1 (14) Asianumero 4830/10.02.03/2015 Aluenumero 213210 Maarinniitty III Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Pohjois-Tapiola Kortteli 161321, tontti 3 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 1. päivänä helmikuuta 2017 päivättyä ja 26. päivänä huhtikuuta 2017 muutettua, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7014. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee osoitteessa Tietäjäntie 4, Tapiolan keskuksesta noin 1300 metriä pohjoiseen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 10.8.2016. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-8162 5000 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Kaisa Rauhalammi etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 2.1.2 Maakuntakaava... 5 2.1.3 Yleiskaava... 5 2.1.4 Asemakaava... 7 2.1.5 Rakennusjärjestys... 7 2.1.6 Tonttijako... 7 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 7 2.1.8 Pohjakartta... 7 2.2 Selvitys alueesta... 8 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 8 2.2.2 Maanomistus... 8 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 8 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 9 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 9 3.2 Osallisten tavoitteet... 9 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 9 4.2 Mitoitus... 9 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 9 4.3.1 Maankäyttö... 9 4.3.2 Liikenne...10 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto...10 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...11 4.4 Ympäristön häiriötekijät...11 4.5 Nimistö...11 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...11 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...11 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...11 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...11 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...12 5.5 Esteettömyys...12 5.6 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto...12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...12 6.1 Rakentamisaikataulu...12 6.2 Toteutuksen seuranta...12 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...12 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...12 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...13 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...13 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...13 Sivu
3 (14) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, 20.10.2016 Liite 2 Sijainti liikenteen tavoiteverkossa Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen ja havainnekuva. Viitesuunnitelma, Arkkitehtitoimisto CJN Oy 26.9.2016 Meluselvitys, Sito 15.12.2016. Hulevesien hallintasuunnitelma, Sito 13.10.2016.
4 (14) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaava-alue käsittää yhden tontin, jossa sijaitsee kolme kerrosta korkea toimistorakennus. Tontin ja kadun rajapinnassa kasvaa koristepihlajia, muuten tontin maanpinta on asfaltoitu. Lähimmät rakennuksen suunnittelualueen ympärillä lännessä ja etelässä ovat asuinkerrostaloja, pohjoisessa ja idässä toimitilarakennuksia. Tontin itäpuolella on laaja pysäköintialue. Tavoitteena on muuttaa kaavan suurin sallima kerrosluku osittain viideksi ja osittain seitsemäksi. Rakennusoikeutta lisätään 440 k-m 2. Asemakaavan muutosta on hakenut korttelin 16132 tontin 3 maanomistaja Toimistokeskus Oy 9.11.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin vireille 10.8.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 15.8. - 13.9.2016. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). -Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. -Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. -Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkon laajentumiselle länteen ja itään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuvat Maarinniitty III kaavassa siten että uutta asumista mahdollistetaan valmiin yhdyskuntarakenteen sisälle. Etäisyys Raide-Jokerin Vaisalantielle tulevasta pysäkistä on kävely- ja pyöräilyreittejä pitkin noin 500 metriä.
5 (14) 2.1.2 Maakuntakaava Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaan-liiton karttapalvelu 1/2014 (c) Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, (c) Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06) Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa kaavamuutosalue on nykyisellään säilyvää työpaikka-aluetta (TP). Alue varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Työpaikka-
6 (14) rakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Kaava-alueen viereiset asuntoalueet ovat kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta (pystyraidoitus), jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2014) Espoon kaupunki. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen, kun yleiskaavarajauksen pinta-alasta alle puolet on muuta kuin pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista. Asuminen ei saa haitata yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta. Voimassa oleva asemakaava sallii kaavamuutosalueen tontille asumista. Kortteli sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien, palvelujen ja asumisen läheisyyteen. Työpaikkaomavaraisuus on Tapiolassa korkea eikä alueen asuntorakentaminen vähennä kaavan työpaikka-aluevarantoa merkittävästi.
