Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta 15.8. -15.10.2013 Vesa Hyyryläinen Tavoitteet Seurannan päätavoitteena oli kerätä aineistoa siitä, miten muuttolintujen reitit sijoittuvat suhteessa Vaalan kunnan tuulivoimaselvityksessä määriteltyihin parhaiten tuulivoimarakentamiseen (I-luokan alueet) soveltuviin alueisiin. Toissijaisena tavoitteena pyrittiin saamaan viitteitä muuttoreittien sijainnista suhteessa II-luokan alueisiin. Seurantapäivien vähäisyyden takia (6 tarkkailupäivää) keskityttiin keräämään mahdollisimman kattava havaintomäärä muuttavista linnuista, jotta saataisiin suuntaa antavaa ja alustavaa tietoa muuttoreiteistä. Seurantapaikoiksi valittiin Oulujärven Niskanselälle pistävän Säräisniemen kärki ja pohjoisessa Jylhänniemi. Säräisniemi sijaitsee välittömästi Vaalan länsiosaan kaavailtujen tuulivoimaan parhaiten soveltuvien alueiden itäpuolella ja Jylhänniemen tarkkailupiste puolestaan keskeisellä paikalla suhteessa kunnan pohjoisosiin suunniteltuja tuulivoima-alueita. Tarkkailupisteiden koordinaatit (ETRS-TM35FIN - tasokoordinaatit) ovat 7154271-50553 ja 7144287-495077. Menetelmät Havaituista muuttolinnuista kirjattiin maastokaavakkeisiin seuraavat tiedot: laji (suku, lajiryhmä tai kokoluokka), sukupuoli (mikäli mahdollista määrittää), ikä (mikäli mahdollista määrittää), yksilömäärä (parvikoko), lentosuunta ja -korkeus, ohituspuoli (ilmansuunta suhteessa tarkkailijaan), etäisyys havainnoijasta (mikäli muuttava yksilö), oliko lintu muuttava, kiertelevä tai paikallinen. Lisäksi kirjattiin kellonaika ja säätila. Lintujen lentosuunnat määriteltiin kompassin, GPS -laitteen ja kartan avulla. Havainnointia tehtiin kiikareiden ja kaukoputken avulla sekä kuuntelemalla lintujen ääniä. Havainnointiaika oli vakioidusti kuutisen tuntia alkaen noin tunti auringon nousun jälkeen. Epävarmuustekijät Toteutettuun lintujen syysmuuton seurantaan ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Annettujen resurssien vähäisyydestä johtuen selvityksestä saatuja tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Mikäli halutaan luotettavia tietoja lintujen muutosta tutkimusalueella, seurantaa pitää suorittaa useassa pisteessä Vaalan kunnan alueella monen vuoden aikana. Yhden vuoden tuloksiin on aina syytä suhtautua varauksella, koska lintujen muuttokäyttäytyminen voi vuosien välillä vaihdella suurestikin riippuen monista tekijöistä. Seurantajaksojen olisi syytä olla tarpeeksi pitkiä, useita viikkoja kestäviä. Pitkät seurantajaksot takaavat tarpeeksi luotettavan aineiston sekä laadullisesti että määrällisesti. Seurannassa havaittujen lintujen määrä on aina vain pieni otos lintujen todellisesta määrästä. Jos halutaan kompensoida resurssien puutetta, voidaan toki käyttää hyväksi jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi ostamalla paikalliselta lintuyhdistykseltä Tiira -tietokannassa olevia pitkäaikaishavaintoja seurantatietojen tueksi. Myös seurantajakson ajoitus asettaa omat rajoituksensa. Elokuun puolivälissä monet lajit ja lajiryhmät ovat jo muuttaneet pois alueelta. Kahlaajat aloittavat syysmuuttonsa kesäkuussa ja pääosa niistä on jo muuttanut elokuun puoliväliin mennessä. Heinä-elokuussa muuttavia lintuja ovat mm. kertut, kerttuset, siepot, pääskylajit, monet 1
