neliveto päälle ja menoksi! Suunnitelma talousalueemme kilpailukyvyn ja vetovoiman menestystielle 2011 2017
Johdanto Talousalueet ovat monin tavoin vuorovaikutteisia yhteisöjä, jotka koostuvat lukuisista erilaisista toimijoista. Talousalueiden toimintaa ja menestymisen edellytyksiä joudutaankin arvioimaan mielikuvien ja visioinnin avulla enemmän kuin vastaavassa tilanteessa yrityksessä. Toisaalta talousalueenkin arviointiin voidaan soveltaa yritysmaailmasta tuttuja ja usein käytettyjä tilanne- ja kilpailuanalyysin ja pitkäjänteisen suunnittelun menetelmiä. Tässä työssä on sovellettu prof. Michael Porterin klassisena pidetyn kilpailukykyanalyysin perusrunkoa. Tehty talousalueen tilaselvitys pohjautuu kauppakamarin tekemiin vaikuttajakyselyihin ja Pekka Lithin tilastolliseen selvitykseen talousalueen yritystoiminnasta toukokuulta 2010. Kokonaiskuvan ja vertailtavuuden saamiseksi ohessa on tarkasteltu myös kilpailevien talousalueiden tilannetta. Tilaselvitysten ja kilpailijatarkastelun pohjalta on tehty vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien SWOTanalyysi. Saatuun aineistoon nojautuen on muodostettu vuodelle 2017 tavoitetilan kuvaus eli visio, joka sisältää päätavoitteet. Työssä on paneuduttu seikkoihin, jotka on arvioitu talousalueen menestykselle merkityksellisimmiksi valitun seitsemän vuoden aikajänteellä. Analyysistä ja visiosta on johdettu kriittiset menestystekijät ja niistä edelleen joukko kehittämishankkeita sellaisiin asioihin, joilla työryhmä näkee voitavan vaikuttaa talousalueen kilpailukykyyn ja vetovoimaan. Kattava strategiaraportti on melko monimutkaisena talousalueen keskeisten toimijoiden sisäinen asiakirja. Tämä on siitä tiivistetty laajasti jaettava yleistajuinen julkaisu, joka sisältää kaikki tärkeimmät päätelmät.
Hyvinkään-Riihimäen talousalueen kilpailukyky ja vetovoima Strategiaan haluttiin yritysten ja kuntien yhteinen näkemys Kilpailukyky- ja vetovoimastrategia on valmisteltu Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin asettamassa työryhmässä, jonka jäseninä ovat pääasiassa alueen kuntia ja niissä toimivia erikokoisia ja eri alojen yrityksiä sekä viestimiä edustavat henkilöt: Tommila Esa Ympäristöneuvos, Riihimäki-Hyvinkään kauppakamari, työryhmän puheenjohtaja Heinimäki Marja Aluejohtaja, Eilakaisla Hyvinkää Karjalainen Raimo Toimitusjohtaja, Sako Oy Keskiruokanen Seppo Kaupunginjohtaja, Riihimäen kaupunki Laaksonen Aulis Toimitusjohtaja, Metallivalmiste A. Laaksonen Oy Lahti Raimo Kaupunginjohtaja, Hyvinkään kaupunki Leppänen Anne Kauppias, V. Leino Oy Niemi Matti Toimitusjohtaja, HOK-Elanto Romppanen Joonas Päätoimittaja, Aamuposti Saarinen Raimo Hallituksen puheenjohtaja, Vepro Oy Salminen Ilkka Kunnanjohtaja, Lopen kunta 31.7. asti Karoliina Viitanen Kunnanjohtaja, Lopen kunta 1.8. alkaen Terävä Päivi Kunnanjohtaja, Hausjärven kunta Tunkelo Simo Toimitusjohtaja, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Vilpponen Pirjo Toimitusjohtaja, Riihimäen Messut Oy Wikström Anne, Toimitusjohtaja, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Väkevä-Harjula Irene Ohjelmajohtaja, KOKO, 31.5. asti sihteeri Lindsberg-Mattsson Liisa Projektipäällikkö, 1.6. alkaen sihteeri Strategiatyön taustavoimat Työpanoksensa tähän hankkeeseen ovat strategiatyöryhmän lisäksi antaneet kauppakamarin hallitus ja valiokunnat. Muut kustannukset on katettu KOKO-ohjelman varoilla, sillä tämä strategiatyö kuuluu talousalueemme KOKO-ohjelmaan. Lähtöaineistona on käytetty mm. kauppakamarin tekemiä vaikuttajakyselyjä kilpailukykyyn ja vetovoimaan vaikuttavista asioista sekä aluekeskusohjelman kyselyä koheesioasioista alueen julkiselle sektorille. Tilastoaineisto perustuu Suunnitteluja tutkimuspalvelut Pekka Lithiltä tilattuun raporttiin Hyvinkään-Riihimäen talousalueen yritystoiminnasta (5/2010) ja Tilastokeskuksesta tilattuihin tilastotietoihin. Strategiatyössä tehdyt analyysit ovat työryhmän yhteisiä lukuun ottamatta kilpailija-analyysiä. Sen lähtöaineiston on koonnut KOKO:n ohjelmajohtajana toiminut Irene Väkevä-Harjula. Analyysityön on tehnyt Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Wikström. Strategiaraportin ovat työstäneet työryhmän puheenjohtaja, kauppakamarin hallituksen jäsen ja ympäristöneuvos Esa Tommila ja kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Wikström. Työryhmän kokoussihteerinä on toiminut KOKO:n projektipäällikkö Liisa Lindsberg-Mattsson 1.6.2010 alkaen. Anne Wikström on myös ohjannut tämän yleistajuisen, em. raporttiin pohjautuvan strategiajulkaisun toimitustyön, joka on tehty Mainostoimisto Värjäämössä. Haastattelut on tehnyt työryhmän jäsen, Aamupostin päätoimittaja Joonas Romppanen. 02 03
Tässä tulosasiakirjassa esitellään Riihimäen- Hyvinkään kauppakamarin aloitteesta ryhmätyönä vuoden 2010 aikana tehdyn strategiasuunnitelman tuloksia. Kerromme ehdotukset, joihin työryhmä päätyi pohtiessaan toimenpiteitä, joilla voitaisiin lisätä Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen muodostaman talousalueen kilpailukykyä ja vetovoimaa vuosina 2011 2017. Vahvuuksiemme, ongelmiemme ja mahdollisuuksiemme tunnistamisella, osuvilla tavoitteilla sekä sisäisellä tehokkuudella ja ennen kaikkea yksituumaisella yhteistyöllä voimme parantaa talousalueemme kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä sen myötä edistää kuntien ja niissä toimivien yritysten tavoitteita. Esitetyt tulokset ovat ehdotuksia. Ne eivät pakota mihinkään, mutta toivomme, että talousalueemme yhteisö näkisi yhdessä tekemisen mahdollisuudet julkaisun otsikon hengessä: Nelivedolla saavutamme enemmän kuin yksin ponnistelemalla.
