Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Samankaltaiset tiedostot
BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere derström

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila

Diagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely

Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku

LOBULAARISET NEOPLASIAT

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tapaus vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori

Tapaus 3. Sjögrenin syndroomaa sairastavalta poistettu vasemman parotiksen pintalohko. Palpoiden 1,5 2 cm kokoinen pehmeä tuumori.

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

IAP Kuopio Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

Suuontelon lymfoomat. Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos

Pölykeuhkosairaudet. IAP, Oulu Sisko Anttila, HUSLAB

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

IAP:n tapausseminaari Helsinki Miksi nikama romahtaa, miksi tulee parapareesi?

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

ANEMIA (=Veren puute)

Plasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi

Ei-klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

B-solulymfoomien geenivirheiden kliininen merkitys

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, Lymfoomat

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks

Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa

IAP, Majvik (ka)

Lymfoomien luokitus tarkentuu. Jyrkkiö, Sirkku.

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Keuhkon ONB- ja EBUSnäytteet. Helsinki Mikko Rönty, Fimlab/Tampere

Virtaussytometrian perusteet

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

Herpesvirukset ja immuunijärjestelmä

Epstein Barrin virukseen yhteydessä olevat lymfoproliferaatiot

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso

Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

Lieriöatypiat papanäytteissä Bethesda 2014-mukaan. Laboratoriolääketiedepäivät Leena Krogerus HUSLAB, patologia, Jorvin sairaala

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä Anu Laasonen

Mycobacterium tuberculosis

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA

Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä

TAPAUSSEMINAARI Keuhkopatologiaa täysin palkein Oulu

Keuhkosyövän diagnostiikka

Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa

Lisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Veren sivelyvalmisteen morfologisen

Elimistö puolustautuu

IAP:n kokous , Oulu

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka

Hodgkinin lymfooma. Diagnostiikka ja levinneisyystutkimukset

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Rustotuumorit. IAP Turku Mikko Rönty Fimlab, Tampere

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Yleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

LASTEN SUKKULASOLUISET PEHMYTOSATUUMORIT IAP TURKU Jukka Laine Lastenpatologi TYKS

Diagnostinen ongelmatapaus: ihomuutokset ja etenevät keskushermosto oireet lymfooman ilmentyminä

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka Vesa Kärjä

Elimistö puolustautuu

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (DLBCL) hoitosuositus Versio II

Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITO JA SEN AIHEUTTAMAT SEKUN- DAARIMALIGNOOMAT

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

LOPPUTENTTI

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä.

Transkriptio:

Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto

Hodgkinin lymfooma/alatyypit Kaksi erillistä entiteettiä Nodulaarinen runsaslymfosyyttinen Hodgkinin lymfooma (5%) Klassinen Hodgkinin lymfooma (95%) 4 alatyyppiä: runsaslymfosyyttinen (5%) sidekudoskyhmyinen (70%) sekasoluinen (20-25%) vähälymfosyyttinen (alle 5%) WHO:n luokitus 2001

Tapaus 1 56-vuotias mies, jolla on todettu kaulalla ihonalainen resistenssi, ilmeisesti suurentunut imusolmuke. Poistettu näytteeksi.

Hodgkinin lymfooma/nodulaarinen runsaslymfosyyttinen/morfologia Monoklonaalinen B-soluneoplasia Nodulaarinen/nodulaarinen ja diffuusi kasvutapa Neoplastiset solut ns. L&H soluja Lymfosyyttisiä ja/tai histiosyyttisiä Reed-Sternberg soluvariantteja (WHO 2001) Kookkaita, tumakooltaan poimuilevia, vaihtelevan kokoisia tumajyväsiä sisältäviä Kromatiini vesikulaarinen, tumakalvo ohut Voivat muistuttaa RS-soluja

Hodgkinin lymfooma/nodulaarinen runsaslymfosyyttinen/morfologia Nodulusten reunoilla histiosyyttejä/epiteloidisten histiosyyttien kertymiä Taustan solukko pieniä lymfosyyttejä Niukasti polyklonaalisia plasmasoluja Ei yleensä neutrofiilejä tai eosinofiilejä Reaktiivista follikulaarista hyperplasiaa/progressiivista transformaatiota

Hodgkinin lymfooma/nodulaarinen runsaslymfosyyttinen/immunohistokemia L & H solut: CD20+, EMA + (50 %), CD30 -, CD15 Lymfosyytit: diffuuseilla alueilla T- lymfosyyttejä (CD3 +) Nodulukset: follikulaariset dendriittiset solut (CD21 +), B-lymfosyytit (CD20 +), T-lymfosyytit (CD3 +, CD57 +)

Hodgkinin lymfooma/nodulaarinen runsaslymfosyyttinen/l&h-solujen molekyylibiologiasta B-solualkuperää ilmentävä fenotyyppi Havaittu B-soluspesifiset transkriptiofaktorit Pax-5, Oct-2 ja Bob-1 sekä immunoglobuliini ekspressio RNA- ja proteiinitasolla Ilmentävät GCB-soluspesifistä transkriptiofaktoria BCL-6 Immunoglobuliinigeenin uudelleen järjestäytyminen (VAR) Aina EBV-negatiivisia Ympäröivissä lymfosyyteissä voi olla merkkejä latentista EBVinfektiosta

Tapaus 2 68-vuotias mies, jolla on todettu vuonna 1998 rectumkarsinooma. Nyt oikeassa nivustaipeessa on suurentuneita imusolmukkeita, joista yksi on poistettu näytteeksi.

