Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka: Helsingin yliopisto, Biomedicum ls 3 Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 15.9.2013 1
Väestörakenne kansanterveyden tarkastelun perusta Väestötiede eli demografia - väestörakenteen muutokset: syntymä, kuolema, muuttoliike Sosiodemografiset tekijät - väestön ja terveyden jakautuminen - Ikä - Sukupuoli - Siviilisääty, perhe --- - Alue, urbanisaatio - Sosioekonomiset tekijät (26.09.) > Sairastavuuden ja kuolleisuuden erot ja muutokset > Selitykset, syy-vaikutussuhteet, mekanismit
Väestönmuutokset eli transitiot I Väestöllinen/malthuslainen transitio - Väkiluvun kasvu II Hedelmällisyyden transitio - Syntyvyyden muutos III Epidemiologinen t ransitio - Kuolleisuuden aleneminen
Demografiset transitiot I, II ja III (vaiheet 1-5) II Syntyvyys hedelmällisyyden transitio III Kuolleisuus epidemiologinen transitio I Väkiluku Väestöllinen/malthuslainen transitio Aika
I Väestöllinen transitio 1. eli malthuslainen transitio > väkiluvun kasvu 1700 Thomas Malthus, pappi ja taloustieteilijä (1766-1834) - vieraili Suomessa 1700-luvun lopulla
Suomen väestö 1750-2012 (www.stat.fi) 13.9.2013 5 445 779 I Väestöllinen transitio 1750 421 537 1890 2 380 140
II Hedelmällisyyden transitio - Syntyvyyden muutos
Syntyvyys 1776-2011 Kokonaishedelmällisyysluku = lapsiluvun odote, jonka naiset keskimäärin saavat edellisen vuoden hedelmällisyyden vallitessa - v. 2011 = 1.83 (Keski-Pohjanmaa 2.37, Uusimaa 1.65 ) - Nettouusiutumistaso = 2.1 lasta. Syntyvyyden kiihtyvä muutos 1900-l Syntyvyyden hidas muutos 1800-l
III Epidemiologinen transitio - Kuolleisuus, kuoleman esiintyminen väestössä Kuolema väestön muutoskomponenttina Epidemiat/pandemiat (infektiot) väistyvät Tautipanoraaman muuttuu krooniset ja degeneratiiviset taudit elintavat ja riskitekijät krooniset taudit viivästyvät
Vastasyntyneen elinajanodote (EO0) 1750-2011 (www.stat.fi) EO = vuosien määrä, jonka tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. 2011 N=83.5 v M=77.2 v Yht. 80.5 v. Suomi 25. maailmassa Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 15.9.2013 12
(ref. Kauhanen ym. 1998)
Imeväiskuolleisuus 1751-2011 2011 = 2.4 Suomi 5. maailmassa
Imeväiskuolleisuus 1936 2011 Imeväiskuolleisuus = elävänä syntyneet, ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleet/1000 2011 = 2.4 Suomi 5. maailmassa 2011 = 2.4 Suomi 5. maailmassa Tilastokeskus 2013
Työikäisten (15-64 v) miesten yleisimpien kuolemansyiden kehitys 1987-2007 (Tilastokeskus 2008) Miehet
Työikäisten (15-64 v) naisten yleisimpien kuolemansyiden kehitys 1987-2007 (Tilastokeskus 2008) Naiset
Väestön ikärakenteen muutos
Suomen väestörakenne muuttuu (www.stat.fi) 1750 1917 2004 2040
Väestö ikääntyy Työikäisten osuus väestöstä pienenee Ikääntyminen ja ikääntyneiden määärä kuormittaa terveydenhuoltoa Satavuotiaiden määrä lisääntyy 1960 71 2011 664 - N 577 - M 87 Nykyisistä 30 vuotiaista naisista 20 % ja miehistä 10 % elää 100-vuotiaaksi
Jaakko Kiander
Sosiodemografiset tekijät ja väestön terveys
Aika ja väestön terveys - epidemiologisen metodologian perusteita Ikä, ikääntyminen, ikävuodet Biologinen vanheneminen ja sairaudet Ikä = kronologinen, biologinen, subjektiivinen Kohortti sukupolvi, syntymävuosi Jaetut elämänkokemukset, altistukset, epidemiat, sukupolven kokemukset Periodi - historiallinen aika, olosuhteet Hyvinvoinnin, terveyden taso Terveys- ja muut palvelut
Itse raportoitu, koettu terveys: Onko oma terveydentilanne nykyään mielestänne hyvä, melko hyvä, keskitasoinen, melko huono vai huono? Ikä ja terveys = hyvä tai melko hyvä
Vastasyntyneen elinajanodote (EO0) 1750-2011 (www.stat.fi) EO = vuosien määrä, jonka tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Sukupuoli ja terveys 2011 N=83.5 v Naiset Miehet M=77.2 v N-M erotus =6.3 v Suomi 25. ssa www.helsinki.fi/yliopisto
Koettu terveys (keskitasoinen tai huonompi) 25-64 -vuotiailla suomalaisilla miehillä ja naisilla 1979-2004 Miehet Naiset (Rahkonen ym. 2007)
Perhetilanne ja terveys Suhteellinen kuolleisuus asumismuodon/siviilisäädyn mukaan 30-64-vuotiailla 1996-2000 (Joutsenniemi ym. 2007) Naiset Miehet Naimisissa (vertailuryhmä = 1.0) Avoliitossa Muun kuin puolison kanssa Yksin
Alue ja terveys Elinajanodotteen alue-erot pääkaupunkiseudulla 2001-2005 (Kauppinen ym. 2008) Tapiolan ja Jakomäen välinen ero = 13 v.