7 (14) 2.1.4 Asemakaava Alueella on voimassa Maarinniitty III, muutos asemakaava, alue 213209 (hyväksytty Kh:ssa 7.5.2012.). Kortteli 16132, tontti 3 on osoitettu asuin-, asuintyötila-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Asuntojen autopaikkanormi on 1 ap/85 m2. Tontin rakennusoikeus on 5760 k-m2. Korkein sallittu kerrosluku on kolme. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. Autopaikat saadaan sijoittaa tontin ulkopuolelta saman korttelin toisen tontin alueelta. Korttelin julkisivuissa tulee käyttää pääosin vaaleaa kiviaineista materiaalia. Korttelialueelle saadaan sijoittaa myös pienteollisuus- ja opetustoimintaa palvelevia tiloja. Rakennuksen katolle saa sijoittaa oleskelualueen. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (1/2014) Espoo kaupunki. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Tontti 49-16-132-3 on rekisteröity 13.3.2000. 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset Uusi valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2016-2019 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 2.5.2016. Vuosina 2016-2019 on Espoon kuntakohtainen asuntotonttien asemakaavoitettava kerrosala keskimäärin vuodessa 249 000 k-m 2, ja asuntotuotantotavoite yhteensä 12 000 asuntoa, joista tuettua asuntotuotantoa on yhteensä 3600 asuntoa. 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.
8 (14) 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus Kaavamuutosalue käsittää yhden tontin, jossa on yksi toimistorakennus. Ympärillä on asuinkerrostaloja, toimitilarakennuksia ja pysäköintialueita. Kaavamuutoksen alaisen tontin omistaa Toimistokeskus Oy. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Toimistorakennuksen ensimmäisen kerroksen julkisivu on sisäänvedetty niin, että 2. kerros muodostaa katon autopaikoille rakennuksen kaikilla sivuilla. Rakennuksen kerrosala on 5805 m2. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Eero Miikkulainen ja Pentti Korhonen. Tontin ja kadun rajapinnassa kasvaa koristepihlajia, muuten tontin maanpinta on asfaltoitu. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Tontilla oleva rakennus on kokonaisuudessaan toimistokäytössä. Yhdyskuntarakenne Tietäjäntien länsipuolella on asuinkerrostaloja sekä pysäköintiä. Tietäjäntien 4:n eteläpuolella, kadun varrelle, sen itäpuolelle on rakennettu ja rakentumassa asuinkerrostaloja. Toimistotaloja on Kehä I:n ja Valkjärventien varrella. Kaupunki-/taajamakuva Katukuva on väljä ja varsin selkeä. Tietäjäntien itäpuolella sijaitsevat rakennukset ovat vaaleita pitkiä massoja, kadun länsipuolen kerrostalot sijoittuvat ovat kauempana tiestä puiden ympäröiminä. Tontin itäpuolella on hyvin laaja tasainen pysäköintikenttä, jota on jonkin verran jäsennelty kasvillisuudella. Liikenne Ajoneuvoliikenne Tietäjäntie on alueellinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä on alle 5000 ajon./arkivrk. Jalankulku ja pyöräily Tietäjäntien länsipuolella kulkee kevyen liikenteen väylä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Tontin pysäköinti on sijoitettu katutasoon. Ensimmäisen kerroksen julkisivu on sisäänvedetty niin, että 2. kerros muodostaa katon autopaikoille rakennuksen kaikilla sivuilla. Pysäköintiä on osittain myös viereisellä tontilla keskinäisen sopimuksen mukaisesti. Julkinen liikenne Tapiolaan ja Otaniemeen rakennettavat metroasemat ovat noin 1,2 kilometrin päässä. Raide-Jokerin pysäkkiä suunnitellaan Maarinrannantielle, jonne on matkaa noin puoli kilometriä. Nykyinen bussiliikenteen tarjonta on hyvä. Kalevalantien ja Kehä I:n pysäkit sijoittuvat kävelyetäisyydelle. Palvelut Kaavamuutosta lähinnä on Metsänpojankujan eteläpuolella sijaitseva S-market.