Kilpailu- ja vetovoimastrategian taustat Strategia on osa KOKO-ohjelmaa Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen muodostaman talousalueen kauppakamarissa virisi vuoden 2009 aikana suunnitelma laatia strategia talousalueen kilpailukyvyn sekä yrityksiin ja ihmisiin kohdistuvan vetovoiman kehittämiseksi. Talvella 2009 2010 ilmeni, että kilpailukykyja vetovoimastrategia voitaisiin ottaa osaksi talousalueemme koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO). Työ- ja elinkeinoministeriön myötä-vaikutuksella aikaisempien aluekehitysohjelmien jatkoksi valmisteltu KOKO on laaja kokonaisuus, johon kuuluvia hankkeita toteutetaan vuosina 2010 2013 Suomen kaikilla KOKO-alueilla. Hankkeilla on määrä edistää alueiden sisäistä yhteenkuuluvuutta eli koheesiota sekä kilpailukykyä. Tekemisen halu ratkaisee onnistumisen Yhdysvaltalaisen professori Igor Ansoffin muotoileman määritelmän mukaan strategia on niiden päätösten joukko, jotka eniten vaikuttavat kyseisen suunnitteluyksikön tulevaisuuteen. Tämä kilpailukyky- ja vetovoimastrategia on valmisteltu tuossa hengessä kauppakamarin asettamassa työryhmässä. Kokonainen talousalue on luonnollisesti paljon epähomogeenisempi kuin esimerkiksi yritys tai kuntaorganisaatio. Siksi onkin selvää, että strategian tuloksina syntyy kehittämisehdotuksia, joihin tarttumista työryhmä voi vain suositella kunnille, yrityksille ja niiden yhteisorganisaatioille, mutta ei varmistaa niiden toteutumista. Ainakin parhaat ehdotuksista saadaan toivottavasti viedyiksi toteutusvaiheeseen asti. Tässä onnistumiseen vaikuttaa hyvin paljon viestintä, johon onkin strategiatyön jälkeen panostettava tuntuvasti. Keskiöön nostetaan tärkeimmät menestystekijät Talousalueella ja sen kunnissa on vuosien mittaan laadittu muutamia elinkeinostrategioita. Nyt on kyseessä ensimmäinen strategia, jossa on paneuduttu nimenomaisesti talousalueen kilpailukykyyn ja vetovoimaan vaikuttaviin seikkoihin. Hankkeen aihepiiri ja talousalueen tunnistetut ominaisuudet yhdessä liiketoiminnan aikarajojen ja resurssien kanssa ovat määrittäneet työlle luontevat rajaukset. Talousalueet ovat monien erilaisten toimijoiden laajoja vuorovaikutteisia yhteisöjä. Niiden toimintaa ja menestymisedellytyksiä arvioidaan mielikuvilla ja visioimalla enemmän kuin vastaavia asioita yrityksissä. Toisaalta talousaluekohtaisena on varsin hyvin tehtävissä esimerkiksi ns. SWOT- analyysi eli Michael Porterin klassisen kilpailu-kykyanalyysin perusrunkoon kuuluva vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien analyysi. Strategiaa työstettäessä on paneuduttu seikkoihin, jotka SWOT-analyysin pohjalta on arvioitu talousalueen menestykselle merkityksellisimmiksi seitsemän vuoden aikajänteellä. Analyysistä ja visiosta on johdettu kriittiset menestystekijät ja niistä edelleen joukko kehittämishankkeita sellaisiin asioihin, joihin työryhmä uskoo voitavan vaikuttaa. Vertailtavuuden vuoksi on tarkasteltu myös kilpailevien talousalueiden tilannetta saatavissa olleiden tietojen pohjalta. Talousalueellamme toimii monipuolinen yrityskanta, johon kuuluu muutamia suuria, monia keskikokoisia ja nelisen tuhatta pientä yritystä. Globaalimarkkinoilla toimii ainakin kaksi suurta hyvinkääläislähtöistä ja yksi keskikokoinen riihimäkeläinen teknologiayritys. Esim. Kiinassa on tuotantoa yrityksillä, jotka toimivat Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Lopella. Liiketoiminnan erityisaloilla ovat osaamisasiat parhaiten talousalueen yritysten käsissä. Yleistoiminnan ja mm. sosiaalialojen osaaminen on kunnille luonnollisesti hyvin tärkeää. Yritystoiminnan osaamista ja ymmärtämistä tulee aina parantaa. Näistä ja resurssisyistä ei tässä talousaluekohtaisessa strategiatyössä ole ryhdytty kartoittamaan erityisosaamisten parantamistarvetta. Toisaalta yleisiin koulutusasioihin on työssä kiinnitetty huomiota. On aiheellista varautua päivittämään kilpailukyky- ja vetovoimastrategiaa olosuhteiden muutosvauhdista riippuen ainakin kerran tai kahdesti ennen vuotta 2017 ja täydentämään mahdollisesti piankin. Mm. muutoksista riippuen voivat myös toisenlaiset strategiametodit olla jatkotyössä kiinnostavia. 04 05
