Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9 Turun Normaalikoulu 2011
Johdanto Sisällysluettelo: Johdanto 2 Aluksi 3 Ja sitten hieman alueen historiaa 3 Hei sehän liikkuu! 5 Ruissalo on yksi Turun seudun mielestämme bioversiteetiltään suurimmista ja kauneimmista alueista. Alueena se ei ole kovin suuri, eikä siellä pitkiä vaelluksia pidetä, mutta nopeasti mäntymetsään tottuneelle se tuntuu hieman eksoottisemmalta kuin se takapihan männikkö. Ruissalon retkeilyreittien luonto ei ehkä ole sitä Suomen koskemattominta luontoa, mutta ainakin kovin se on yritetty saada siltä vaikuttamaan. Projektissa tutkimme siis Ruissalon luontoa, eli sen eri kasvieläin- ja jossain määrin kala- ja hyönteislajeja, sekä maaja kallioperää. Projektin aikana etsimme tietoa eläin- ja kala ja hyönteislajeista pääosin tiedot kirjoista sekä Internetistä, mutta kasvillisuudesta pyrimme keräämään suurimman osa tiedoista tutkimusretkellämme Ruissalon luontopoluille. Retkipäivän aikana kiersimme kolme polkua, kaksi luontopolkua, ja puutarha polun joka ei syksyllä ollut parhaimmillaan. Halusimme tutkia nimenomaan Ruissaloa, sekä sen luontoa, sillä luonto on suuri osa Suomen kulttuuria, olemme tottuneet siihen, ja emme osaa kuvitella elämää ilman metsää ympärillämme. Ruissalolla on varsinkin Turkulaisten kaupunkilaisten sydämmissä suuri paikka ja siellä moni opiskelija ja perhe viettää kesällä aikaa uiden ja samoillen kauniissa lehto maisemissa. Saarella on myös erinomaiset mahdollisuudet vertailla eri metsätyyppejä ja oppia kunnioittamaan luonnon bioversiteettiä, eli monimuotoisuutta. 2
Aluksi Ruissalo on saari, joka sijaitsee aivan Turun keskustan tuntumassa, Varsinais-Suomessa. Ruissalon on Turun suosituimpia virkistysalueita, sillä Ruissalossa on runsaasti palveluita, kahvioloita, golf-kenttä, Ruissalon kylpylä, leirintäalue ja Saaroniemen uimaranta sekä Kasvitieteellinen puutarha on saaren alkupäässä. Helpointa Ruissaloon on tutustua polupyörällä, mutta sinne pääsee keskustasta myös linja autolla sekä kesällä vesiteitse veneellä. Saarelle on mahdollista kulkea myös autolla, mutta se ei ole suositeltavaa, sillä eläimet saattavat häiriintyä. Ruissalon lounaispuolella avautuu kauniit maisemat Airistoon ja Pohjoisessa sekä idässä pitkä ja kapea Pohjoissalmi erottaa sen mantereesta. Hirvensalosta sen erottaa kaakossa kapea Pukinsalmi, jossa kulkee laivaväylä Turun satamasta avomerelle. Suomelle ainutlaatuisista lehdoista, jotka kuuluvat kansalliseen lehtojen suojeluohjelmaan. Lisäksi koko saari liitettiin Natura 2000- verkostoon vuonna 2000. Ennen Natura-verkkoon littymistä saarelle oli perustettu kaksi luonnonsuojelualuetta, Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet, joiden pinta-ala yhteensä on noin 85 hehtaaria. Koko saaren pinta-ala on noin 23 km². Luonnonsuojelualuiden polkujen ulkopuolella liilluminen on kielletty 15.4-31.7 välisenä aikana. Luonnonvaraisten alueiden, kuten lehtojen, lisäksi Ruissalossa on Turun kasvitieteellinen puutarha sekä jonkun verran viljeltyä maata. 1800- ja 1900- luvun vaihteessa saaren rannoille rakennettiin myös muutamia edelleen asuinkäytössä olevia huviloita, kuten Vila Roma ja Vila Ekars ( 34). Uudempia rakennuksia ei juurikaan ole rakennuslupien saamisen vaikeuden takia. Ruissalo on arvokas alue Suomessa myös kulttuurihistorialtaan, mutta erityisesti 3
