm - kipsilevy 13 mm - pintamateriaalit YP2 Iv-konehuoneiden yläpohjarakenne YP3 on arkkitehtipiirustuksen (2006) mukaan ylhäältä alas: - vedeneristys, käyttöluokka VE80, kallistus jiirissä >=1:80 - mineraalivilla 30 mm - mineraalivilla 90 mm + 90 mm - höyrynsulku - mineraalivilla 30 mm - profiilipelti, kantava - pintamateriaalit YP3 Yläpohjarakenne YP4 on arkkitehtipiirustuksen (2006) mukaan ylhäältä alas: - vedeneristys, käyttöluokka VE80, kallistus jiirissä >=1:80 - mineraalivilla 30 mm - Siporex-rouhe, kaatokorjaukset - vaahtolasi 100 mm - tasauslaasti 20 100 mm - ylälaattapalkisto - pintamateriaalit YP4 Yläpohjarakenne YP5 on arkkitehtipiirustuksen (2006) mukaan ylhäältä alas: - 3 vedeneristys, käyttöluokka VE80, kallistus jiirissä >=1:80 - mineraalivilla 30 mm - Siporex-rouhe, kaatokorjaukset - 3-kertainen huopakate - vaahtolasi 50 mm + 80 mm YP5 18 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

- tasauslaasti 20 80 mm - teräsbetonilaatta 150 mm - pintamateriaalit Yläpohjarakenne YP6 on arkkitehtipiirustuksen (2006) mukaan ylhäältä alas: - peltikate, 2-kertainen sauma - ruodelaudoitus - alusrimat 50 mm x 50 mm - panssarialuskate tai vastaava - kattokannattajat - tuuletettu ilmatila - teräsbetonilaatta - umpilaudoitus - kiviaineinen jäte: tiilimurska, muurauslaasti jne. - puru- ja turve-eriste - kantava teräsbetonilaatta 300 mm - pintamateriaalit YP6 Yläpohjarakenne YP7 on arkkitehtipiirustuksen (2006) mukaan ylhäältä alas: - peltikate, 2-kertainen sauma - ruodelaudoitus - alusrimat 50 mm x 50 mm - panssarialuskate tai vastaava - kattokannattajat - tuuletettu ilmatila - tuulensuojamineraalivilla 30 mm - mineraalivilla 250 mm - teräsbetonilaatta 200 mm YP7 Yläpohjarakenteen YP8 kantavana rakenteena on 160 200 mm paikalla valettu teräsbetonilaatta. Rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä. - peltikate, 2-kertainen sauma - ruodelaudoitus - alusrimat 50 mm x 50 mm - panssarialuskate tai vastaava - kattokannattajat - tuuletettu ilmatila - tuulensuojamineraalivilla 30 mm - mineraalivilla 250 mm - teräsbetonilaatta 200 mm YP8 19 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

Kuva 9. Yläpohjarakenteet. 4.2 Tutkimustulokset Yläpohjarakenteita YP1 ja YP2 tarkasteltiin aistinvaraisesti rakenneavauksen ja tarkastusluukun kautta. Tarkastusluukku sijaitsee sisätiloissa. Yläpohjan ruodelaudoissa ja kattokannattajissa havaitiin jonkin verran vesivuotojen aiheuttamia jälkiä, mutta merkittäviä vaurioita ei havaittu. Yläpohjan puinen tarkastusluukku ullakon apuvälinevarastossa ei ole ilmatiivis. Yläpohjan ilmatilassa on mineraalivillaa, puuroskaa ja pölyä. Merkkiainekokeissa (liitteet 4.8 ja 4.10) havaittiin, että yläpohjarakenteesta YP1 on ilmayhteys patteriputkien läpivientien sekä ulkoseinän ja yläpohjan liittymien kautta sisätiloihin. Vesikatteita ei tarkastettu. 4.3 Johtopäätökset Yläpohjarakenteet ovat kuivat ja hyväkuntoiset. Yläpohjasta pääsee kulkeutumaan ullakon apuvälinevarastoon mineraalivillaa, pölyä ja puuroskaa epätiiviin puisen luukun kautta. Yläpohjarakenteen YP1 epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Yläpohjarakenteen eristetilan epäpuhtaudet pääsevät leviämään läpivientien ja ulkoseinän liittymien kautta sisätiloihin. 4.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset - Yläpohjarakenne YP1 tiivistetään sisätilojen puolelta. Tiivistettäviä kohtia ovat yläpohjan läpiveinnit sekä yläpohjan liittymät ulkoseinärakenteisiin. - Yläpohjan puinen tarkastusluukku apuvälinevarastossa vaihdetaan ilmatiiviiseen malliin. 20 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

5 Ulkoseinät 5.1 Rakenne Ulkoseinärakenne yleensä on sisältä ulos: - rappaus ja maali - 1 2 kiven täystiilimuuraus - julkisivurappaus. ALKUP. OSAN TÄYSTIILIULKOSEINÄ V. 1939 OSAN TÄYSTIILIULKOSEINÄ Porrashuoneissa ulkoseinärakenne on rakennesuunnitelmien (1975) mukaan sisältä ulos: - paikalla valettu betoni 150 mm - mineraalivilla 125 mm - kalkkihiekkatiili 130 mm. BETONI VILLA TIILI Rakennuksen päätyjen nykyisten tekniikkakuilujen ulkoseinärakenteena on betoni. BETONI Vanhojen ulkoseinien aukkoja on osittain muurattu umpeen rakennesuunnitelmien (1975) mukaan. Aukkojen kohdalla rakenne on sisältä ulos: - kalkkihiekkatiili 130 mm - muovitiivistyspaperi - mineraalivilla 125 mm ja puukoolaus - Siporex-harkkomuuraus. TIILI ILMANSULKU VILLA SIPOREX Kuva 10. 1. kerroksen vanhat ja nykyiset ulkoseinärakenteet. Ulkoseinärakenne on kellarikerroksessa paikalla valettu betoni. Porrashuoneissa ulkoseinärakenne on kellarikerroksessa rakennesuunnitelmien (1975) ja rakenneavauksen mukaan sisältä ulos: - kalkkihiekkatiili 130 mm - paikalla valettu teräsbetoni 400 mm - 2-kertainen kosteuseristys. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017 21 (28)