siemensyöjät, useat petolinnut ja osa lokkilinnuista -esimerkiksi Oulujärvellä melko runsaina esiintyvien kalatiiran, naurulokin ja pikkulokin pääjoukot ovat elokuun puoliväliin mennessä siirtyneet etelään. Toisaalta lokakuun puolivälin jälkeen voi esiintyä vilkasta arktisten vesilintujen muuttoa. Syksyllä 2013 alkoi arktisia vesilintuja, kuten mustalintuja, alleja, lapasotkia ja uiveloita ilmestyä Kainuun vesistöihin runsaasti vasta lokakuun loppupuolella. Vaalan alueen läpi muuttaa vuosittain myös hanhia ja muita suuria lintuja. Nämä tuulivoiman kannalta tärkeät lajit täytyisi ottaa suunnitelmissa huomioon. Niiden havaitsemiseksi muuttoaikoina tarvittaisiin keväin syksyin yhtäjaksoisia seurantajaksoja. Syksyllä 2013 hanhia muutti Kainuussa keskimääräisesti, mutta tähän selvitykseen osui vain pari metsähanhihavaintoa. Jotta lintujen liikehdinnästä saataisiin kattava kuva, olisi selvityksissä huomioitava myös lintujen yömuutto. Lajisto Syysmuuton tarkkailussa havaitut lajit on esitetty taulukossa 1. Taulukkoon on merkitty lintujen yksilömäärät molemmilla seurantapaikoilla ja viimeiseen sarakkeeseen on merkitty uhanalaisuusluokat. Tarkkailupäivien vähäisyydestä johtuen muuttavien lintujen määrät jäivät sen verran alhaisiksi, että se asettaa haasteita tulkintojen tekemiseen. Joka tapauksessa taulukosta voidaan todeta monia mielenkiintoisia seikkoja; saadaan mm. kuva alueella tavattavista lajeista. Selkeiden muuttolinjojen määrittämiseen saatu aineisto on aika suppea, mutta suuntaa antavia tuloksia toki saatiin. Tulokset täsmentyvät myöhemmin yksittäisten tuulipuistoalueiden selvitysten yhteydessä. Seuraavassa luettelossa esitetään systemaattisessa järjestyksessä kaikki seurannassa havaitut lajit. Yksilömääriä ilmoitettaessa pyritään erittelemään muuttavat ja paikalliset yksilöt sekä kuvataan mahdollisuuksien mukaan lintujen käyttämiä reittejä ja lentokorkeuksia. Kaakkuri Gavia stellata EUD1,NT Kaakkureita havaittiin molemmilla seurantapaikoilla. Yhteensä tehtiin havaintoja 17 yksilöstä. Pääosa nähdyistä kaakkureista tulkittiin lähialueiden soilla pesiviksi yksilöiksi, jotka käyvät säännöllisesti kalastamassa Oulujärvellä. Kuikka Gavia arctica EUD1 Muuttavia ja paikallisia kuikkia nähtiin 14 yksilöä. Muuttavien lintujen lentokorkeus vaihteli 20-70 m:n välillä ja pääsuunta molemmissa havaintopisteissä oli SW. Esimerkiksi 11.10. Säräisniemen kärjen ohitti aikuinen kuikka lentäen suoraan etelään noin viiden metrin korkeudella. Tämä yksilö laskeutui kalastamaan havaintopisteen SE puolelle. Silkkiuikku Podiceps cristatus Havaittiin 38 paikallista yksilöä. Niskanselän pohjoispuolen lahdissa on pesivä kanta. Härkälintu Podiceps griseigena Tavattiin paikallisena molemmissa havaintopisteissä yhteensä 9 yksilöä. Härkälintu on harvalukuinen pesimälaji Oulujärvellä. Merimetso Phalacrocorax carbo 2