Nykytila tarjoaa monipuolista kasvupotentiaalia Väestömäärän kasvu vahvistaa mahdollisuuksia Talousalueen kunnista Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki kuuluvat Kanta-Hämeeseen ja Hyvinkää Uuteenmaahan. Näin talousalue kuuluu hallinnollisesti kahteen maakuntaan, seutukuntaan ja ELY-keskusalueeseen sekä kahteen vaalipiiriin. Talousalueen asukasluku on etenkin 2000-luvulla kasvanut tasaisesti ja on vuonna 2010 n. 91 000. Yhteenlaskettuna asukasluku vastaisi Suomen 11. suurinta kaupunkia. Asukasmäärä on jotakuinkin samankokoinen kuin naapurissa Hämeenlinnan talousalueella ja runsas puolet Keski-Uudenmaan ns. KUUMA-kuntien asukasluvusta. Talousalueen asukkaista noin puolet asuu Hyvinkäällä. Väestönkasvu on vuosijaksolla 2005 2009 ollut 5 % (0,6 1,2 %/vuosi). Palvelualoilla on kasvutilaa Talousalue tarjosi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan 35 580 työpaikkaa vuonna 2008. Julkisen alan osuus työpaikoista oli kolmannes. Työpaikkaomavaraisuus on parantunut 2000-luvulla, sillä työpaikat ovat lisääntyneet enemmän kuin työllisten määrä. Vuonna 2007 työpaikkaomavaraisuus oli 85 prosenttia. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin suuria. Talousalueella toimii noin 4 200 yritystä ja 5 400 yritystoimipaikkaa ilman maa- ja metsätaloutta. Yritystoimipaikkojen henkilöstö oli v. 2007 noin 24 500 työntekijää ja liikevaihto 5,3 miljardia euroa. Alueen kokonaistuotannon kasvu on ollut etenkin 2000-luvulla ollut nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Toimipaikoista yli 70 prosenttia toimii kaupassa ja palvelualoilla, vajaa viidennes rakentamisessa ja vajaat kymmenen prosenttia teollisuudessa. Vaikka palvelualojen osuus toimipaikoista on kohonnut, on niiden osuus pienempi kuin maassa keskimäärin. Asiaan vaikuttaa alueen vahva teollinen perinne ja erityisesti rakennusalan toimipaikkojen voimakas kasvu. Toisaalta teollisuuden kasvu lisää palvelualojen kasvua. Alueen erityispiirteenä on keskimääräistä suurempi riippuvuus metallija konepajateollisuuden menestyksestä vientimarkkinoilla. Henkilöstöllä ja liikevaihdolla mitattuna tärkein teollisuuden toimiala on nosto- ja siirtolaitteiden valmistus. Noin 40 keskikokoista tai suurta yritystä työllistää lähes puolet yritysten henkilöstöstä. Jalostusalat teollisuus ja rakentaminen muodostavat yli 40 prosenttia talousalueen yritystoimipaikkojen työllisyydestä. Jalostusalojen työllisyysosuus on suuri erityisesti Hyvinkäällä ja Hausjärvellä. Palvelualojen merkitystä vähentää pieni keskimääräinen yrityskoko. Kaikista alueen yrityksistä lähes 80 prosenttia työllistää korkeintaan kaksi henkilöä, eli yritykset ovat etupäässä yksinyrittäjien omistamia ja osin sivutoimisia. Samanaikaisesti kuitenkin kymmenen suurinta yritystä työllistää 30 prosenttia alueen kaikkien yritysten henkilöstöstä. Hyvinkään-Riihimäen talousalue (koko Suomi) pinta-ala 1517,2 km 2, josta vesistöä 86,03 km 2 (390 920 km 2 /87 013,2 km 2 ) asukasluku: 90 927 (5 351 427) asukkaita/km 2 : 59,9 (17,6) ansiotaso/asukas: 25 395 e (24 696 e) koulutustaso: tutkinnon suorittaneet: 64,2 % (65,5 5) korkea-aste: 25,6 % (26,9) maahanmuuttajien osuus: 2 % (2,9 %) Loppi pinta-ala 655,9 km 2, josta vesistöä 58,4 km 2 asukasluku: 8 244 asukkaita/km 2 : 13,8 ansiotaso/asukas: 24 887,9 e koulutustaso: tutkinnon suorittaneet: 39,9 % korkea-aste: 19,7 % maahanmuuttajien osuus: 0,9 % työpaikkaomavaraisuus: 42,2 % Hyvinkää pinta-ala 336,8 km 2, josta vesistöä 14,2 km 2 asukasluku: 45 270 asukkaita/km 2 : 140,3 ansiotaso/asukas: 25 164,5 e koulutustaso: tutkinnon suorittaneet: 65,2 % korkea-aste: 27,4 % maahanmuuttajien osuus: 2,5 % työpaikkaomavaraisuus: 56,5 % Hausjärvi pinta-ala 398,8 km 2, josta vesistöä 8 km 2 asukasluku: 8 826 asukkaita/km 2 : 22,6 ansiotaso/asukas: 23 195,5 e koulutustaso: tutkinnon suorittaneet: 63,5 % korkea-aste: 22,1 % maahanmuuttajien osuus: 1,2 % työpaikkaomavaraisuus: 33,3 % Riihimäki pinta-ala 125,6 km 2, josta vesistöä 4,5 km 2 asukasluku: 28 587 asukkaita/km 2 : 236,2 ansiotaso/asukas: 26 585,4 e koulutustaso: tutkinnon suorittaneet: 64,5 % korkea-aste: 25,6 % maahanmuuttajien osuus: 2 % työpaikkaomavaraisuus: 53,9 % 06 07
Elinkeinoelämän menestys on kehityksen avain Edistetään kasvuyritysten ja -toimialojen löytymistä Noin 2-3 prosenttia talousalueen yrityksistä kuuluu talousalueen menestyksen kannalta tärkeisiin kasvuyrityksiin. Kasvuyrityksillä tarkoitetaan tässä yrityksiä, joissa on vähintään viisi henkilöä työllistettynä ja joiden henkilöstön määrä on lisääntynyt keskimäärin 20 prosenttia vuosina 2005 2008. Tosin kasvuyritysten toimialajakaumaa (rakentaminen, kauppa, liike-elämän palvelut) selittää suotuisa talouden suhdannetilanne vuosina 2004 07. Kasvuyritysten ja kasvavien toimialojen tunnistaminen on alueen tasapainoisen kehityksen kannalta kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi vuonna 2008 tapahtunut työllisyyden heikkeneminen olisi ollut paljon suurempaa ilman suhteellisen harvalukuisten kasvuyritysten työllisyyden lisäystä. 