9 (14) Tapiolan keskustaan ja sen palveluihin on linnuntietä matkaa noin 1,3 kilometriä. Otaniemen metroasema ja palvelut ovat linnuntietä noin 1,2 kilometrin päässä. Yhdyskuntatekninen huolto Kunnallistekniset johdot kulkevat Tietäjäntien ja Metsänneidonkujan alla. 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueelle kantautuu liikenteen melua Kehä I:ltä, Kalevalantieltä ja Tietäjäntieltä. Kaavaa varten on tehty meluselvitys vuoden 2040 ennustetilanteessa. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asuntotonttivarannon lisääminen hyvän saavutettavuuden alueella on valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden mukaista. Kaupunginhallitus päätti 10.2.201014 että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolelle Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä edelleen Keilaniemeen. Kaupunginhallitus hyväksyi 2.5.2016 valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2015-2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli yksi mielipide, jonka mukaan olisi väärin tuoda alueelle lisää 5 kerroksia tai korkeampia taloja. Mielipiteen mukaan liikenne tulee lisääntymään liikaa ja matalan asuntoalueen luonne tulee häiriintymään korkeasta rakentamisesta. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan enimmäkseen 5-kerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen. Asemakaavan muutosta laaditaan maanomistajien hakemuksesta. Kaavaalueen eteläpuolella sijaitsee 5 ja 7- kerroksinen asuinkerrostalo, joka on korkeudeltaan ollut mallina kaava-alueella. Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 3802 m 2 Kokonaiskerrosala on 6200 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 440 k-m 2.. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Rakennusten tulee olla laadukkaita ja viimeisteltyjä ja niiden tulee olla ympäristöön sopivia. Rakennuksen julkisivujen tulee olla pääosin valkoisia. Julkisivun
10 (14) 1. kerroksessa ei saa olla pitkiä ikkunattomia pintoja. Julkisivujen aukotukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota sijoittamalla liiketilat sekä ovia ja ikkunoita kadun puolelle. Julkisivut on detaljoitava katutasossa jalankulkijan mittakaavan sopiviksi. Parvekkeita saa ulottaa kaavan rakennusalan ulkopuolelle enintään 2,4 m. Kattoterasseista vain osan saa lasittaa. Ilmanvaihtokoneet ja muut tekniset tilat tulee käsitellä laadukkaalla tavalla osana rakennuksen arkkitehtuuria. Pysäköintilaitoksen julkisivuja tulee elävöittää aukotuksilla ja muilla viihtyisyyttä lisäävillä tavoilla. Pysäköintilaitoksen julkisivuilla tulee mahdollistaa seinille kasvavat köynnökset. Rakennuksiin saa rakentaa yläpuolella olevaan asuntoon liittyvää työtilaa maantasoon. Tämän saa rakentaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Kaavassa on ohjeellinen rakennusala, jolle tulee maantasoon rakentaa 70 kerrosneliömetriä liike- ja kerho- ja yhteistilaksi. Kansipihan ilmeen tulee olla vehreä. Kansipihan rakenteiden kantavuutta ja korkeustasoa määriteltäessä tulee ottaa erityisesti huomioon pihan istutuksiin tarvittavan kasvualustan paksuus ja paino. Kansipihan alaisen pysäköintilaitoksen näkyviin jäävän julkisivun tulee soveltua asuinkerrostalon arkkitehtuuriin. Kansipihalle on osoitettu talousrakennusten ohjeelliset rakennusalat. Julkisivujen tulee olla kaupunkikuvalliselta tasoltaan asuinrakennuksia vastaavia. 4.3.2 Liikenne Autopaikka- ja polkupyöräpaikkanormi: Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1/85 k-m2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Liike - ja kerho- ja yhteistilaa varten on rakennettava 1 ap/50 k-m2. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1pp / 30 k-m2, kuitenkin vähintään 2pp/ asunto katetussa ja lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liike - ja kerho- ja yhteistilaa varten on rakennettava 1 pp/40 k-m2. 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Valmiiksi rakennettu kunnallistekniikka on tontteja ympäröivien katujen alla. Hulevesijärjestelyt Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla puoli kuutiometri (0,5 m3) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m2) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Tontilla ei ole tilaa maanpäällisille hulevesien hallintarakenteille eikä maaperä mahdollista huleveden imeyttämistä, jolloin ratkaisuksi jää viivyttäminen maanalaisella hulevesiverkostoon kytketyllä säiliöllä tai vastaavalla rakenteella. Selvityksen mukaan tontin hulevedet suositellaan purettavaksi pääasiassa tontin kaakkoiskulmasta Metsänpojanpolun hulevesiviemäriin. Tietäjäntien puoleisen piha-alueen vedet voidaan johtaa Metsänneidonkujalle jos niitä ei viemäröidä rakennuksen alitse.