Nuori ja vanha muuttivat Säräisniemen kärjen itäpuolella etelään kohti Manamansaloa. Lähivuosina lajin havaintomäärät ovat lisääntyneet Oulujärvellä ilmeisesti Itämeren kannan kasvun myötä. Laulujoutsen Cygnus cygnus EUD1, () Havaittiin 61 pääosin muuttavaa yksilöä. Paikallisia poikueita nähtiin kaksi. Päämuuttosuunta oli W-SW ja lentokorkeus vaihteli 30-60 m. Jylhänniemellä, jossa pääosa havainnoista tehtiin, parvet lensivät Oulujärven pohjoisrantaa seuraillen. Joutsenten todellisista määristä saataisiin pitemmillä yhtenäisillä seurantajaksoilla luotettavampi kuva. Taulukko 1: Säräisniemestä ja Jylhänniemestä havaitut lintulajit kuuden tarkkailupäivän aikana välillä 15.8. -15.10.2013: LINTULAJI SÄRÄISNIEMI JYLHÄNNIEMI YHT. UHANALAISUUSLUOKITUS Kaakkuri 5 12 17 EUD1,NT Kuikka 5 9 14 EUD1 Silkkiuikku 16 22 38 Härkälintu 4 5 9 Merimetso 2 2 Laulujoutsen 16 45 61 EUD1, () Metsähanhi 2 2 NT, () Sinisorsa 29 32 61 Jouhisorsa 2 2 VU Haapana 14 35 49 () Tavi 7 14 21 () Tukkasotka 8 6 14 VU, () Mustalintu 12 7 19 Alli 2 2 4 Telkkä 17 18 35 () Uivelo 2 2 EUD1, () Isokoskelo 26 56 82 NT, () Tukkakoskelo 19 38 57 NT, () Merikotka 1 1 2 EUD1, VU, LA Kalasääski 2 6 8 EUD1, NT Sinisuohaukka 2 2 EUD1, VU Hiirihaukka 2 1 3 VU, LA Mehiläishaukka 1 1 EUD1, VU, Varpushaukka 2 3 5 Kanahaukka 1 1 2 Tuulihaukka 2 4 6 Nuolihaukka 1 2 3 Ampuhaukka 1 1 EUD1 Metso 1 1 EUD1, () Teeri 8 14 22 EUD1, NT, () Kurki 2 6 8 EUD1, NT Kapustarinta 18 18 EUD1 Taivaanvuohi 2 2 Suokukko 3 3 EUD1, EN Naurulokki 2 2 NT Kalalokki 240 245 485 Harmaalokki 382 395 777 Selkälokki 2 4 6 VU, () Kalatiira 3 2 5 EUD1, () Sepelkyyhky 46 36 82 Käki 2 2 Palokärki 1 1 2 EUD1 Käpytikka 3 6 9 Haarapääsky 12 25 37 Niittykirvinen 9 9 NT Metsäkirvinen 2 14 16 Västäräkki 19 42 61 Keltavästäräkki 16 16 VU, LA Tilhi 2 2 Rautiainen 2 5 7 Punarinta 3 4 7 Leppälintu 1 2 3 () Kivitasku 1 1 VU, LA Laulurastas 1 8 9 Punakylkirastas 15 186 201 Kulorastas 4 4 Räkättirastas 82 226 308 Mustarastas 1 1 3
Pajulintu 4 7 11 Tiltaltti 1 1 Hippiäinen 3 6 9 Harmaasieppo 2 2 Talitiainen 16 45 61 Sinitiainen 5 16 21 Töyhtötiainen 1 1 Hömötiainen 8 4 12 Pyrstötiainen 5 5 Isolepinkäinen 1 1 Harakka 14 12 26 Närhi 2 13 15 Varis 25 38 63 Korppi 4 6 10 Peippo 480 362 842 Järripeippo 186 125 310 PL 548 620 1168 Urpiainen 15 28 43 Vihervarpunen 2 6 8 Punatulkku 4 4 Pikkukäpylintu 56 42 98 Pajusirkku 3 5 8 Pohjansirkku 1 1 VU Keltasirkku 1 9 10 YHT. 2888 2895 5783 Lyhenteiden selitykset: EUD1 EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit VU Vaarantunut (IUCN luokitus)) NT Silmälläpidettävä (IUCN luokitus)) LA Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit luonnonsuojeluasetuksessa (Liite 4) () Kansainväliset vastuulajit Metsähanhi Anser fabalis NT,() Jylhänniemessä nähtiin 8.9. kaksi lounaaseen muuttavaa taigametsähanhea (A.fabalis fabalis). Lintujen lentokorkeus oli noin 50m (+-). Hanhien päämuutto tapahtui vasta lokakuun loppupuolella, jolloin tämän hankkeen seurantapisteissä ei tehty havainnointia. Mikäli seuranta olisi jatkunut