2000-luvulla yhden nopeimmin kasvaneen toimialaryhmän muodostavat yksityiset terveyspalvelut ja etenkin sosiaalipalvelut. Nopea kasvu on osittain tulosta alhaisesta lähtötasosta, sillä henkilöstöllä ja liikevaihdolla mitattuna toimialojen merkitys ei ole vielä kovin suurta. Ympäristöliiketoiminta on yksi tulevaisuuden kasvualoista. Talousalueella toimii jo nykyisin muutamia merkittäviä yrityksiä ympäristöalalla. Suomessa on kiinnitetty huomiota bioenergian tuotannon lisäämiseen puubiomassaa hyödyntämällä. Suuria kasvumahdollisuuksia liittyy myös teollisuus-, yhdyskunta- ja maatalouden jätteiden biokaasutuotantoon ja siihen liittyvän teknologian kehittämiseen. Muita lupaavia kasvualoja ovat materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö sekä maaperän ja vesistöjen puhdistus ja ennallistaminen. Vienti pysyy talousalueen kivijalkana Kansainvälisesti toimivien yritysten merkitys on tärkeä talousalueelle. Alueella toimii suuria teollisuuden vientiyrityksiä, joille ulkomaat ovat erittäin tärkeä markkina-alue. Kansainvälisen toiminnan merkitystä kuvaa se, että talousalueen tavaraviennin arvo oli tilastojen mukaan noin 340 miljoonaa euroa vuonna 2008. Samanaikaisesti tavaravientiä harjoittavien yritysten henkilöstö muodosti yli 40 prosenttia talousalueen yritysten työllisyydestä. Tilastojen ulkopuolelle jäävät kuitenkin palvelujen ulkomaankauppa ja ulkomaille sijoittautuneiden yksiköiden toiminta paikallisilla ulkomaan markkinoilla. Talousalue tunnetuksi nykypäivän vahvuuksistaan Taloustutkimus Oy toteutti EKES-Yrityspalvelujen toimeksiannosta vuonna 2004 tutkimuksen Hyvinkään-Riihimäen talousalueen vetovoimasta asuinalueena ja yritysten sijaintipaikkana. Tutkimuksen kohderyhmänä oli pääkaupunkiseudun ja Väli- Suomen yritykset ja yksityistaloudet. Yksityistalouksien vastaajista 35 % katsoi tuntevansa hyvin tai jonkin verran aluetta ja vastaajien mielikuva alueesta ja sen kehittyneisyydestä oli erittäin tai melko myönteinen. Yritysten yleinen mielikuva alueesta ja sen kehittyneisyydestä oli erittäin myönteinen tai melko myönteinen puolella vastaajista. Yrityksistä 54 % katsoi tuntevansa hyvin tai jonkin verran aluetta. Tämän viimeksi tehdyn ja koko talousaluetta koskeneen tunnettuus- ja vetovoimatutkimuksen jälkeen laadittiin EKES- Yrityspalvelujen johdolla Hyvinkään-Riihimäen talousalueen viestintä- ja markkinointistrategia 2005 2010 sekä viestinnän ja markkinoinnin perussuunnitelma, jota EKES-Yrityspalvelut toteutti tavoitteellisesti vuoteen 2007. Tämän jälkeen ei koordinoitua talousaluemarkkinointia ole käytännössä juurikaan toteutettu. Talousalueen tavoitetila vuodelle 2017 Jotta strategiatyössä voitaisiin välittää mielikuvia suunnilleen samanlaisesti ymmärrettyinä eri tahoille, on osoittautunut hyödylliseksi hahmottaa sanallisesti kuvattava tavoitetila eli visio. Tässä työssä se laadittiin tähtäämään vuoteen 2017, jolloin itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Kokemuksen mukaan 5 7 vuotta on myös sopivan pituinen strategiatyön aikajänne. Näin työryhmä näkee talousalueen tavoitetilan eli vision: Vuonna 2017 talousalue vetää vahvasti puoleensa osaavia ihmisiä, monipuolisia teollisuus- ja palveluyrityksiä sekä tuottavia investointeja. Talousalue tarjoaa hyvät kehittymisen, kouluttautumisen ja menestyksen edellytykset sekä turvallisen ja viihtyisän ympäristön asumiseen, vapaa-aikaan ja rauhoittumiseen. Omaleimaisen alueen monitaitoiset ja -kulttuuriset toimijat ovat kotimaassa haluttuja ja ulko-maillakin kiinnostavia ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Sisäisesti yksituumaisena talousalue hyödyntää tuloksellisesti sijaintinsa pääväylien varrella lähellä pääkaupunkiseutua. 08 09
neliveto päälle ja menoksi! Ehdotuksia toimista, joilla edetään kohti tavoitetilaa Talousalueen heikkouksiin kuuluu joitakin sellaisia piirteitä, jotka voitaisiin korjata alueen kuntien yhteistyöllä. Siksi työryhmä ehdottaa kunnille toteutettavaksi seuraavan kehittämishankesarjan: Maankäytön laajempi suunnitteluyhteistyö Vuosittain kaavoitettavan maa-alan lisääminen tontinhintojen säilyttämiseksi kohtuullisina Tuottavuutta lisäävä yhteistyö kuntapalvelujen tuotannossa Talousalueen yhteinen joukkoliikenneselvitys jatkoksi tehdyille osaselvityksille Matkailuaineiston, liikuntakarttojen yms. yhteinen lisätuotanto Yhteinen kansainvälisen koulun ja lukion kehittämissuunnitelma Työryhmä toivoo kuntien sopivan keskenään näiden pelkästään kuntia koskevien hankkeiden aloittamisesta ja organisoinnista. Talousalueen etujen huomioon ottamiseksi valtakunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan aktiivista edunvalvontaa mm. hyvin valmistelluin kirjelmin ja vaikuttajatapaamisin. Tärkeimmissä asioissa tavoitellaan ministerien ja johtavien virkamiesten vierailuja perehtymään talousalueen toimijoihin ja olosuhteisiin. Mitään osa-aluetta pois sulkematta työryhmä painottaa etenkin jatkuvaluonteista hankeparia Ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen alueella Liikenneväylien