oli avoimen meren lähettyvillä. Nykyisin peltoina käytettävät alueet olivat tuolloin vielä merenpohjaa. Ja sitten hieman alueen historiaa Ruissalo oli Litorinakauden alussa kokonaan meren peitossa, ja saaren luonnon historia alkoi 5 400 vuotta sitten kun jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena nykyisen Kallanpään alue nousi merestä (4). Vielä 1900-luvun alkuun saakka Kolkanniemi oli saari, jonka erotti muusta Ruissalosta kapea salmi. Vuosisadan alussa rannikonsuuntaisten merivirtojen salmeen kasaama hiekka nopeutti maa yhteydensyntymistä muuhun Ruissaloon. Tulevaisuudessa, arviolta noin 200 vuoden kuluttua, arvellaan maankohoamisen myötä Ruissalon kiinnittyvän mantereeseen, jolloin Ruissalo muuttuu saaresta niemeksi, mutta on myös mahdollista, että laivojen kulkua varten salmet halutaan pitää auki ruoppaamalla. (1) Ruissalon kallioperä Silloin Kallanpää oli vain pieni ulkosaariston luoto, ja 3 500 vuotta sitten esiin oli noussut muutamia luotoja lisää, mutta ei yhtäkään Iso-Pukin ja Pikku-Pukin kaltaista merkittävää saarta, jotka ilmestyivät näkyviin noin 3100 vuotta sitten. Ruissalon kallioperän vanhimman osan (ikä jopa 2 miljardia vuotta)muodostavat kintsigiitit, amfiboliitit ja leptiitit. Nämä kivilajit ovat syntyneet osaksi savikerrostumista, osaksi tulivuorten purkaustuotteista. Noin 2200 vuotta sitten saaren keski-, länsi-, ja itäosa rakentuivat muutamasta isommasta saaresta, joiden reunoilla oli pieniä luotoja. Sisäsaaristoon Ruissalo alkoi kuulua viikinkiajan loppupuolella, jolloin vain Saaronniemi 4
Taulukosta näkee hyvin miten ruissalon seudun kallioperä kostuu. Ainakin Ruissalossa, emme tiedä miten pätee muualla, näyttäisi kallioperä olevan hieman raidallista Raidat kulkevat samaan suuntaan. Epäilimme aiheuttajaksi jääkautta, joka on raapinut pinnalta uudempia kivilajeja pois ja paljastanut vanhaa, kovassa paineessa ollutta kallioperää, joka raidoittunut. Ruissalosta voit lyötää paljastunutta kallioperää muualtakin kuin korekimmilta mäiltä. Pienempiä alueita kalliopaljastumaa saatat löytää myös lehtoalueilta, mikä tekee saaren kasvillisuuden vaihtelevammaksi. Rantaalueilta löytyy silokallioita esim. Marjaniemessa, Saaronniemessä ja Kansanpuiston alueilla. Silokaalioiden pinnasta saatat vielä löytää jääkauden jättämiä uurteita, jotka kertovat minne päin jäätikkö on ruissalon kohdalla liikkunut (eka kirjallisuuslähde; oppikirja). Ruissalossa nämä uurteet kulkevat luoteesta kaakkoon. sulamisvesien kerrostamista matalista harjuista, jotka liittyvät harjulaaksoon, joka sijaitsee Airiston selän itärannalla. Ruissaloon on mannerjäätikön mukana kulkeutunut suuria siirtolohkareita, jotka ovat kivilajiltaan useimmiten amfiboliittia tai gneissiä, eli muuttuneita eli metamorfisia kivilajeja(xd). Kuvalähde. Penalandia (2) Kuten jo kerroimme, Ruissalon korkeimmat huiput nousivat merestä jo 5400 vuotta sitten. Ne olivat kallioisia mäkialueita, jotka olivat olleet meriveden huuhtomia kareja, ja osittain puuttomia. Huuhtoutunut moreeni on kasautunut mäkien rinteille niin kutsutuiksi rantakerrostumiksi, joita löydät esim. Kuuvasta ja Kallanpäästä. Länsipuolelta Ruissaloa löydät myös vähän karkeaa, pyöreäkivistä soraa sekä hiekkaa, jota tulee esiin Santalan alueen tieleikkauksessa, Lähellä Ruissalon hotellia. Tämä hiekka on peräisin mannerjäätiköiden Kuvassa Suomen suurin selkeästi näkyvissä oleva siirtolohkare (Sama kuin kuvalähde kuvasta 2), ja se ulottuu 12 metriä vedenpinnan yläpuolelle ja 5 metriä sen alapuolelle sekä kivilajiltaan se on harmaata graniittia (Kkran). 5