pitempään, olisi molemmista tarkkailupisteistä tehty todennäköisesti havaintoja valkoposkihanhista, metsähanhista ja mahdollisesti tundrahanhista. Hanhimuuton arviointiin tarvitaan lisäselvityksiä ja tukeutumista Tiira -aineistoon. Sinisorsa Anas platyrhynchos Sinisorsia nähtiin molemmissa tarkkailupisteissä yhteensä 61 yksilöä. Pääosa havainnoista koski pieniä muuttoparvia. Selkeää päämuuttosuuntaa ei lajilla todettu. Jouhisorsa Anas acuta VU Pariskunta muutti 5.9. Jylhänniemen eteläkärjessä W. Lentokorkeus noin 20 m. Haapana Anas penelope () Kokonaismäärä 49 yksilöä, joista suurin osa oli paikallisia lintuja. Tavi Anas crecca () Paikallisia taveja havaittiin 21. Tukkasotka Aythya fuligula VU, () 4
Paikallisia yksilöitä nähtiin molemmissa havaintopisteissä yhteensä 14. Myöhemmin syksyllä arktisten vesilintujen päämuuton yhteydessä yksilömäärät moninkertaistuvat. Tällöin nähdään myös monia muita vesilintulajeja, kuten lapasotkia ja mustalintuja. Mustalintu Melanitta nigra Molemmissa pisteissä yksi muuttava pikkuparvi korkealla SW; yhteensä 19 yksilöä. Lokakuun aikana määrät lisääntyvät niin, että kuun loppupuolella voidaan nähdä parhaina muuttopäivinä satoja yksilöitä. Samaan aikaan esiintyy myös muita lajeja, kuten pilkkasiipi ja alli. Alli Clangula hyemalis Neljä kiertelevää yksilöä havaittiin. Arktisten allien päämuutto alkaa vasta lokakuun aikana. Telkkä Bucephala clangula () Pääasiassa paikallisia lintuja, mutta myös joitakin muuttavia suuntiin S ja W. Yksilömäärät kasvavat selvästi lokakuun lopussa arktisten vesilintujen päämuuton yhteydessä. Uivelo Mergus albellus EUD1, () Kaksi naaraspukuista paikalla Säräisniemen kärjen edustalla 11.10. Uiveloa koskee sama kuin muitakin arktisia vesilintuja, eli niiden määrät kasvavat lokakuun aikana ollen huipussaan kuun loppupuolella. Tällöin nähdään järvillä jopa useiden kymmenien yksilöiden parvia. Isokoskelo Mergus merganser NT, () Tarkkailupisteissä havaittiin yhteensä 82 yksilöä, joista pääosa paikallisia poikasparvia. Jokunen pieni muuttoparvi nähtiin lentävän korkealla (yli 150 m) S-SW. Tukkakoskelo Mergus serrator NT, () 57 paikallista ja kiertelevää tukkakoskeloa havaittiin. Mm. Jylhänniemessä kalasteleva poikasparvi (14) 19.8. Merikotka Haliaeetus albicilla EUD1, VU, LA Havaintojaksolla tavattiin kaksi eri yksilöä. Esiaikuinen yksilö lensi 19.8. Niskanselältä N ja kääntyi Jylhänniemen kohdalla W. Laskeutui myöhemmin Neulaniemeen. Metsän ylle noustuaan lensi noin 50 m:n korkeudessa. Aikuinen yksilö lensi 11.10. Säräisniemen kärjen N -puolella E ja laskeutui kaukana Niskanselän itärannalla puuhun, jossa viipyi monta tuntia. Ylitti järven selän matalalla. Merikotkan esiintyminen Oulujärvellä kaipaa lisäselvityksiä. Lajin yksilöitä on viimeaikoina tavattu säännöllisesti eri puolella järveä myös pesintäaikana. 5