kehittäminen kilpailukyvyn tueksi Luontaisia edunvalvonnan toimijoita ovat kunnat, maakuntien liitot, kauppakamari ja yrittäjäjärjestöt, asiasta riippuen yhdessä yritysedustajien ja kansanedustajien kanssa. Edunvalvonnan vaikuttavuus paranisi tuntuvasti kehittämällä edunvalvonta nykyistä jäsentyneemmäksi. Laadukkaan ja tuloksellisen vaikuttamisen menettelyjä tulisi selvittää em. toimijoiden yhteisvoimin. Selvityshankkeen kokoonkutsujaksi sopisi esim. kauppakamarin hallitus. Talousalueella on huomattavia luontaisia vahvuuksia, joita ei tunneta riittävästi alueella eikä sen ulkopuolella. Niitä voitaisiin hyödyntää huomattavasti enemmän. Siksi työryhmä ehdottaa toteutettavaksi kehittämishankkeen Talousalueen vahvuuksia painottava viestintäja markkinointisuunnitelman päivittäminen sekä toimenpidesuunnitelman laatiminen Hanke sopisi toteutettavaksi KOKO-ohjelman ja kauppakamarin yhteisin resurssein. Kauppakamarin asiantuntijaverkossa on kokemusta ja monipuolista osaamista, joka olisi hyödynnettävissä hankkeen koordinoinnissa ja toteutuksessa, ja kauppakamari sopisi vetäjäksi. Talousalueen yrityspalveluja sekä niiden kehittämishankkeiden läpivientiä ja tuloksellisuutta edistäisi huomattavasti hanke, jonka tavoitteena on Talousalueen yhteisen kehittämisja yrityspalvelusopimuksen ja sen toimeenpanosuunnitelman laatiminen. Hankkeen eräänä tavoitteena olisi selkeyttää yrityspalvelujen tuottajien tarjooma. Hankevastaavaksi sopisi YritysVoimala Oy. Strategian SWOT-analyysin valmistelutyössä nousi heikkoutena esiin selviä puutteita palvelutaidoissa ja etenkin palveluasenteissa eri puolilla talousaluetta. Tilannetta voidaan kohentaa valmennuksella ja koulutuksella. Siksi työryhmä esittää läpivietäväksi hankkeen Parasta palvelua -kampanja asiakaspalvelun laadun ja asenteen kehittämiseksi Hankkeelle ilmeni selvä tarve jo strategiaprosessin aikana, joten kauppakamari käynnisti pilottihankkeen syksyllä 2010. 10 11
Markkinoihin ja kilpailijoihin nähden oikeanlaisella erikoistumisella on suuri merkitys yritystoiminnan menestymisessä. Toisaalta mitä erikoistuneempi yritys on, sitä tärkeämpiä sille ovat verkottuminen ja kumppanuuksien hallinta. Tämä kaikki on helppo tiedostaa, mutta paljon vaikeampi toteuttaa. Talousalueella on lukemattomia eriasteisia alihankinta- ja toimittajasuhteita sekä kumppanuuksia erikokoisten teollisuusja palveluyritysten välillä. Jotta yritykset saisivat edellytykset hyödyntää ja kehittää niitä täysimääräisesti, työryhmä ehdottaa kehittämishanketta Yritysten verkostoitumisen ja kumppanuustaitojen tukeminen ja alueellisen erikoisosaamisen parempi hyödyntäminen Tässä hyödyllistä sisällön tuntemusta on erityisesti Teknologiakeskus TechVilla Oy:ssä. Se voisi vetää kehittämistyön yhdessä Riihimäen Teollisuuskylä Oy:n kanssa hyödyntäen mm. kauppakamarissa olevaa aihepiirin organisointikokemusta. Hanke saattaisi sopia KOKO-ohjelmaan kuuluvaan osahankkeeseen Osaamisintensiivisten yritysalojen kehittäminen. Työelämän, ammattien ja yritysten tunteminen auttaa nuorta löytämään oman paikkansa työelämässä ja mieleisessään ammatissa. Samalla nämä asiat sitouttavat nuoren alueeseen ja edistävät osaavan ja motivoituneen työvoiman saantia. Niinpä työryhmä ehdottaa kehittämishanketta Työelämä- ja oppilaitosyhteistyön sekä työssäoppimisen kehittäminen Hanke sopisi toteutettavaksi kauppakamarin, yrittäjäjärjestöjen ja oppilaitosten yhteistyönä. Kauppakamari on käynnistänyt valmistelut. Nuorena muodostetaan monia merkityksellisiä ja usein myös lujia asenteita. Nuoren arvostus tukee identiteetin ja alueylpeyden kehittymistä. Niitä ja koulunuorison odotusten hahmotusta edistäisi työryhmän ehdottama hanke Peruskoululaisille kirjoituskilpailu Unelmakotikuntani 2017 Sen voisivat organisoida kauppakamari ja kunnat. Samalla kun e-lasku on maassamme viime vuosina vahvasti yleistynyt, ovat kuitenkin maksamiskäytännöt vielä melko vaivalloisia. Talousalueella on vahvaa osaamista verkkoliiketoiminnan tekniikassa ja menetelmissä. Työryhmä ehdottaa, että toteutetaan Elektronisen maksamisen pilottihanke Sen voisivat organisoida yhdessä kuntien kanssa kauppakamarin ICT-valiokunta ja KOKO-ohjelman osahanke Osaamisintensiivisten yritysalojen kehittäminen. Vaikka talousalueella ei ole yliopistoa, sillä on lähimaakuntien yliopistojen ja luonnollisesti myös ammattikorkeakoulujen kanssa huomattavaa yhteistyötä ja vielä enemmän sen potentiaalia. Työryhmä ehdottaa, että alueelle laaditaan Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyön kehittämissuunnitelma Suunnitelman laatimistyön tekijäksi sopisi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Hanke saattaisi sopia KOKO-ohjelmasta rahoitettavaksi. Koordinointia tarvittaneen naapurialueiden samantapaisten