11 (14) 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Tontti on maaperältään vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä (4). Maalajina on savi. Kaupungin tietokannassa ei ole merkintää mahdollisesti pilaantuneista maista tämän tontin kohdalla. Tietäjäntiellä on sijoitettu betonimursketta 9600 ELY:n hyväksymällä ilmoituksella, kohdenumero 2012-30. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Meluselvityksen perusteella on kaavassa määrätty, että rakennuksen parvekkeet tulee lasittaa. 4.5 Nimistö Kaava koskee vain korttelialuetta eikä siinä esitetä uutta nimistöä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kun kolmekerroksisen rakennuksen tilalle rakennetaan 5- ja 7- kerroksinen asuinrakennus, muuttuu Tietäjäntien katutila sekä Metsänneidonkujan ympäristö kaava-alueen kohdalla. Rakennuksen korkeus seuraa etelän puolella olevaa asuinrakennusta, joten vaikutus kauempana oleviin rakennuksiin tai ohikulkijoihin ei ole erityisen suuri. Vaikutus on suurin Metsänneidonkujan eteläpuolella oleviin ylempien kerroksien asuntoihin, joilla on tähän asti ollut vapaa näkymä toimistotalon yli. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Korttelin liikennetuotos on n. 104 henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Kaavaalueen rakentamisen vaikutus on Tietäjäntien tai Kalevalantien liikenteeseen vähäinen. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualueen maankäyttö tulee muuttamaan alueen hydrologisia olosuhteita paikallisesti. Muutos liiketoiminnoista asuinkäyttöön voi hulevesiselvityksen mukaan jopa parantaa muodostuvien hulevesien laatua sekä vähentää niiden määrää.
12 (14) 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavan viitesuunnitelman mukaan rakennukseen tulee 84 asuntoa, joista kaksi on 5h+k, kaksi on 4h+k, 26 kpl on 3h+k, 51 kpl on kaksioita ja yksi on yksiö. Asukkaita voidaan arvioida tulevan noin 190 jos lasketaan yksiöön yksi asukas, kaksioihin keskiarvolla 1,8, ja muihin asuntoihin keskimäärin 3 asukasta. Toisella laskutavalla uusia asukkaita tulee noin 120 kun lasketaan 1 asukas/ 50 k-m 2. Asuinkerrostaloille asetettuja suositusten mukaan tontille olisi rakennettava leikkiin sopivaa yhteistä aluetta vähintään 10 m 2 / 100 k-m 2. Suositusten edellyttämä alue olisi 613 m 2, mika ei kokonaisuudessaan mahdu kansipihan vapaalle, noin 780 m 2 :n kokoiselle alueelle. Rakennuksen liikenteen melulta suojatulle kansipihalle voidaan kuitenkin rakentaa asukkaille rauhallinen oleskelupaikka. 5.5 Esteettömyys Rakennus on kaavan mukaisena mahdollista järjestää esteettömäksi. 5.6 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavan hyväksyminen mahdollistaa maankäyttöneuvottelujen perusteella sovittujen korvausten keräämisen kaupungille. Alueen toteutuksen myötä lisääntyvä asukasmäärä kasvattaa mahdollisesti kaupungin tuloja verotuksen kautta, ja aiheuttaa mahdollisesti kuluja kunnallisen palvelutuotantovelvoitteen myötä. Tontti on liitetty kaukolämpöön ja uudisrakennuksen lämmitysenergiantarve on mahdollista toteuttaa kaukolämmöllä. Kattopintaa voidaan hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon, jolloin aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää käyttöveden lämmittämiseen tai kiinteistösähköntarpeen kattamiseen. Kesäaikaiselta asuntojen ylilämmöltä voidaan suojautua passiivisin keinoin; länsisivuihin tehtävin parvekkein. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Nykyisen rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen alkaa kaavan voimaantulon jälkeen. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen seuranta jää rakennuslupaviranomaisten tehtäväksi. Rakennuslupaa myönnettäessä tulee kaavan asettamat tavoitteet ja määräykset ottaa huomioon 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutosta on hakenut korttelin 16132 tontin 3 maanomistaja Toimistokeskus Oy 9.11.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin vireille 10.8.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 15.8. - 13.9.2016. Hakijat maksavat kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ).