Kalasääski Pandion haliaetus EUD1, NT Kalastelevasta sääksestä tehtiin kahdeksan havaintoa. Jylhänniemen havainnot (6) koskenevat kaikki läheisen pesän koirasta. Linnun nähtiin suuntaavan kalan kanssa kohti pesää. Säräisniemen kärjen S -puolella nähtiin kaksi kalaa kuljettavaa sääkseä lennossa SW. Nämä linnut ovat todennäköisesti Oulujärven W-puolen soilla pesiviä yksilöitä. Sinisuohaukka Circus cyaneus EUD1, VU Kaksi naaraspukuista muutolla W (+-) Jylhänniemen kärjessä. Seurailivat järven pohjoisrantaa vähän puiden latvusten yläpuolella. Hiirihaukka Buteo buteo VU, LA Kolme muuttavaa S. Lentokorkeus vaihteli 30-60 m. Mehiläishaukka Pernis apivorus EUD1, VU Yksi mehiläishaukkahavainto tehtiin 23.8. Lintu saapui melko matalalla Säräisniemen kärkeen rantaviivaa seuraten (SE); niemen kärjessä muutti suuntaa SW. Varpushaukka Accipiter nisus Kaikki viisi varpushaukkahavaintoa tulkittiin muuttaviksi linnuiksi. Pääsuunta oli SW ja korkeus vaihteli 20-80 m. Kanahaukka Accipiter gentilis Molemmissa tarkkailupisteissä nähtiin kiertelevä nuori kanahaukka. Tuulihaukka Falco tinnunculus Tuulihaukkoja nähtiin muutolla eteläisiin ilmansuuntiin muutama yksilö. Kaarresalon saaren pohjoisrannalla lennellyt yksilö lienee pesivä. Tuulihaukan kanta on viime vuosina ollut nousussa Oulujärven alueella. Nuolihaukka Falco subbuteo Nuolihaukka pesii yleisesti Oulujärven saarissa. Havaintopisteistä nähtiin kolme kiertelevää yksilöä. Ampuhaukka Falco columbarius EUD1 Tämä pienin jalohaukkamme nähtiin kerran. 8.9. vanha koiras oli hetken paikallisena Jylhänniemen kärjessä ja jatkoi sitten itään. Ampuhaukan pesivä kanta Kainuussa on nykyään hyvin pieni. 6
Metso Tetrao urogallus EUD1, () Yksi paikallinen koiras oli lähellä Jylhänniemen havaintopistettä 5.9. Teeri Tetrao tetrix EUD1, NT, () Paikallisia yksilöitä havaittiin molemmissa paikoissa yhteensä 22. Osa soitimella. Kurki Grusgrus EUD1, NT Vain kahdeksan muuttavaa yksilöä nähtiin koskien yksittäisiä pareja. Kaikki lensivät korkealla suuntaan S-SW. Kurkien päämuuttopäivinä tämän hankkeen tarkkailupisteissä ei havainnoitu. Lajin syysmuuton arviointiin tarvitaankin täydentäviä tietoja. Kapustarinta Pluvialis apricaria EUD1 Yksi arktinen parvi (á 18) havaittiin 5.9. Jylhänniemellä. Parvi muutti hyvin korkealla S ja pystyin vain vaivoin määrittämään lajin kaukoputken avulla. Kahlaajien osalta oltiin yleisesti ottaen myöhässä. Useimmat lajit ovat elokuun puoliväliin mennessä jo eteläisillä talvehtimisalueillaan. Taivaanvuohi Gallinago gallinago Kaksi muuttavaa yksilöä W Jylhänniemellä. Suokukko Philomachus pugnax EUD1, EN Kolmen yksilön muuttoparvi nähtiin 19.8 Jylhänniemessä. Linnut muuttivat yli sadassa metrissä S. Naurulokki Larus ridibundus NT Vain kaksi talvipukuista yksilöä nähtiin Jylhänniemessä. Naurulokkien osalta kartoitus pitäisi aloittaa jo heinäkuun puolella. Laji pesii paikoittain Oulujärvellä kohtuullisen kokoisina yhdyskuntina samoin kuin sen pienempi sukulainen pikkulokki. Tällaisten suurina joukkoina pesivien lajien esiintyminen pitäisi kaavoituksessa selvittää erityisen hyvin. Kalalokki Larus canus Yhteensä laskettiin 485 yksilöä pääasiassa kierteleviä lintuja. Suurempia kertymiä havaittiin kun kalalokit kerääntyivät yhdessä muiden lokkilintujen kanssa kalastustroolareiden vanaveteen. Selkeitä muuttolinjoja ei aineistosta pysty määrittämään. 7