hankkeiden kanssa. SWOT-analyysi osoitti kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta merkityksellisiä puutteita ja toisaalta huomattavia myönteisiä mahdollisuuksia talousalueen erilaisten toimijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja tiedonvaihdossa. Yritysmyönteisyyttä on aihetta vahvistaa. Näistä syistä työryhmän ehdotuslistalla on Talousalueen toimijoiden keskinäisen sitoutumisen ja sisäisen viestinnän toteutussuunnitelman laatiminen Hankkeeseen voisivat osallistua kunnat, oppilaitokset sekä avainyritykset, ja kokoonkutsujaksi sopisi kauppakamari. Talousalueen kilpailukyky- ja vetovoimastrategia tulisi päivittää todennäköisesti vuoteen 2014 mennessä. Strategian toteutumista vahvistaisi ja päivitystä edistäisi hanke Kehitetään menettely tavoitetilan toteutuksen ja naapurialueiden edistymisen seurantaan Kokoonkutsujana voisi olla kauppakamari. 12 13
Talousalueen yritysten ja kuntien yhteisen edun mukaista on, että talousalue vetää puoleensa osaavia ihmisiä, monipuolisia teollisuus- ja palveluyrityksiä ja tuottavia investointeja paremmin kuin kilpailija-alueet. Alueen vetovoiman lisäämisen lukuisista eri toimintatavoista yhdet sopivat parhaiten yritysten, toiset kuntien ja kolmannet alueen etujärjestöjen tai muiden yhteisten organisaatioiden käyttöön. Kunkin toimijatyypin on edullisinta käyttää itselleen ominaisimpia toimintatapoja. Nämä erot on pyritty ottamaan huomioon edellisen luvun ehdotuksissa kehityshankkeiden toteuttajatahoiksi. Talousalueen yritysten ja kuntien yhteisen edun mukaista on, että talousalue vetää puoleensa osaavia ihmisiä, monipuolisia Mitä talousalueen eri toimijat voivat nyt tehdä Kuntien tehtävät, valtuudet ja itsehallinto määritellään kuntalaissa. Tällainen strategiaraportti voi vain suositella ja ehdottaa kunnille hankkeita, joista tehdyn analyysin mukaan olisi hyötyä kuntien kilpailukyvyn ja vetovoiman lisäämisessä. Tyypillisesti tällaiset hankkeet liittyvät asioihin, joita vain kunnat voivat tehdä, kuten esim. kaavoitus, väylähankkeet, kuntapalvelujen kehittäminen ja kuntien yhteistyö. Sama suositteluun rajoittuminen koskee luonnollisesti myös raportin ehdotuksia yrityksille ja niiden järjestöille. Tosin yrityksissä on usein mahdollista päättää verrattain nopeasti, tartutaanko ehdotuksiin ja miten. Tehdyissä strategian pohjaselvityksissä on havaittu alueen vetovoiman kannalta kriittisiksi seikoiksi mm. aktiivisen yritysmyönteisyyden lisääminen ja aito tahto aluekehittämiseen. Niiden aikaansaamisessa on alueen toimijoiden luotettavuudella ja keskinäisellä luottamuksella suuri merkitys. Onnistuttaessa siinä saadaan alueen laajat ja syvät osaamisresurssit entistä paremmin käyttöön kasvun, tuottavuuden ja työllisyyden hyväksi. Osaresurssina strategian toteuttamisessa voisi kuntien, yritysten ja niiden järjestöjen rinnalla mahdollisesti olla alueen kansanedustajia ja kansanedustajaehdokkaita. Heille voitaisiin toimittaa aineistoa ja toimintavihjeitä esim. seuraavista aihepiireistä: Talousalueen vahvuuksien esilläpito ja niistä viestiminen Ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen alueella Liikenneväylien kehittäminen Talousalueen toimijoiden keskinäisen sitoutumisen vahvistaminen. 14 15
Yhteenveto Tämä kilpailukyvyn ja vetovoiman suunnitelma on tulosasiakirja ryhmätyönä tehdystä strategiatyöstä. Suunnitelma on osa talousalueen koheesio- ja kilpailukykyohjelmatyötä (KOKO) ja se on tehty Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin aloitteesta ja kauppakamarin merkittävällä työpanoksella tammi-marraskuussa 2010. Muut kustannukset on katettu KOKO-ohjelman varoilla. Työtä varten kootun ryhmän jäsenet edustavat talousalueen kuntia, erikokoisia ja eri toimialojen yrityksiä sekä viestimiä. Lähtöaineistona on käytetty mm. alueen kauppakamarin tekemiä vaikuttajakyselyjä kilpailukykyyn ja vetovoimaan vaikuttavista asioista sekä talousalueen yritystoiminnan tilastoyhteenvetoa. Kilpailevien talousalueiden suunnitelmia on selvitetty tietojen saatavuuden rajoissa. Tilanne- ja kilpailuanalyysin ja pitkäjänteisen suunnittelun metodina on talousalueeseen sovellettu prof. Michael Porterin klassisena pidetyn kilpailukykyanalyysin perusrunkoa. Strategian aikajänne valittiin ulottumaan vuoteen 2017. Aineistoon nojautuen muodostettiin vuodelle 2017 tavoitetilan kuvaus eli visio. Se sisältää päätavoitteet. Työssä on paneuduttu seikkoihin, jotka vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia koskevan SWOT-analyysin pohjalta on arvioitu talousalueen menestykselle merkityksellisimmiksi seitsemän vuoden aikajänteellä. Analyysistä ja visiosta on johdettu kriittiset menestystekijät ja niistä edelleen joukko kehittämishankkeita sellaisiin asioihin, joilla työryhmä