TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Samankaltaiset tiedostot
766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA PERUSTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

Magneettikentät. Haarto & Karhunen.

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi

SOVELLUS: SYKLOTRNI- KIIHDYTIN

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

A-osio. Tehdään ilman laskinta ja taulukkokirjaa! Valitse tehtävistä A1-A3 kaksi ja vastaa niihin. Maksimissaan tunti aikaa suorittaa A-osiota.

Magneettikentät ja niiden määrittäminen

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

SMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO

Tekijä Pitkä matematiikka b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta.

Shrödingerin yhtälön johto

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Vektorin paikalla avaruudessa ei ole merkitystä. Esimerkiksi yllä olevassa kuvassa kaikki kolme vektoria ovat samoja, ts.

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Magneettikentät ja niiden määrittäminen

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

VEKTORIT paikkavektori OA

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

Ota tämä paperi mukaan, merkkaa siihen omat vastauksesi ja tarkista oikeat vastaukset klo 11:30 jälkeen osoitteesta

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

Luvun 10 laskuesimerkit

Vektorit. Kertausta Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Vektorit, suorat ja tasot

766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA, ohjeita tenttiin ja muutamia teoriavinkkejä sekä pari esimerkkilaskua

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

Tekijä Pitkä matematiikka Poistetaan yhtälöparista muuttuja s ja ratkaistaan muuttuja r.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

VIELÄ KÄYTÄNNÖN ASIAA

Kvanttifysiikan perusteet 2017

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Luvun 5 laskuesimerkit

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

y 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

KYSYMYS: Lai*akaa varaukset järjestykseen, posi9ivisesta nega9ivisempaan.

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. ( )

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

a) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

1.4 Suhteellinen liike

Tykillä ampuminen 2. missä b on ilmanvastuskerroin, v skalaarinen nopeus, nopeus vektorina ja nopeuden suuntainen yksikkövektori.

Varatun hiukkasen liike

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Luvun 5 laskuesimerkit

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1)

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

Varatun hiukkasen liike

STATIIKKA. TF00BN89 5op

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

Transkriptio:

TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022 10 19 C, v E = ( 4750 m s ) k, F E = (8,50 10 16 N)j Magneettikenttä on tuntematon B = B y i + B y j + B z k Magneettikenttä vaikuttaa liikkuvaan varattuun hiukkaseen voimalla F = qv B Tässä tapauksessa protoniin vaikuttaa voima on i j k F P = q P [ v P 0 0 ] = q P [i 0 j (v P B z 0) + k (v P B y 0)] = F P j B x B y B z = q P [ j (v P B z ) + k (v P B y )] = F P j Koska protoniin vaikuttavalla voimalla F P ei ole z-akselin suuntaista komponenttia, yksikkövektorin k kerroin on nolla. v P B y 0 v P B y = 0 B y = 0

Tiedämme protoniin vaikuttavan voiman F P y-akselin suuntaisen komponentin, joten saamme q P [ j (v P B z )] = F P j q P v P B z = F P B z = F P 2,25 10 16 N = q P v P 1,6022 10 19 C 1500 m s = 0,93621 T Yksikkötarkastelu Muista: C = As ja J = VAs N = Ns C m = As m s N A m = Nm A m 2 = J = VAs = Vs = T A m 2 A m 2 m 2 Elektroniin vaikuttaa voima i j k F E = q E [ 0 0 v E ] = q E {i 0 j [0 ( v E )B x ] + k 0} = B x 0 B z = q E [ j (v E B x )] = F E j q E v E B x = F E B x = F E 8,50 10 16 N = q E v E 1,6022 10 19 C 4750 m s T = 1,11689 T B = (1,11689 T)i (0,93621 T)k B = (1,11689 T) 2 + ( 0,93621 T) 2 1, 46 T tanθ = B x B z θ = 50 B x θ z

b) Määritetään elektroniin vaikuttava voima, kun magneettikenttä pysyy samana, mutta elektronin nopeus on eri. q E = e = 1,6022 10 19 C, v E = ( 3200 m s ) j, F E =? B = (1,11689 T)i (0,93621 T)k i j k F E = q E [ 0 v E 0 ] = q E {i [( v E )( B z ) 0] j 0 + k [0 ( v E )B x ]} B x 0 B z = q E {i [v E B z ] + k [v E B x ]} = q E v E {B z i + B x k } = 1,6022 10 19 C (3200 m ) {(0,93621 T)i + (1,11689 T)k } s = [ (4,800 10 16 ) i (5,7263 10 16 ) k ]N F E = (4,800 10 16 N) 2 + ( 5,7263 10 16 N) 2 7, 47 10 16 N tanθ = B x B z θ = 40 x z θ F