Rakennuksen itä- ja länsipäädyissä 2. ja 3. kerroksen tiloissa 218, 225, 331, 328 ja 319 ulkoseinärakenteena on umpeen rakennettujen aukkojen ja vanhojen parvekkeiden kohdalla rakenneavausten (liitteet 7.7, 7.9 ja 7.10) mukaan sisältä ulos: - rappaus ja maali - kalkkihiekkatiili 130 mm - ilmansulkupaperi, muovipinnoitettu - mineraalivilla ja puukoolaus 125 mm - Siporex-harkko, osin vanha täystiilimuuraus - rappaus. Iv-konehuoneiden ulkoseinärakenne on arkkitehtisuunnitelman (2006) mukaan sisältä ulos: - IV-RPG akustointilevy 30 mm - Paroc-elementti, mineraalivilla 175 mm. 5.2 Tutkimustulokset Rakenneavausten perusteella ulkoseinärakenteet ovat kuivat ja hyväkuntoiset. Kivihiilipikeä sisältävien välipohjien VP2 ja VP4 alueella ulkoseinissä oli rakenneavauksissa havaittavissa kivihiilipien haju. Rakenneavauksista otettujen mikrobiviljelyjen perusteella rakenteissa ei ole poikkeavaa mikrobikasvustoa (liite 1). Tiilimuurauksessa havaittin tarkastusporauksissa runsaasti ilmaonkaloita. Ulkoseinissä on myös vanhoja painovoimaisen ilmanvaihdon hormeja. Hormien ilma-aukkoja on avoinna alakattojen yläpuolella. Ilma-aukoista on yhteys sisätiloihin. Lisäksi hormien ja välipohjan liittymistä havaittiin olevan merkkiainekokeiden perusteella ilmayhteys sisätiloihin. Merkkiainekokeissa (liitteet 4.5, 4.6 ja 4.9) havaittiin, että ulkoseinien eristetilasta ja ilmaonkaloista on ilmayhteys sisätiloihin ikkunoiden ja ulkoseinien liittymien kautta, patterien kannakkeiden kautta, sähkörasioiden kautta, ulkoseinän ja välipohjan liittymien kautta sekä ulkoseinän ja yläpohjan liittymien kautta. 5.3 Johtopäätökset Ulkoseinärakenteet ovat tarkastelluilta osin kuivat ja hyväkuntoiset. Poikkeavaa mikrobikasvustoa ei havaittu. Ulkoseinien eristetilojen epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Ulkoseinärakenteissa olevat painovoimaisen ilmanvaihdon hormit eivät ole sisätiloihin nähden tiiviitä, sillä hormien ilma-aukot ovat auki. 5.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset - Ulkoseinärakenteet tiivistetään sisäpuolelta. Tiivistettäviä kohtia ovat ulkoseinien liittymät ikkunoihin, välipohjiin ja yläpohjaan sekä ulkoseinien patteri- yms. kannakkeet ja sähkörasiat. 22 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

6 Väliseinät 6.1 Rakenne Osa nykyisistä väliseinistä on vanhoja alkuperäisen osan täystiiliulkoseiniä. Muut väliseinät ovat joko kalkkihiekkatiilestä muurattuja tai puu- tai teräsrankaisia kipsilevyseiniä. Hissikuilujen seinät ovat teräsbetonia katso onko vanha hissikuilukin. Rakennuksen sisällä olevat hormit ovat kipsi- tai lastulevyrakenteisia tai kalkkihiekkatiiliharkoista muurattuja. Vanhojen täystiiliulkoseinien (kuva 8) hormit ovat täystiilirakenteisia ja näkyviltä pinnoilta rapattuja ja maalattuja. 6.2 Tutkimustulokset Tilojen 218 ja 219 välinen väliseinä on vanha täystiiliulkoseinä. Ulkoseinän ilmaonkaloon poratusta tarkastusreiästä havaittiin mikrobiperäinen haju. Ilmaonkalossa ei tarkastuskameralla katsottaessa havaittu muuta materiaalia kuin tiiltä. Merkkiainekokeessa havaittiin, että ilmaonkaloista on yhteys sisätiloihin vanhojen ςκ[υςκκνκωνμθυγκπκγπλχνχςςκχπνκκςς[οκυςκυγμκςκ[υςκκνκωνμθυγκπκκπρθτχςωκυςχμκκππκμγτγκ ΚΥςκ Lisäksi täystiiliulkoseinien ilmaonkaloista on merkkiainekokeen perusteella (liite 4.5) ilmayhteys ulkoseinien eristetilaan. Kalkkihiekkatiilistä muuratut hormit ovat alakattojen yläpuolella rappaamattomia. Levyrakenteiset hormit on pääosin tasoitettu ja maalattu. Levysaumoja ei ole saumattu ilmatiiviisti. 6.3 Johtopäätökset Nykyisten väliseinien, vanhojen täystiiliulkoseinien sisällä olevissa ilmaonkaloissa voi olla täytteenä orgaanista materiaalia, josta mikrobiperäinen haju johtuu. Mikrobiperäinen haju ja ilmaonkaloissa olevat epäpuhtaudet pääsevät merkkiainekokeiden perusteella kulkeutumaan sisäilmaan. Joidenkin hormien pinnoittamaton kalkkihiekkatiilimuuraus ei ole ilmatiivis rakenne. Myöskään saumaamattomat levyrakenteiset hormit eivät ole ilmatiiviitä. Hormeista voi päästä tällöin kulkeutumaan sisätiloihin epäpuhtauksia. 6.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset - Nykyisin väliseininä toimivien vanhojen täystiiliulkoseinien liittymät välipohjiin ja ulkoseiniin tiivistetään. Täystiiliseinien läpiviennit ja seiniin poratut ruuvinreiät tiivistetään. Kalkkihiekkatiilimuuratut ja levyrakenteiset hormit rakennetaan ilmatiiviiksi. - Nykyisin väliseininä toimivien vanhojen täystiiliulkoseinien purkamista suositellaan harkittavaksi seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017 23 (28)

7 Sisäilman laatu ja ilmanvaihto 7.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset 24 (28) Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta seurattiin tiloissa 121, 132, 206, 218, 255, 411, 514 ja 601 viikon ajan. Mittauspisteet on esitetty liitteessä 3. Korkeimmat sisäilman hiilidioksidipitoisuudet mitattiin tilassa 132, jossa pitoisuus oli yhtenä päivänä 2 tunnin ajan tasolla 900 ΡΡΟ.ΚΥκΜΥΚςΚΝΧΥΥΧΡΚςΘΚΥΩΩΥΘΝΚ[ϑςΓΠκ ΡκΚΞκΠκςΩΠΠΚΠΧΛΧΠ ΡΡΟ ΤΚςiloissa mitatut pitoisuudet olivat kuitenkin ΡκκΘΥΚΠΞκΝΚΝΝκ ΡΡΟ Seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet olivat alhaisempia kuin Asumisterveysasetus 2015:n mukainen toimenpideraja noin 1500 ppm. Jokaisen mitatun tilan sisäilman laatu oli hiilidioksidipitoisuuden osalta tyydyttävän sisäilmastoluokan S3 mukainen, luokassa S3 pitoisuus saa olla korkeintaan 1200 ppm. Seurantamittauksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 6.1 6.3. 7.2 Sisäilman lämpötilan seurantamittaukset Sisäilman lämpötilaa seurattiin lämmityskaudella tiloissa 121, 132, 206, 218, 255, 411, 514 ja 601 usean vuorokauden ajan. Sisäilman lämpötila vaihteli mitatuissa tiloissa kokonaisuutena välillä 19,4 24,0 C seurantajakson aikana. Lyhytaikaiset alhaisemmat lämpötilat johtuvat todennäköisesti ikkunatuuletuksesta. Tutkitun tyyppisessä rakennuksessa sovelletaan usein tavanomaista sisäilmastoluokkaa S3. Seurantamittausten aikana ulkoilman lämpötila oli koko ajan alle 10 C. Tällöin luokassa S3 sisäilman lämpötilan tavoitearvo on 21 C, josta sallittu poikkeama on ±1,0 C, eli luokassa S3 ΥΚΥκΚΝΟΧΠ ΝκΟΡ{ςΚΝΧΠ ςωνκυκ ΘΝΝΧ ΞκΝΚΝΝκ É% Tätä korkeampia lämpötiloja mitattiin tiloissa 132 ja 206, joissa lämpötila oli työpäivien aikana pääosin É% ςκνχυυχ ΛΧ É%ςΚΝΧΥΥΧ. Lisäksi työpäivien aikana lämpötila oli ΡΧΚΜΘΚΠ É%ςΚΝΘΚΥΥΧΛΧ. Luokan S3 lämpötilan tavoitearvon alittavia, alle 20 C:een lämpötiloja mitattiin tilassa 218, jossa lämpötila oli koko seurantajakson ajan ςχυθννχ É%.ΚΥκΜΥΚςΚΝΧΥΥΧΟΚςΧςςΚΚΠΛΧΜΥΘΠΡΩΘΝΚΞκΝΚΠΛκΝΜΓΓΠϑΚΓΟΧΠΧΝΝΓ C:een lämpötiloja. Seurantamittauksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 6.4 6.11. 7.3 Sisäilman suhteellisen kosteuden seurantamittaukset Sisäilman suhteellinen kosteus oli tiloissa 121, 132, 206, 218, 255, 411, 514 ja 601 seurantamittausten aikana välillä 21 41 %. Seurantamittauksista tehdyt siniset kuvaajat on esitetty liitteissä 6.4 6.11. 7.4 Paine-erojen kerta- ja seurantamittaukset Paine-erojen hetkellisissä päiväaikaan tehdyissä kertamittauksissa todettiin seuraavaa: SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