Matalimmat osat Ruissalosta ovat savipohjaisia laaksoja. Ne ovat syntyneet osittain jääkauden aikana syntyneitä, ja osaksi Litorianan meren aikaisia liejusavikoita. Ruissalon ainutlaatuinen kasvillisuus Ruissalossa on kaksi eri metsätyyppiä: lehtometsä sekä kuiva kangas. Ne on jaettu niin, että kuin tullaan Ruissaloon, oikealla puolella on lehti metsä ja vasemmalla puolella on kuivaa kangasta. Niiden keskellä menee tie ja metsien ero näkyy aika hyvin. Kuiva Kangas metsä on yleisin Suomessa. Suomen eteläisissä osissa voi kuitenkin havaita lehtometsän. Melkein koko Eurooppa on peitetty lehtimetsillä. 6
Ruissalon maisemanhoitotyöläiset ( Ylämaankarjaa (Highland) käytetään hyödyntämään luonnonlaitumia, joutomaita ja hakamaita, sillä se on tehokas laiduntaja. Sitä käytetään monissa Euroopan maissa niiden luonnonsuojelualueiden hoitamiseen, jotka ovat kasvillisuudeltaan herkkiä. Laji selviytyy olosuhteissamme hyvin ulkona ympärivuoden, kunhan tarjolla on aina puhdasta (ja sulaa) juomavettä, suojakatos ja syötävää. Luonteeltaan se on lempeä, säyseä, ja utelias. Ylämaankarjaa käytetään myös lihan tuotannossa, sillä sen liha on tummaa, maukasta ja marmoroitua. Eräs yliopistotasoinen maaseutuoppilaitos on tutkinut Ylämaankarjan lihaa, ja todennut, että sen lihassa on vähemmän kolesterolia ja rasvaa ja enemmän proteiineja ja rautaa kuin keskivertaisessa naudanlihassa. (3) 7
Ruissalossa Ylämaankarjaa käytetään lähinnä maisemanhoitotyöhön. Kuvassa Ruissalon ylämaankarjaa, tarkasti Highland Cattle- nimistä rotua. sitten lamman karva oli mutaatioinut ja sen seurauksena lamman villa nyt sopii käytettäväksi vaikka neulomiseen. Suomen yleislammas rotu on suomenlammas, joka on 60% kaikista Suomessa olevista lammaista. Suomenlampaan esivanhemmat rautakaudella noin 1000 jaa. ovat kadonnutta lammastyyppiä. (100,101,102) Lampaita Saarella lampaita aloitettiin kasvattamaan vuonna 1992. Lampaita saa vieläkin nähdä Rantapromenadin viereisellä rantaniityllä. Lampaat ovat laumaeläimiä ja syövät parhaiten lehtevää ja nuorta kasvustoa. Lammasta tehtiin kotieläimen n.10 000 vuotta sitten Lähiidässä. Tutkimuksen mukaan Suomessa vuonna 2007oli noin 100 000 lampaita. Suomessa yleisimmät paikat, joissa saa nähdä lampaita, ovat maatiloija, maaseutunäyttelyä(kuten Kuralan Kylämäki) ja kotieläinpuistoja. Lampan keskielinikä 10 12 vuotta. Aluksi lampaita kasvatettiin lihan ja maidon saamisen vuoksi, koska lampaan päällyskarva oli kova, ja päällyskarvan alla oli vaan lyhyt aluskarva. 2 000 vuotta 8
rusakko pitää enemmän heinästä, apilasta, sekä kaivaa niitä talvellakin lumen alta. (107, 108) Hei, sehän liikkuu Ruissalon nisäkkäät Ruissalo sijaitsee melko lähellä kaupunkia, ja lisäksi toki Varsinais-Suomessa, joten ei toivoakaan, että törmäät siellä susiin, saatikka karhuihin. Sinne päästäkseen niiden tulisi juosta vilkasliikenteisen silla yli, tai uida saarelle. Rusakkoja saarella on eniten jäniseläinten ryhmästä, mutta kuitenkin rusakko on metsäjäniksen lähisukulainen. Rusakko on suurempi verrattuna metsäjänikseen, sen paino voi olla jopa 8 kiloa. Rusakko tykkää eniten pelloilla kuin metsistä, kun taas metsä jänis mieluummin olisi ollut metsässä kuin peltoaukeissa. Myös ravinto on eroaa: 9