13 (14) Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 15.8. - 13.9.2016. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Arkkitehtitoimisto CJN Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet Kaisa Rauhalammi ja Olli Koivula. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Ensimmäisessä suunnitteluvaiheessa oli korkea massa sijoitettu tontin eteläpäähän. Rakennuksen julkisivut olivat osittain tummia. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 30.5.2016 OAS:n allekirjoitus 10.8.2016 OAS kuulutus 15.8. - 13.9.2016. 1.2.2017 OAS nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli yksi mielipide, jonka mukaan olisi väärin tuoda alueelle lisää 5 kerroksia tai korkeampia taloja. Mielipiteen mukaan liikenne tulee lisääntymään liikaa ja matalan asuntoalueen luonne tulee häiriintymään korkeasta rakentamisesta. Vastineessa painotettiin, että kaavaehdotuksen mukaisesti rakennettava asuinkerrostalo jatkaa ja edelleen yhtenäistää katukuvaa, joka on rakentunut Tietäjäntien itäpuolelle 2000-luvun alusta lähtien. Korttelin rakentamisen vaikutus Tietäjäntien tai Kalevalantien liikenteeseen on vähäinen. Korttelin liikennetuotos on n. 104 henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ehdotuksen nähtäville muutettuna. Kaavamääräyksiin lisättiin: Rakennuksen julkisivuissa tulee käyttää luonnonkiveä. Tontin ja katualueen rajalle tulee rakentaa matala luonnonkivipintainen muuri. Lisäksi kaavakarttaan lisättiin istutettava alue Tietäjäntien varrelle. 20.2. - 21.3.2017 Kaavaehdotus nähtävillä. Nähtävilläoloaikana saatiin 4 lausuntoa. Kaavalla ei ole sanottavia vaikutuksia alueella olevaan kunnallistekniikkaan. Carunan, Fortumin ja HSY:n lausunnot merkittiin tiedoksi. Pelastuslaitoksen lausunnossa muistutettiin, että kevyenliikenteenväylät eivät lähtökohtaisesti sovellu sellaisenaan pelastustiekäyttöön. Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa, että kaupunkirakennetta tiivistettäessä ei ole tarkoituksenmukaista jättää tontin itäreunaan leveätä vapaata kaistaa, siksi pelastaminen itäjulkisivun parvekkeilta on suunniteltu tapahtuvaksi kevyenliikenteenväylältä. Nähtävillä olon jälkeen maantasokerrokseen ehdotettu, kokonaisrakennusoikeuteen sisältyvä 70 k-m 2 liiketila määriteltiin rakennusvalvonnan aloitteesta liike- ja kerho- ja yhteistilaksi. Muistutuksia ei jätetty.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Kaisa Rauhalammi Arkkitehti Ossi Keränen Asemakaavapäällikkö