- Kellarikerroksessa sijaitseva kattilahuone (lämmönjakohuone) oli -34 Pa alipaineinen. Alipaineisuuden aiheuttaa tilassa oleva poistoilmapuhallin. - Rakennus oli 1.-2. kerroksen kohdalla - -12 Pa alipaineinen hammashoitolaan verrattuna. - Tekninen kuilu 123 oli likimain tasapaineinen eri kerroksiin verrattuna (paine-ero 2Χ - Porrashuoneet olivat likimain tasapaineisia eri kerroksiin verrattuna (paine-ero ΡκκΘΥΚΠ 2Χ - Toimisto-/hoitotiloissa painesuhteet vaihtelivat -3 Pa alipaineisuudesta +2 Pa ylipaineisuuteen käytäviin verrattuna. Seurantamittaukset, liite 5.1: Tuuli on vaikuttanut mittaustuloksiin. 1. kerroksen tilat 121 ja 132 olivat työpäivien aikana ja muina aikoina noin - -25 Pa alipaineisia ulkoilmaan verrattuna. Viikonloppuna 19. 20.11. ja to 24.11. oli paikoin rauhalliset tuuliolot, jolloin kuvaajissa tapahtuva vaihtelu oli pientä ja tällöin tilojen alipaineisuus oli tasolla - -10 Pa. Seurantamittaukset, liite 5.2: Tuuli on vaikuttanut mittaustuloksiin. 2. kerroksen tilassa 206 painesuhteet vaihtelivat pääosin -10 Pa alipaineisuudesta +10 Pa ylipaineisuuteen ΩΝΜΘΚΝΟΧΧΠ ΠκϑΦΓΠ 5ΧΟΧΧΠ ΧΚΜΧΧΠ ςκνχς ΛΧ ΘΝΚΞΧς -25 Pa alipaineisia. Viikonloppuna 19. 20.11. ja to 24.11. oli paikoin rauhalliset tuuliolot, jolloin kuvaajissa tapahtuva vaihtelu on ΡΚΓΠςκΛΧςκΝΝ{ΚΠςΚΝΧςΘΝΚΞΧς -10 Pa alipaineisia. Seurantamittaukset, liite 5.3: Tuuli on vaikuttanut mittaustuloksiin. 4. kerroksen tilasta 411 saatiiπνωμγοκχξχκπυγωτχπςχλχμυθπχνωυςχλχνθρωυςχλθννθκπςκνχθνκ +10 Pa ylipaineinen ulkoilmaan verrattuna. Koko seurantajakson aikana 5. kerroksen tilassa 514 painesuhteet vaihtelivat pääosin -20 Pa alipaineisuudesta 7 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna. 5ΧΟΧΧΠΧΚΜΧΧΠΜΓΤΤΘΜΥΓΠςΚΝΧΘΝΚΡκκΘΥΚΠ +15 Pa ylipaineinen. Viikonloppuna 19. 20.11. ja to 24.11. oli paikoin rauhalliset tuuliolot, jolloin kuvaajissa tapahtuva vaihtelu oli pientä ja tällöin tilat olivat noin +10 Pa ylipaineisia. 7.5 Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Koneelliset tulo- ja poistoilmavirrat mitattiin tiloissa 121, 131, 132, 206, 218, 225, 411, 514, 601 ja 602. Ilmavirtoja verrataan mahdollisuuksien mukaan vuoden 2012 D2-ohjearvoihin, jotka tarkoittavat ns. vähimmäisilmanvaihdon ohjearvoja. Mitatut tuloilmavirrat olivat vähintään D2-ohjearvojen suuruisia tiloissa 206, 225 ja 411. Em. tilojen poistoilmavirroille ei ole D2-ohjearvoa. Mitatut tuloilmavirrat olivat D2-ohjearvoja pienempiä tiloissa 121, 131, 132, 218 ja 514. Em. tilojen poistoilmavirroille ei ole D2- ohjearvoa. Lisäksi tilojen 601 ja 602 mitattu poistoilmavirta oli yhtä suuri D2-ohjearvon kanssa, näiden tilojen tuloilmavirralle ei ole ohjearvoa. Tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat olivat keskenään likimain tasapainossa tiloissa 121, 206, 218, 514 ja 601/602. Sen sijaan tiloissa 131, 132 ja 225 tuloilmavirta oli yli 20 % poistoilmavirtaa pienempi. Lisäksi tilassa 411 tuloilmavirta oli yli 20 % poistoilmavirtaa suurempi. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017 25 (28)

7.6 Ilmanjako Ilmanvaihdon ilmavirtojen jakaantumista ja tuloilman huuhteluvaikutusta havainnoitiin tiloissa 121, 131, 132, 206, 218, 225, 411, 514 ja 601. Tiloissa 121, 131, 206, 218 ja 225 tuloilma johdetaan tilaan tuloilmalaitteista, jotka on asennettu kattoon keskelle tilaa tai ulkoseinän lähelle. Tilojen poistoilmaventtiilit ovat huoneen toisella puolella käytäväseinän vierustalla. Em. tilojen työpisteissä ilman arvioidaan vaihtuvan riittävän hyvin. Myös tilassa 132 tuloilma johdetaan tilaan kattoon ulkoseinän vierustalle asennetuista tuloilmalaitteista, joissa tuloilmasuihkun nopeus on kuitenkin pieni. Tuloilma ei huuhtele tilaa riittävästi. Tiloissa 411 ja 514 tuloilma puhalletaan tilaan käytäväseinälle asennettujen tuloilmalaitteiden kautta ja poistoilmaventtiilit ovat käytäväseinällä. Em. tiloissa todettiin savun avulla, että tuloilmalaitteesta puhallettavan tuloilman liike näkyi hyvin ulkoseinän vierustalla olevissa työpisteissä asti tilojen työpisteissä ilmanvaihtuvuuden arvioidaan olevan riittävää. Tilassa 601 tulo- ja poistoilmakanavat tulevat teknisestä kuilusta suoraan kohti tilaa 602 ja tilan 601 tulo- ja poistoilmalaitteet ovat tilan keskivyöhykkeellä. Tuloilman kulkeutuminen eri puolille tilaa 601 on haasteellista. 7.7 Johtopäätökset Sisäilman lämpötila oli tiloissa 132 ja 206 työpäivien aikana ςχυθννχ É%ΓΝΚΜΘΤΜΓΧΟΡΚ kuin tyydyttävää sisäilmastoa tarkoittavan sisäilmastoluokan S3 tavoitetaso É% Tavoitearvoa korkeampi sisäilman lämpötila vaikuttaa tilojen ilmanvaihdon ΤΚΚςςκΟκςς{Ο[[ΦΓΠςΩΠςΓΓΥΓΓΠ6ΚΝΘΚΥΥΧΛΧΡΧΚΜΘΚΠΟΚςΧςΩςΝκΟΡ{ςΚΝΧς É% eivät ole merkittävästi tavoitetasoa korkeampia. Tilojen 218 ja 601 hieman alle 20 C lämpötilat eivät ole merkittävästi tavoitetasoa alempia, tilojen melko vähäinen käyttö vaikuttaa mitattuihin lämpötiloihin. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten perusteella tilojen ilmanvaihto oli riittävää. Ilmanvaihdon ilmavirtamittauksissa kuitenkin todettiin, että tiloissa 121, 131, 132, 218 ja 514 ilmanvaihto oli vähäisempää kuin Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 esitetyt ns. vähimmäisilmanvaihdon ohjearvot. D2-ohjearvot ottavat ihmisperäisen hiilidioksidin lisäksi huomioon myös mm. pintamateriaaleista aiheituvia päästöjä. Usein ilmanvaihto suunnitellaan D2-ohjearvoja suuremmaksi riittävän ilmanvaihdon varmistamiseksi. Puutteellinen ilmanvaihto aiheuttaa mm. ilmanvaihdon riittämättömyyden tunnetta. Osassa tutkittuja tiloja tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat olivat keskenään selkeästi eri suuria, mikä vaikuttaa tilan ja käytävän väliseen paine-eroon. Sisäilman suhteellinen kosteus oli normaali vuodenaika, tilojen käyttö ja ilmanvaihto huomioon ottaen. 26 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