Ruissalossa on paljon eläimiä, esimerkiksi jäniksiä ja hirviä. Kun olimme retkellä Ruoissalossa olimme nähnyt kahden metsäjäniksen. Metsäjänis on yleinen eläin Euraasiassa (Euroopan ja Siperian pohjoisissa osissa, myös jänisten populaatioita voi havaita: Irlannissa, Alpeilla, Hokkaidossa, Walesissa ja Skotlannissa) ja se on hyvin sopeutunut kylmyyteen, se on ainoa jänis joka pystyy selviytymään alle -38 C pakkasessa. Metsäjänis elää jopa 13-vuotiaaksi. Metsäjänis pystyy juoksemaan 60 kilometrin tuntinopeudella ja sillä on hyvä uimataito. Suurimmaksi osaksi metsäjänikseen ravintoon kuuluu talvella lehtipuiden ja pensaiden oksia ja kuorta sekä kesällä ruohokasveja, varpuja, varsia ja lehtiä 10
Metsäjänistä saalistavat monet eläimet, kuten kettu ja monet petolinnut. (103-106) 11
Valkohäntäpeura on kokonaan hävinnyt, kun hirvi on aloittanut viettämään elämänsä ympärivuoden Ruissalossa. Hirvitiheys oli aiheuttanut ongelmia, koska Ruissalossa niiden tiheys saarella oli monta kerta suurempi kuin normaaliin verrattuna. Hirvet söivät tehokkaasti istutettuja lehtipuita, erityisesti tammi on niiden suosittu ravinto. Kun hirvien määrä tulee liian, ongelma ratkaistaan harventamalla. Ruissaloon kokeiltiin istuttamaan saksanhirviä vuonna 1562, mutta niitä ei saarella enää ole, koska viimeiset saksanhirvet vietettiin pois saarelta 37 vuoden kuluttua. Myös Suomessa ei ole saksanhirviä. 12
Ruissalossa on myös nähty pikkupedoista lumikko, kärppä, minkki ja näätä. Myyristä vakioasukkaita ovat pelto-, metsä- ja vesimyyrä, hiirten sukukuntaa edustavat metsä-, vaivais- ja kotihiiri, hyönteissyöjiä metsä-, vaivais- ja vesipäästäinen. Näiden lisäksi hyönteissyöjistä ja jyrsijöistä siili, orava, piisami ja rotta kuuluvat saaren lajistoon.(108,109) 13
Mikä siellä lentää? Ruissalon linnusto Ruissalon linnusto vaihtelee rikkaan ja monimuotoisen kasvillisuuden mukaisesti, lehdon ja tiheiden ruovikoiden lajeista karuilla rannoilla pesiviin ranta- ja vesilintuihin. Ruissalossa on havaittu yli 250 eri lintulajia (Suomessa säännöllisesti pesii melkein 235 lajia), mutta kuitenkin vaan 95 lajia kuuluu pesimälinnustoon. Nokkavarpunen, lehtopöllö, uuttukyyhky, kultarinta ja harmaapäätikka ovat harvinaisia lajeja Suomessa, mutta yleisiä Ruissalon saarella. Saaren lintuparien keskitiheys on neljä kertaa suurempi kuin tavallisella lounaissuomalaisessa metsässä eli noin 1000 paria/km². Vanhoissa metsissä monet linnut löytävät itselleni pesäpaikkoja ja ravintoa. Myös kolopuut ovat tärkeitä, koska tammivyöhykkeen alueilla 40% linnuista pesii luonnonkoloihin. Saarella on myös lintuja häiritseviä tekijöitä. 1900-luvulla 17 lintulajia on kuollut sukupuuton, joista monet tulivat uhriksi peltoympäristön muutoksista. Turun ympäristönsuojeluntoimisto oli huomannut erittäin negatiivista vaikutusta Ruisrock - rockfestivaalista linnustoon, kova musiikki häiritsee lintujen pesimistä. (110) Peippo, pajulintu, kirjosieppo sekä sinitiainen ovat lintuja, joita saa havaita saarella eniten. Sinitiaiset olivat harvinaisia 1900- luvun alussa, mutta sitten niiden määrä on selvästi kasvanut. 14