Klassinen Hodgkinin lymfooma/runsaslymfosyyttinen Nodulaarinen/harvoin diffuusi kasvutapa HRS-solut Pienet lymfosyytit T-soluja diffuusissa muodossa Laajentuneet manttelialueet ilmentäen manttelialueen B-lymfosyyttien ominaisuuksia nodulaarisessa muodossa Follikkelijätteinä CD21-positiivisten dendriittisten solujen verkostoa Intakteja follikkeleita harvoin

Klassinen Hodgkinin lymfooma Monoklonaalinen lymfoidi neoplasia Neoplastiset solut multinukleaarisia Reed- Sternberg soluja tai mononukleaarisia Hodgkinin soluja (HRS-solut) Non-neoplastiset solut: pienet lymfosyytit, eosinofiilit, neutrofiilit, histiosyytit, plasmasolut, fibroblastit/kollageenisäikeet Reaktiivisen infiltraation ja RS-solujen morfologisten erojen perusteella erotetaan histologisesti 4 eri tyyppiä

Klassinen Hodgkinin lymfooma/morfologia Diagnostiset RS-solut: kookkaita, 2- tai useampitumaisia, prominentteja tumajyväsiä sisältäviä Hodgkinin solut: mononukleaarisia variantteja Lakunaarisolut: sytoplasman vakuolaarinen retraktio Muumiosolut: pyknoottinen tuma ja kondensoitunut sytoplasma Reaktiivisen infiltraation koostumus vaihtelee histologisen alatyypin mukaan

Klassinen Hodgkinin lymfooma/immunohistokemia HRS-solut: CD30 +, CD15 + (85 %), CD45 -, CD20 ± (40 %), BSAP + (90 %), EBV (LMP1)- assosiaatio vaihtelee HRS-solut ilmentävät sytokiineja ja kemokiineja, jotka tuottavat runsaan tulehdussoluinfiltraation ja vaikuttavat sen koostumukseen ja fibroosin määrään Reaktiiviset lymfosyytit pääosin T-lymfosyyttejä

Klassinen Hodgkinin lymfooma/hrssolujen molekyylibiologiasta Useimmiten klonaalisia GC-alkuperäisiä B- soluja Silti heterogeeninen immunofenotyyppi liittyen pintamolekyylien aberranttiin ekspressioon Uudelleen järjestäytynyt transkriptio-ohjelma johtanut B-soluidentiteetin katoamiseen Useiden molekyylien välittämä apoptoosiresistentti fenotyyppi, jossa granzyme B välitteinen kaspaasi-3 aktivaatio on estynyt (c-flip, XIAP)

Klassinen Hodgkinin lymfooma/hrssolujen molekyylibiologiasta HRS-solujen tuottamat sytokiinit ja kemokiinit saavat aikaan immuunisolujen taustan, joka edelleen auttaa HRS-solujen selviytymisessä T-soluilla taustan immunologisia ominaisuuksia säätelevä rooli ja sytotoksiset T-solut puuttuvat 40%:ssa EBV:n infektoimia Ilmentävät onkogeenejä LMP-1 ja LMP-2a LMP-2a jäljittelee B-solureseptoria ja mahdollisesti suojelee osaltaan EBVpositiivista HRS solua apoptoosilta

Klassinen Hodgkinin lymfooma/sidekudoskyhmyinen Kollageenisäikeiden ympäröimät nodulukset Lakunaariset HRS-solut Lakunaarisolujen aggregaatit synsytiaalisessa muodossa Lymfosyytit, eosinofiilit, neutrofiilit Immunofenotyyppi klassinen

Klassinen Hodgkinin lymfooma/sekasoluinen Pääosin diffuusi, lievästi nodulaarinen kasvutapa HRS-solut Sekasoluinen inflammatoorinen tausta: eosinofiilit, neutrofiilit, lymfosyytit, histiosyytit, plasmasolut Mahdollisesti histiosyyttien epiteloidia differentaatiota, granuloomia Immunofenotyyppi klassinen EBV-assosiaatio (75 %)

Klassinen Hodgkinin lymfooma/vähälymfosyyttinen Diffuusi Runsaasti HRS-soluja Vähän lymfosyyttejä Morfologia vaihteleva, voi olla pleomorfinen Fibroosin määrä vaihteleva Immunohistokemia klassiselle ominainen Assosioituu usein HIV-infektioon ja EBVpositiivisuuteen

Hodgkinin lymfooma/ kirjallisuutta Re Daniel, Kuppers Ralf and Diehl Volker. Molecular Pathogenesis of Hodgkin`s Lymphoma. Review. J Clin Oncol 23:6379-6386, 2005. World Health Organization Classification of Tumours. Tumours of Haematopoietic and Lymphoid Tissues. Pathology and Genetics. Hodgkin Lymphoma, pp. 237-253. IARC Press, Lyon 2001.