Kattilahuoneen 003 alipaineisuus on tilan poistoilmapuhaltimen toimiessa niin suuri, että kattilahuoneesta ei kulkeudu ilmaa tai öljyn hajua muihin tiloihin kattilahuoneen oven ollessa kiinni. Ilmaa voi kuitenkin kulkeutua porraskäytävään ja edelleen sisätiloihin, kun ovesta kuljetaan. Tekninen kuilu 123 ja eri porrashuoneet olivat työpäivien aikana likimain tasapaineisia käytäviin verrattuna. Tällöin on olemassa edellytykset ilman sekoittumiselle kuilun ja porrashuoneiden kautta eri kerrosten käytävätiloihin. Todettiin myös, että ilmanvaihdon toiminnan seurauksena päiväaikaan ilma pyrkii liikkumaan tutkittuun rakennukseen terveyskeskusrakennuksen puolelta yhdysosan kautta. Paine-erojen seurantamittausten mukaan rauhallisten tuuliolojen aikana eri kerrosten sisätilojen ja ulkoilman väliset paine-erot poikkeavat tavoitetasosta. Alipaineisuus on suurempi kuin Asumisterveysoppaassa 2009 suositeltu 0 2 Pa alipaineisuus ulkoilmaan nähden. SΚΥκςΚΝΧςΘΝΚΞΧς -10 Pa alipaineisia kerroksissa 1 ΛΧ +10 Pa ylipaineisia kerroksissa 4 6. Tuulen vaikutuksen kasvaessa mitattiin usein em. suurempia paine-eroja. Tutkituissa tiloissa arvioitiin pääosin toteutuvan riittävä ilmanjako ja tuloilman huuhteluvaikutus. Poikkeuksena tilassa 132 ei toteudu tuloilman riittävä huuhteluvaikutus savumittausten perusteella, huuhteluvaikutus tehostuu ilmanvaihtoa lisäämällä. Lisäksi tilassa 601 tulo- ja poistoilmalaitteiden sijoittelun perusteella tuloilma ei kulkeudu hyvin porrashuoneen puoleisen pitkän ulkoseinän vierustalle eikä hissin edustalle. Osassa tiloja ajoittain havaitun ruoanhajun mahdollinen lähde on viereisten rakennusten keittiö- ja ruokalatilojen koneellisen poistoilman johtaminen vesikatolle ja kulkeutuminen sieltä tubi-rakennuksen ulkoilmanottoaukkojen kautta tuloilmakoneisiin sopivissa tuulioloissa. Lisäksi ruoanhajua voi kulkeutua tubi-rakennukseen alipaineisuuden seurauksena sisäkautta viereisen matalamman rakennuksen keittiöstä ja ruokalasta. Itse tubi-rakennuksessa ei ole hajuja tuottavaa ruoanvalmistuskeittiötä. 7.8 Jatkotoimenpide-ehdotukset - Tiloissa 132 ja 206 suositellaan alennettavaksi sisäilman lämpötilaa työpäivien aikana ςχυθθπ É% Samoin voidaan toimia myös muissa tiloissa, joissa lämpötila koetaan liian korkeaksi. Toimenpiteellä pyritään vähentämään sisäilman laatuun liittyviä haittatuntemuksia. - Rakennuksen huonetilojen ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirrat suositellaan säädettäviksi tasapainoon suunnitteluarvoja vastaaviksi, huomioon ottaen tilojen nykyinen käyttö. Toimenpiteellä pyritään vähentämään ilmanvaihdon toimintaan liittyviä haittatuntemuksia. - Ilmanvaihto säädetään siten, että rakennuksen sisätilat saadaan ympärivuorokautisesti 0 2 Pa alipaineiseksi ulkoilmaan nähden. - Tekninen kuilu 123 ja eri porrashuoneet suositellaan alipaineistettavaksi koneellisesti. Toimenpiteellä pyritään estämään ilman kulkeutumista epäpuhtaammista tiloista kerrosten oleskelutiloihin. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017 27 (28)

- Tilassa 601 suositellaan harkittavaksi koneellisen tuloilman tuomista tilaan nykyistä laajemmalle alueelle. Toimenpiteellä pyritään tehostamaan ilmanvaihdon huuhteluvaikutusta tilassa. Helsingissä 27.1.2017 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Heli Hakamäki Asiantuntija, DI Ville Hakala Osastopäällikkö, M. Sc. (Eng.) Liitteet Liite 1. Mittaustulokset. Liitteet 2.1 2.12. Pintakosteuskartoitus ja kosteusmittaukset. Liitteet 3.1 3.6 Mittauspisteet pohjakuvissa. Liitteet 4.1 4.10. Merkkiainekokeet. Liitteet 5.1 5.3. Painesuhteiden seurantamittaukset. Liitteet 6.1 6.11 Sisäilmaolosuhteiden seurantamittaukset. Liitteet 7.1 7.15 Rakenneavaukset ja mikrobinäytteet. 28 (28) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.1.2017