Ruissaloon on peseytynyt ensimmäisiä Suomessa lajia, kuten lehtopöllö v.1878, rytikerttunen v.1922 sekä valkoposkihanhi v.1985. Viimeisen vuosisadan aikana monet linnunlajit ovat yleistäneet selkeästi. Esimerkiksi mustarastaiden määrä Ruissalossa 1930-luvulla oli vaan pari paria, mutta nyt niitä oli pesinyt 100 paria Ruissalon perhoslajisto on, Suomeen yleiseen perhoslajiston verrattuna, epätavallinen. Pelkästään saaren tammissa elää yli 50 erilaista perhoslajia. Ruissalossa on havaittu melkein 600 erilaisia perhoslajeja. Kun olemme jo sanoneet, saaressa on rikas ja monipuolinen kasvillisuus, joka antaa monille perhoslajeille hyvät mahdollisuudet lisääntyä. Suurimaksi osaksi Ruissalon perhoset ovat yleisiä koko Lounais- Suomessa esiintyviä lajia. Mutta on myös harvinaisia lajeja, jotka esiintyvät kesällä, esimerkiksi: kampasarvinen juuriperhonen, monenlaiset allaskehrääjät, monet harvinaisemmat mittarit (tammiritariyökkönen) sekä yökköset (hämypensasyökkönen). (112) Ruissalossa on myös uhanalaisia lajeja. Valkoselkätikka esiintyi saaressa vielä 1950-luvulla, vaikka se on valtakunnallisesti tosi uhkanalainen. Melkein hävinnyt kuusi lajia, 18 lajin pesimäkanta on viimeisinä kahdenkymmenen vuoden aikana romahtanut alle puoleen aiemmasta. Hömötiaisen ja käenpiikan pesimäkanta on laskenut jopa 95 %. Yleiset syyt lintulajien vähenemiseen ovat maatalouden nopea kehittäminen, rantaniittyjen umpeenkasvu, lisääntynyt liikenne ja häirintä, vedenkorkeuden vaihtelut laivaliikenteen takia, metsien käsittely sekä talvehtimisalueilla tapahtuneet muutokset.(111) Ruissalon kasvitieteellinen puutarha Saarella sijaitsee Ruissalon kasvitieteellinen puutarha, jossa on ulko- ja sisäpuutarha. Siellä kasvatetaan yli 5000 lajia, joita on maapallon eri ilmastovyöhykkeissä.(http://www.sci.utu.fi/projects/biolo gia/puutarha/etusivu.htm). 15
Ulkopuutarha on rajoitettu aidalla, ja siellä kasvavat monenlaisia kasveja, muutamat ovat yleisiä suomalaisessa luonnossa(kuten mänty) ja jotkut harvinaisia (esimerkiksi Alppiruusut). Ulkopuutarhan alueella on myös lampi, jonka yli mene silta ja meidän mielestämme se on kaunis paikka. mahdollisimman samanlaiset olot kasveille, kuin ne olisivat kasvaneet aidossa luonnossa. Siellä aina kukkii ainakin muutama kasvi, riippumatta vuodenajasta, esimerkiksi kaktukset, banaanit, ananas tai mandariinipuita. Sademetsän alueella sijaitse pieni allas, jossa kasvavat nelumboja ja uivat kauniit kultaiset kalat. Myös siellä on kaksi papukaija, joilla on siellä häkki, mutta ne myös saavan lentää vapaasti huoneessa. Sisäpuutarhaan sisämaksu aikuisille on 5 ja lapsille 3, mutta kuitenkin suosittelemme käydä siellä. Sisäpuutarha on jaettu kuuteen osaan(aavikko, subtrooppinen, sademetsä, välimeri ja talvipuutarha), joissa on tehty 16
17
Lähdeluettelo &iact=rc&dur=184&page=2&tbnh=123&tbnw=168&start=18&ndsp=21&ved= 1t:429,r:11,s:18&tx=4&ty=121 Kuva 6: http://sarvela.pp.fi/lintukirja/uuttukyyhky.htm Kuva 7: ekasivukuva http://www.tkukoulu.fi/~mmaalto/turku/turku_sivu_7.html Kuvalähteet: Kuva 1 : http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:and9gct3hvrs_eetgvfpbjdxkcsklewt XGyBmCUE-tdcNCiQxVavwiLgew Kuva 2: http://www.google.com/imgres?q=kukkarokivi+ruissalo&hl=fi&client=safari& rls=en&biw=1366&bih=637&tbm=isch&tbnid=_yjfucjihvie4m:&imgrefurl=htt p://penalandia.net/blogi/%3fp%3d1258&docid=63j3i_mjgit0xm&w=900&h= 500&ei=NfaFTuDrCrPT4QT0geWXDw&zoom=1&iact=hc&vpx=465&vpy=165& dur=1469&hovh=167&hovw=301&tx=159&ty=95&page=1&tbnh=103&tbnw= 185&start=0&ndsp=18&ved=1t:429,r:2,s:0 Kuva 3: http://www05.turku.fi/ruissalo/geologiaa.shtml