Harmaalokki Larus argentatus Oulujärven yleisin lokkilintu, joita laskettiin yhteensä 777 yksilöä. Pääasiassa havaittiin kierteleviä yksilöitä, joiden esiintymisestä tähän aikaan vuodesta on vaikea päätellä muuttolinjoja. Suuria kertymiä nähtiin kalastustroolareiden lähellä. Selkälokki Larus fuscus VU, () Kartoituksessa havaittiin neljä yksilöä tätä harvinaista lokkilajia. Oulujärvellä pesii muutama pari. Kalatiira Sterna hirundo EUD1, () Vain viisi yksilöä havaittiin, koska valtaosa yksilöistä oli jo muuttanut selvityksen alkaessa. Kala- ja lapintiiraan pätee sama toteamus kuin naurulokkiin, eli yhdyskuntina pesivien lintujen esiintyminen pitää selvittää perusteellisesti ympäristörakentamista suunniteltaessa. Sepelkyyhky Columba palumbus Sepelkyyhkyt muuttavat pienehköinä parvina laajalla sektorilla metsäalueilla. Varsinaisia muuttolinjoja on vaikea määrittää. Yhteensä merkittiin 82 eri suuntiin muuttavaa yksilöä. Käki Cuculus canorus Kaksi paikallista yksilöä tavattiin Jylhänniemessä syyskuun alussa. Palokärki Dryocopus martius EUD1 Suhteellisen harvalukuisia palokärkiä havaittiin seurannassa kaksi. Molemmat havainnot koskivat paikallista yksilöä. Käpytikka Denrocopos major Syksyn 2013 aikana käpytikat vaelsivat runsaslukuisasti länteen ja lounaaseen. Tämän selvityksen havaintopisteissä nähtiin kuitenkin vain 9 yksilöä, joista seitsemän havaintoa koskee paikallisia lintuja. Haarapääsky Hirundo rustica Pääskylajit olivat selvityksen alkaessa jo suurelta osin muuttaneet. Tarkkailupisteistä havaittiinkin vain 27 haarapääskyä, joista suurin osa nähtiin järvellä hyönteispyynnissä. Niittykirvinen Anthus pratensis NT Yhdeksän muuttavaa niittykirvistä havaittiin Jylhänniemessä. 8
Metsäkirvinen Anthus trivialis Metsäkirvisistä tuli havaintoja 16 molemmista tarkkailupaikoista. Pääosa koski muuttavia yksilöitä. Västäräkki Motacilla alba Suurin osa havaituista 61 västäräkistä koski S-SW muuttavia lintuja. Joitakin paikallisia nähtiin myös. Keltavästäräkki Motacilla flava VU, LA Jylhänniemessä nähtiin 16 matalalla länteen muuttavaa keltavästäräkkiä. Tilhi Bombycilla garrulus Vain kaksi kiertelevää yksilöä havaittiin Jylhänniemessä. Rautiainen Prunella modularis Rautiaisia kuultiin muuttolennossa seitsemän yksilöä. Punarinta Erithacus rubecula Seitsemän paikallista yksilöä havaittiin. Leppälintu Phoenicurus phoenicurus () Kolme paikallista yksilöä nähtiin. Kivitasku Oenanthe oenanthe VU, LA Jylhänniemessä nähtiin yksi naaraspukuinen yksilö. Laulurastas Turdus philomelos Seitsemän paikallista ja kaksi muuttavaa yksilöä havaittiin. Punakylkirastas Turdus iliacus Tarkkailupisteistä nähtiin vaatimatonta rastasmuuttoa lähinnä Jylhänniemessä. Länteen ja lounaaseen lentäviä punakylkirastaita merkittiin yhteensä 201 yksilöä. Kulorastas Turdus viscivorus Jylhänniemessä nähtiin neljä länteen muuttavaa yksilöä. 9