näkee voitavan parantaa talousalueen kilpailukykyä ja vetovoimaa. Talousalueen tavoitetila eli visio on seuraava: Vuonna 2017 talousalue vetää vahvasti puoleensa osaavia ihmisiä, monipuolisia teollisuus- ja palveluyrityksiä sekä tuottavia investointeja. Talousalue tarjoaa hyvät kehittymisen, kouluttautumisen ja menestyksen edellytykset sekä turvallisen ja viihtyisän ympäristön asumiseen, vapaa-aikaan ja rauhoittumiseen. Omaleimaisen alueen monitaitoiset ja -kulttuuriset toimijat ovat kotimaassa haluttuja ja ulkomaillakin kiinnostavia ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Sisäisesti yksituumaisena talousalue hyödyntää tuloksellisesti sijaintinsa pääväylien varrella lähellä pääkaupunkiseutua. Talousalueella havaittiin olevan useita hyvin merkityksellisiä vahvuuksia, mutta niiden tunnettuus on niukkaa sekä talousalueella että etenkin sen ulkopuolella. Tärkeimmät havainnot ja päätelmät liittyvät alueen sijaintiin lähellä pääkaupunkiseutua, erinomaiseen asuin- ja vapaa-ajan ympäristöön, edullisten asuin- ja yritystonttien saatavuuteen sekä yritysmyönteisyyteen ja aluekehittämiseen. Tavoitetilan toteuttamisen kannalta tärkeimpiä kehittämishankkeita on hahmotettu ja niiden toimeenpanolle on ehdotettu vastuutahot. Hankkeisiin kuuluvat mm. Talousalueen vahvuuksia painottavan viestintä- ja markkinointisuunnitelman päivitys ja toimeenpano Talousalueen yhteisen kehittämis- ja yrityspalvelusopimuksen laatiminen Joukko kunnille ehdotettavia yhteistyön kehittämishankkeita maankäytön, kuntapalvelujen yms. aloilla Koulutuksen ja liikenneväylien kehittämisen edunvalvonnan voimistaminen Yritysten verkostoitumisen ja kumppanuustaitojen tukeminen Talousalueen toimijoiden keskinäisen viestinnän ja sitoutumisen vahvistaminen. Tavoitetilan toteutuksen ja naapurialueiden edistymisen seurantaan kehitetään menettely. On myös aihetta varautua strategian päivitykseen vuoteen 2014 mennessä. Yrityksiä ei kiinnosta kuntarajat Positiivinen profiloituminen yhtenäisenä talousalueena synnyttää vetovoimaa. Tällä hetkellä Hyvinkään-Riihimäen seutua ei mielletä muualla Suomessa yhtenäiseksi talousalueeksi tai itsenäiseksi toimijaksi, toteaa Lopen kunnanjohtaja Karoliina Viitanen vallitsevan lähtötilanteen. Talousalueen pitäisi onnistua profiloitumaan positiivisessa valossa merkittäväksi ja sijainniltaan erinomaiseksi toiminta-alueeksi, sanoo Viitanen, jonka mukaan tällä profiloitumisella on vetovoimaisuuden kannalta olennainen merkitys. Vetovoimaa syntyy, kun seutu saataisiin näkyviin mediassa positiivisista syistä, ja silloin ennen kaikkea yhtenäisenä talousalueena: Yrityksiä ei kiinnosta kuntarajat, vaan toimiva ja hyvän infran omaava alue!, Viitanen kiteyttää. Viitasenkin mukaan alueen ylivoimaisia mahdollisuuksia ovat erinomainen sijainti ja liikenneyhteydet sekä monipuoliset, edulliset mutta laadukkaat asumismahdollisuudet. Myös seudun toiminta- ja elinympäristö on toki turvallinen, mutta koko talousalueella pitäisi Viitasen mukaan panostaa rakennetun ympäristön viihtyisyyteen aiempaa enemmän. Esimerkiksi Riihimäki on tässä vuosien saatossa onnistunut hyvin ja pitkäjänteisellä työllä pessyt kasvojaan huomattavasti vaikkapa 90-luvun alusta. Tekemistä on kuitenkin meillä kaikilla edelleen. 16 17
Enemmän kuin osiensa summa Verkostoitumisella lisää kilpailukykyä Vakautta ja nopeutta Pellepelottomia tarvitaan Matti Niemi rakentaisi uutta pääradan varteen Hyvinkään ja Riihimäen välille HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi tuntee pitkäaikaisena hyvinkääläisenä hyvin seudun haasteet ja mahdollisuudet. Hänen mukaansa sisäisen yhtenäisyyden lisääminen toisi talousalueelle selkeää kilpailuetua elinkeinoelämän näkökulmasta. Talousalueen kuntien elinkeinopolitiikan tulisi näkyä yrityksille yhtenä kokonaisuutena, ei kuntien keskinäisenä kilpailuna, Niemi toteaa. Yhteinen elinkeinopolitiikka on aina enemmän kuin osiensa summa. Niemi muistuttaa, että toimiva elinkeinopolitiikka tarvitsee aina tuekseen myös kestävän kehityksen maankäyttöä ja asuntopolitiikkaa. Valtakunnalliset linjaukset kehottavat entistä selvemmin rakentamaan ratojen varrelle. Talousalueemme asuntojen jatkorakentamisen pitäisi keskittyä Riihimäen ja Hyvinkään välille pääradan molemmin puolin, siis moottoritien itäpuolelle, Niemi esittää. Niemen mukaan tämä eheyttää talousalueen yhdyskuntarakennetta merkittävästi, luo edellytykset elinkeinoelämän kuljetuksille ja varmistaa ekologisesti kestävän pohjan työmatkaliikenteelle. Myös tämä hanke vaatii sekä kaupunkien että myös maakuntatason yhteistyötä, Niemi korostaa. Niemen mukaan HOK-Elannon kiinnostus kehittää osaltaan alueen palveluita on vahva ja pysyvä tahtotila. Visionamme on tarjota asiakasomistajillemme halutuin ja kattavin