Kuva 4: http://www.google.com/imgres?q=ylämaankarja&hl=fi&client=safari&sa=x &rls=en&biw=1366&bih=637&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=d6zfwuqlymerj M:&imgrefurl=http://www.kangasmaenhighland.com/rotu.htm&docid=Gp wamg7hdmwbrm&w=600&h=450&ei=lyygtropcmrf4qtr8nihdw&zoom=1 http://uuvana.wordpress.com/2010/11/05/nokkakisa-ja-paritukkaa/ -+ Kirjallisuuslähteet: (1.) Keskitalo, R. Laakso, K. Leivo, K. Petrelius M. Rissanen M. Saarilahti, M. Valtiala, S. Väärä, A.: Avara Suomi, WSOYpro, 2009. (2.) Joku (3.) kkran: Vallas, H.: Maailman kaunein saaristo, Tammi, 2008 s.81 Internetlähteet: www.wikipedia.com/ruissalo http://www.kangasmaenhighland.com/rotu.htm http://www05.turku.fi/ruissalo/geologiaa.shtml (34) http://www05.turku.fi/ruissalo/huvilaelamaa.shtml (100) http://www.animalia.fi/animaliatoimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/lampaat 18
(101) http://www.laidunpankki.fi/lammas.htm (102) http://fi.wikipedia.org/wiki/lammas 103.http://www.kotitieto.fi/index.php?32&cmsshow=657; news&mit%c3%a4s+sitten+s%c3%b6isin%2c+sanoi+cityka ni 104.http://www05.turku.fi/ruissalo/_6_nisakkaat.shtml 105. http://fi.wikipedia.org/wiki/metsäjänis 106.www.uta.fi/~hh58253/ipoppla/janis.html http://koti.mbnet.fi/jjak/jinfo.htm 107.http://www.ksml.fi/teemat/luontokuvat/nisakkaat/rus akko/24067 108.http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruissalon_nisäkäslajisto 109. http://www05.turku.fi/ruissalo/_6_nisakkaat.shtml 110. http://fi.wikipedia.org/wiki/ruissalo 111. http://www05.turku.fi/ruissalo/linnut.shtml 112. http://fi.wikipedia.org/wiki/ruissalo Kuiva kangas. http://leppavirta.blogspot.com/2009_07_01_archive.html Kaksi lammasta. Lamman poikanen. http://www.finnsheep.fi/ominaisuudet.html Kolme lammasta. http://www.ylehti.fi/arkisto/artikkeli/3972 Rusakko talvella. http://kuvablogi.com/nayta/959198/ Rusakko kesällä. http://keltainenlada.suntuubi.com/?cat=70 Metsäjänis talvella.http://suomennisakkaat.wikispaces.com/metsäjä nis Metsäjänis kesällä. http://www.cartinafinland.fi/fi/picture/22316/mets%e4j%e 4nis.html Kettu. http://www.uta.fi/~hh58253/ipoppla/kettu.html 19
Huuhkaja. http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=92 Kanahaukka.http://www.pekkapura.com/tarinat/tarina_ 10.htm Valkoposkihanhi. http://mummila.net/lajienkirjo/avainsana/valkoposkihanhi/ Pikkulepinkäinen. http://satakunnanlinnut.blogspot.com/2009_07_01_archi ve.html Yksi hirvi, makamassa ruohon päällä. http://www.basso.fi/keskustelu/68971/topic-kaikelleturhalle-vol-14/v/1759013 Saksanhirvi.http://www.hlasek.com/cervus_elaphus_db0 704.html Lumikko. http://www.tunturisusi.com/lumikko/ Minkki.http://luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=340 0 Näätä.http://www.luumaenmetsastysseura.fi/naata.htm Sillan kuva. http://kesantaikaa.blogspot.com/2011/05/kasvitieteellin en-puutarha-turussa.html Sinitiainen. http://www.basso.fi/keskustelu/13864/lintujenarvostelu-threadi/s/30 Mustarastas. http://yhdistykset.ekarjala.fi/ekly/sivut/kuvasto3.html Hömötiainen. http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talvilinnut.shtml Käenpiika. http://www.hlasek.com/jynx_torquilla_ed0722.html Tammiritariyökkönen. http://fi.wikipedia.org/wiki/tammiritariyökkönen Hämypensasyökkönen. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/26/amphipyr a_berbera.jpg 20