MITTAUSTULOKSET Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala, Askolinintie 1, Porvoo Liite 1 1 Pintakosteuskartoitus Ulkoseinä-, lattia- ja yläpohjarakenteita tutkittiin Gann Hydromette UNI 1 -ilmaisinlaitteella ja B 50 -mittapäällä. Ilmaisinlaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot noin 0 160. Ilmaisimen tulokset perustuvat materiaalien sähköisiin ominaisuuksiin, eivätkä anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Pintakosteuskartoituksen tulokset on esitetty pohjakuvissa liitteissä 2.1 2.4. Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMP41-näyttölaitteet ja HMP42-mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Mittaukset tehtiin 7.11. 29.12.2016. Mittauspisteet on esitetty pohjakuvissa liitteissä 2.5 2.6. Mittauspiste Pvm Tila Rakenneosa Suhteellinen kosteus, % VM1 9.11.2016 218 VM2 9.11.2016 218 VM3 9.11.2016 218 VM4 9.11.2016 225 VM5 9.11.2016 225 VM6 9.11.2016 225 VM7 9.11.2016 121 VM8 29.12.2016 135 VM9 29.12.2016 käytävä tekn. tilan 105 edustalla VM10 14.11.2016 328 Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m 3 lattia, välipohja 58 9,68 19,4 sisäilma 17 3,52 19,6 lattia, välipohja 63 11,15 20,3 sisäilma 17 3,52 19,6 lattia, välipohja 39 6,74 20,2 sisäilma 17 3,52 19,6 lattia, välipohja 71 12,91 20,9 sisäilma 20 3,68 20,9 lattia, välipohja 72 12,86 20,6 sisäilma 20 3,68 20,9 lattia, välipohja 67 12,18 20,7 sisäilma 20 3,68 20,9 lattia, välipohja 41 7,65 21,1 sisäilma 20 3,53 20,7 lattia, alapohja 64 11,00 20,0 lattia, alapohja 96 16,85 20,2 sisäilma 29 5,08 20,0 lattia, välipohja 95 16,63 20,1 sisäilma 24 4,21 19,9 Kosteusmittaus sorakerroksesta 3. kerroksessa 3. kerroksen lattian pintalaatan alapuolisen sorakerroksen suhteellinen kosteus mitattiin poraamalla pintalaatan läpi 8 mm reikä sorakerrokseen asti. Reikä imuroitiin puhtaaksi pölystä. Vaisalan HMP42-mittapää työnnettiin reiästä sorakerrokseen ja reikä tiivistettiin sinitarralla. Mittapään annettiin tasaantua sorakerroksessa 25 minuutin ajan. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala, Askolinintie 1, Porvoo Liite 1 Mittaus tehtiin 14.11.2016. Mittauspiste on esitetty pohjakuvassa liitteessä 2.9. 2 Mittauspiste Tila Pvm Rakenneosa Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m 3 KM11 331 14.11.2016 soratäyttö, välipohja 92 16,4 20,5 sisäilma 19 3,5 22,3 Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät imuroitiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaanςωπγκυυχτγκ ΚΥΥκ/ΚςςΧΝΧΚςςΓΚΠΧΘΝΚΞΧς8ΧΚΥΧΝΧΠ /-näyttölaite ja HMP110-mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Reiät porattiin 11.11.2016 ja mittaukset suoritettiin 7.12.2016. Mittauspiste on esitetty pohjakuvassa liitteessä 2.2. Mittauspiste Tila Pvm Rakenneosa Reiän syvyys, mm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m 3 betonilaatta, alapohja 50 74 15,1 22,8 K1 003 7.12.2016 betonilaatta, alapohja 80 81 16,4 22,8 maatäyttö n. 200 87 17,2 22,3 sisäilma - 25 5,4 22,9 ULKOILMA - - - 85 4,2 0,5 Ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Keskilämpötila, C Keskimääräinen suhteellinen kosteus, % 7.11.2016-5 82 11.11.2016-12 88 14.11.2016-3 90 29.12.2016 0 88 Rakennusmateriaalien mikrobit, suoraviljelymenetelmä Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko epäillyistä rakenteista otettujen materiaalinäytteiden mikrobimäärät normaalista poikkeavia. Näytteistä tehtiin suoraviljelyt elatusalustoille, joista tutkittiin homesienien, bakteereiden ja aktinomykeettien (sädesienien) kasvu. Elatusalustat olivat 2 % mallasuuteagar (M2) homesienille sekä tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar bakteereille ja aktinomykeeteille. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala, Askolinintie 1, Porvoo Liite 1 Suoraviljelynäytteissä todettiin mikrobeja seuraavasti. Pitoisuudet on esitetty kasvustojen (pesäkkeiden) määrinä elatusalustoilla käyttäen suhteellista asteikkoa, jossa: 3 - = pesäkkeiden määrä = 0 + = pesäkkeiden määrä = 1 20 ++ = pesäkkeiden määrä = 21 50 +++ = pesäkkeiden määrä = 51 200 ++++ = pesäkkeiden määrä = yli 200. Homesienien kohdalla on esitetty, mistä homesienisuvuista näytteissä oli kysymys. Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Näytteenottopvm Homesienet Bakteerit Aktinomykeetit* Lajit ja pesäkkeiden määrät Pesäkkeiden määrä yhteensä MR1 218, toimintaterapia ulkoseinän mineraalivillaeriste 11.11.2016 Penicillium sp.+ Ulocladium sp.* + + - - MR2 218, toimintaterapia ulkoseinän ilmansulkupaperi 11.11.2016 Penicillium sp.+ Ulocladium sp.* + Steriilit + + - - MR3 218, toimintaterapia välipohjan (kaksoislaattapalkisto) pahvi betonia vasten 11.11.2016 Penicillium sp.+ + + + MR4 509, käytävä puuvälipohjan (alalaattapalkisto) puu betonia vasten 11.11.2016 - - + - MR5 218, toimintaterapia ulkoseinän mineraalivillaeriste 11.11.2016 - - - - MR6 331, tsto ulkoseinän alasidepuu 29.12.2016 Penicillium sp.+ + - - *kosteusvaurioindikaattori Materiaaleissa on normaalistikin todettavissa mikrobi-itiöitä ja rihmastoa. Materiaalien pintojen mikrobikasvustona pidetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 8/2016 mukaan tasoa +++ tai ++++ olevia mikrobimääriä (home- ja hiivasienet ja aktinomykeetit eli sädesienet). Myös vähäisemmät mikrobimäärät (tasoa + tai ++) voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun kysymyksessä on ns. kosteusvaurioindikaattori (esim. Acremoniumsuku tai aktinomykeetti eli sädesieni). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. Sisäilman hiilidioksidin, lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset Tutkittavissa tiloissa seurattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Mittaukset tehtiin Geminin sisäilman laatuanalysaattoreilla. Tulokset olivat seuraavat: Mittauspiste IV-kone Tila Mittauspisteen kuvaus Seuranta-aika CO 2-pitoisuus, ppm Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % L1 G3.02TK01 121 Neuvotteluhuone 18.-25.11.16 370-676 21,0-22,1 22-37 L2 G3.01TK01 132 Toimistohuone 18.-25.11.16 362-1089 17,8-23,9 21-40 L3 G3.01TK01 206 Toimistohuone 18.-25.11.16 374-785 22,3-24,0 21-35 L4 G3.01TK01 218 Hoitohuone 18.-25.11.16 352-668 19,4-20,1 27-41 L5 G3.01TK01 225 Toimistohuone 18.-25.11.16 385-838 20,8-22,0 21-33 L6 G3.02TK01 411 Toimistohuone 18.-25.11.16 355-738 21,5-22,4 21-35 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala, Askolinintie 1, Porvoo Liite 1 4 Mittauspiste IV-kone Tila Mittauspisteen kuvaus Seuranta-aika CO 2-pitoisuus, ppm Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % L7 G3.02TK01 514 Hoitohuone 18.-25.11.16 364-952 20,2-22,6 24-39 L8 G3.01TK01 601 Apuvälinevarasto 18.-25.11.16 369-510 19,7-21,2 26-39 Painesuhdemittaukset Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus vaihtelee normaalisti välillä 350 400 ppm. Julkaisun Sisäilmastoluokitus 2008 hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat: - 5îΡΡΟ - 5îΡΡΟ - 5î 200 ppm. 15.5.2015 voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2100 mg/m 3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Huoneilman lämpötilojen tulee täyttää asetuksen liitteessä 1 olevan taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat. Seurantamittausten graafiset kuvaajat on esitetty erillisissä liitteissä, joista nähdään mitattujen suureiden vaihtelut eri vuorokauden aikoina. Sisätilojen välisiä paine-eroja mitattiin mikromanometrin ja merkkisavun avulla. Ilmavirtaus kahden tilan välillä havaitaan jo yhden pascalin paine-erolla, jolloin ilmavirtaus voidaan todeta mittauspisteeseen päästettävän savun avulla. Tulokset olivat seuraavat: Mittauspiste Iv-kone Tila Vertailutila Pvm Tila ali-/ ylipaineinen vertailutilaan nähden Paine-ero Pa PE1 G3.07PK01 PF01 Kattilahuone (kellarikerros) Porrashuone 02 25.11.16 Alipaineinen -34 PE2 G3.02TK01 Neuvotteluhuone 121 1. kerroksen käytävä 25.11.16 Ylipaineinen 2 PE3 G3.01TK01 Toimistohuone 131 1. kerroksen käytävä 25.11.16 Tasapaineinen 0 PE4 G3.02TK01 1. kerroksen käytävä Porrashuone 102 25.11.16 Ylipaineinen 1 PE5 PE6 PE7 G3.01TK01, G3.02TK01 G3.01TK01, G3.02TK01 G3.01TK01, G3.02TK01 1. kerroksen käytävä Porrashuone 103 25.11.16 Alipaineinen -1 1. kerroksen käytävä Porrashuone 104 25.11.16 Alipaineinen -1 1. kerroksen käytävä Hammashoitolan käytävä 25.11.16 Alipaineinen -7 PE8 G3.02TK01 1. kerroksen käytävä Tekninen kuilu 123 25.11.16 Alipaineinen -1 PE9 G3.01TK01 Hoitohuone 218 2. kerroksen käytävä 25.11.16 Alipaineinen - -2 PE10 G3.01TK01 Toimistohuone 225 2. kerroksen käytävä 25.11.16 Alipaineinen -3 PE11 G3.01TK01 2. kerroksen käytävä Porrashuone 202 25.11.16 Ylipaineinen 2 PE12 G3.01TK01 2. kerroksen käytävä Porrashuone 203 25.11.16 Alipaineinen -1 PE13 G3.01TK01 2. kerroksen käytävä Porrashuone 204 25.11.16 Tasapaineinen 0 PE14 G3.01TK01 2. kerroksen käytävä Hammashoitolan käytävä 11.11.16 Alipaineinen -12 PE15 G3.01TK01 2. kerroksen käytävä Tekninen kuilu 123 25.11.16 Tasapaineinen 0 PE16 G3.02TK01 Toimistohuone 411 4. kerroksen käytävä 25.11.16 Ylipaineinen 2 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala, Askolinintie 1, Porvoo Liite 1 5 Mittauspiste Iv-kone Tila Vertailutila Pvm Tila ali-/ ylipaineinen vertailutilaan nähden Paine-ero Pa PE17 PE18 G3.01TK01, G3.02TK01 G3.01TK01, G3.02TK01 4. kerroksen käytävä Porrashuone 403 25.11.16 Alipaineinen -1 4. kerroksen käytävä Tekninen kuilu 123 25.11.16 Tasapaineinen 0 PE19 G3.02TK01 Hoitohuone 514 5. kerroksen käytävä 25.11.16 Tasapaineinen 0 PE20 G3.02TK01 5. kerroksen käytävä Porrashuone 503 25.11.16 Tasapaineinen 0 PE21 G3.02TK01 5. kerroksen käytävä Tekninen kuilu 123 25.11.16 Ylipaineinen 1 PE22 G3.01TK01 Apuvälinevarasto 601 Porrashuone 603 25.11.16 Alipaineinen -1 PE23 G3.01TK01 Apuvälinevarasto 601 Tekninen kuilu 123 25.11.16 Alipaineinen -1 Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin SwemaFlow 125D-ilmavirtamittarilla, DP-Calc 5815 paine-eromittarilla ja mittaamalla venttiileiden asentoja. Mitattuja ilmavirtoja verrataan vuoden 2012 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoihin, jotka koskevat uuden rakennuksen ilmanvaihtoa. Mittausten kokonaismittausvirhe on θ 10 %. Ilmavirrat olivat seuraavat: Mittauspiste Pvm IV-kone Tila Mitattu tuloilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), ulkoilmavirta, dm 3 /s Mitattu poistoilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), poistoilmavirta, dm 3 /s I1 25.11.16 G3.02TK01 Neuvotteluhuone 121 148 1) 160-200 2) 193 172 ei ole I2 25.11.16 G3.01TK01 Toimistohuone 131 17 3) 26 26 ei ole I3 25.11.16 G3.01TK01 Toimistohuone 132 30 3) 35 39 ei ole I4 25.11.16 G3.01TK01 Toimistohuone 206 26 3) 26 30 ei ole I5 25.11.16 G3.01TK01 Hoitohuone 218 71 4) 97 74 ei ole I6 25.11.16 G3.01TK01 Toimistohuone 225 82 3) 53 116 ei ole I7 25.11.16 G3.02TK01 Toimistohuone 411 51 3) 27 37 ei ole I8 25.11.16 G3.02TK01 Hoitohuone 514 29 4) 36 25 ei ole I9 25.11.16 G3.01TK01 Apuvälinevarasto 601 ja varasto 602 115 ei ole 125 5) 125 1) Neuvotteluhuoneen ohjearvo (D2: Liite 1, Taulukko 2 - Toimistorakennukset). Perustuu tilan istumapaikkojen määrään. 2) Neuvotteluhuoneen ohjearvo (D2: Liite 1, Taulukko 2 - Toimistorakennukset). Perustuu tilan lattian pinta-alaan. 3) Toimistohuoneen ohjearvo (D2: Liite 1, Taulukko 2 - Toimistorakennukset). Perustuu tilan lattian pinta-alaan. 4) Sairaalan kuntoutushuoneen ohjearvo (D2: Liite 1, Taulukko 7 - Hoitolaitokset). Perustuu tilan lattian pinta-alaan. 5) Kuivavaraston ohjearvo (D2: Liite 1, Taulukko 10 Varastotilat). Perustuu tilan lattian pinta-alaan. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