YLESTÄ MAGNEETTKENTÄN LKKUVAAN VARATTUUN PARTKKELN JA VRTAJOHTMEEN AHEUTTAMASTA VOMASTA Tehtävän no. 1 olisi voinut laskea myös päättelemällä oikean käden kolmisormisäännön avulla. Yleisesti ristitulon suunta saadaan alla olevan kuvan mukaisesti. Kuva sivulta: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d2/right_hand_rule_cross_product.svg/220px- Right_hand_rule_cross_product.svg.png Sovelletaan kolmisormisääntöä magneettikentässä liikkuvaan varattuun partikkeliin. F B = qv B. Oletetaan, että varaus on positiivinen. (Jos varaus olisi negatiivinen, voima olisi vastakkaissuuntainen.) Nyt sormet asetetaan näin: v F B B Kun määritetään magneettikentän virtajohtimeen aiheuttamaa voimaa F B = l B, missä vektorin l pituus on johtimen pituus ja suunta virran suunta. Sormet asetetaan näin: F B B

Lainataanpa Anita Aikion Sähkö- ja magnetismiopin luentomateriaalia. Tästä selviää, miten ristikkäisten sähkö- ja magneettikenttien avulla voidaan erotella hiukkasvirrasta hiukkaset, jotka kulkevat tietyllä nopeudella. Muista edellä esitetty kolmisormisääntö magneettikentän aiheuttaman voiman suuntaa määritettäessä.

Nopeudenvalitsimen jälkeen meillä on hiukkasvirta, jossa kaikkien hiukkasten nopeus on sama. johdetaan tämä hiukkasvirta magneettikenttään, jonka avulla voidaan erotella erimassaiset hiukkaset. Alla on kerrottu, miten se tapahtuu. Lainaamme edelleen Anita Aikion luentomateriaalia. Nyt tiedetään ympyräradan säde, magneettikentän voimakkuus, sähkökentän voimakkuus, hiukkasen varaus ja hiukkasen nopeuden lauseke. Yllä olevasta yhtälöstä (27.10) voidaan ratkaista ionin massa: q vb = m v2 R m = q RB2 E q RB m = = q RB v E B = 1,6022 10 19 C 0,310 m (0,540 T) 2 1,12 10 5 V m = 1, 293 10 25 kg (Muista, että T = Vs/m 2 ja CV = J ja J = Nm = kgm2 s 2 ) Massaluku on A = m 1 u = 1,293 10 25 kg 1,66 10 27 kg 78

Magneettikentän B virtajohtimeen aiheuttama voima on F B = l B, missä vektorin l pituus on johtimen pituus ja suunta virran suunta. Alla olevassa kuvassa on hahmoteltu virtajohtimeen vaikuttavien voimien suunnat. Näitä voimia ovat maan vetovoima G, pinnan tukivoima N ja magneettikentän aiheuttama voima FB. Magneettikentän aiheuttaman voiman suunta saadaan tehtävän 1 lopussa esitetystä kolmisormisäännöstä. N B N FB G G F B Kun virta kulkee katsojaan päin Kun virta kulkee katsojasta poispäin Jo yllä olevasta kuvasta voidaan päätellä, että voiman suunnan pitää olla vasemmalle eli virran suunnan katsojaan päin. (Tehtävänannossa esitetyssä kuvassa virran suunnan pitää olla vasemmalle.) Piirretään vielä kuva, johon on merkitty voimien pinnan suuntaiset komponentit.

F Bx N B FB Gx G θ Virta kulkee katsojaan päin. Maan vetovoimalla ja magneettikentän aiheuttamalla voimalla on pinnan suuntainen komponentti. Näiden pitää kumota toisensa. F Bx = G x F B cosθ = Gsinθ Koska magneettikenttä on kohtisuorassa virtajohdinta vastaan F B = F B = l B = LBsin90 = LB Maan vetovoima on tunnetusti G = mg. LBcosθ = mgsinθ B = mg L tanθ