palvelukokonaisuus omasta kaupasta. Tällä hetkellä noin 75 prosenttia talousalueen kotitalouksista on jo asiakasomistajatalouksiamme, joten seuraamme tarkasti seudun kehittymistä, Niemi sanoo. Sakon Raimo Karjalainen: yhteistyössä on sekä kunnilla että yrityksillä parannettavaa Maailmankuulun asevalmistaja Sakon pitkä historia ja sen nauttima hyvä arvostus Riihimäellä ovat kiinnittäneet perinteikkään yhtiön lujasti talousalueelle. Paikkakunta asumisalueena voisi kuitenkin olla vielä vetovoimaisempi. Nyt etenkin monet toimihenkilöistä kulkevat töihin muista kunnista, sanoo Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen. Hänen mukaansa koko alueen vetovoimaa voisi lisätä esimerkiksi kuntien yhdessä tarjoamilla tehostetuilla palveluilla. Toisaalta verkostoitumisen ja yhteistyön suhteen olisi parantamisen varaa yhtä lailla myös paikallisella elinkeinoelämällä. Seudun alihankkijoiden kilpailukyky lisääntyisi olennaisesti, jos keskinäinen tiedon ja kokemusten jakaminen olisi nykyistä laajempaa ja järjestelmällisempää, Karjalainen toteaa. Hyvinkään-Riihimäen seudun nykyiset vahvuudet ovat Sakon näkökulmasta hyvin samanlaisia kuin muidenkin alueella toimivien menestyvien yritysten. Helsingin läheisyys on kiistaton etu, mutta meillä siihen yhdistyy myös Lopen ampumaradan tuottama lisäarvo, Karjalainen kiteyttää Hyvinkään-Riihimäen seudun logistisen etulyöntiaseman. Liikenneyhteyksien ja ammatti-ihmisten koulutuksen kehittäminen takaa seudun vetovoiman jatkossakin. Yksittäiset vahvuutemme eivät riitä paljon mihinkään, mutta yhdessä niistä muodostuu vahva ja vaalittava vetovoimatekijä, linjaa Hyvinkään kaupunginjohtaja Raimo Lahti. Lahti viittaa tällä ennen kaikkea Hyvinkään-Riihimäen seudun sijaintiin, jonka hän laittaa erilaisille kartoille erilaisin kriteerein: Seutu on suhteessa muuhun Suomeen ylivoimainen liikenneyhteyksiltään, suhteessa pääkaupunkiseutuun työvoiman saatavuudeltaan sekä globaalisti vakaudeltaan ja turvallisuudeltaan, Lahti listaa. Kaikissa näissä on silti Lahden mukaan vielä parantamisen varaa. Kaikki päärataa koskevat kehittämisinvestoinnit Pisaraa myöten ovat kannatettavia. Hangon rata sekä henkilöliikenne Riihimäen kautta Lahteen kaipaavat myös kehittämistä. Hyvinkäällä on paljon hyödynnettävää niin kolmostiessä kuin Kehä V:ssä, joka tosin saa aimo sysäyksen asuntomessuista. Myös yhteyksiä lentokentälle pitää parantaa, samoin varsinkin itä-länsisuunnan liikennettä, Lahti luettelee. Talousalueemme voisi olla se lähinnä pääkaupunkiseutua oleva alue, jossa panostetaan vahvasti myös teollisuustuotantoon, koska meillä on siihen mahdollisuudet niin työvoiman saannin, tontti- ja tilatarjonnan kuin perinteidenkin puolesta, Lahti summaa. Hänen mukaansa pitää vain huolehtia, että täällä ammatti-ihmisten koulutus on erinomaisella tasolla nyt ja tulevaisuudessa. Meidän, ainakin Hyvinkäällä, olisi myös huolehdittava siitä, että oma poliittinen päätöksentekomme olisi vakaata ja yritysmyönteistä sekä nopeaa. Itse uskon, että tässä kohdin Hyvinkäällä on parantamista etenkin julkisessa kuvassa, ei niinkään itse käytännöissä, Lahti summaa. On juostava lujaa, jotta osaamisen etumatka pidetään jatkossakin Hyvinkäästä ja Riihimäestä ei muualta tulevilla ole oikein minkäänlaista kuvaa. Eikä tähän saakka esimerkiksi Hyvinkään keskusta ole ensivaikutelmaa juuri kohentanut. Mutta nyt Hyvinkääkin alkaa pikku hiljaa näyttää oikealta kaupungilta, sanoo Kone Industrial Oy:n toimitusjohtaja Pentti Puhakka. Luonnonläheisyys ja hyvät harrastusmahdollisuudet ovat Hyvinkään-Riihimäen seudun sellaisia valtteja, joista alue itse ei ole pitänyt niin paljon ääntä kuin olisi tarpeen. Tätä mieltä on Puhakkakin. Esimerkiksi moni Hyvinkäällä vieraileva toteaa, että kaupungissa on harvinaisen hyvä pyöräteiden verkosto Puhakka sanoo. Toinen seudun asukkaille ja toimijoille itsestään selvä, mutta Puhakan mukaan monen muualta tulevan yllättävä asia on lentokentän läheisyys. Suomen mittakaavassahan seudun sijainti on muutenkin täydellinen, mutta toisaalta globaalissa kuvassa aivan yhtä huono kuin ylipäänsä koko Suomen, Puhakka toteaa. Suomen pitkää välimatkaa esimerkiksi juuri Koneen tapaisille yhtiöille tärkeisiin Aasian kasvaviin markkinoihin kompensoi kuitenkin Puhakan mukaan turvallinen ja toimiva infrastruktuuri sekä korkeatasoinen koulutusjärjestelmä. Meillä koulutus tuottaa yhä myös sellaisia pellepelottomia, joita ei esimerkiksi jonkun Etelä-Korean koulutusputkista juuri valmistu. Tästä innovaatioita tuottavasta laaja-alaisuudesta olisi pidettävä jatkossakin kiinni. Osaamisessa meillä on yhä etumatkaa. Mutta on juostava lujaa, jotta se saadaan jatkossakin pidettyä, Puhakka vertaa Koneen Hyvinkään tehdasta yhtiön muihin yksikköihin. 18 19