KELLARIN PINTAKOSTEUSKARTOITUS 7.11.2016-16.1.2017 80-90, alaosissa 90-100 87-95 100-130 kosteusjäljen kohdalla, muualla 70-85 85-120 MB 80-95 MM 95-100 MM 95 77 100 kosteusjäljen kohdalla 130, tiiliseinä 60-70, alaosassa 75-77 85-90 MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa 70 90 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 Pintakosteusmittarin näyttämä betoniseinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä betoniseinässä 60 80 LATTIAMATERIAALIT: B Betoni MB Maalattu betoni Pintakosteusmittarin näyttämä betoniseinässä yli 80 MM Muovimatto KL Keraaminen laatta Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo kellarikerros 01/2017 TN LIITE 2.1

KELLARIN PORAREIKÄKOSTEUSMITTAUKSET 7.12.2016 K1 74 % 50 mm 81 % 80 mm 87 % maatäyttö PORAREIKÄMITTAUS Suhteellinen kosteus Porareiän syvyys Mittauspiste K1 74 % 50 mm 81 % 80 mm 87 % maatäyttö Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo kellarikerros 01/2017 TN LIITE 2.2

1. KRS PINTAKOSTEUSKARTOITUS 7.11.2016-16.1.2017 72-80 62-68 60-70 60-62 MM MM MM 76-80 58-68 53-60 63-73 55-70 MM MM MM KL 57-72 MM MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa 70 90 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä 60 80 LATTIAMATERIAALIT: B Betoni MB Maalattu betoni Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä yli 80 MM Muovimatto KL Keraaminen laatta Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 1. kerros 59-61 65-76 77-86 95 63 80-88 71 KL MM < 60 MM 100-120 MM 01/2017 TN 88-110 80-88 100-122 122 83-92 130 100-120 MM LIITE 2.3

1. KRS VIILTOKOSTEUSMITTAUKSET 9.11.-29.12.2016 VM7, 41% MERKINTÖJEN SELITYKSET: Mittauspiste Suhteellinen kosteus VM2, 70% Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 1. kerros 01/2017 TN VM9, 96% VM8, 64% LIITE 2.4

