AIKUISOHJAUSTA PAIKALLISESTI Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut verkoston tuottamina Keski-Suomen Opin oven verkostovalmennus Ääneseudun verkostolle 25.11.2010 klo 13.30-16.00 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus
SISÄLTÖ 1. Miksi olemme koolla? Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden - kehittämisohjelma 2. TNO-palvelut 3. Kohderyhmät 4. Tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus 5. Tärkeimmät tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä palvelujen tuottajat 6. Verkoston kokoajan askeleet ja verkostot käytäntöyhteisöinä 7. Paikallisten toimijoiden välinen ohjausyhteistyö 8. Pohdintakysymyksiä 9. Miten tästä eteenpäin?
1. AIKUISOPISKELUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUIDEN -KEHITTÄMISOHJELMA VISIO Suomessa on vuonna 2014 elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävä moniammatillinen TNO-palvelujen kokonaisuus, joka vastaa aikuisten ja työelämän tarpeisiin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä (henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeet huomioivia), monikanavaisia ja helposti saavutettavia. (Kehittämisohjelman strategia 2009.)
2. TNO-PALVELUT Strategiassa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla (TNO-palvelut jatkossa) tarkoitetaan poikkihallinnollisena, verkostomaisena yhteistyönä tuotettua palvelukokonaisuutta, joka on suunnattu kaikille koulutus- ja uranvalintatilanteessa oleville aikuisille sekä yritysasiakkaille henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. TNO-palvelujen avulla mahdollistetaan työurien pidentyminen ja työllisyysasteen kohoaminen sekä ammatillinen liikkuvuus. Lisäksi tavoitteena on lisätä yritysaktiivisuutta ja parantaa työelämän toimivuutta. (Kehittämisohjelman strategia 2009.)
3. KOHDERYHMÄT ns. hakevassa vaiheessa olevat henkilöt koulutuksessa, työssä tai työttömänä olevat henkilöt yritysasiakkaat sekä työyhteisöissä ja yritysmaailmassa tarjolla olevien palvelujen käyttäjät. (Kehittämisohjelman strategia 2009.)
4. TIEDOTTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS 1 Tiedottamisen tehtävänä on antaa asiakkaalle hänen tarvitsemiaan tietoja, jotka koostuvat tosiasioista. Ohjattava on tässä tilanteessa tiedon vastaanottaja, ja ohjaajan tehtävänä on huolehtia tiedon oikeellisuudesta ja riittävyydestä. Keskustelu rakentuu tavallisesti ohjattavan kysymyksistä ja ohjaajan vastauksista. (Onnismaa 2007, 28.) Neuvonnan tehtävänä on neuvoa asiakkaalle sopiva toimintatapa. Neuvot perustuvat asiantuntijatietoon. Ohjattava odottaa saavansa ongelmaansa neuvoja asiantuntijalta eli ohjaajalta, joka varmistaa, että neuvot ovat asiantuntevia ja ymmärrettäviä. Keskustelu rakentuu yleensä neuvon pyytämisestä ja sen antamisesta. (Onnismaa 2007, 28.)
TIEDOTTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS 2 Ohjauksen tehtävänä on edistää keskustelun keinoin ohjattavan kykyä parantaa elämäänsä hänen haluamallaan tavalla. Ohjauksessa korostetaan asioiden tulkinnanvaraisuutta ja monia toimintamahdollisuuksia. Ohjattava osallistuu aktiivisesti esittämiensä ongelmien ratkaisuun. Ohjauksen lähtökohtana on ajatus siitä, että ohjattava on oman elämänsä asiantuntija. Ohjaaja pyrkii vahvistamaan ohjattavan toimintakykyä ja välttää valmiiden ratkaisumallien tarjoamista. Ohjauskeskustelu on yleensä monivaiheinen ja rakenteeltaan löyhä. Ohjattavan tekemät aloitteet ja ohjaajan käyttämä lähestymistapa vaikuttavat keskustelun kulkuun. (Onnismaa 2007, 28.)
5. TÄRKEIMMÄT TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT SEKÄ PALVELUJEN TUOTTAJAT 365 Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen Opetusministeriön ja työministeriön asettaman valmisteluryhmän ehdotukset toimenpideohjelmaksi Työhallinnon julkaisu 2006 Ks. Liite 1 http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_j ulkaisu/thj365.pdf
LÄHTEET Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus, Helsinki. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin 2009. Kehittämisohjelman strategia.
6. Verkoston kokoajan askeleet - verkostoa luodaan systemaattisella askelluksella (mukaellen Hakanen, Heinonen & Sipilä 20007, 68) 1. askel Oman ohjausidean selkiinnyttäminen 2. askel Kumppaneiden kartoittaminen 3. askel Yhteisen hyödyn etsiminen 4. askel Verkoston osaamisen ja osaamistarpeiden kartoitus 5. askel Myönteisen ja tehokkaan ilmapiirin luominen 6. askel Verkoston koordinoinnin ja toimintatapojen suunnittelu 7. askel Sopimusten tekeminen
Verkostot käytäntöyhteisöinä (Wenger, McDermot & Snyder 2002, 57) ydinryhmä potentiaalinen verkosto koordinaattori aktiivit toimijat
7. Paikallisten toimijoiden välinen ohjausyhteistyö
8. Pohdintakysymyksiä Ääneseudun verkostotoimijoille 1. Aikuisohjausta paikallisesti -kehittämistyön tavoite? 2. Kehittämistyön hyöty toimijoille sekä verkoston yhteinen hyöty > työn tuottama lisäarvo? 3. Ajatuksia ja kysymyksiä verkostoyhteistyöstä 4. Keitä ovat asiakkaamme, keitä ohjaamme? Asiakasprofiilit? 5. Näkemyksiä aikuisohjauspalveluista 6. Näkemyksiä verkostomaisesti ja moniammatillisesti tuotetusta aikuisohjauksen toimintamallista Ääneseudulla 7. Yleisesti: Mikä askarruttaa / mietityttää aikuisohjauspalvelun kehittämistyössä ja toteuttamisessa? 8. Muita kysymyksiä? Kysymyksiä voi hyödyntää AOP-hankkeen jatkotyöskentelyssä.
9. Miten tästä eteenpäin? Minkä teeman/teemojen ympärille jatkossa kokoonnutaan? Kutsutaan kaikki ja katsotaan, ketä kiinnostaa? Yhteentuleminen synnyttää yhteisöllisyyttä > yhdessätekeminen Olemassa olevan yhteistyön hyödyntäminen Mikä on se verkosto? Ydinryhmä? Palvelujen näkyväksi tekeminen > verkostokartta, verkoston liittymät, vuosikello, asiakassegmentointi (ohjaustarpeet) Kenen työn/kehittämisen äärellä ollaan? > Hankkeessa pohjustetaan verkoston sitoutumista ja tutustutaan verkoston toimijoihin vierailuilla/käynneillä/kartoituksilla = verkoston kuulemiskierros > yhteisen tavoitetilan rakentaminen Seuraava palaveri: