UIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Turku kaupunki, PL 355 Turku Puolalankatu 5

Transkriptio

1 UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Turku kaupunki, PL 355 Turku Puolalankatu Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Turku Touring: Yhteyshenkilö leirintäaluepäällikkö Toivonen Hannu (Ruissalo Camping) Uimavalvonta: Liikuntapalvelukeskus Blomberginaukio 4 / Hippoksentie 6, Turku 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja Terveystarkastaja Ylhäinen Satu Linnankatu 55, Turku 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, Telekatu 16, Turku, puhelin (02) Vesi- ja viemärilaitos ja 2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Saaronniemi/Ruissalo Camping 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Saaronniemi/Ruissalo Camping 2.3 Uimarannan ID-tunnus *) 2.4 Osoitetiedot Saarontie Turku 2.5 Koordinaatit *) Euref-fin P: I: Kartta

2 UIMAVESIPROFIILI Valokuvat *) ID-tunnus ja tarkistetut koordinaatit vuoden 2009 uimarantaluettelossa (toimitettu Aveille).

3 UIMAVESIPROFIILI 3 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi Merivettä 3.2 Rantatyyppi Hiekka 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus Ruissalo kuuluu ns. tammimetsävyöhykkeeseen. Ruissalossa on paljon kallioita ja osa on karuja kallioita. Karujen kallioiden kasvillisuus on niukkalajista ja se koostuu lajistoltaan tavanomaisista yleisistä kasvillisuustyypeistä. Yleisiä lajeja ovat mm. kanerva, kalliokielo, ahosuolaheinä sekä lukuisat sammalet ja jäkälät. Keskiravinteisten kallioiden lakiosien kasvillisuus voi olla samankaltaista kuin karujen kallioiden vastaava kasvillisuus, mutta keskiravinteisilla kallioilla on myös lajistoltaan monipuolisempaa kallioniittymäistä kasvillisuutta. Käytännössä useimmat karujen kallioiden lajit kasvavat myös keskiravinteisilla kallioilla, mutta on runsaasti keskivaateliaita lajeja, jotka puuttuvat karuilta kallioilta, mm. ruoholaukka ja mäkikuisma. Ruissalon maaperä koostuu heikosti vettä läpäisevistä moreeneista, silteistä ja savista. Maaperä on luontaisesti hapanta, ja sen kationinvaihtokapasiteetti on suhteellisen heikko. Maaperän pintakerroksen hapanta laskeumaa puskuroiva humuskerros on ohut, eikä syvemmälle maaperään ole vähäisen rapautumisen ja heikon vedenläpäisevyyden vuoksi muodostunut happamuutta neutraloivia rauta tai alumiinisaostumia. 3.4 Veden syvyyden vaihtelut 3.5 Uimarannan pohjan laatu Hiekka (alueelle kuljetettu hiekka) 3.6 Uimarannan varustelutaso Uimarannalla on uimalaituri, jätehuolto, wc:t ja suihku, Grillipaikka ja rantalentopallokenttiä. Uimarannan välittömässä läheisyydessä on lasten leikkivälineitä. Uimaranta-alue siivotaan keväällä ja kaislat poistetaan. Sukelletaan kerran kauden aikana. Turvaköysi. Hiekka-alue lanataan uimakauden aikana viikoittain. 3.7 Uimareiden määrä (arvio) Yli 100 kävijää. 3.8 Uimavalvonta 1 valvoja, n (koulujen loma-aika). Infotaulut. Pelastusvälineet ja pelastuslautta ja Ruissalon Campingilla defibrillaatori. 4. SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Järven / joen nimi 4.2 Vesistöalue Santalanlahti 4.3 Vesienhoitoalue 4.4 Pintaveden ominaisuudet Näkösyvyys: alle 2 m Sameus:n. 5 FNU ph: 8 Klorofylli-a:3-10 mikrogr/ l Kokonaisfosfori:20-30 mikrogr/ l Kokonaistyppi: mikrogr/l Veden viipymä: Veden korkeus: Virtaama: Sadanta: Valunta: Yhteys pohjaveteen ja muihin vesistöihin: 4.5 Pintaveden laadun tila

4 UIMAVESIPROFIILI 4 1. UIMAVEDEN LAATU 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti 5.2 Näytteenottotiheys Uimakauden aikana joka toinen viikko. 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi 5.4 Edellisten uimakausien tulokset Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot ja toteutetut hallintatoimenpiteet 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen Esiintymisen havainnot edeltävinä uimakausina ja toteutetut hallintatoimenpiteet Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen Lajistotutkimukset Hyvä v v v v Näyte E.coli Enterok. E.coli Enterok E.coli Enterok E.coli Enterok Erinomainen Toksiinitutkimukset 5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallisen lisääntymisen todennäköisyys 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun

5 UIMAVESIPROFIILI 5 6. KUORMITUSLÄHTEET JA MERKITYKSEN ARVIOINTI 6.1 Jätevesiverkostot Ruissalon jätevedet johdetaan viemäriverkostoon. 6.2 Hulevesijärjestelmät Hulevedet valuvat sadevesiviemäröinnillä ja pintavaluntana mereen tai imeytyvät maaperään. 6.3 Uimaveteen vaikuttavat muut pintavedet 6.4 Maatalous Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Ruissalossa on 106,2 hehtaaria peltoja ja niittyjä. Niistä 81,73 hehtaaria on viljeltyjä ja loput luonnonvaraisia niittyjä. 6.5 Teollisuus Autojen maahantulokunnostus- ja varustelupalvelut. Logistiikkapalveluja. Korjaustelakka, Ro-ro-satama, Ruissalon kylpylä, Leirintä -alue Ruissalo Camping 6.6 Satamat, vene-, maantie- ja Turun satama, öljysatama, Naantalin satama raideliikenne 6.7 Eläimet, vesilinnut Selkärangattomat: Perhonen, kovakuoriainen, lierot, kotilot, etanat, tuhatjalkaiset ja monet muut selkärangattomien ryhmät. Nisäkkäitä: hirvi, rusakko, metsäjänis, kettuja, mäyriä, supikoiria, lumikko, näätä, minkki, kärppä, siili, orava, piisami ja rotta. Ruissalossa on tavattu kautta aikojen yhteensä 259 lintulajia. Ruissalon pesimälinnustoon kuuluu noin 95 lintulajia. Talvella saarella on noin 50 lajia ja noin 90 lajia levähtää alueella muuttovieraina. 6.8 Muut lähteet Ruissalo luonnonsuojelualue Natura LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta, syistä, esiintymistiheydestä ja kestosta 7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja aikataulu syiden poistamiseksi 7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja 8. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN AJANKOHTA JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 8.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta *) *) Ensimmäinen uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta määräytyy ensimmäisestä uimavesiluokasta uimakauden 2011 jälkeen.