Magneettikentän virtajohtimeen aiheuttamaa voimaa käsiteltiin jo edellisessä tehtävässä: Magneettikentän virtasilmukkaan aiheuttamaa vääntömomenttia (voiman momenttia) käsitellään Anita Aikion materiaalissa seuraavasti:

a) Määritetään silmukkaan kohdistuva nettovoima Silmukkamme päältä päin katsottuna ja jokaiseen sivuun vaikuttavat voimat: x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x -F x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x F x x x x x x x x -F x x x x x x x x x x x F x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x B kohtisuoraan x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x paperin sisään eli x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x poispäin katsojasta. Voimien suunta on saatu kolmisormisäännön avulla: F B B Virtajohtimeen vaikuttavan voiman suuruus on nyt, kun magneettikenttä ja virtajohdin ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan F B = F B = l B = LBsin90 = LB Vastakkaisten sivujen pituus on yhtä suuri, mutta vektorisuunta vastakkainen. (Sivun vektorisuunta on sama kuin virran suunta.) Magneettikenttä ja virta ovat samat. Vastakkaisiin sivuihin vaikuttavat voimat ovat yhtä suuret mutta vastakkaissuuntaiset, joten voimat kumoavat toisensa. Virtasilmukkaan vaikuttavien voimien summa on nolla.

Määritetään silmukkaan kohdistuva vääntömomentti Silmukkamme sivulta päin katsottuna ja magneettinen momentti: μ B Virtasilmukkaan vaikuttavan vääntömomentin (voiman momentin) lauseke on τ = μ B Tässä lausekkeessa μ on virtasilmukan magneettinen momentti, jonka suuruus on A (silmukassa kulkeva virta kertaa silmukan pinta-ala) ja suunta on kohtisuorassa silmukan tasoa vastaan siten, että suunta menee kuvan mukaisesti oikean käden peukalosäännöllä : Nyrkissä olevan käden sormet osoittavat virran suunnan ja pystyssä oleva peukalo magneettisen momentin suunnan. Kuva sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/magneettinen_momentti Tässä tapauksessa μ ja B ovat vastakkaissuuntaisia. Täten niiden ristitulo on nolla ja silmukkaan vaikuttava vääntömomentti on myös nolla.

b) Silmukkaa kierretään 30 o. Määritetään silmukkaan kohdistuva nettovoima. Nyt silmukkamme on vinosti magneettikenttään nähden, mutta päältä päin katsottuna tilanne on periaatteessa samanlainen kuin a)-kohdassa. Alla olevaan kuvaan on merkitty jokaiseen sivuun vaikuttavat voimat: x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x -F x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x -F x x x x x x x x x x x F x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x F x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x B kohtisuoraan x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x paperin sisään eli x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x poispäin katsojasta. Virtajohtimeen vaikuttavan voiman lauseke on edelleen F = l B Ristitulo ottaa huomioon silmukan sivuista vain sen komponentin, joka on kohtisuorassa magneettikenttää vastaan. Nämä komponentit ovat edelleen yhtä suuret vastakkaisilla sivuilla. Vastakkaisiin sivuihin vaikuttavat voimat ovat yhtä suuret mutta vastakkaissuuntaiset, joten voimat kumoavat toisensa. Virtasilmukkaan vaikuttavien voimien summa on nolla.

Määritetään silmukkaan kohdistuva vääntömomentti Silmukkamme sivulta päin katsottuna ja magneettinen momentti: μ B θ =150 o Virtasilmukkaan vaikuttavan vääntömomentin (voiman momentin) lauseke on τ = μ B Vääntömomentin suuruus on ristitulon ominaisuuksien mukaan τ = μbsinθ, missä θ on vektoreiden μ ja B välinen kulma. Kulma θ = 180 o 30 o = 150 o. (Silmukkaa käännettiin 30 o vaakasuorasta suunnasta, jolloin myös vektori μ kääntyi 30 o lähemmäksi B :n suuntaa. Aluksihan ne olivat vastakkaissuuntaiset.) τ = ABsin150 o = 1,40 A 0,22 m 0,35 m 1,50 T sin150 o = 0,081 Nm [Muista, että T = Vs/m 2 ja J = Nm = VAs]

Vääntömomentin suunta Katsotaan silmukkaa sivulta: F μ B X μ τ:n suunta ja kiertosuunta -F Koska τ = μ B, oikean käden kolmisormisäännön avulla saadaan, että vääntömomentin τ suunta on poispäin katsojasta. (Muista, että ristitulossa magneettisesta momentista μ otetaan huomioon vain se komponentti, joka on kohtisuorassa B :tä vastaan.) Kun τ :n suunta on poispäin katsojasta, se merkitsee, että kiertosuunta on myötäpäivään. Tässä voidaan käyttää oikean käden peukalosääntöä. τ (keskisormi) B (etusormi) μ (peukalo)