2. KRS PINTAKOSTEUSKARTOITUS 7.11.2016-16.1.2017 75 70-75 71-78 70-78 70-74 MM MM KL MM MM MM 90-95 79-85 90 70-75 MM MM 70-77 MM 83 90 69-74 MM MM MM MM MM MM MM 90 68-82 68-74 71-80 <60 <50 MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa 70 90 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä 60 80 LATTIAMATERIAALIT: B Betoni MB Maalattu betoni Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä yli 80 MM Muovimatto KL Keraaminen laatta Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerros 01/2017 TN 75-85 80-85 90-95 MM LIITE 2.5

2. KRS VIILTOKOSTEUSMITTAUKSET 9.11.2016 VM3, 39% VM1, 58% VM2, 63% MERKINTÖJEN SELITYKSET: Mittauspiste Suhteellinen kosteus VM2, 70% Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerros 01/2017 TN VM4, 71% VM5, 72% VM6, 67% LIITE 2.6

2. KRS KATON PINTAKOSTEUSKARTOITUS 7.11.2016-16.1.2017 80-83 MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä katossa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä katossa 70 90 Pintakosteusmittarin näyttämä katossa yli 90 Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerroksen katto 01/2017 TN 85-95 LIITE 2.7

3. KRS PINTAKOSTEUSKARTOITUS 7.11.2016-16.1.2017 75-88 71-78 77-83 MM MM MM MM 72-87 MM 90-95 MM 105-130 90-95 46-60 64-71 57-76 49-51 50-57 55-73 55-70 MM MM MM MM MM MM MM 87-93 57-62 MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa 70 90 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä 60 80 LATTIAMATERIAALIT: B Betoni MB Maalattu betoni Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä yli 80 MM Muovimatto KL Keraaminen laatta Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 TN 88-114 77-85 70-76 MM 90-105 80-90 83-91 90-93 MM MM 90-100 paikoin 75-85 LIITE 2.8

3. KRS VIILTOKOSTEUSMITTAUKSET JA KOSTEUSMITTAUS SORATÄYTÖSTÄ 14.11.2016 MERKINTÖJEN SELITYKSET: VM10, 95% KM11, 92% Mittauspiste Suhteellinen kosteus VM2, 70% KM11 MITATTIIN PINTALAATAN ALAPUOLELLA SIJAITSEVASTA SORAKERROKSESTA PORAAMALLA REIKÄ SORAKERROKSEEN ASTI. Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 TN LIITE 2.9

4. KRS PINTAKOSTEUSKARTOITUS 7.11.2016-16.1.2017 MM MM MMMM KL 75-85 75-81 90-110 85 78-85 75-80 80-87 70-75 73-85 75-80 MM MM MM MM MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa 70 90 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä 60 80 LATTIAMATERIAALIT: B Betoni MB Maalattu betoni Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä yli 80 MM Muovimatto KL Keraaminen laatta Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 4. kerros 85 01/2017 TN LIITE 2.10

5. KRS PINTAKOSTEUSKARTOITUS 7.11.2016-16.1.2017 45-58 27-33 MM, P 80-87 MM, P 25-35 MM, P 45-60 MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa 70 90 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä 60 80 LATTIAMATERIAALIT: MM, B Muovimatto, alla betoni Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä yli 80 MM, P Muovimatto, alla puu Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 5. kerros 01/2017 TN LIITE 2.11

ULLAKON PINTAKOSTEUSKARTOITUS 7.11.2016-16.1.2017 MB 68-75 MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa 70 90 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 LATTIAMATERIAALIT: B Betoni AB Akryylibetoni Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo ullakko AB 58-65 01/2017 TN LIITE 2.12

34 Pa 003 MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo Kellarikerros 24.11.2016 LIITE 3.1

2 Pa 1 Pa 121 I1 L1 PS1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT L SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 1 Pa 1 Pa 0-1 Pa 0 Pa 131 132 I2 I3 L2 PS2 PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 1. kerros 24.11.2016 7 Pa LIITE 3.2

PS3 206 L3 I4 0-1 Pa 217 1-2 Pa 2 Pa 0 Pa 3 Pa 0 Pa 218 225 219 L4 I5 L5 PS4 PS5 MERKINTÖJEN SELITYKSET: I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET L SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerros 24.11.2016 I6 12 Pa LIITE 3.3

MERKINTÖJEN SELITYKSET: I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT L SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 410 0 Pa PS6 411 L6 I7 2 Pa 0-1 Pa PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 4. kerros 24.11.2016 LIITE 3.4

MERKINTÖJEN SELITYKSET: I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT L SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 1 Pa 0 Pa 0 Pa 513 514 515 L7 I8 PS7 PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 5. kerros 24.11.2016 LIITE 3.5

MERKINTÖJEN SELITYKSET: I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT L SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 1 Pa 1 Pa L8 I9 601 602 I9 PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 6. kerros PS8 24.11.2016 LIITE 3.6

TILAN 121 LATTIAN MERKKIAINEKOE 7.12.2016 1 1 1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ALAPUOLELLA SIJAITSEVAAN PANNUHUONEESEEN 1 VUOTO, PATTERIPUTKEN LÄPIVIENTI Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 1. kerros 1 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika Gir-10 -kaasuanalysaattorilla. Tila alipaineistettiin Blowerdoor alipaineistimella kokeen ajaksi. Tila oli -20-70 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna (pannuhuone on norm. tilassa 34 Pa alipaineinen tilaan 121 verrattuna). 01/2017 TN LIITE 4.1

TILAN 121 VÄLISEINÄN MERKKIAINEKOE 7.12.2016 1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU SEINÄSSÄ OLEVAAN ILMATILAAN VUODON LAAJUUS 1 VUOTO, ALAS LASKETUN KATON YLÄPUOLELTA LÄPIVIENNISTÄ Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 1. kerros Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika Gir-10 -kaasuanalysaattorilla. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-alipaineistimella kokeen ajaksi kaasua sisältävään ilmatilaan nähden. Tila oli -20 Pa alipaineinen ilmatilaan verrattuna. 01/2017 TN LIITE 4.2

TILAN 125 ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE 8.12.2016 MERKINTÖJEN SELITYKSET: Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika Gir-10 -kaasuanalysaattorilla. Tila alipaineistettiin Blowerdoor alipaineistimella kokeen ajaksi. Tila oli -12 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. MERKKIAINEKAASU ALAPOHJAN ILMATILAAN VUOTOJA EI HAVAITTU Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 1. kerros 01/2017 TN LIITE 4.3

TILAN 218 VÄLISEINÄN MERKKIAINEKOE 4 3 2 1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU VANHAN TIILIULKOSEINÄN ONKALOON 1 VUOTO, RAKENNEAVAUS 2 VUOTO, NURKKA LATTIAMATON YLÄREUNASTA 3 VUOTO, LATTIAMATON YLÄREUNASTA 4 VUOTO, PUOLAPUIDEN KIINNIKKEET Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerros Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika Gir-10 -kaasuanalysaattorilla. Tila alipaineistettiin Blowerdoor alipaineistimella kokeen ajaksi. Tila oli - -8 Pa alipaineinen tilaan 219 verrattuna. 01/2017 TN LIITE 4.4

TILAN 219 VÄLISEINÄN MERKKIAINEKOE 8.12.2016 1 2 MERKINTÖJEN SELITYKSET: VUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU VÄLISEINÄN ILMATILAAN HUONEEN 218 PUOLELTA 1 VUOTO, IKKUNAPENKIN ALTA 2 VUOTO, LATTIAMATON PÄÄLTÄ Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerros Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika GIR-10 -kaasuanalysaattorilla. Tila alipaineistettiin Blowerdoor alipaineistimella kokeen ajaksi. Tila oli -10 Pa alipaineinen tilaan 218 verrattuna. 01/2017 TN LIITE 4.5