Räkättirastas Turdus pilaris Matalalla länteen ja lounaaseen muuttavia räkättejä nähtiin 308. Mustarastas Turdus merula Yksi paikallinen koiras Jylhänniemellä. Pajulintu Phylloscopus trochilus Vain 11 yksilöä havaittiin muutolla. Tiltaltti Phylloscopus collybita Jylhänniemessä kuultiin yksi paikallinen yksilö. Hippiäinen Regulus regulus Yhdeksän kiertelevää nähtiin. Harmaasieppo Muscicapa striata Jylhänniemessä nähtiin kaksi paikallista yksilöä. Sieppohavaintoja saataisiin paljon enemmän jos tarkkailujakso aloitettaisiin aikaisemmin. Kirjosiepot olivat jakson alkaessa jo muuttaneet. Taltiainen Parus major Länteen vaeltavia talitiaisia nähtiin muutama kymmen. Lisäksi havaittiin joitakin paikallisia yksilöitä. Yhteensä merkittiin 41 talitiaista. Sinitiainen Parus caeruleus 21 paikallista ja kiertelevää yksilöä nähtiin. Töyhtötiainen Parus cristatus Jylhänniemessä havaittiin yksi paikallinen yksilö. Hömötiainen Parus montanus Yhteensä nähtiin12 paikallista ja kiertelevää yksilöä, joista Säräisniemen linnut olivat selvästi länteen vaeltavia. Myöhemmin syksyllä esiintyi vilkasta tiaisvaellusta. Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Säräisniemellä nähtiin syyskuun alussa viiden yksilön parvi lentämässä länteen. Lokakuussa pyrstötiaisia vaelsi runsaasti eri puolilla Kainuuta. Isolepinkäinen Lanius excubitor 10
Yksi paikallinen yksilö nähtiin Jylhänniemellä syyskuun alkupuolella. Harakka Pica pica Yhteensä 26 eri suuntiin lentelevää harakka nähtiin molemmissa tarkkailupisteissä. Närhi Garrulus glandarius Kaksi paikallista(säräisniemi) ja 13 NW suuntaan vaeltavaa(jylhänniemi) närheä havaittiin. Varis Corvus corone Havaintoja tehtiin 63, joista muutama paikallinen ja valtaosa eri suuntiin muuttavia lintuja. Korppi Corvus corax Lajin kierteleviä yksilöitä nähtiin molemmissa kohteissa yhteensä 10. Peippo Fringilla colebs Oli runsaslukuisin muuttaja havaintopisteissä. Lajilleen määritettyjä merkittiin 842 yksilöä. Järripeippo Fringilla montifringilla Muuttavia lajilleen määritettyjä järripeippoja laskettiin 310. PL (Pikkulintu tarkoittaa tässä katsauksessa lajilleen määrittämätöntä peippolintua) Tähän taksoniin merkittiin 1168 yksilöä, joista valtaosa oli ilmeisesti peippoja. Suurinta osaa ei pystytty määrittämään lajilleen pitkän etäisyyden takia. Peippolinnut muuttivat matalalla pääsuuntanaan SW, mutta seurailivat rantoja, eivätkä selvästikään lähteneet mielellään ylittämään järvenselkiä. Urpiainen Carduelis flammea Yhteensä havaittiin 43 yksilöä, joista Jylhänniemellä havaitut vaelsivat itään. Vihervarpunen Carduelis spinus Äänihavainto kahdeksasta muuttavasta yksilöstä. Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Jylhänniemellä havaittiin neljä paikallista. 11
Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Käpylintuja havaittiin 98 yksilöä. Linnut muuttivat pikkuparvissa S ja SW suuntiin. Pajusirkku Emberiza schoeniclus Kahdeksan äänihavaintoa muuttavista linnuista. Pohjansirkku Emberiza rustica Vähälukuisesta pohjansirkusta tehtiin yksi äänihavainto Jylhänniemellä. Keltasirkku Emberiza citrinella Paikallisia ja kierteleviä tavattiin 10 yksilöä. 12