TILAN 218 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE 8.12.2016 2 2 3 5 1 4 MERKINTÖJEN SELITYKSET: VUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU TIILIULKOSEINÄN ONKALOON 1 VUOTO, RAKENNEAVAUS 2 VUOTO, IKKUNAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 VUOTO, SÄHKÖKOTELON KIINNIKE 4 VUOTO, LATTIAMATON YLÄREUNASTA 5 VUOTO, PATTERIKANNAKE Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerros Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika GIR-10 -kaasuanalysaattorilla. Tila oli - -8 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. 01/2017 TN LIITE 4.6

TILAN 218 HORMIN MERKKIAINEKOE 8.12.2016 2 HORMI 3 4 1 1 1 1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: VUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU HORMIIN 1 VUOTO, LATTIANRAJA 2 VUOTO, ALAS LASKETUN KATON YLÄPUOLELTA HORMIN VANHASTA ILMA-AUKOSTA 3 VUOTO, RUUVINREIKÄ 4 VUOTO, HORMIN REUNA TAI ALAKATON YLÄPUOLELTA VALUVA KAASU Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 4. kerros Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika GIR-10 -kaasuanalysaattorilla. Tila oli - -8 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. 01/2017 TN LIITE 4.7

TILAN 519 YLÄPOHJAN MERKKIAINEKOE 2 1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: VUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU YLÄPUOLELLA SIJAITSEVALLE KYLMÄULLAKOLLE 1 VUOTO, YLÄPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 2 VUOTO, PATTERIPUTKIEN LÄPIVIENNIT Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 5. kerros Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika GIR-10 -kaasuanalysaattorilla. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-alipaineistimella kokeen ajaksi. Tila oli -10 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. 01/2017 TN LIITE 4.8

TILAN 519 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE 1 3 2 3 4 MERKINTÖJEN SELITYKSET: VUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU TIILIULKOSEINÄN ILMAONKALOON 1 VUOTO, SÄHKÖRASIA 2 VUOTO, IKKUNAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 VUOTO, PATTERIN KANNAKE 4 VUOTO, LATTIAMATON PÄÄLTÄ Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 5. kerros Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja Wika Gir-10 -kaasuanalysaattorilla. Tila alipaineistettiin Blowerdoor alipaineistimella kokeen ajaksi. Tila oli -10 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. 01/2017 TN LIITE 4.9

TILAN 514 YLÄPOHJAN MERKKIAINEKOE 3 1 2 2 MERKINTÖJEN SELITYKSET: VUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU YLÄPUOLELLA SIJAITSEVALLE KYLMÄULLAKOLLE 1 VUOTO, PATTERIPUTKEN LÄPIVIENTI 2 VUOTO, ULKOSEINÄN JA YLÄPOHJAN LIITTYMÄ 3 VUOTO, VÄLISEINÄN JA YLÄPOHJAN LIITTYMÄ Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 5. kerros Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja kaasuanalysaattorilla. Tila alipaineistettiin Blowerdoor alipaineistimella kokeen ajaksi. Tila oli -13 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. 01/2017 TN LIITE 4.10

Rauhalliset tuuliolot Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 1. kerros 29.11.2016 Rauhalliset tuuliolot LIITE 5.1

Rauhalliset tuuliolot Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerros 29.11.2016 Rauhalliset tuuliolot LIITE 5.2

Rauhalliset tuuliolot Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 4. ja 5. ja ullakkokerros 29.11.2016 Rauhalliset tuuliolot LIITE 5.3

Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 1. kerros 29.11.2016 LIITE 6.1

Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerros 29.11.2016 LIITE 6.2

Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 4. ja 5. ja ullakkokerros 29.11.2016 LIITE 6.3

Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 1. kerros 29.11.2016 LIITE 6.4

Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 1. kerros 29.11.2016 LIITE 6.5

Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerros 29.11.2016 LIITE 6.6

Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerros 29.11.2016 LIITE 6.7

Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 2. kerros 29.11.2016 LIITE 6.8

Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 4. kerros 29.11.2016 LIITE 6.9

Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 5. kerros 29.11.2016 LIITE 6.10

Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo ullakkokerros 29.11.2016 LIITE 6.11

RAKENNEAVAUKSET, KELLARIKERROS RA1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: RA1 Rakenneavaus 1, porrashuoneen ulkoseinä maanpinnan alapuolella Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.1

RAKENNEAVAUKSET JA MATERIAALIEN MIKROBINÄYTTEET, 2. KERROS RA3 RA4 MR5 MR3 RA2 MR1 MR2 MERKINTÖJEN SELITYKSET: MR1 Mikrobinäyte 1, ulkoseinän mineraalivillaeriste RA2 Rakenneavaus 2, tilan 218 ulkoseinä MR2 Mikrobinäyte 2, ulkoseinän ilmansulkupaperi RA3 Rakenneavaus 3, tilan 218 lattian kaksoislaattapalkisto MR3 Mikrobinäyte 3, kaksoislaattapalkiston pahvi RA4 Rakenneavaus 4, tilan 218 ulkoseinä MR5 Mikrobinäyte 5, ulkoseinän mineraalivillaeriste Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.2

RAKENNEAVAUKSET JA MATERIAALIEN MIKROBINÄYTTEET, 3. KERROS MERKINTÖJEN SELITYKSET: RA5 Rakenneavaus 5, tilan 331 ulkoseinä MR6 Mikrobinäyte 6, ulkoseinän alasidepuu RA6 Rakenneavaus 6, tilan 331 lattian ylälaattapalkisto RA7 Rakenneavaus 7, tilan 331 ja 328 välinen kipsilevyseinä Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros RA7 01/2017 RA6 RA5 MR6 LIITE 7.3

RAKENNEAVAUKSET JA MATERIAALIEN MIKROBINÄYTTEET, 5. KERROS RA8 MR4 MERKINTÖJEN SELITYKSET: RA8 Rakenneavaus 8, 5. kerroksen käytävän lattia MR4 Mikrobinäyte 4, välipohjan (alalaattapalkisto) puu betonia vasten Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.4

RAKENNEAVAUKSET, ULLAKKOKERROS RA10 RA9 MERKINTÖJEN SELITYKSET: RA9 Rakenneavaus 9, pesutilan ja tuulettuvan kylmäullakon välinen seinä RA10 Rakenneavaus 10, apuvälinevaraston ja tuulettuvan kylmäullakon välinen seinä Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.5

RA1 Rakenneavaus 1, porrashuoneen ulkoseinä maanpinnan alapuolella Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.6

RA2 Rakenneavaus 2, tilan 218 ulkoseinä Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.7

RA3 Rakenneavaus 3, tilan 218 lattian kaksoislaattapalkisto Puiset muottilaudat olivat osin lahonneet. Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.8

RA4 Rakenneavaus 4, tilan 218 ulkoseinä Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.9

RA5 Rakenneavaus 5, tilan 331 ulkoseinä Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.10

RA6 Rakenneavaus 6, tilan 331 lattian ylälaattapalkisto Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.11

RA7 Rakenneavaus 7, tilan 331 ja 328 välinen kipsilevyseinä Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.12

RA8 Rakenneavaus 8, 5. kerroksen käytävän lattia Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.13

RA9 Rakenneavaus 9, pesutilan ja tuulettuvan kylmäullakon välinen seinä Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.14

RA10 Rakenneavaus 10, apuvälinevaraston ja tuulettuvan kylmäullakon välinen seinä Näsin terveysasema, vanha tuberkuloosisairaala Askolinintie 1, 06100 Porvoo 3. kerros 01/2017 LIITE 7.15